EU-budjetti, oikeusvaltio ja ilmasto: Mepit arvioivat huippukokouksen tuloksia 

Lehdistötiedote 
 
 
Mepit keskustelivat monivuotisesta rahoituskehyksestä, oikeusvaltioperiaatteesta ja ilmastonmuutoksesta.© EU 2020 - EP  

Mepit suhtautuivat myönteisesti EU-budjettia, elvytyspakettia ja vuoden 2030 ilmastotavoitteita koskeviin edistysaskeliin, ja odottavat oikeusvaltiomekanismin tiukkaa täytäntöönpanoa.

“Olemme työskennelleet kellon ympäri. Neuvottelut olivat tiiviitä, mutta kannoimme vastuun, ylitimme esteet ja pidimme yhtä Euroopan hyväksi”, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi. ”Sopimus on merkittävä askel eteenpäin. Meillä on nyt resurssit, olemme vahvistaneet oikeusvaltioperiaatetta tehokkaalla lainsäädännöllä ja olemme sopineet kiristävämme ilmastotavoitteitamme vuoteen 2030 mennessä”. Michel korosti myös saavutettua edistystä pandemian torjunnassa, rokotteiden käyttöönotossa ja talouden elpymisessä. ”Eurooppa on vahvempi vastaamaan koronaviruksen haasteisiin”, hän lisäsi.


Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen painotti, että EU:n elvytyspaketti ”johtaa Euroopan talouden kunnianhimoisimpaan uudistukseen vuosikymmeniin”. Oikeusvaltiomekanismin osalta hän korosti, että aiemmin saavutettua sopimusta parlamentin kanssa ei ole avattu uudelleen, ja että neuvoston päätelmät ”eivät muuta lakia”. Komission puheenjohtaja kiitti myös kasvihuonepäästöjen 55 prosentin vähennystavoitetta. EU:n ja Britannian tulevien suhteiden osalta hän korosti, ettei voi sanoa ”syntyykö sopimusta vai ei, mutta tie sopimukseen on olemassa – kapea sellainen, mutta olemassa kuitenkin”. Tosin näkemykset toimintaedellytyksissä ja kalastuksessa eroavat edelleen. Koronarokotteiden osalta hän sanoi, että ensimmäinen rokote on tarkoitus hyväksyä viikon kuluessa ja että tavoitteena on aloittaa rokottaminen kaikissa EU-maissa samana päivänä.


Puheenjohtajamaa Saksan Eurooppa-asioiden varaministeri Michael Roth sanoi Euroopan oppineen menneisyydestään. ”Solidaarisuus on tie ulos kriisistä; emme jätä ketään taaksemme”. Roth korosti Euroopan olevan paljon muutakin kuin sisämarkkinat. Hän myös painotti, että oikeusvaltioperiaateasetuksessa ”yksikään sana ei ole muuttunut aiemmin neuvoteltuun”.


Manfred Weber (EPP, Saksa) suhtautui myönteisesti EU:n pitkän aikavälin budjetista tehtyyn sopimukseen. ”Meillä on nyt paljon rahaa pöydällä. 1,8 biljoonaa euroa käytettäväksi ennen kaikkea solidaarisuuteen”. Hän oli myös tyytyväinen oikeusvaltiomekanismiin ja totesi, että ”ensimmäistä kertaa meillä on kytkös EU-varojen ja EU:n perusperiaatteiden kunnioittamisen välillä. Odotamme nyt, että komissio on valmis soveltamaan näitä sääntöjä itsenäisesti 1. tammikuuta alkaen.”


“Koronaviruspandemia on pakottanut meidät keksimään itsemme uudelleen”, Iratxe García Pérez (S&D, Espanja) sanoi. García Pérez pitää monivuotista rahoituskehystä ennennäkemättömänä saavutuksena ja oikeusvaltiomekanismia ”arvojemme vahvistajana”. Hän oli myös tyytyväinen EU:n ”ensimmäiseen sosiaalipalkkiojärjestelmään” ja elvytysrahoitukseen. ” Olemme oppineet vuoden 2008 kriisistä – säästäväisyys ei voi olla ratkaisu. Emme voi jättää ihmisiä, jotka tarvitsevat meitä eniten”, hän lisäsi.


Dacian Ciolos (Renew, Romania) sanoi, että vuosi 2020 paljasti Euroopan heikkoudet. Koordinoinnista ja solidaarisuudesta oli puutetta, ja rajat suljettiin. Cialos viittasi elvytyspakettiin ja rokotteiden kehityksen ja osoitti Euroopan reagoineen kriisiin. ”Olemme osoittaneet olevamme tehokkaimpia, kun toimimme yhdessä ja jaamme prioriteetit”, hän painotti. Oikeusvaltion osalta hän oli tyytyväinen komission puheenjohtajan lausuntoon, jonka mukaan laki on etusijalla julistuksiin nähden.


Marco Zanni (ID, Italia) suhtautui kriittisesti oikeusvaltiomekanismiin ja sanoi: ”Sopimus on epäselvä ja teennäinen, ja juhlallinen sävy tässä keskustelussa on harhaanjohtava. Uhat kansalliselle itsemääräämisoikeudelle ovat erittäin huolestuttavia. Yksimielisyys on ainoa tapa, jolla demokratiaa voidaan toteuttaa tässä rakenteessa.”


Ska Keller (Greens/EFA, Saksa) sanoi: ”On hyvä nähdä lopulta, viime hetkillä, että Eurooppa-neuvosto näytti vihreää valoa pandemiasta kärsivien kansalaisten ja talouksien tuelle.” Näiden päätösten takana on kuitenkin huolestuttavia suuntauksia. Viime viikkoina Unkarin ja Puolan hallitukset ovat jarrutelleet ja halunneet käyttää elvytysrahastoon liittyviä päätöksiä välineenä edistää omia demokratianvastaisia tavoitteitaan”, hän sanoi. Keller totesi myös, että ”vuoden 2030 ilmastotoimien tavoite on vielä kaukana siitä, mitä tieteellisen yksimielisyyden mukaan tarvitaan”.


Johan Van Overtveldt (ECR, Belgia) suhtautui myönteisesti monivuotista rahoituskehystä koskevaan sopimukseen ja huomautti, että parlamentin painopisteet olivat löytäneet tiensä lopulliseen sopimukseen. ”Olisimme kuitenkin voineet pyrkiä suuntaamaan EU:n budjetin vieläkin enemmän tulevaisuuteen, pandemian kustannuksia ja ilmastonmuutoksen torjumista ei oteta riittävästi huomioon.”


Manon Aubry (GUE/NGL, Ranska) sanoi “Orbán-suden syöneen punahilkka-EU:n” ja pahoitteli, etteivät teot vastanneet EU:n julistamia tavoitteita, kuten demokratian, ihmisoikeuksien tai ilmaston suojelemista. Hän kritisoi sopimusta EU:n pitkäaikaisesta budjetista, koska se oli lopulta yli 200 miljardia euroa vähemmän kuin parlamentin alkuperäinen kanta. Tämä tarkoittaa vähemmän investointeja maatalouteen, koulutukseen, tutkimukseen, ympäristöön ja terveydenhuoltoon.