Parlamentti vaatii ruoan haaskaamisen puolittamista EU:ssa 

Lehdistötiedote 
Täysistunto 
 
 

EU:n alueella kotitaloudet, ruokakaupat ja ravintolat heittävät joka vuosi hukkaan jopa 50 prosenttia syömäkelpoisesta ja terveellisestä ruoasta. Samaan aikaan 79 miljoonaa EU-kansalaista elää köyhyysrajan alapuolella ja 16 miljoonaa on riippuvaisia hyväntekeväisyysjärjestöjen ruoka-avusta. Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina päätöslauselman pikaisista toimista hukkaan heitetyn ruoan määrän puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä.

Ruokaa tuhlataan elintarvikeketjun jokaisessa vaiheessa: alkutuotannossa, jalostuksessa, vähittäiskaupassa, ruokapalveluissa ja kuluttajien toimesta. Elintarvikeketjun tehostamiseksi ja ruokajätteen vähentämiseksi Euroopan parlamentti ehdottaakin yhteistä strategiaa, jossa yhdistettäisiin unionin laajuiset ja kansalliset toimenpiteet. Ellei mitään tehdä, ruokajätteen määrä kasvaa 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, todetaan Euroopan komission julkaisemassa tutkimuksessa.


Mietinnön esittelijä Salvatore Caronne (S&D, Italia) puhui ennen parlamentin äänestystä: "Ruokajätteestä on tullut valtava ilmiö unionin alueella. Silti siihen ei ole koskaan kiinnitetty tarvittavaa huomiota. Tässä mietinnössä esitetään selkeitä parannuksia – pallo on nyt komissiolla. Odotamme vakuuttavaa EU-strategiaa, joka ohjaa jäsenmaita tarttumaan toimiin."


Parempaa koulutusta, vähemmän jätettä


Ruokajätteen määrän merkittäväksi vähentämiseksi päätöslauselmassa ehdotetaan valistuskampanjoita, jotka toteutettaisiin sekä unionin laajuisina että yksittäisissä jäsenmaissa. Jäsenmaiden tulisi järjestää kursseja säilömisestä, ruoanlaitosta ja ruokajätteen hävittämisestä sekä vaihtaa keskenään tietoa parhaista käytännöistä. Tehdäkseen asiaa tunnetuksi parlamentti nimesi vuoden 2014 "Euroopan vuodeksi ruokajätettä vastaan".


Kunnolliset merkinnät ja pakkaukset


Päätöslauselmassa ehdotetaan pakkauksiin kaksoismerkintää: pakkauksesta tulisi käydä ilmi sekä ruoan viimeinen myyntipäivä että käyttöpäivä. Tällä estettäisiin vähittäiskauppiaita myymästä tuotteita vielä juuri ennen viimeistä käyttöpäivää.


Euroopan komission ja EU-jäsenmaiden tulee kuitenkin ensin varmistaa, että kuluttajat ymmärtävät tällä hetkellä käytössä olevat merkinnät, kuten laatuun liittyvän "parasta ennen" ja turvallisuuteen liittyvän "käytettävä viimeistään" -merkinnän.


Jotta kuluttajat voisivat ostaa juuri sen verran kuin tarvitsevat, tuotteita on oltava tarjolla erikokoisissa pakkauksissa. Ruoan on myös säilyttävä pakkauksissa nykyistä paremmin. Lähellä viimeistä käyttöpäivää olevat tai vahingoittuneet tuotteet tulee myydä alennettuun hintaan. 


Julkisten laitosten suosittava vastuullisia pitopalveluja


Julkisia hankintoja koskevia sääntöjä pitää päivittää, jotta ne suosisivat sellaisia ruokapalveluja, jotka käyttävät paikallisia tuotteita ja jakavat tähteeksi jääneen ruoan veloituksetta tarvitseville.


EU-tason tukitoimissa, kuten ruoan jakamisessa vähäosaisille ja koulujen hedelmä- ja maitokampanjoissa, tulee ottaa huomioon ruokajätteen vähentäminen, päätöslauselmassa todetaan.


Parlamentti kannattaa joissakin jäsenmaissa tehtyjä aloitteita, joissa myymättä jäänyt ruoka otettaisiin talteen ja tarjottaisiin tarvitseville, ja kehottaa vähittäiskauppaa osallistumaan vastaaviin ohjelmiin.


Ruokajäte tilastoina


Ruokajätteen määrä Euroopassa vuosittain: 89 miljoonaa tonnia (eli 179 kg/hlö)


Ennuste vuodelle 2020 (ellei toimiin ryhdytä): 126 miljoonaa tonnia (40 prosentin nousu)


Ruokajätteen jakautuminen: kotitaloudet 42 prosenttia, valmistajat 39 prosenttia, catering 14 prosenttia, jälleenmyyjät 5 prosenttia