Eurooppalaiset suhtautuvat myönteisesti EU:hun, mutta vaativat uudistuksia 

Lehdistötiedote 
 
 

Tuoreen kyselyn mukaan eurooppalaiset kannattavat EU-yhteistyötä koronapandemiasta huolimatta. Yli puolet kaikista vastaajista uskoo pandemian vaikuttavan omiin tuloihin.

Tuoreesta eurobarometri-kyselystä käy ilmi, että koronapandemian vaikutukset tuntuvat yhä enemmän eurooppalaisten elämässä ja taloudellisessa tilanteessa. Euroopan parlamentin teettämä mielipidekysely toteutettiin maalis-huhtikuussa 2021.


Kaikkiaan kahdeksan kymmenestä kyselyyn osallistuneesta kertoo tietävänsä EU:n toimista pandemian vaikutusten torjumiseksi. Kyselyyn vastanneet toivovat Euroopan parlamentin keskittyvän erityisesti kansanterveyden edistämiseen, köyhyyden torjumiseen, talouskasvun ja työllisyyden tukemiseen sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kaiken kaikkiaan eurobarometri-kysely osoittaa eurooppalaisten tukevan EU:n toimintaa ja kokevan, että, että koronapandemian kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin voidaan parhaiten vastata EU-tasolla.


Yli puolet suomalaisvastaajista ei usko pandemian vaikuttavan henkilökohtaisiin tuloihin


Keväällä 2021 kaikkiaan 31 % eurooppalaisista kertoo pandemian jo heikentäneen henkilökohtaista talouttaan. Vastaajista 26 % puolestaan ennakoi taloudellisen tilanteensa heikkenevän. EU-maiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja.


Suomalaisten vastaajien enemmistö (62 %) sen sijaan uskoo, ettei koronapandemialla tule olemaan vaikutusta henkilökohtaisiin tuloihin. Suomalaisista vastaajista vain 16 % kertoo pandemian jo vaikuttaneen henkilökohtaisiin tuloihin. Vastaajista 22% puolestaan uskoo näin tapahtuvan tulevaisuudessa.


Terveyshyödyt merkittävämmät kuin taloudelliset vahingot


Pandemian taloudellisista vaikutuksista huolimatta suurin osa vastaajista (58 %) uskoo, että koronarajoitteiden tuomat terveyshyödyt omat omassa maassaan merkittävämmät kuin rajoitteiden aiheuttamat mahdolliset taloudelliset vahingot. Suurimmassa osassa EU-maista enemmistö vastaajista yhtyy tähän mielipiteeseen. Kun Euroopan parlamentti teetti kyselyn vuoden 2020 loppupuolella, enemmistö EU-maiden kansalaisista piti taloudellisia vahinkoja merkittävämpinä.


Keväällä 2021 suomalaisvastaajista jopa 72 % uskoo rajoitusten terveyshyötyjen olevan tärkeämpiä kuin taloudellisten vahinkojen.


Kahdeksan kymmenestä tietää EU:n toimista koronakriisissä - mutta vain puolet hyväksyvät ne


Eurooppalaiset ovat hyvin tietoisia Euroopan unionin pyrkimyksistä torjua koronapandemiaa ja sen seurauksia: kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta on kuullut, nähnyt tai lukenut EU:n toimenpiteistä pandemian torjumiseksi. Lähes puolet kaikista vastaajista (48 %) tietää, mitä nämä toimenpiteet ovat. Samaan aikaan vain 48 % eurooppalaisista ilmoittaa olevansa tyytyväisiä toimenpiteisiin, kun taas 50 % vastaajista ei ole tyytyväisiä toimenpiteisiin. Suomalaisista vastaajista 60 % on tyytyväisiä EU-toimiin koronakriisissä.


Kaikista vastaajista vain 44 % on tyytyväisiä jäsenvaltioiden väliseen sisäiseen solidaarisuuteen pandemian torjunnassa. Suomalaisista vastaajista tätä mieltä oli 47 %.


