EU:n tuki Ukrainalle
Jo ennen kuin Ukraina joutui Venäjän hyökkäyksen kohteeksi EU on pyrkinyt tukemaan Ukrainaa ja luomaan läheisemmät suhteet maahan. Lue lisää.
Taustaa
Julistauduttuaan itsenäiseksi Neuvostoliitosta vuonna 1991 Ukraina on halunnut kulkea omaa polkuaan ja luoda läheisempiä suhteita muuhun Eurooppaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan
Ukrainan suhteita Venäjään on kiristänyt Venäjän pyrkimys pitää maa omassa vaikutuspiirissään. Vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin niemimaan kansainvälisen lain vastaisesti, minkä EU tuomitsi jyrkästi. Lisäksi Venäjä on käynyt hybridisotaa Ukrainaa vastaan käyttäen keinoina muun muassa taloudellisia keinoja ja disinformaatiohyökkäyksiä.
Mepit ilmaisivat enenevissä määrin huoltaan Venäjän sotilaallisesta uhasta kuukausina ennen kuin Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan. He vaativat koordinoitua EU-tason vastausta tilanteeseen.
24. helmikuuta 2022 Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. EU on vastannut ottamalla käyttöön joukon pakotteita Venäjää vastaan sekä tukemalla Ukrainaa eri toimin.
EU:n ja Euroopan parlamentin tuki Ukrainalle
Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan ei ole ainoastaan hyökkäys Ukrainan alueellista koskemattomuutta vastaan, vaan vakava uhka koko Euroopan turvallisuudelle ja vakaudelle. Se on myös hyökkäys EU:n keskeisiä arvoja, kuten vapautta ja demokratiaa vastaan.
Katso aikajanalta, miten EU ja Euroopan parlamentti tukevat Ukrainaa vuonna 2024. EU:n tuki Ukrainalle vuonna 2023 ja EU:n tuki Ukrainalle vuonna 2022 löytyvät kumpikin omasta artikkelistaan.
Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys
Vuonna 2014 hyväksyttiin EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus. Tavoitteena oli lisätä yhteistyötä monilla politiikan aloilla sekä tarjota sopimuksen kummallekin osapuolelle vapaa pääsy toisen markkinoille.
Ukraina haki EU-jäsenyyttä helmikuussa 2022. Euroopan parlamentti tuki hakemusta ja kehotti EU-maita myöntämään Ukrainalle ehdokasmaan aseman, mikä tapahtuikin kesäkuussa 2022. Jäsenyysneuvottelut käynnistettiin virallisesti joulukuussa 2023.
Liittyäkseen EU:hun Ukrainan, kuten kaikkien muidenkin ehdokasmaiden, tulee täyttää tietyt ehdot. Sen demokratiaa ja oikeusvaltiota turvaavien instituutioiden tulee olla vakaita, maan tulee olla toimiva markkinatalous ja sen on kyettävä täyttämään EU-jäsenyyden velvoitteet.
Lisää tietoa prosessista löydät EU:n jäseneksi liittymistä käsittelevästä artikkelista.
EU on Ukrainan pääasiallinen kauppakumppani - sen osuus maan ulkomaankaupasta oli yli 55 % vuonna 2022.
Viisumit
Huhtikuussa 2017 Euroopan parlamentti antoi tukensa sopimukselle, jonka ansiosta Ukrainan kansalaiset eivät tarvitse viisumia lyhytaikaista oleskelua varten EU:ssa.
Ukrainalaiset, joilla on biometrinen passi, voivat tulla EU:hun ilman viisumia korkeintaan 90 päiväksi 180 päivää kestävän jakson aikana, olipa vierailun syynä turismi, ystävien tai sukulaisten luona vierailu tai liikeasiat - ei kuitenkaan työskentely unionin alueella. Sääntöjä sovelletaan kaikkiin EU-maihin Irlantia lukuun ottamatta.
Muu tuki
EU:lla on lukuisia hankkeita, joilla pyritään tukemaan Ukrainan taloutta ja vihreää siirtymää sekä autetaan maata tekemään uudistuksia.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen helmikuussa 2022 EU on tukenut Ukrainaa tuomitsemalla Venäjän toimet, asettamalla pakotteita Venäjää vastaan ja tarjoamalla rahallista ja materiaalista apua Ukrainalle.
Vuonna 2022 parlamentti hyväksyi useita lainoja Ukrainalle ja antoi tukensa toimille, joilla autettiin EU-maita ottamaan vastaan ukrainalaisia pakolaisia.
Lokakuussa 2022 mepit vaativat Ukrainalle osoitetun sotilaallisen avun merkittävää kasvattamista.
Vuonna 2023 parlamentti vaati Natoa kutsumaan Ukrainan jäsenekseen, hyväksyi ammustuotannon nopeuttamisen, esitti erityisen tuomioistuimen perustamista Venäjän sotarikosten rankaisemiseksi ja tuki Ukrainaa monin muin keinoin.
Helmikuussa 2024 mepit pääsivät sopimukseen EU-maiden kanssa EU:n pitkän aikavälin budjetin välitarkastuksesta, johon kuului myös pitkän aikavälin rahoitusratkaisu Ukrainalle.
EU tarjoaa Ukrainalle 50 miljardia euroa lainoina ja avustuksina vuoden 2027 loppuun asti.
Pakolaiset
Auttaakseen miljoonia sotaa pakenevia ukrainalaisia EU otti käyttöön tilapäisen suojelun direktiivin ensimmäistä kertaa.
Parlamentti hyväksyi aloitteita, joilla tuetaan maita, jotka huolehtivat ukrainalaisista pakolaisista.
Saharov-palkinto
Parlamentti myönsi vuoden 2022 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon Ukrainan rohkealle kansalle. Puhemies Roberta Metsola puhui palkintoseremoniassa ukrainalaisten urheudesta ja uhrauksista: ”Ukrainan kansa ei taistele vain itsenäisyytensä puolesta, vaan myös arvojen. Nämä arvot ovat Euroopan unionin perusta, ja liian kauan olemme pitäneet niitä itsestäänselvyyksinä.”
Metsola myös julisti EU:n tukevan Ukrainaa sen taistelussa Venäjää vastaan: ”Euroopan viesti on selvä: me seisomme Ukrainan rinnalla. Me emme katso muualle.”
