EU-vaalit 2019: Korkean äänestysprosentin takana nuoret äänestäjät 

Lehdistötiedote 
 
 
  • EU:n alueella suurin kasvu äänestysprosentissa alle 25-vuotiaiden ja 25–39-vuotiaiden keskuudessa 
  • Yhä useammat eurooppalaiset uskovat, että heidän äänellään on merkitystä 
  • Eurooppalaisille äänestäjille EU-vaaleissa tärkeimmät teemat olivat talous ja ympäristö, suomalaisille äänestäjille ympäristön rinnalla tärkeitä aiheita myös ihmisoikeudet ja demokratia 

Vuoden 2019 EU-vaalien korkean äänestysprosentin takana olivat erityisesti eurooppalaiset nuoret Euroopan parlamentin kesäkuussa teettämän eurobarometrin mukaan.

Kevään EU-vaalien jälkeen teetetyn eurobarometri-kyselyn mukaan äänestysprosentin kasvuun vaikutti nuorten äänestysaktiivisuuden lisääntyminen ympäri EU:ta. Erityisesti alle 25-vuotiaat äänestivät aktiivisemmin kuin aikaisemmin (+ 14 prosenttiyksikköä). Äänestysprosentti kasvoi myös 25-39 -vuotiaiden keskuudessa (+ 12 prosenttiyksikköä).

EU-alueen äänestysaktiivisuus korkeimmillaan sitten vuoden 1994

Äänestysprosentti EU-vaaleissa koko EU:n alueella oli 50,6 %. Tämä on korkein luku EU-vaaleissa vuoden 1994 jälkeen. Äänestysprosentti nousi yhteensä 19 EU-maassa vuoden 2014 vaaleista. Kasvua äänestysaktiivisuudessa tapahtui erityisesti Puolassa, Romaniassa, Espanjassa, Itävallassa, Unkarissa ja Saksassa sekä Slovakiassa ja Tšekissä. Äänestysprosentti laski vain kahdeksassa maassa - tosin korkeintaan 3 prosenttiyksikköä. Äänestäminen on pakollista viidessä EU-maassa: Belgiassa, Bulgariassa, Luxemburgissa, Kyproksella ja Kreikassa.

“Äänestysprosentin merkittävä kasvu toukokuun EU-vaaleissa osoittaa, että ihmiset, erityisesti nuorempi sukupolvi, arvostavat demokraattisia oikeuksia ja uskovat, että Euroopan unioni on vahvempi toimiessaan yhdessä vastatakseen kansalaisten huoliin”, totesi parlamentin uusi puhemies David Sassoli.

Talous, ympäristö ja demokratian edistäminen äänestyspäätösten takana

Eurobarometrin tulokset osoittavat, että EU-vaaleissa niin koko EU:n alueella kuin Suomessa äänestäjien päätökseen äänestää vaikuttivat tunne kansalaisvelvollisuudesta ja tapa äänestää kaikissa vaaleissa.

Myös brexitillä oli vaikutusta äänestysprosenttiin. Vastaajista 22 % totesi, että brexit vaikutti heidän äänestyspäätökseensä ainakin ”jossain määrin”.

Suomalaisten osalta erityisesti ilmastonmuutoksen torjuminen (50 %) ja ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen (50 %) saivat äänestäjät liikkeelle. Myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (39 %) sekä talous ja kasvu (38 %) vaikuttivat äänestyspäätökseen. Koko EU:ssa kyselyyn osallistuneille merkittävimmät syyt äänestää olivat talous ja kasvu (44 %), ilmastonmuutos (37 %) sekä ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen (37 %).

“Näissä vaaleissa nuoret, sitoutuneet ja Eurooppa-myönteiset ryhmät äänestivät vilkkaimmin. Tämä tulos antaa Euroopan parlamentille vahvemman legitimiteetin ja valtuudet komission nimityksessä ja sen vastuussa pitämisessä seuraavan viiden vuoden ajan”, sanoi Sassoli.

Kaksi kolmesta kokee, että oma maa on hyötynyt EU-jäsenyydestä

Yli kaksi kolmasosaa vastaajista (68 %) ympäri EU:ta totesi, että heidän maansa on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Tämä on suurin lukemavuoden 1983 jälkeen. Lisäksi yli puolet eurooppalaisista (56 %) kokee, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa. Tämä on 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin helmi-maaliskuussa 2019. Lisäksi tulos on korkein sitten vuoden 2002.

Suomalaisista vastaajista 76 % kokee, että Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestä. Tämä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä 2019. 70 % (+4 prosenttiyksikköä) suomalaisvastaajista puolestaan katsoi, että Suomen EU-jäsenyys on yleisesti ottaen hyvä asia. Suomalaisista reilu enemmistö (67 %) kokee, että heidän äänellään on merkitystä EU:ssa.

Eurobarometrin tulokset osoittavat myös, että vuoden 2019 vaalien äänestysprosentin takana ovat erityisesti kansalaiset, jotka eivät perinteisesti ole äänestäneet. Tästä kertoo se, että niiden vastaajien, jotka ”aina äänestävät”, suhteellinen osuus tippui 6 prosenttiyksikköä vuoden 2014 vaaleihin verrattuna.

Eurobarometrin tulokset osoittavat yhteyden kansalaisten EU-vaaleihin osallistumisen sekä heidän tunteensa siitä, että heidän äänellään on merkitystä, välillä.

Taustatietoa toimittajille

Euroopan parlamentin teetti Eurobarometrin 91.5. kevään EU-vaalien jälkeen. Kyselyä varten Kantar haastatteli kasvokkain 27,464 yli 15-vuotiasta eurooppalaista 28 EU-maassa. Vaaleja koskevien kysymyksien osalta vain yli 18-vuotiaiden vastaajien vastaukset otettiin huomioon. Itävallan ja Maltan osalta yli 16-vuotiaiden vastaukset sisällytettiin tutkimukseen ja Kreikan osalta yli 17-vuotiaiden vastaukset otettiin huomioon maiden äänestysikäsääntöjen vuoksi. Haastattelut toteutettiin 7-26.6.2019.

Euroopan parlamentin julkistama koko raportti sekä tilastoaineisto ovat saatavilla parlamentin verkkosivuilla.

Yhteystiedot: 

 
 

Tuotteen tiedot 

Viite:  20190923IPR61602