Kohti Afrikan ja EU:n uutta kumppanuutta

Yhteiskunnat niin Afrikassa kuin Euroopassa kohtaavat yhteisiä haasteita. Esimerkiksi koronaviruspandemia, Ukrainan sodan vaikutukset ja ilmastonmuutos koskettavat molempia maanosia, ja tarvitsemmekin tiivistä ja reilua yhteistyötä.

Mepit hyväksyivät 25. maaliskuuta 2021 parlamentin ehdotuksen uudesta EU–Afrikka-strategiasta, jossa esitellään EU:n näkökulmat kumppanuuden kehittämiselle. Strategian tarkoituksena on luoda pohja uudelle kumppanuudelle, joka palvelee molempien osapuolten etuja ja luo Afrikan maille edellytyksiä kestävään kehitykseen.

Lue lisää EU:n ja Afrikan suhteista

Inhimillinen kehitys yhteistyön ytimessä

Afrikassa asuu maailman nuorin väestö. Noin miljoona nuorta siirtyy työelämään Afrikan eri maissa kuukausittain. Yli 390 miljoonaa asukasta elää kuitenkin vielä köyhyysrajan alapuolella, ja 18-24-vuotiaista vain alle 10 % saa korkeakoulutusta.

Ihmisten tukeminen onkin keskeinen osa EU:n ja Afrikan välistä yhteistyötä. Painopiste on tasa-arvon edistämisessä sekä nuorten ja naisten tukemisessa.

Työolojen parantamisella voidaan tarjota mahdollisuuksia nopeasti kasvavalle väestölle. Samalla on pidettävä huolta kansaneläkejärjestelmien kattavuudesta, lapsityövoiman ehkäisystä sekä harmaan talouden kitkemisestä. Harmaan talouden osuus Afrikan työmarkkinoista on lähes 86 %.

EU:n tulee myös tukea Afrikan maiden terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamista tulevaisuuden kriisejä silmällä pitäen. Mepit haluavat parantaa EU:n ja Afrikan yhteistyötä terveystutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa, jotta välineistön sekä lääkkeiden paikallista tuotantoa voidaan parantaa.

Afrikan tuontiriippuvuuden vähentäminen

Maaliskuussa 2021 hyväksytyn päätöslauselman mukaan EU:n ja Afrikan suhteissa on luovuttava avunantaja-edunsaaja -asetelmasta. Tärkeää on tukea Afrikan paikallista tuotantoa kestävillä investoinneilla.

Päätöslauselmassa kehotetaan EU:ta tukemaan Afrikan vapaakauppa-aluetta sisäisen kaupankäynnin sujuvoittamiseksi, investointeja kuljetusinfrastruktuuriin sekä pääsyn helpottamista maailmanlaajuisille markkinoille.

Afrikan yrityksistä 95 % on pieniä tai keskisuuria. Tukemalla näitä yrityksiä voimme tehokkaimmin auttaa maanosaa elpymään koronakriisistä.

Mepit vaativat, että kaikkien EU:n ja Afrikan sopimusten pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä työ- ja ympäristöstandardeja. Lisäksi niiden on oltava linjassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Päätöslauselmassa mepit kehottavat myös kansainvälisiä rahoittajia, kuten Kansainvälistä valuuttarahastoa ja Maailmanpankkia, helpottamaan Afrikan maiden velkataakkoja, joita pandemia on vain pahentanut.

Kesäkuussa 2022 mepit keskustelivat tavoista edistää eettisiä ja kestäviä kauppasuhteita Afrikan maiden kanssa ja vaativat EU:ta tukemaan Afrikkaa koronapandemian ja Ukrainan sodan seurausten, velkataakan, laittomien rahavirtojen ja veronkierron kanssa selviytymisessä. Mepit haluavat myös lisää tukea Afrikan integroimiseen kansainväliseen talouteen muun muassa teollisuuteen ja kestävään talouteen kohdistuvien investointien kautta.

Kumppanit vihreässä ja digitaalisessa kehityksessä

Afrikka on vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Maanosa kohtaa kuitenkin sen ikävimmät seuraukset: vuoteen 2030 mennessä jopa 118 miljoonaa äärimmäisessä köyhyydessä elävää afrikkalaista joutuu kärsimään kuivuudesta, tulvista ja tukalista helteistä, jos riittäviin toimiin ei ryhdytä. Arvio perustuu YK:n alaisen Maailman ilmatieteenjärjestö WMO:n raporttiin.

Parlamentti esittää, että siirtymä vähäpäästöiseen kiertotalouteen tapahtuu investoinneilla kestävään liikkumiseen, vihreään infrastruktuuriin ja uusiutuvaan energiaan. Lisäksi Afrikan erityislaatuista biodiversiteettiä ja alkuperäisyhteisöjä on mietinnön mukaan suojeltava.

Mepit vaativat kestävän maatalouden asettamista EU:n ja Afrikan suhteiden keskiöön. Näin voimme kehittää ympäristöystävällisiä viljelymenetelmiä, vahvistaa maanviljelijöiden muutoskestävyyttä ja puuttua ruoantuotannon haasteisiin.

Solidaarinen ja vastuuta jakava muuttoliikepolitiikka

EU ja Afrikan maat ovat vuodesta 2015 lähtien kehittäneet yhteistä lähestymistapaa muuttoliikkeen hallitsemiseen. Yhteistyö on vähentänyt hallitsematonta muuttoliikettä, mutta haasteita on edelleen. Yli neljäsosa maailman pakolaisista oleskelee Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Välimeren ylittäminen aiheuttaa edelleen kuolemia ja ruokkii järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa.

Mepit vaativat, että pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksia kunnioitetaan. Parlamentin mukaan vastuu muuttoliikkeestä tulee jakaa Euroopan ja Afrikan maiden kesken. Mepit korostavat myös puuttumista muuttoliikkeen juurisyihin, reilun turvapaikkakäsittelyn takaamista sekä tarvetta kiertomuuttopolitiikalle, jonka avulla luotaisiin työpaikkoja sekä korkeasti että vähän koulutetuille työntekijöille.

Kuudes EU:n ja Afrikan unionin välinen huippukokous

EU:n ja Afrikan tulevasta kumppanuudesta keskusteltiin kuudennessa Euroopan unionin ja Afrikan unionin välisessä huippukokouksessa Brysselissä 17.–18. helmikuuta 2022. Kyseessä oli ensimmäinen vuoden 2017 jälkeen järjestetty huippukokous.

Kokoukseen osallistui EU:n ja AU:n jäsenmaiden johtajia sekä eri alojen asiantuntijoita, jotka kävivät keskusteluja eri teemoista, kuten kasvun rahoittamisesta, rokotetuotannosta ja ilmastonmuutoksesta.

Huippukokouksessa hyväksyttiin julkilausuma vuoteen 2030 ulottuvasta yhteisestä visiosta. Siihen sisältyy vähintään 150 miljardin euron investointipaketti rahoittamaan digitaalista siirtymää, uusiutuvaa energiaa, koulutusta ja monia muita kohteita ympäri Afrikan mannerta. EU toisti jälleen sitoutuneensa toimittamaan koronarokotteita Afrikkaan. Kasvaviin turvallisuushaasteisiin viitaten kumpikin osapuoli sitoutui ”taistelemaan epävakautta, radikalisoitumista, väkivaltaisia ääriliikkeitä ja terrorismia vastaan”.

Lisätietoa:

Artikkeleita samasta aiheesta

Jaa tämä artikkeli aiheesta: