Minimipalkat: uusilla säännöillä pyritään takaamaan kaikille toimeentulo
- Vähimmäispalkan tulisi taata kohtuullinen elintaso
- EU:n sääntöjen noudatettava kansallisia käytäntöjä
- Työehtosopimusneuvotteluja vahvistetaan maissa, joissa ne kattavat alle 80 % työntekijöistä
- Muutoksenhakuoikeus työntekijöille, heidän edustajilleen ja ammattiyhdistysten jäsenille, jos sääntöjä rikotaan
Vähimmäispalkan olisi taattava kohtuullinen elintaso ja työolot kaikissa EU-maissa, ja EU-maiden tulisi edistää työehtosopimusneuvotteluja, todetaan uudessa laissa.
Parlamentti hyväksyi keskiviikkona uuden lain riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssa äänin 505 puolesta, 92 vastaan ja 44 tyhjää. Parlamentin ja neuvoston neuvottelijat olivat päässeet direktiivistä sopuun 6.6.2022.
Lain tarkoituksena on parantaa kaikkien työntekijöiden työ- ja elinoloja EU:ssa sekä edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Laki vahvistaa vähimmäispalkan riittävyyttä koskevia vaatimuksia, joista säädetään kansallisessa lainsäädännössä ja/tai työehtosopimuksissa. Lisäksi parannetaan työntekijöiden pääsyä vähimmäispalkkasuojan piiriin.
Uutta direktiiviä sovelletaan EU:ssa kaikkiin työntekijöihin, joilla on työsopimus tai työsuhde. EU-maat, joissa vähimmäispalkka on jo suojattu yksinomaisesti työehtosopimuksilla, eivät ole velvollisia ottamaan näitä sääntöjä käyttöön eivätkä tekemään kyseisistä sopimuksista yleisesti sovellettavia.
Työehtosopimusneuvotteluja edistetään
Alakohtaiset ja toimialojen väliset työehtosopimusneuvottelut auttavat riittävän vähimmäispalkan saavuttamisessa, ja niitä olisi siksi edistettävä ja vahvistettava, todetaan parlamentin hyväksymissä uusissa säännöissä. Jos työehtosopimusneuvottelujen piirissä on alle 80 prosenttia työntekijöistä, jäsenmaan on laadittava – yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa – toimintasuunnitelma kattavuuden lisäämiseksi.
Vähimmäispalkan riittävyys arvioitava
Vähimmäispalkan vahvistaminen kuuluu edelleen kansalliseen toimivaltaan. Jäsenmaiden on kuitenkin taattava, että niiden kansalliset vähimmäispalkat antavat työntekijöille mahdollisuuden ihmisarvoiseen elämään ottaen huomioon elinkustannukset ja yleisen palkkatason. Jäsenmaat voivat arvioida olemassa olevien lakisääteisten vähimmäispalkkojen riittävyyttä reaalihintaisen tavara- ja palvelukorin avulla tai asettamalla ne 60 prosenttiin bruttomääräisestä mediaanipalkasta ja 50 prosenttiin bruttomääräisestä keskipalkasta.
Seuranta ja muutoksenhakuoikeus
EU-mailla on velvollisuus perustaa täytäntöönpanojärjestelmä, joka sisältää luotettavan seurannan, valvonnan ja paikalla tehtävät tarkastukset. Siten voidaan varmistaa vaatimusten noudattaminen ja puuttua hyväksikäyttöön perustuvaan alihankintaan, näennäisesti itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, kirjaamattomiin ylitöihin tai työtahdin kiristymiseen.
Kommentit
Dennis Radtke (EPP, Saksa) sanoi: ”Nykytilanne osoittaa, että Euroopassa tarvitaan toimivia ja vahvoja työmarkkinaosapuolia. Poliittiset ratkaisut yksin eivät riitä tämän kriisin ratkaisemiseen.”
Agnes Jongerius (S&D, Alankomaat) sanoi: ”Ruoan, energian ja asumisen hinnat ovat räjähtäneet, ja ihmisillä on todellisia toimeentulo-ongelmia. Siksi emme voi haaskata aikaa, vaan työllä on voitava elää. Tämä direktiivi asettaa reunaehdot riittäville minimipalkoille. Samalla se tehostaa työmarkkinasopimista, jotta enemmän työntekijöitä on suojelun piirissä.”
Seuraavaksi
Neuvoston odotetaan hyväksyvän sopimus virallisesti syyskuussa. Jäsenmailla on sen jälkeen kaksi vuotta aikaa suorittaa direktiivin noudattamisen edellyttämät toimet.
Taustaa
Korkeimmat vähimmäispalkat ovat Luxemburgissa, Irlannissa ja Saksassa ja matalimmat Bulgariassa, Latviassa ja Virossa. EU:ssa 27:stä jäsenmaasta 21:ssä on lakisääteinen vähimmäispalkka, kun taas kuudessa muussa (Italia, Itävalta, Kypros, Ruotsi, Suomi ja Tanska) palkkataso määritetään työehtosopimusneuvotteluissa.
Yhteystiedot:
-
Elzelien VAN DER STEEN
Press Officer -
Janne OJAMO
Press Officer -
Reeta NIEMONEN
Press Officer in Finland -
Niina SALORANTA
Press Officer in Finland