EU:n ilmastolaki: parlamentti hyväksyi ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä 

Lehdistötiedote 
Täysistunto 
 
 
  • Hiilinielujen ansiosta vuoden 2030 päästövähennystavoite nousee 57 prosenttiin 
  • Päästöbudjettia käytetään vuoden 2040 tavoitteen asettamiseen 
  • Uusi, itsenäinen tiedeneuvonantaja perustetaan valvomaan edistymistä 
EU:n ilmastolaki antaa yrityksille suunnitteluvarmuutta matkalla hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ©AdobeStock/Marcinjozwiak  

Ilmastolaki kiristää vuoden 2030 päästövähennystavoitetta 40 prosentista 55 prosenttiin – hiilinielujen avustuksella tavoite voi olla jopa 57 prosenttia.

Parlamentti hyväksyi virallisesti ilmastolain, josta sovittiin jäsenmaiden kanssa epävirallisesti huhtikuussa, äänin 442-203 (51 tyhjää). Lain myötä poliittinen tavoite ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä (ks. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma) muuttuu sitovaksi velvoitteeksi. Tarkoituksena on antaa sekä kansalaisille että yrityksille juridista selvyyttä ja ennustettavuutta, jotta he voivat varautua siirtymään kohti ilmastoneutraaliutta. Vuoden 2050 jälkeen EU tavoittelee negatiivisia päästöjä.


Enemmän kunnianhimoa vuodelle 2030


EU:n uusi ilmastolaki kiristää tavoitetta päästövähennyksille vuoteen 2030 mennessä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin (verrattuna vuoden 1990 tasoon). Komission tuleva esitys hiilipäästöjen säätelemisestä ja poistamisesta maankäytössä ja metsätaloudessa (LULUCF) lisäisi hiilinieluja ja nostaisi EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 57 prosenttiin.


Päästöbudjetti vuoden 2040 tavoitteen perustaksi


Vuoden 2040 tavoitteesta komissio tekee esityksen, kun vuoden 2023 globaalista tilannekatsauksesta (joka kuuluu Pariisin sopimukseen) on kulunut enintään kuusi kuukautta. Parlamentti ehdotti tavoitteen valmisteluun päästöbudjettimallia, jossa unionille lasketaan suurin mahdollinen määrä päästöjä, joka ei vaaranna vuoden 2050 ilmastosopimustavoitteita. Komission julkaisee arvion ehdotuksen mukaisesti, ja vuoden 2040 uusi tavoite asetetaan päästöbudjetin sekä muiden kriteerien perusteella.


Viimeistään 30.09.2023 ja sen jälkeen aina viiden vuoden välein komissio arvioi kaikkien EU-maiden edistymistä ja kansallisten toimien johdonmukaisuuta hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ennen vuotta 2050.


Euroopan tieteellinen neuvottelukunta ilmastonmuutosta varten


EU-parlamentti esitti eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan perustamista, koska riippumaton tutkimustieto on olennaista päätöksenteossa. Neuvottelukunta perustetaan valvomaan eurooppalaisen ilmastopolitiikan tehokkuutta ja tavoitteisiin pääsemistä.


Sitaatti


Parlamentin esittelijä Jytte Guteland (S&D, Ruotsi) sanoi: ”Olen ylpeä työstämme, jonka ansiosta saimme lopultakin ilmastolain. Vahvistimme päästöjen nettovähennyksen, joka on vähintään 55 % – komission kanssa tehty sopimus vie sen lähemmäs 57 %:a. Itse olisin halunnut mennä vielä pidemmälle, mutta tämä on hyvä, merkityksellinen ja tieteeseen perustuva kompromissi. Nyt EU:n täytyy vähentää päästöjään vuosikymmenen sisällä enemmän, kuin niitä on vähennetty kolmen vuosikymmenen aikana yhteensä. Kunnianhimoisemmat tavoitteemme kannustavat myös muita maita päästövähennyksiin.”


Seuraavaksi


Neuvoston odotetaan pian hyväksyvän lakikompromissin. Sitten asetus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä, ja se astuu voimaan 20 päivää myöhemmin. Komission on tarkoitus julkaista 14.07.2021 ehdotuksia, joiden avulla EU voi saavuttaa kunnianhimoisemmat vuoden 2030 tavoitteet.


Taustaa


EU-parlamentti on ollut etulinjassa vaatimassa EU:lta kunnianhimoisempaa ilmastolainsäädäntöä. Parlamentti julisti ilmastohätätilan 28.11.2019.