Mepit: Hiilitulli tietyille tuontituotteille ilmastotavoitteen edistämiseksi 

Lehdistötiedote 
 
 
  • Järjestelmän tulisi kattaa kaikki EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat tuotteet 
  • Tulot käytettävä vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden tukemiseen 
  • Mekanismia ei saa käyttää väärin kaupan protektionismin edistämiseen 
Mepit haluaisivat, että EU:n alueelle tuotujen tuotteiden kasvihuonepäästöjä saataisiin leikattua ©AFP/GREG BAKER  

Mepit vaativat tietyille tuontituotteille hiilitulleja hiilivuodon estämiseksi, jos tuotteet tuodaan maista, jotka eivät ole riittävän kunnianhimoisia ilmastotavoitteiltaan.

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona päätöslauselman WTO:n sääntöjen mukaisesta EU:n hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista äänin 444 puolesta, 70 vastaan ja 181 tyhjää.


Päätöslauselmaluonnoksessa korostetaan, että EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet eivät saa johtaa hiilivuotoon eli EU:n tuotannon siirtymiseen ilmastotavoitteiltaan vähemmän kunnianhimoisiin maihin.


Mepit ehdottavatkin tietyille EU:n ulkopuolelta tuotaville tuontituotteille hiilitulleja, jos tuotteet tuodaan maista, jotka eivät ole riittävän kunnianhimoisia ilmastotavoitteiltaan. Tämä loisi maailmanlaajuisesti tasapuoliset toimintaedellytykset ja kannustaisi sekä eurooppalaista teollisuutta että EU:n kauppakumppaneita leikkaamaan hiilidioksidipäästöjään Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Parlamentin jäsenet korostavat, että mekanismin tulisi olla WTO:n sääntöjen mukainen eikä sitä saisi käyttää väärin keinona lisätä protektionismia. Hiilitullimekanismi olisi suunniteltava yksinomaan edistämään ilmastotavoitteita. Hiilitullimekanismista saatavien tulojen tulisi jatkossa olla osa EU:n talousarvion uusia omia varoja ja niittä pitäisi tukea erityisesti vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita.

Uudistettuun EU:n päästökauppajärjestelmään liitettävä mekanismi

Uuden mekanismin tulisi olla osa laajempaa EU:n teollisuusstrategiaa, ja sen olisi katettava kaikkien EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien tuotteiden ja hyödykkeiden tuonti. Parlamentin jäsenet korostavat, että sen jälkeen kun vaikutustenarvio on tehty (jo vuonna 2023), hiilitullimekanismin olisi katettava energia-ala ja energiaintensiiviset teollisuudenalat, kuten sementti-, teräs-, alumiini-, öljynjalostus-, paperi-, lasi-, kemikaali- ja lannoiteteollisuus, joille myönnetään edelleen huomattavia maksuttomia päästöoikeuksia. Näiden alojen osuus EU:n teollisuuden päästöistä on edelleen 94 prosenttia.

Meppien mukaan hiilitullimekanismissa käytettävän hiilen hinnoittelun kytkeminen EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien päästöoikeuksien hintoihin auttaisi torjumaan hiilivuotoa. Mepit kuitenkin korostavat, ettei uusi mekanismi saa johtaa EU:ssa sijaitsevien tuotantolaitosten kaksinkertaiseen suojelemiseen.

Tallenne täysistuntokeskustelusta on katsottavissa parlamentin sivuilta.

Sitaatti

Äänestyksen jälkeen parlamentin mietinnön esittelijä Yannick Jadot (Greens/EFA, Ranska) totesi:


”Hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi tarjoaa erinomaisen tilaisuuden sovittaa yhteen ilmastoon, teollisuuteen, työllisyyteen, kestävyyteen, suvereniteettiin ja uudelleensijoittamiseen liittyvät kysymykset. Meidän on lopetettava naiivi suhtautuminen asiaan ja määrättävä sama hiilen hinta tuotteille riippumatta siitä, onko ne tuotettu EU:ssa vai EU:n ulkopuolella. Näin voidaan varmistaa, että myös kaikkein saastuttavimmat alat osallistuvat ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kehittävät uusia innovaatioita, joilla tähdätään päästöttömyyteen. Tämä on paras mahdollisuus pysäyttää lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen ja samalla kannustaa EU:n markkinoille haluavia kauppakumppaneita olemaan yhtä kunnianhimoisia.”


Seuraavat vaiheet


Komission odotetaan julkaisevan ehdotuksensa hiilitullimekanismista

vuoden 2021 ensimmäisen puolikkaan aikana osana eurooppalaista vihreän kehityksen ohjelmaa. Komission odotetaan tekevän ehdotuksen myös siitä, miten hiilitullin mahdolliset tuotot sisällytetään EU:n budjettiin.


Taustatietoa


Parlamentilla on ollut tärkeä rooli pyrittäessä kohti kunnianhimoisempaa EU:n ilmastolakia. Parlamentti julisti ilmastohätätilan 28. marraskuuta 2019. Lisäksi parlamentti haluaisi kaikista EU-maista ilmastoneutraaleja vuoteen 2050 mennessä ja vaatii kasvihuonekaasupäästöjen 60 %:n vähennystä vuoteen 2030 mennessä.