EU:n tuki Ukrainalle 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Ukraina on joutunut Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. EU haluaa tukea Ukrainaa ja luoda läheisemmät suhteet maahan. Lue lisää.

Taustaa

Julistauduttuaan itsenäiseksi Neuvostoliitosta vuonna 1991 Ukraina on halunnut kulkea omaa polkuaan ja luoda läheisempiä suhteita muuhun Eurooppaan.

Ukrainan suhteita Venäjään on kiristänyt Venäjän pyrkimys pitää maa omassa vaikutuspiirissään. Vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin niemimaan kansainvälisen lain vastaisesti, minkä EU tuomitsi jyrkästi. Lisäksi Venäjä on käynyt hybridisotaa Ukrainaa vastaan käyttäen keinoina muun muassa taloudellisia keinoja ja disinformaatiohyökkäyksiä.

Assosiaatiosopimus

Syyskuussa 2014 Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen, johon sisältyi kattava vapaakauppasopimus. Tavoitteena oli lisätä yhteistyötä monilla politiikan aloilla sekä tarjota sopimuksen kummallekin osapuolelle vapaa pääsy toisen markkinoille.

Sopimuksessa määritettiin keskeisiä sääntöjä yhteistyölle muun muassa energian, liikenteen ja koulutuksen alalla. Siinä myös edellytettiin, että Ukraina tekee uudistuksia ja kunnioittaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.

Vapaakauppasopimuksen myötä EU:n ja Ukrainan väliltä on poistettu tuontitulleja ja kielletty muita kaupan esteitä. Arkaluontoisilla aloilla, kuten maataloustuotteiden kohdalla on erityisiä rajoituksia ja siirtymäaikoja.

EU on Ukrainan pääasiallinen kauppakumppani - sen osuus maan ulkomaankaupasta on yli 40 %.

Viisumit

Huhtikuussa 2017 Euroopan parlamentti antoi tukensa sopimukselle, jonka ansiosta Ukrainan kansalaiset eivät tarvitse viisumia lyhytaikaista oleskelua varten EU:ssa.

Ukrainalaiset, joilla on biometrinen passi, voivat tulla EU:hun ilman viisumia korkeintaan 90 päiväksi 180 päivää kestävän jakson aikana, olipa vierailun syynä turismi, ystävien tai sukulaisten luona vierailu tai liikeasiat - ei kuitenkaan työskentely unionin alueella. Sääntöjä sovelletaan kaikkiin EU-maihin Irlantia lukuun ottamatta.

Parlamentin jäseniä Ukrainassa  

Muu tuki

EU:lla on lukuisia hankkeita, joilla pyritään tukemaan Ukrainan taloutta ja vihreää siirtymää sekä autetaan maata tekemään uudistuksia.

Vuodesta 2014 alkaen EU ja rahoituslaitokset ovat tukeneet Ukrainaa avustuksilla ja lainoilla, joiden yhteissumma on yli 17 miljardia euroa. Tuella on tarkoitus auttaa Ukrainaa uudistumaan, ja rahoitus on riippuvaista uudistusten etenemisestä.

Vuodesta 2015 alkaen yli 11 500 ukrainalaista opiskelijaa on osallistunut EU:n suosittuun Erasmus+-vaihto-ohjelmaan.

EU investoi hankkeisiin, joilla elvytetään Ukrainan taloutta. Tämä tuki kattaa muun muassa suoran tuen sadalle tuhannelle pienelle ja keskisuurelle yritykselle, yli kymmenen tuhannen maaseudulla sijaitsevan yrityksen avustamisen sekä rahoitusta julkisen IT-infrastruktuurin kehittämiseen.

Koronaviruspandemian alusta alkaen EU on tukenut Ukrainaa kiireellisten tarpeiden täyttämisessä ja talouden ja yhteiskunnan elvyttämisessä yli 190 miljoonalla eurolla. Lisäksi EU on antanut 1,2 miljardia euroa makrotaloudellista apua. EU on lähettänyt maahan yli 36 miljoonaa kappaletta henkilösuojaimia sekä ambulansseja, lääkinnällisiä laitteita ja koulutusta terveydenhuoltohenkilökunnalle. Yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa EU tarjoaa ruokaa ja lääkkeitä heikossa asemassa oleville perheille.

16. helmikuuta 2022 mepit hyväksyivät 1,2 miljardin euron makrotalousapupaketin, jolla autetaan Ukrainaa kattamaan maan rahoitusvajetta vuonna 2022.

Saharov-palkinto

Vuonna 2018 parlamentti myönsi mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon ukrainalaiselle elokuvaohjaajalle ja ihmisoikeusaktivistille Oleg Sentsoville. Sentsov oli vangittuna osallistuttuaan mielenosoitukseen Venäjän Krimin miehitystä vastaan Kiovassa, mutta hänet vapautettiin vankilasta 7. syyskuuta 2019 osana vankien vaihtoa Venäjän ja Ukrainan välillä.

