Euroopan parlamentin jäsenet: EU-vaalien kärkiehdokasmenettelyä ei voi kumota
- Parlamentti on valmis torjumaan ne ehdokkaat komission puheenjohtajaksi, joita ei ole nimetty kärkiehdokasmenettelyllä
- Kärkiehdokasmenettely onnistui vuonna 2014, parlamentti haluaa lujittaa käytäntöä vuonna 2019
- Komissaari voidaan nimetä kärkiehdokkaaksi
Euroopan parlamentti on valmis hylkäämään komission puheenjohtajuutta tavoittelevan ehdokkaan, mikäli tätä ei ole nimetty ”kärkiehdokkaaksi” ennen vuoden 2019 europarlamenttivaaleja.
Mepit kannattavat “kärkiehdokas”-menettelyä, jossa eurooppalaiset poliittiset puolueet nimeävät ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi ennen EU-vaaleja. Menettelyä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014, jolloin komission puheenjohtajaksi valittiin Jean-Claude Juncker.
Mepit toteavat päätöslauselmassaan, että kärkiehdokasmenettelyä ei voi kumota ja varoittavat, että parlamentti on valmis torjumaan ehdokkaan komission puheenjohtajaksi, mikäli tätä ei ole nimetty kärkiehdokasmenettelyllä.
Meppien mukaan vuonna 2014 komission puheenjohtajan valinnan ja EU-vaalien tuloksen yhdistäminen onnistui hyvin ja mepit haluavat vakiinnuttaa käytännön vuoden 2019 vaaleissa.
Komissaarit voivat toimia kärkiehdokkaina
Päätöslauselman ohessa mepit hyväksyivät myös muutokset Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista tehtyyn puitesopimukseen. Ehdotus hyväksyttiin äänin 457 puolesta, 200 vastaan, 20 tyhjää
Ehdotetut muutokset:
- Komissaarit voivat asettua ehdolle europarlamenttivaaleihin ja eurooppalaiset poliittiset puolueet voivat nimetä heidät kärkiehdokkaiksi komission puheenjohtajaksi. Komissaarien ei tarvitse enää ottaa palkatonta vapaata tähän tarkoitukseen.
- Komission puheenjohtajan pitää selvittää mepeille, miten on varmistettu, että vaalikampanjaa käyvät komissaarit noudattavat EU-vaalien sääntöjä riippumattomuudesta ja luotettavuudesta.
- Komissaarit eivät saa käyttää komission henkilöstöä tai materiaaleja mihinkään vaalikampanjaan liittyvään toimintaan.
Kommentti
Parlamentin esittelijä Esteban González Pons (EPP, Espanja) sanoi: "EU:n pitää olla demokraattisempi ja läpinäkyvämpi tai se lakkaa olemasta. Se, että kansalaiset tietävät ehdokkaat komission puheenjohtajaksi ennen vaaleja, on tärkeä askel eteenpäin.”
Taustatietoa
Lissabonin sopimus vaatii Eurooppa-neuvostoa nimeämään määräenemmistöllä ehdokkaan komission puheenjohtajaksi ottaen huomioon europarlamenttivaalien tulokset. Euroopan parlamentin pitää hyväksyä ehdokas. Kärkiehdokasmenettelyä ei mainita EU:n sopimuksissa. Menettelyä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Silloin Eurooppa-neuvosto, parlamentti ja eurooppalaiset poliittiset puolueet sopivat siitä, miten tulkita Lissabonin sopimusta. Viisi eurooppalaista poliittista puoluetta nimesi kärkiehdokkaan ennen vuoden 2014 vaaleja.
Yhteystiedot:
-
Iina LIETZÉN
Lehdistötiedottaja -
Niina SALORANTA
Lehdistötiedottaja