Euroopan parlamentti esitteli näkemyksensä EU:n tulevaisuudesta 

Lehdistötiedote 
Täysistunto 
 
 

Mikäli EU haluaa vahvistaa toimintakykyäänsä, palauttaa kansalaisten luottamuksen ja vahvistaa euroaluetta ulkopuolisten iskujen varalta, EU:n on otettava Lissabonin sopimus täysimääräisesti käyttöön, Euroopan parlamentti korostaa päätöslauselmassaan. Jos halutaan mennä pidemmälle, tarvitaan perusteellisempia uudistuksia. Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina kolme päätöslauselmaa, joissa se ottaa kantaa EU:n tulevaisuuteen.

Ensimmäinen päätöslauselma, jonka esittelijöinä toimivat Mercedes Bresso (S&D, Italia) ja Elmar Brok (EPP, Saksa) keskittyy Lissabonin sopimuksen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Päätöslauselmassaan parlamentti ehdottaa, että:


  • neuvosto muutettaisiin todelliseksi lainsäädäntöelimeksi ja että nykyiset alakohtaiset lakiasäätävät neuvoston kokoonpanot muutettaisiin toimimaan Euroopan parlamentin valiokuntien mukaisesti;
  • jokainen jäsenvaltio nimeäisi vähintään kolme komissaariehdokasta, jotka edustavat kumpaakin sukupuolta;
  • neuvosto siirtyisi kokonaan määräenemmistöpäätöksentekoon aina, kun tämä on mahdollista perussopimusten nojalla, jotta tärkeitä lakiesityksiä ei pysäytettäisi ja jotta lainsäädäntömenettely nopeutuisi;
  • perustettaisiin pysyvä puolustusministerien neuvosto koordinoimaan jäsenvaltioiden puolustuspolitiikkoja

“Euroopan unioni ei tarvitse populistista vallankumousta. Se tarvitsee rauhaa ja sen täytyy sopeutua tämän aikakauden vaatimuksiin. Tämä tarkoittaa demokraattisista haasteista selviytymistä sekä sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen suojelun tarjoamista kansalaisille. Tämä tarkoittaa myös toimia kansalaisten turvallisuuden puolesta yhä huononevassa kansainvälisessä ilmapiirissä sekä moraalisten velvoitteidemme mukaista toimintaa naapureidemme kanssa”, sanoi Bresso.


"Kansalaiset odottavat Euroopalta ratkaisuja ja he ovat vihaisia, koska he eivät näe näitä vastauksia. Tämä on itsestään selvää tänä haasteidentäyteisenä aikana, mutta monet näitä ongelmista ovat ratkottavissa yhdessä. Lissabonin sopimus tarjoaa useita mahdollisuuksia muuttaa EU:ta tehokkaammaksi, vastuuvelvollisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi”, sanoi Brok.


Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 329 puolesta, 223 vastaan ja 83 tyhjää.


Sopimusten kunnianhimoinen uudistus


Toisessa päätöslauselmassa huomautetaan, että erilaiset kriisit ovat osoittaneet, ettei EU tällä hetkellä pysty vastaamaan riittävän tehokkaasti ja nopeasti erilaisiin muutoksiin. Tämä päätöslauselma, jonka esittelijänä toimii Guy Verhofstadt (ALDE, Belgia), käsittelee mahdollisuuksia parantaa tämänhetkisiä menetelmiä uudistamalla perusteellisesti Lissabonin sopimusta taloushallinnon, ulkopolitiikan, perusoikeuksien ja avoimuuden osalta. Päätöslauselmassaan parlamentti esittää, että:


  • perustettaisiin Euroopan finanssiministeriö, ja komissio valtuutettaisiin laatimaan ja toteuttamaan EU:n yhteistä talouspolitiikkaa, jota tukisi euroalueen omiin varoihin perustuva budjetti;
  • Euroopan parlamentille olisi määritettävä yksi toimipaikka;
  • komission kokoa supistettaisiin huomattavasti, ja että komission varapuheenjohtajien lukumäärä vähennettäisiin kahteen;
  • EU-kansalaiset saisivat äänestää suoraan eurooppalaisten poliittisten puolueiden ehdokkaita komission puheenjohtajaksi.

“Nämä päätöslauselmat antavat suuntaviivat sille, miltä EU:n tulisi näyttää. Ne eivät ehdota Euroopan integraatiota vain integraation vuoksi. Kun nämä päätöslauselmat on hyväksytty, kysymys on, miten edetä tämän jälkeen. Tiedän, että meillä on vahva ja kunnioitettu Euroopan unioni ja samaan aikaan kukoistavia paikallisia ja kansallisia demokratioita. Itseasiassa uskon, että nämä, EU ja paikalliset ja kansalliset demokratiat, tarvitsevat toisiaan”, sanoi Verhofstadt.


Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 283 puolesta, 269 vastaan ja 83 tyhjää.


Vahvempi euroalue


Kolmannessa päätöslauselmassa, jonka esittelijöitä ovat Reimer Böge (EPP, Saksa) ja Pervenche Berès (S&D, Ranska), parlamentti ehdottaa euroalueen maiden lähentymistä, jotta euroalue pystyisi paremmin vastaamaan ulkopuolisiin haasteisiin. Päätöslauselma esittelee euroalueen lähentymisstrategian, jonka rahoitus tulisi jäsenvaltiolta. Päätöslauselmassaan parlamentti ehdottaa, että:


  • Yhteisen rahoituskapasiteetin pitäisi sisältää Euroopan vakausmekanismi (EVM) ja erityinen euroalueen budjettikapasiteetti, jonka rahoittajina toimisivat euromaat osana EU:n budjettia;
  • Euroopan vakausmekanismia pitäisi vähitellen muuttaaEuroopan valuuttarahastoksi, jolla on riittävät lainananto- ja lainanottovalmiudet ja selkeästi määritetty toimeksianto, jotta se kykenee torjumaan ulkopuolisia haasteita;
  • lähentymistä koskevan säännöstön hyväksymistä ja viiden vuoden aikarajaa lähentymiskriteereihin, jotka koskevat verotusta, työmarkkinoita, investointeja, tuottavuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;
  • Euroopan parlamentilla ja kansallisilla parlamenteilla olisi suurempi rooli, Euroryhmän puheenjohtajan ja talous- ja rahoitusasioista vastaavan komission jäsenen tehtävät voitaisiin yhdistää, ja että komissioon perustettaisiin finanssiministeriö sekä talousministerin tehtävä.

 

“Euroalueen vakauttaminen olisi koko EU:n etu. Ehdotuksemme luo siis pohjan tuleville neuvotteluille muiden EU-instituutioiden kanssa. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) asiantuntijat ovat olleet erittäin kiinnostuneita ideoistamme”, sanoi Böge.


”Tämä strategia hyödyntäisi yhteisen valuutan potentiaalia ja samalla auttaisi saavuttamaan täystyöllisyyden EU:n sisällä. Strategian avulla osoitettaisiin solidaarisuutta poikkeuksellisia kriisejä kohdanneille jäsenmaille, vastattaisiin makroekonomisiin haasteisiin, joilla saattaa olla vaikutus koko euroalueeseen, ja edistettäisiin lähentymistä euroalueella”, sanoi Berès.


Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 304 puolesta, 255 vastaan ja 68 tyhjää.


Parlamentti ottaa kantaa päätöslauselmissaan EU:n tulevaisuuteen osana laajempaa keskustelua juuri ennen Rooman sopimuksen 60. vuosipäivää.

Yhteystiedot: 

 

Lisätietoa 

 

Tuotteen tiedot 

Viite:  20170210IPR61812