Kysely: kansalaiset haluavat EU:lle lisää toimivaltaa pandemian hoitamiseksi 

Lehdistötiedote 
 
 

Keskellä koronapandemian toista aaltoa EU-kansalaisten enemmistö vaatii lisää toimivaltaa EU:lle ja riittävää budjettia kriisin hoitamiseksi.

Euroopan parlamentti julkaisi perjantaina 20.11. tarkemmat tulokset kyselytutkimuksesta, jossa eurooppalaisilta kysyttiin koronakriisin hoitamisesta ja asenteista Euroopan unionia kohtaan. Vastaajista puolet kertoi epävarmuuden olevan suurin koronakriisiin liittyvä tunne pandemian talousvaikutusten alkaessa hahmottua. Suomalaisista vastaajista epävarmuutta koki tuntevansa 47 %, toivoa 40 % ja turhautumista 38 %.


Kaikista vastaajista kaksi kolmasosaa (66 %) arvioi, että EU:lla pitäisi olla enemmän toimivaltaa koronapandemian ja sen kaltaisten kriisien hallitsemiseksi. Lisäksi suurin osa (54 %) vastaajista koki, että EU tarvitsisi enemmän taloudellisia keinoja pandemian seurauksiin puuttumiseksi. Suomalaisista vastaajista yli puolet (57 %) kannatti lisää toimivaltaa unionille. Suurin osa suomalaisista vastaajista (42 %) koki sen sijaan, että EU:n nykyisten taloudellisten resurssien pitäisi riittää koronapandemian seurausten hoitoon.


EU-varojen kytkeminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen


Kansalaisten mielestä EU-rahoitusta pitäisi osoittaa vain jäsenmaille, jotka noudattavat oikeusvaltion ja demokratian periaatteita: kaikista vastaajista 77 % puoltaa oikeusvaltioperiaatteen kytkemistä EU-rahoitukseen. Suomalaisista vastaajista jopa 79 % oli tätä mieltä.


EU-rahoituksen tulisi eurooppalaisten mielestä suuntautua julkiseen terveydenhuoltoon (54 %), talouden elvyttämiseen ja liiketoimintamahdollisuuksiin (42 %), ilmastonmuutoksen torjuntaan (37 %) ja työllisyystoimiin (35 %). Suomalaisille vastaajille tärkein yksittäinen rahoituskohde olivat työllisyys- ja sosiaalitoimet (47 %).


Pandemian vaikutus toimeentuloon


Eurooppalaisista vastaajista yli kolmasosa (39 %) kertoi koronapandemian vaikuttaneen heidän henkilökohtaiseen toimeentuloonsa. Lisäksi 27 % eurooppalaisista vastasi odottavansa oman taloudellisen tilanteen heikentymistä. Sen sijaan suomalaisista vastaajista vain 21 % kertoi, että koronapandemia on jo vaikuttanut henkilökohtaisiin tuloihin. Suomalaisista 30 % ennakoi, että tulevaisuudessa korona voi vaikuttaa heidän toimeentuloonsa ja 41 % koki, ettei koronalla ole ollut vaikutusta heidän toimeentuloonsa. Viidessä EU-maassa (Kypros, Kreikka, Espanja, Romania ja Bulgaria) yli puolet vastaajista kertoi pandemialla olleen jo vaikutusta henkilökohtaisiin tuloihin.


Suhtautuminen Euroopan unioniin aikaisempaa positiivisempaa


Positiivisesti EU:hun suhtautuvien vastaajien määrä oli kasvanut huhti-toukokuun vaihteesta. Myönteisesti suhtautuvien määrä on kasvanut huhtikuun 31 %:sta lokakuun 41 %:iin. Suomalaisista vastaajista 45 % näki EU:n myönteisessä valossa ja 22 % kielteisessä. Vastaajista 29 %:lla on neutraali kuva EU:sta.


Taustatietoa kyselytutkimuksesta


Euroopan parlamentti on teettänyt koronapandemian aikana kolme kyselytutkimusta eurooppalaisesta mielipideilmastosta. Viimeisimmän kyselytutkimuksen toteutti Kantar verkkokyselynä (Maltalla puhelimitse) 25.9.–7.10.2020. Kyselyyn vastasi 24 812 henkilöä 27 EU-maasta. Vastaajat olivat 16–64-vuotiaita (16–54-vuotiaita Bulgariassa, Tšekissä, Kroatiassa, Kreikassa, Unkarissa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa, Sloveniassa ja Slovakiassa). Vastaajien sukupuoli-, ikä- ja aluekiintiöt takaavat edustavuuden kansallisella tasolla. EU-tason tulokset ovat painotettuja kunkin EU-maan väkiluvun mukaisesti. Suomesta kyselyyn osallistui 1047 vastaajaa.