Maiden välisistä eroista huolimatta EU:n kannatus on yleisesti ottaen vahvaa

Kun lukuja tutkitaan vuosikymmenen tasolla, myönteiset mielikuvat EU:sta ovat lähes ennätyslukemissa lyhyen aikavälin vaihteluista ja maiden välisistä eroista huolimatta. EU:ssa keskimäärin lähes joka toisella (48 %) on myönteinen kuva EU:sta. Vastaajista 35 %:lla on neutraali kuva ja 17 %:lla kielteinen kuva. Mielipidekysely vahvistaa aiemmat havainnot siitä, että vuosien varrella yhä useammalla on myönteinen mielikuva EU:sta. Mielikuva on pysynyt myönteisenä pandemiasta ja sen aiheuttamista seurauksista huolimatta.


Eurooppalaiset suhtautuvat joihinkin kriisitoimiin kielteisesti, mutta ovat jo pitkään tukeneet EU:ta yleisellä tasolla, mikä selittää osaltaan heidän selvää toivettaan uudistaa EU:ta. Kyselyyn vastanneista 70 % ilmoitti yleisesti kannattavansa EU:ta, mutta samalla alle neljännes eurooppalaisista (23 %) kertoi kannattavansa EU:ta ”sellaisena, joksi se on tähän mennessä muotoutunut”. Kannatus on laskenut neljä prosenttiyksikköä marras-joulukuusta 2020 lähtien. Lähes puolet vastaajista (47 %) ilmoitti puolestaan kannattavansa EU:ta, mutta ”ei sellaisena, joksi se on tähän mennessä muotoutunut”.


Terveys, rokotteet ja kriisivalmiudet EU:n keskeisinä painopisteinä


Eurooppalaisista jopa 74 % haluaisi, että EU saisi enemmän valtuuksia, jotta se voisi vastata koronapandemian kaltaisiin kriiseihin.


Kysyttäessä tärkeimmistä EU-toimista pandemian torjunnassa, eurooppalaiset pitävät tärkeimpänä turvallisten ja tehokkaiden rokotteiden nopeaa saatavuutta kaikille EU:n kansalaisille (39 %). Vastaajista 29 % puolestaan pitää tärkeimpänä varojen kohdentamista hoitokeinojen ja rokotteiden kehittämiseen. Kyselyyn vastanneet pitävät tärkeänä myös EU:n kriisistrategian luomista vastaavia tilanteita varten (28 % vastaajista) ja eurooppalaisen terveyspolitiikan kehittämistä (25 % vastaajista).


Myös suomalaiset pitävät tärkeimpänä tehokkaiden rokotteiden saatavuutta kaikille EU-maiden kansalaisille (58 %). Suomalaisten vastauksissa esille nousi lisäksi tarve EU:n ulkorajojen entistä tiukemmalle valvonnalle (36 %) ja strategian laatiminen vastaavan kriisin käsittelyyn tulevaisuudessa (32 %).


Parlamentin työn etusijalle kansanterveys, mutta myös köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjunta


Kysyttäessä odotuksista Euroopan parlamenttia kohtaan, eurooppalaiset toivoivat vaaleilla valittujen edustajiensa keskittyvän ennen kaikkea kansanterveyden edistämiseen (49 % vastaajista). Vastaajista 39 % valitsi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan tärkeimmäksi parlamentin prioriteetiksi ja toiset 39 % talouskasvun tukemisen ja uusien työpaikkojen luomisen. Vastaajista 34 % piti toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi tärkeimpinä.


Suomalaiset toivoisivat Euroopan parlamentin keskittyvän erityisesti talouden tukemiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen (39 %) ja ilmastonmuutoksen torjuntaan (39 %). Esille nousi myös terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta (37 %).


Taustatietoa


Euroopan parlamentin tilaama eurobarometri-kyselytutkimus toteutettiin 16.3.–12.4.2021 kaikissa 27 EU-maassa. Haastattelut tehtiin kasvokkain ja niitä täydennettiin verkkokyselyn avulla, mikäli se oli tarpeen pandemian vuoksi. Haastatteluja tehtiin yhteensä 26 669. Haastatteluihin osallistui 1 017 suomalaista. Suomessa haastattelut tehtiin verkkokyselynä.

Yhteystiedot: 

 

Lisätietoa 

 

Tuotteen tiedot 

Viite:  20210527IPR04911