Miksi EU:n ja Venäjän suhteet ovat kiristyneet? 

 
 

Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin pitäminen vankeudessa on yksi viimeisimmistä syistä EU:n ja Venäjän suhteiden kiristymiseen.

Mielenosoittajat ja poliisit ottivat yhteen Aleksei Navalnyin tukimielenosoituksessa Moskovassa. ©Irill KUDRYAVTSEV/AFP  

EU:n ja Venäjän suhteet ovat kiristyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Krimin laiton liittäminen Venäjään vuonna 2014, Kremlin tuki Itä-Ukrainan separatisteille sekä Venäjän sotilastoimet Syyriassa ovat huonontaneet suhteita entisestään. Venäjän disinformaatiokampanjat, kyberhyökkäykset ja demokratian häirintä EU-maissa ovat myös lisänneet jännitteitä.


Aleksei Navalnyin pidätys


Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Urmas Paet vaati pakotteita toimijoille, jotka ovat vastuussa oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin murhayrityksestä ja pidätyksestä. Paet puhui asiasta Facebookin live-haastattelussa 27. tammikuuta 2021. Navalnyi matkusti Venäjälle 17. tammikuuta, toivuttuaan juuri lähes kuolettavasta myrkytyksestä. Hänet pidätettiin heti palattuaan kotimaahansa.


Parlamentti on vaatinut Venäjän vastaisten EU-pakotteiden kiristämistä pidätyksen seurauksena. Mepit ovat vaatineet myös Navalnyin välitöntä ja ehdotonta vapauttamista vankeudesta. Parlamentin mukaan lisäpakotteita tulisi asettaa presidentti Putinin lähipiirille ja valtiojohtoiselle venäläiselle medialle, joka levittää propagandaa.


Mepit huomauttivat, että EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän toimia olisi mahdollista ottaa käyttöön Venäjään liittyen. Paet totesi uuden järjestelmän olevan ”oikeasuhtainen työkalu” vallitsevassa tilanteessa ja lisäsi, etteivät ”eurooppalaiset yhteiskunnat voi olla reagoimatta vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin”.


EU:n Venäjän vastaiset pakotteet


EU:n Venäjän vastaiset pakotteet ovat olleet voimassa vuodesta 2014 lähtien. Pakotteet otettiin käyttöön sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin niemimaan laittomasti osaksi itseään.


Pakotteet kohdistuvat Venäjän rahoitus-, puolustus- ja energia-aloihin. Venäjä on reagoinut asettamalla vastapakotteita. Ne ovat puolittaneet maahan EU:sta tuotavien maataloustuotteiden määrän.


Vuoden 2020 lopussa EU-johtajat päättivät yksimielisesti pidentää pakotteiden voimassaoloaikaa heinäkuun 2021 loppuun. Pakotteet ovat vaikuttaneet Venäjään merkittävästi: vuoden 2018 lopussa maan talouden arvioitiin supistuneen kuusi prosenttia niiden takia.


Navalnyin myrkytyksen jälkeen EU:n pakotelistalle lisättiin venäläisiä henkilöitä, jotka osallistuivat murhayritykseen. Paet kommentoi asiaa tammikuun haastattelussaan: ”Mikäli maa ei kunnioita ihmisoikeuksia ja kansainvälistä lakia, ei EU-mailla ole muita vaihtoehtoja kuin asettaa pakotteita.”


Nord Stream 2 -kaasuputki


Suurin osa EU:n tuontienergiasta tulee Venäjältä. Parlamentti hyväksyi 21. tammikuuta päätöslauselman, jossa mepit vaativat EU:ta lopettamaan kiistanalaisen Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamisen. Venäjältä Saksaan kulkeva putki lisäisi meppien mukaan EU:n riippuvuutta tuontienergiasta ja antaisi siten Venäjälle enemmän mahdollisuuksia puuttua unionin asioihin.


Viimeisimmät tapahtumat

Mepit tuomitsivat venäläisten sotilasjoukkojen keskittämisen Ukrainan rajalle ja sotilastoimet Tšekissä täysistunnossa 29. huhtikuuta 2021. Parlamentti toisti myös vaatimuksensa oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin välittömästä vapauttamisesta. Meppien mukaan EU:n pitäisi tehdä selväksi Venäjälle, että kansainvälisen oikeuden rikkomuksilla on vakavat seuraukset.


Seuraavana päivänä parlamentin puhemies sekä neuvoston ja komission puheenjohtajat tuomitsivat Venäjän päätöksen kieltää kahdeksan EU:n kansalaisen liikkuminen Venäjän alueella. Parlamentin puhemies David Sassoli on yksi kiellon saaneista. Sassoli kommentoi kieltoa Twitterissä 30. huhtikuuta: ”Mitkään pakotteet tai uhkaukset eivät estä Euroopan parlamenttia puolustamasta ihmisoikeuksia, vapautta ja demokratiaa.”