EU:n laajuisessa kyselyssä eurooppalaiset suhtautuvat myönteisesti konferenssiin Euroopan tulevaisuudesta 

Lehdistötiedote 
 
 
  • Kolme neljästä eurooppalaisesta kokee, että Euroopan tulevaisuuskonferenssilla on positiivinen vaikutus demokratiaan EU:ssa. 
  • Kuusi kymmenestä eurooppalaisesta kertoo, että koronakriisi on saanut heidät pohtimaan EU:n tulevaisuutta. 
  • Hyvin suuri enemmistö eurooppalaisista (92%) kokee, että EU-kansalaisten äänen pitäisi kuulua enemmän päätöksissä, jotka koskevat Euroopan tulevaisuutta. 

EU:n laajuinen Eurobarometri-kysely osoittaa, että eurooppalaiset kannattavat Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin käynnistämistä.

Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio julkaisevat tänään ensimmäisen yhteisen Eurobarometri- tutkimuksensa. Euroopan tulevaisuutta koskeva erityiseurobarometri toteutettiin 22.10–20.11.2020 EU:n 27 jäsenvaltiossa.


Tämä kyselytutkimus julkaistaan juuri ennen Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia koskevan yhteisen julistuksen allekirjoittamista. Suurin osa kyselyyn vastaajista (92 %) kaikissa jäsenvaltioissa haluaa, että kansalaisten näkemykset otetaan paremmin huomioon Euroopan tulevaisuutta koskevissa päätöksissä.


Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa pyritään nimenomaan tähän: sillä luodaan uusi julkinen foorumi avoimelle, osallistavalle, läpinäkyvälle ja jäsennellylle keskustelulle eurooppalaisten kanssa asioista, joilla on merkitystä heille ja jotka vaikuttavat heidän jokapäiväiseen elämäänsä.


1. Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi


Kolme neljäsosaa eurooppalaisista arvelee, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevällä konferenssilla tulee olemaan myönteinen vaikutus demokratiaan EU:ssa: 76 % oli sitä mieltä, että konferenssi merkitsee merkittävää edistystä demokratialle EU:ssa (25 % oli täysin samaa mieltä ja 51 % jokseenkin samaa mieltä), ja selvä enemmistö jakaa tämän näkemyksen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.


Vastaajat katsoivat, että aktiivista osallistumista kaivataan kaikilta elämänaloilta (51 %), ja 47 % oli sitä mieltä, että tärkeä rooli olisi oltava nuorilla sekä myös kansallisilla hallituksilla (42 %) ja tiedeyhteisöillä, asiantuntijoilla, älymystön edustajilla ja tutkijoilla (40 %).


Hieman yli puolet eurooppalaisista (51 %) haluaisi itse osallistua päätöksentekoon. Innokkaimpia vastaajista ovat irlantilaiset (81 %) ja seuraavaksi belgialaiset (64 %), luxemburgilaiset (63 %) ja slovenialaiset (63 %).


2. Kansalaisten ääni EU:ssa


Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämistä pidetään selvästi (55 % vastaajista) tehokkaimpana keinona saada äänet kuuluviin EU:n tason päätöksentekijöille. EU:n kansalaisille toivotaan kuitenkin enemmän sananvaltaa Euroopan tulevaisuutta koskevissa päätöksissä. Niistä 92 prosentista, jotka katsoivat, että EU:n kansalaisten näkemykset olisi otettava paremmin huomioon, 55 % oli asiasta täysin samaa mieltä ja 37 % jokseenkin samaa mieltä. Vain 6 % oli eri mieltä tästä väittämästä.


3. Euroopan tulevaisuus


Kuusi kymmenestä eurooppalaisesta ilmoittaa koronaviruskriisin saaneen heidät pohtimaan Euroopan unionin tulevaisuutta (19 % täysin samaa mieltä ja 41 % jokseenkin samaa mieltä). Eri mieltä tästä on 39 % vastaajista (23 % jokseenkin eri mieltä ja 16 % täysin eri mieltä).


Vastaajia pyydettiin valitsemaan kehityssuuntauksia, joita he toivoisivat näkevänsä tulevaisuudessa Euroopassa: eniten kannatusta saivat vertailukelpoinen elintaso (35 %) ja parempi solidaarisuus jäsenvaltioiden välillä (30 %). Lisäksi eurooppalaiset pitävät tärkeänä yhteisen terveyspolitiikan (25 %) ja yhtenäisten koulutusstandardien (22 %) kehittämistä.


4. Vahvuudet ja haasteet


Eurooppalaiset katsovat, että demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen (32 %) ja talous-, teollisuus- ja kauppamahti (30 %) ovat EU:n tärkeimpiä vahvuuksia. Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen arvotetaan EU:n tärkeimmäksi (tai yhdeksi tärkeimmistä) vahvuuksista 14 maassa. Erityisen selvästi tämä näkökanta korostuu Ruotsissa, jossa 58 % vastaajista pitää sitä keskeisenä vahvuutena. EU:n talous-, teollisuus- ja kauppamahtia pidetään vahvuuksista tärkeimpänä (tai yhtenä tärkeimmistä) yhdeksässä maassa. Eniten tätä mieltä oltiin Suomessa (45 %) ja Virossa (44 %).


Ilmastonmuutosta pidetään selvästi merkittävimpänä EU:n tulevaisuuteen vaikuttavista maailmanlaajuisista haasteista: 45 % eurooppalaista katsoo sen olevan suurin haaste. Toisella ja kolmannella sijalla mainittiin suunnilleen samantasoisesti terrorismi (38 %) ja terveysriskit (37 %). Neljäntenä haasteena juuri ja juuri yli neljännes (27 %) eurooppalaisista mainitsee pakkomuuton.


Taustaa


Euroopan komission ja Euroopan parlamentin yhteisesti tilaama erityiseurobarometritutkimus n° 500 ”Euroopan tulevaisuus” (EB94.1) tehtiin 22.10.–20.11.2020 EU:n 27 jäsenvaltiossa. Kysely toteutettiin 27:ssä EU-jäsenvaltiossa henkilökohtaisina haastatteluina, joita täydennettiin pandemiatilanteen vuoksi tarvittaessa verkkohaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 27 034.