Parlamentti hyväksyi EU:n pitkän aikavälin budjetin vuosille 2021-2027 

Lehdistötiedote 
Täysistunto 
 
 
  • Äänestys sinetöi Eurooppa-neuvoston saavuttaman sovun 
  • Mepit neuvottelivat määrärahalisäykset EU:n lippulaivaohjelmille, kuten terveysalan Health-ohjelmalle, Horisontti-tutkimusohjelmalle sekä Erasmus+ -ohjelmalle 
  • EU:n omien varojen käyttöönotosta sitova suunnitelma 
  • Parlamentin mahdollisuutta valvoa EU:n budjetin käyttöä vahvistetaan 
  • Luonnon monimuotoisuus ja sukupuolinäkökulmat huomioon paremmin 
Mepit varmistivat lisärahoitusta tutkimukseen, terveysalalle, opiskelijoille ja mm. digitaalista taloutta tukeville investoinneille ©KT/AFP  

Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027.

Marraskuussa saavutettu neuvottelusopu EU:n neuvoston kanssa sinetöitiin Euroopan parlamentissa äänin 548 puolesta, 81 vastaan ja 66 tyhjää. Lisäksi parlamentti äänesti toimielinten välisestä sopimuksesta, jonka se hyväksyi äänin 550 puolesta, 72 vastaan ja 73 tyhjää.

15 miljardia euroa lisärahoitusta tärkeimmille rahoitusohjelmille

Euroopan parlamentti onnistui neuvotteluissa varmistamaan lisärahoitusta kymmenelle EU-rahoitusohjelmalle seuraavan seitsemän vuoden aikana. Lisävarat on tarkoitus käyttää koronapandemian seurausten korjaamiseen, uusien mahdollisuuksien luomiseen tuleville sukupolville ja eurooppalaisten arvojen suojelemiseen. Neuvotteluissa Euroopan parlamentti käytännössä kolminkertaisti EU4Health-terveysohjelman rahoituksen, lisäsi Erasmus+ -ohjelman rahoitusta yhtä vuotta vastaavalla summalla ja varmisti, että tutkimukselle on tarjolla enemmän rahoitusta tulevina vuosina.

Lisärahoituksen koostumuksesta:

  • lisärahoituksesta 11 miljardia euroa on pääosin peräisin EU-kilpailusääntöjen rikkeistä määrättävistä maksuista yrityksille. Parlamentti on jo pitkään vaatinut, että EU:n generoimat tulot ohjattaisiin EU:n budjettiin;
  • 4 miljardia euroa tulee rahoituskehyksen varojen uudelleenkohdentamisesta,
  • lisäksi miljardi euroa varataan tuleviin tarpeisiin ja voidaan tilanteen vaatiessa lisätä lippulaivahankkeiden rahoitukseen.

Uudet omat varat

Neuvotteluissa sovittiin, että EU:n elvytysrahaston lainan takaisinmaksusta aiheutuvia keskipitkän ja pitkän aikavälin kuluja ei makseta monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien määrärahojen kustannuksella. Kuluja ei tule myöskään kattaa suuremmilla bruttokansantuloon perustuvilla jäsenmaiden maksuilla. Neuvottelijat sopivatkin suunnitelmasta uusien EU:n omien varojen käyttöönottamiseksi EU-budjetin tueksi.

Omia varoja koskeva suunnitelma on osa toimielinten välistä sitovaa sopimusta. Vuodesta 2021 alkaen kerätään kierrättämättä jääneen muovijätteen määrään perustuvaa maksua. Tämän lisäksi suunnitelma sisältää vuodesta 2023 alkaen päästökauppajärjestelmään perustuvien omien varojen käyttöönoton (kytkeytyy mahdollisesti hiilitullimekanismiin). Vuodesta 2023 alkaen puolestaan suunnitellaan otettavaksi käyttöön digimaksu. Lisäksi suunnitellaan uutta finanssitransaktioveroa ja yrityssektoriin tai yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan liittyvää tuloa (vuodesta 2026 alkaen).


Parlamentti valvoo EU:n elvytyspaketin varojen käyttöä

Parlamentin, neuvoston ja komission säännöllisissä tapaamisissa tullaan arvioimaan elvytyspaketin varojen käyttöä. Parlamentti vaatii, että nämä tavanomaisen budjetin ulkopuolelta tulevien varojen käyttö on läpinäkyvää. Parlamentti valvoo yhdessä EU:n neuvoston kanssa mahdollisia poikkeamia suunnitelmista.


Läpileikkaavat teemat: luonnon monimuotoisuus, sukupuolinäkökulmat, tasa-arvoiset mahdollisuudet

Neuvotteluissa sovittiin, että vähintään 30 % EU:n budjetista käytettävistä varoista ja elvytystoimenpiteistä tukee ilmastonsuojeluun liittyviä tavoitteita. Lisäksi 7,5 % vuosibudjetista osoitetaan luonnon monimuotoisuuden tukemiseen vuodesta 2024 alkaen, ja 10% vuodesta 2026 alkaen. Lisäksi ohjelmien arvioinneissa ja valvonnassa huomioidaan sukupuolten tasa-arvo.

Euroopan parlamentin neuvottelutiimi monivuotisen rahoituskehyksen ja omien varojen uudistamisen neuvotteluissa:

Johan Van Overtveldt (ECR, Belgia), budjettivaliokunnan puheenjohtaja

Jan Olbrycht (EPP, Puola), monivuotista rahoituskehystä koskevan mietinnön toinen esittelijä

Margarida Marques (S&D, Puola), monivuotista rahoituskehystä koskevan mietinnön toinen esittelijä

José Manuel Fernandes (EPP, Portugali), omia varoja koskevan mietinnön toinen esittelijä

Valérie Hayer (Renew, Ranska), omia varoja koskevan mietinnön toinen esittelijä

Rasmus Andresen (Vihreät/EVA, Saksa)

Seuraa neuvottelutiimiä Twitterissä: https://twitter.com/i/lists/1205126942384676866

Parlamentin neuvottelutiimin lausunnot (englanniksi)

Seuraavaksi

EU:n neuvoston tulee vielä virallisesti hyväksyä asetus seuraavasta rahoituskehyksestä ja instituutioiden välinen sopimus. Tämän jälkeen asetus ja sopimus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2021.