Uudet säännöt julkisille hankinnoille: parempaa laatua ja vastinetta rahoille 

Lehdistötiedote 
Täysistunto 
 
 
Uusilla julkisten hankintojen EU-säännöillä edistetään reilua kilpailua ja varmistetaan, että yhteisille julkisiin hankkeisiin käytetyille varoille saadaan kunnon vastine. © BELGA/EASYPHOTOSTOCK/V.THOERMER  

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona uudet julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat EU-säännöt. Uusien sääntöjen avulla varmistetaan, että kun julkiset viranomaiset tekevät hankintoja, laatu on jatkossa parempi ja yhteisille varoille saadaan kunnon vastine. Lisäksi uusien sääntöjen myötä pienten ja keskisuurten yritysten on aiempaa helpompaa osallistua tarjouskilpailuihin. Säännöissä määritellään myös tiukempia ehtoja alihankinnoille.

Parlamentin nyt hyväksymillä direktiiveillä uudistetaan jo olemassa olevia julkisia hankintoja koskevia EU-sääntöjä ja asetetaan ensimmäistä kertaa vaatimuksia käyttöoikeussopimuksille. Parlamentin ja ministerineuvoston neuvottelijat pääsivät yhteisymmärrykseen säännöistä jo kesäkuussa 2013. Sääntöjen tarkoitus on edistää reilua kilpailua ja varmistaa, että hankintoihin varatut rahat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Uudet arviointikriteerit antavat paremman mahdollisuuden ottaa huomioon sosiaaliset näkökohdat ja ympäristöarvot sekä innovatiiviset ratkaisut.


Viranomaiset käyttävät keskimäärin 18 % bruttokansantuotteesta julkisiin hankintoihin, joten hankinnoilla on merkittävää yhteiskunnallista painoarvoa. "Kansalaisilla on oikeus odottaa, että verorahat käytetään tehokkaasti", totesi julkisia hankintoja koskevan mietinnön valmistellut Marc Tarabella (S&D, BE).


"Käyttöoikeussopimuksia koskevat uudet säännöt tukevat sisämarkkinoiden toimintaa. Niiden avulla luodaan toimiva toimintaympäristö ja selvät pelisäännöt, mistä kaikki osapuolet hyötyvät", totesi käyttöoikeuksia koskevasta mietinnöstä vastannut Philippe Juvin (EPP, FR).


Parempaa vastinetta rahoille


Uuden "kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous" -arviointikriteerin myötä viranomaiset voivat hinnan ja elinkaarikustannusten lisäksi painottaa julkisissa hankinnoissa aiempaa enemmän laatua, ympäristöarvoja, sosiaalisia näkökohtia ja innovatiivisia ratkaisuja. "Jatkossa halvin hinta ei ole yksiselitteisesti tärkein tekijä, sillä laatu tulee olemaan keskeisessä asemassa", Tarabella jatkoi.


Innovatiivisia ratkaisuja


Parlamentin jäsenet onnistuivat lisäämään sääntöihin kohdan, jolla kannustetaan löytämään innovatiivisia ratkaisuja. Uuden innovatiivisen kumppanuuden avulla tarjouspyyntö voidaan tehdä siten, että tarjouksen tekijöille ja toimeksiantajille jää riittävästi liikkumavaraa kehittää sopivia innovatiivisia ratkaisumalleja yhdessä.


Vähemmän byrokratiaa


Tarjouksen tekeminen on jatkossa yksinkertaisempaa, sillä uudistettujen sääntöjen myötä tarjouksentekijöiden käytettävissä on yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja. Yhteinen hankinta-asiakirja perustuu omaan lausuntoon, joten ainoastaan hyväksytyn tarjouksen tehneen pitää esittää alkuperäiset asiakirjat. Komission arvion mukaan tämän pitäisi vähentää tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten hallinnollista taakkaa yli 80 prosenttia. Lisäksi uudet säännöt kannustavat jakamaan suuria hankintasopimuksia osiin, jotta myös pienten yritysten on helpompi osallistua tarjouskilpailuihin.


Tiukempia sääntöjä alihankinnoille


Uusissa säännöissä määritellään lisäksi ehtoja alihankinnoille ja erityisen alhaisille tarjouksille. Ehtojen tarkoitus on torjua sosiaalista polkumyyntiä ja varmistaa, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan. Niiltä toimijoilta, jotka eivät noudata EU:n työlainsäädäntöä, voidaan estää osallistuminen tarjouskilpailuihin.


Ei tarvetta yksityistää julkisia palveluita


Käyttöoikeussopimuksia koskevien sääntöjen mukaan jäsenvaltiot saavat myös jatkossa päättää toteuttavatko ne julkiset hankkeet ja palvelut itse vai ulkoistavatko ne niiden toteutuksen. Direktiivissä korostetaan, että uudet säännöt eivät edellytä julkisia palveluja tarjoavien julkisten yritysten yksityistämistä. Parlamentin jäsenet puolestaan korostivat veden erityistä asemaa julkisena hyödykkeenä ja päättivät jättää veden näiden uusien sääntöjen ulkopuolelle.


Seuraavaksi


Direktiivit tulevat voimaan 20. päivänä sen jälkeen, kun ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Direktiivien tultua voimaan jäsenvaltioilla on 24 kuukautta aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä.


Menettely: Tavallinen lainsäädäntömenettely (yhteispäätös), 1.käsittely (sopu)