EU:n vaalilaki: mepit ajavat uudistuksia ja EU:n laajuista vaalipiiriä 

Lehdistötiedote 
 
 
  • 28 lisämeppiä valittaisiin EU:n laajuisilta listoilta maatieteellisesti edustavalla tavalla  
  • Kirjeäänestys mahdolliseksi kaikille, yhtenäiset äänikynnykset 
  • Sukupuolten tasa-arvo varmistettaisiin tasapuolisilla vaalilistoilla tai kiintiöillä 
  • Vaalipäiväksi 9. toukokuuta kaikissa EU-maissa 
Ehdotuksessa kullakin olisi kaksi ääntä: yksi kansalliselle ehdokkaalle ja toinen EU:n laajuiselle listalle. ©Jonathan NACKSTRAND / AFP  

Parlamentti on aloittanut EU:n vaalilainsäädännön uudistamisen. Tarkoituksena on tehdä 27 erillisistä vaaleista yhdet Euroopan tason vaalit.

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona lainsäädäntömietinnön, jolla pyritään uudistamaan EU‑vaalien sääntöjä. Lakiluonnos hyväksyttiin äänin 323 puolesta, 262 vastaan ja 48 tyhjää, sekä päätöslauselma aiheesta äänin 331 puolesta, 257 vastaan ja 52 tyhjää.

Tekstiluonnoksessa ehdotetaan vaalijärjestelmää, jossa äänestäjät antaisivat kaksi ääntä: yhden kansalliselle meppiehdokkaalle ja toisen EU:n laajuiselle listalle, jonka perusteella valittaisiin 28 lisäpaikkaa. Ehdokaslistojen tulisi olla maantieteellisesti edustavia, ja tätä varten EU:n jäsenmaat jaettaisiin kolmeen joukkoon väkiluvun perusteella. Ehdokaslista täytettäisiin valitsemalla ehdokkaita kustakin joukosta vuorotellen. EU:n laajuisia ehdokaslistoja voisivat esittää Euroopan tason vaaliliitot, kuten kansallisten poliittisten puolueiden liitot, kansalliset valitsijayhdistykset tai eurooppalaiset poliittiset puolueet.

Parlamentti haluaa myös puuttua sukupuolten epätasa-arvoon. Se huomauttaa, että vaikka tilanne parani viime vaaleissa, jotkut maat eivät silti valinneet parlamenttiin yhtäkään naisjäsentä. Mietinnössä ehdotetaan pakolliseksi listoja, joissa nais- ja miespuoliset ehdokkaat vuorottelevat, tai kiintiöitä niin, ettei muunsukupuolisten henkilöiden oikeuksia loukata.

Vaalien ”eurooppalaistamiseksi” on ehdotettu myös seuraavaa:

  • toukokuuta yhteiseksi eurooppalaiseksi vaalipäiväksi
  • kaikille 18 vuotta täyttäneille eurooppalaisille oikeus asettua ehdolle EU-vaaleissa
  • vähintään 3,5 prosentin äänikynnys pakolliseksi yli 60 paikan vaalipiireissä
  • tasavertaiset mahdollisuudet äänestää kaikille kansalaisille, myös vammaisille henkilöille, ja mahdollisuus äänestää postitse
  • kansalaisille mahdollisuus äänestää komission puheenjohtajaa kärkiehdokasjärjestelmässä (Spitzenkandidaten) EU:n laajuisilla listoilla.

Menettelyä valvomaan perustettaisiin uusi Euroopan vaaliviranomainen.

Seuraavaksi

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 223 artiklan mukaisesti neuvoston on hyväksyttävä parlamentin lainsäädäntöaloite yksimielisesti. Se palautuu sen jälkeen takaisin parlamenttiin meppien hyväksyntää varten. Tämän jälkeen kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä se omien valtiosääntöjensä mukaisesti.

Kommentti

Esittelijä Domènec Ruiz Devesa (S&D, Espanja) sanoi: ”Nämä uudistukset vahvistavat eurooppalaisia puolueita, jotka saavat lisää näkyvyyttä ja voivat kampanjoida kaikkialla EU:ssa. Kun Euroopan laajuiset ehdokkaat voivat kampanjoida kaikkialla, syntyy todellista eurooppalaista keskustelua. Silloin äänestäjät tietävät, että he äänestävät eurooppalaisia puolueita ja kärkiehdokkaita, jotka kilpailevat komission puheenjohtajuudesta. Meidän on korkea aika muuttaa EU:n vaalilakia, jotta vaalit oikeasti vastaavat nykypäivän poliittista tilannetta.”

Esittelijä pitää asiasta lehdistötilaisuuden ti 3.5. klo 17 CEST: lisätietoja ja linkki täällä.

Taustaa


Euroopan parlamentin vaaleja koskeva säädös on peräisin vuodelta 1976 (sitä muutettiin vuonna 2002 ja 2018, mutta myöhäisempi tarkistus ei ole vielä voimassa). Se sisältää yhteiset periaatteet, joita on noudatettava Euroopan parlamentin vaaleja koskevissa jäsenvaltioiden laeissa. Nykyisessä säädöksessä ei kuitenkaan määritellä koko EU:ssa sovellettavaa yhdenmukaista vaalijärjestelmää.