EU-kansalaiset haluavat EU:lle enemmän toimivaltaa koronaviruskriisin kaltaisissa tilanteissa
Euroopan parlamentin tilaaman kyselyn vastaajista suurin osa (58 %) on kokenut taloudellisia vaikeuksia koronaviruspandemian alun jälkeen.
EU-kansalaiset haluaisivat, että EU:lla olisi enemmän valtuuksia toimia kriisitilanteissa kuten koronaviruspandemian yhteydessä, selviää Euroopan parlamentin tilaamasta kyselystä. Huhtikuun lopussa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta (69 %) haluaa, että EU:lla olisi suurempi rooli kriisin hoitamisessa. Samaan aikaa lähes kuusi kymmenestä vastaajasta on tyytymättömiä EU-maiden väliseen solidaarisuuteen pandemian aikana. Vastaajista 74 % on kuullut EU:n toimista pandemiaa vastaan. Kuitenkin vain 42 % vastaajista on tyytyväisiä tämänhetkisiin toimiin.
EU:n pitäisi parantaa yhteisiä välineitä koronaviruspandemian kaltaisten kriisien hoitamiseksi
Noin kaksi kolmasosaa vastaajista (69 %) on sitä mieltä, että “EU:lla tulisi olla enemmän toimivaltaa koronaviruspandemian kaltaisten kriisien hoitamiseen”. Alle neljännes vastaajista (22 %) ei ole samaa mieltä väittämän kanssa. Vastaajat Puolassa ja Irlannissa olivat eniten yhtä mieltä toteamuksen kanssa, kun taas Tšekissä ja Ruotsissa vastaajat olivat eniten eri mieltä väittämän kanssa.
EU-kansalaiset haluaisivat EU:n keskittyvän ensisijaisesti lääkintävarusteiden riittävyyden takaamiseen kaikissa jäsenmaissa, tutkimusrahoituksen jakamiseen rokotteen kehittämistä varten, jäsenmaiden rahalliseen tukemiseen ja tieteellisen yhteistyön parantamiseen jäsenmaiden välillä.
Kansalaiset huolissaan eurooppalaisesta solidaarisuudesta kriisiaikoina
Sen lisäksi, että kansalaiset vaativat EU:lle lisää toimivaltuuksia ja koordinoidumpia EU-toimia, on suurin osa kansalaisista tyytymättömiä EU-maiden väliseen solidaarisuuteen pandemian yhteydessä. Vastaajista 57 % eivät ole kovin tyytyväisiä tämänhetkiseen solidaarisuuden tasoon ja 22 % eivät ole ollenkaan tyytyväisiä. Vain kolmasosa vastaajista (34 %) on tyytyväisiä tilanteeseen. Vastaajat Irlannissa, Tanskassa, Alankomaissa ja Portugalissa ovat eniten tyytyväisiä tilanteeseen, kun taas vastaajat Itävallassa, Belgiassa ja Ruotsissa ovat vähiten tyytyväisiä.
EU-toimet tunnetaan, mutta kansalaisten mukaan ne eivät ole riittäviä
Neljä kolmesta vastaajasta EU:n alueella toteaa kuullensa, nähneensä tai lukeneensa EU-toimista koronaviruspandemiaa vastaajaan. Vastaajista kolmasosa (33%) myös tietää, mistä toimissa on kyse. Kuitenkin noin puolet (52 %) EU-toimet tuntevista vastaajista ei ole tyytyväisiä toimiin. Vastaajista vain 42 % on tyytyväisiä toimiin. Eniten tyytyväisiä vastaajia on Suomessa, Alankomaissa ja Tanskassa. Tyytymättömimmät vastaajat löytyvät Italiasta, Espanjasta ja Kreikasta. Vastaajat Itävallassa ja Bulgariassa ovat myös melko tyytymättömiä.
Kuusi kymmenestä vastaajasta on kokenut taloudellisia vaikeuksia
Selvä enemmistö vastaajista (58 %) toteaa kyselyssä kokeneensa henkilökohtaisia taloudellisia vaikeuksia koronaviruspandemian alun jälkeen. Näihin vaikeuksiin kuuluvat tulojen menetys (30 %), työttömyys tai osittainen työttömyys (23 %), henkilökohtaisten säästöjen käyttö suunniteltua aiemmin (21 %), vuokran, lainan tai laskujen maksuun liittyvät vaikeudet (14 %) sekä kunnollisten aterioiden hankkimiseen liittyvät vaikeudet (9 %). Yksi kymmenestä vastaajasta toteaa joutuneensa pyytämään perheeltään tai ystäviltään rahallista apua. Vastaajista 3 % on joutunut kokemaan konkurssin.
Eniten vaikeuksia ovat kokeneet vastaajat Unkarissa, Bulgariassa, Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa. Vähiten taloudellisia vaikeuksia on ollut vastaajilla Tanskassa, Alankomaissa, Ruotsissa, Suomessa ja Itävallassa. Näissä maissa koronaviruspandemia ei ole aiheuttanut mitään taloudellisia vaikeuksia yli puolelle vastaajista. Suomessa vaikeuksia ei ole kohdannut 54 % vastaajista, Ruotsissa 53 %, Tanskassa 66 % ja Alankomaissa 57 %.
Taustatietoa
Kysely toteutettiin verkossa 23.4.-1.5.2020 ja siihen osallistui 21 804 vastaajaa 21 EU-maasta (vastaajia ei osallistunut Liettuasta, Virosta, Latviasta, Maltalla ja Luxemburgista). Kyselyyn voivat vastata 16-64 -vuotiaat kansalaiset (16-54 -vuotiaat Bulgariassa, Tšekissä, Kroatiassa, Kreikassa, Unkarissa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa, Sloveniassa ja Slovakiassa). Kansallisten tasojen edustavuus varmistettiin sukupuolta, ikää ja aluetta koskevilla kiintiöillä. EU:ta koskevien keskiarvojen laskennassa on otettu huomioon jokaisen maan väkiluku.
Kyselyn kaikki tulokset, mukaan lukien kansalliset tulokset ja sosiodemografiset taulukot, ovat saatavilla täällä.
Yhteystiedot:
-
Jaume DUCH GUILLOT
Euroopan parlamentin päätiedottaja -
Sanne DE RYCK
Tiedottaja