Venäjä

Viime kuukausina Venäjä on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Ukrainan rajoilla. Joulukuussa 2021 hyväksymässään päätöslauselmassa mepit vaativat Venäjää vetämään joukkonsa pois Ukrainan rajoilta ja sanoivat, että mahdollisella hyökkäyksellä olisi korkea taloudellinen ja poliittinen hinta. Parlamentti ilmaisi huolensa Venäjän sotilasvalmisteluista Ukrainan rajoilla jo huhtikuussa 2021 hyväksymässään päätöslauselmassa.

Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja turvallisuus- ja puolustusasioiden alivaliokunnan jäseniä kävi tiedonkeruumatkalla Ukrainassa 30.1.-1.2.2022.

EU:n ja Venäjän suhteita, Euroopan turvallisuutta ja Venäjän sotilaallista uhkaa koskevassa täysistuntokeskustelussa 16. helmikuuta 2022 mepit vaativat yhtenäistä vastausta ja tukea Ukrainalle. Parlamentin puhemies Roberta Metsola ja poliittisten ryhmien johtajat laativat lisäksi Ukrainan tilannetta koskevan lausunnon.

Joukko johtavia meppejä tuomitsi tiistaina 22. helmikuuta Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätöksen tunnustaa Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden Ukrainasta.

Kaksi päivää myöhemmin parlamentin puhemies Roberta Metsola ja poliittisten ryhmien johtajat tuomitsivat vahvasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vain muutamaa tuntia tapahtuman jälkeen.

1. maaliskuuta järjestetyssä ylimääräisessä täysistunnossa mepit vaativat kovempia pakotteita Venäjää vastaan sekä toimia EU-ehdokasmaan aseman myöntämiseksi Ukrainalle.

Parlamentti perusti 11. maaliskuuta yhteistyössä Ukrainan Rada-parlamentin kanssa verkkosivuston, jonne on koottu tietoa englanniksi ja ukrainaksi siitä, miten EU on tukenut Ukrainaa.

Parlamentti järjesti 21.-24.3.2022 Ukrainan solidaarisuuspäivät, joilla se halusi osoittaa tukeaan Ukrainalle ja sen parlamentille Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Viikon tapahtumiin kuului muun muassa 23. maaliskuuta pidetty Ukrainan sotaa käsitellyt Facebook-livekeskustelu, joka kokosi yhteen nuoria Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä keskustelemaan parlamentin ihmisoikeuksista ja demokratiasta vastaavan varapuhemies Michal Šimečkan kanssa.

Kuukautta Venäjän hyökkäyksen jälkeen käydyssä täysistuntokeskustelussa mepit tuomitsivat yksimielisesti hyökkäyssodan ja vaativat EU:lta lisää Venäjään kohdistuvia pakotteita sekä talouden suojaamista.

Lisäksi 24. maaliskuuta mepit hyväksyivät päätöksen ohjata EU:n alue- ja turvapaikkarahoitusta EU-maille, jotka majoittavat Ukrainasta Venäjän hyökkäystä paenneita ihmisiä. He vaativat myös välitöntä ja tuntuvaa ruoka-apua Ukrainalle. Samana päivänä järjestetyn, Venäjän hyökkäystä käsitelleen EU-huippukokouksen alussa puhunut parlamentin puhemies Roberta Metsola kiitti EU:n vastausta Ukrainan sotaan ja vaati EU-maiden johtajia tukemaan niitä, jotka tarvitsevat suojelua.

Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola vieraili Kiovassa 1. huhtikuuta Ukrainan parlamentin puhemiehen Ruslan Stefantšukin kutsusta. Puheessaan parlamentille Metsola ilmaisi Euroopan unionin tuen Ukrainalle ja sen kansalle sekä tuomitsi Venäjän perusteettoman hyökkäyksen. Seuraavana päivänä Metsola tapasi ukrainalaisia pakolaisia Otwockin koululla Varsovan seudulla yhdessä Puolan pääministeri Mateusz Morawieckin kanssa.

Puhemies Metsola aloitti huhtikuun täysistunnon minuutin hiljaisuudella Butšan, Irpinin ja kaikkien muiden sodan, terrorismin ja väkivallan uhrien muiston kunniaksi.

Täysistuntokeskustelussa Ranskan integraatiosta vastaavan apulaisministeri Brigitte Klinkertin ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa 4. toukokuuta mepit sanoivat, että EU:n sisäinen yhtenäisyys ja solidaarisuus on ensisijaisen tärkeää nyt ja tulevaisuudessa Ukrainan jälleenrakennuksen kannalta. Seuraavana päivänä parlamentti vaati EU:ta suojelemaan Ukrainan sotaa pakenevia naisia väkivallalta ja ihmissalakuljetukselta sekä tarjoamaan heille pääsyn perusterveydenhuollon piiriin. Mepit myös kiittivät eurooppalaisia liikenne- ja matkailualan yrityksiä ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta. Lisäksi he vaativat, että Venäjä palauttaa varastamansa lentokoneet ja että EU kiristää Venäjän vastaisia pakotteitaan.