Kriittiset raaka-aineet: EU:n tulee varmistaa riittävä saatavuus 

Lehdistötiedote 
Täysistunto 
 
 
  • Mepit ovat huolissaan EU:n raaka-aineriippuvuudesta digitaalisen ja vihreän siirtymän yhteydessä 
  • Kriittisiä raaka-aineita tarvitaan akkuihin, polttoainekennoihin, sähkömoottoreihin, uusiutuvan energian teknologiaan ja lääkintälaitteisiin 
  • Kierrätykseen ja jälkimarkkinoihin on panostettava lisää 
Mepit toivovat EU:lta lisätoimia olennaisten raaka-aineiden saannin turvaamiseksi. © Romaset / AdobeStock  

Parlamentti haluaa lisätä eurooppalaista tuotantoa ja kierrätystä, joilla tuetaan tärkeisiin teknologioihin tarvittavien raaka-aineiden saatavuutta EU:ssa.


Kriittiset raaka-aineet ovat keskeisessä osassa monien tuotteiden valmistamisessa. Niiden kysyntä tulee kasvamaan huomattavasti, kun yhteiskunnista tehdään digitaalisempia, energiatehokkaampia ja ilmastoneutraaleja. Esim. akut ja sähkömoottorit ovat olennainen osa teknologioita, joita tarvitaan Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.


Parlamentti toivoo EU-strategiaa, joka parantaisi strategista itsenäisyyttä ja kestävyyttä kriittisten raaka-aineiden kohdalla mm. luomalla jälkimarkkinat kierrätysraaka-aineille. Tekstin mukaan EU:n alueella ja sen kumppanimaissa on tuotettava kriittisiä raaka-aineita, lähdevalikoimaa on laajennettava ja kestävien vaihtoehtojen tutkimusta on lisättävä. Lisäksi mepit pyytävät jäsenmaita harkitsemaan strategista varastointia.

Kaivosala ja kierrätys avainasemassa


Meppien mukaan kierrätys ei lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä riitä vastaamaan kriittisten raaka-aineiden kasvavaan kysyntään, joten raaka-ainerikkaissa jäsenmaissa tulee selvittää myös tuotantomahdollisuuksia. Koska parlamentti uskoo, että EU:n kaivosala voi tehdä osansa vihreässä ja digitaalisiirtymässä, EU-komission tulee ehdottaa kaivosalan kestävien sijoitusten kriteerejä taksonomia-asetuksessa. Lisäksi jäsenmaiden tulee tehdä kaivoshankkeiden hyväksymisestä nopeampaa ja avoimempaa ilman, että ympäristö- tai työmarkkinasäännöistä tingitään.


Mepit huomauttavat, että kierrätys on olennaista, koska sähkölaitteissa on merkittävästi kriittisiä raaka-aineita. Komission ja jäsenmaiden tulee tehdä enemmän töitä kerätäkseen ja kierrättääkseen kunnolla elinkaarensa lopussa olevat tuotteet, joissa on kriittisiä raaka-aineita, kaatopaikalle rahtaamisen tai polttamisen sijaan. Lisäksi parlamentti toteaa, että kriittisten raaka-ainetuotteiden viemistä pois EU:sta on valvottava paremmin, ja uuden ryhmän tulee koordinoida jäsenmaiden kriittisiin raaka-aineisiin liittyviä toimia.


Jäsenmaiden tulee harkita kriittisten raaka-aineiden varastoimista saatavuuden varmistamiseksi, toteaa parlamentti. Lisäksi EU:n tulevien vapaakauppa- ja kumppanuussopimusten tulee sisältää kriittisiä raaka-aineita koskevia kohtia.


Kommentti


”Tämä on johdonmukainen ja kunnianhimoinen paketti, joka vastaa kestävien ja vakaiden raaka-ainelähteiden tarpeeseen sekä turvaa Euroopan kilpailukykyä ja työpaikkoja”, sanoi esittelijä Hildegard Bentele (EPP, Saksa). ”Kaikkien ennusteiden mukaan kriittisten raaka-aineiden kysyntä kasvaa erilaisten siirtymien vuoksi. Siksi haluamme hyödyntää täysillä kiertotaloutta, mutta tutkimusten mukaan se yksin ei riitä, ainakaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Meidän on siis varmistettava politiikan keinoin, että kestävä kaivosteollisuus on mahdollista EU:ssa ja sen ulkopuolella.”


Mietintö aiheesta hyväksyttiin äänin 543-52 (94 tyhjää).


Taustaa


EU-komission mukaan monien kriittisten raaka-aineiden lähteet ovat keskittyneet EU:n ulkopuolisiin maihin, erityisesti Kiinaan, Turkkiin ja Etelä-Afrikkaan. Komission arvion mukaan EU tarvitsee vuonna 2030 18 kertaa nykyistä enemmän litiumia ja viisi kertaa enemmän kobolttia sähköautojen akkuihin ja energian varastointiin.


Raaka-ainesektorilla työskentelee 350 000 ihmistä EU-alueella, ja yli 30 miljoonan arvosta jatkovaiheen teollisuutta on riippuvaisia siitä, arvioi Euroopan talous- ja sosiaalikomitea. Komissio arvioi, että kiertotalouteen panostaminen voisi tuoda 700 000 työpaikan nettolisäyksen EU:ssa vuoteen 2030 mennessä.