Eurooppalaiset huolestuneita nousevista elinkustannuksista, toivovat EU:lta lisää toimia  

Lehdistötiedote 
 
 
  • 90 % suomalaisista on huolissaan nousevista elinkustannuksista, 72 % Ukrainan sodan leviämisestä muihin maihin ja 71 % köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä  
  • EU:n kannatus on korkealla tasolla kriiseistä huolimatta: 78 % suomalaisista (72 % eurooppalaisista) uskoo maansa hyötyneen EU:n jäsenyydestä ja 75 % suomalaisista (62 % eurooppalaisista) pitää EU:n jäsenyyttä hyvänä asiana  
  • Kansalaiset odottavat EU:lta ratkaisuja kriisien tuomiin haasteisiin 

Hintojen nousu huolestuttaa 93 prosenttia eurooppalaisista, selviää syksyn 2022 Eurobarometrista. Eurooppalaiset kannattavat edelleen EU:ta ja odottavat siltä ratkaisuja haasteisiin.

Hintojen nousu on eurooppalaisten suurin huoli, ja se pelottaa yli seitsemää kymmenestä vastaajasta kaikissa EU:n jäsenmaissa. Huolestuneita oli eniten Kreikassa (100%), Kyproksella (99%) sekä Italiassa ja Portugalissa (98%), kun taas Suomessa heitä oli 90 %. Ruoan ja energian hintojen nousu huolestutti kaikkia väestöryhmiä sukupuoleen, ikään, koulutustasoon ja ammattikuntaan katsomatta.

Suomalaisten vastaajien keskuudessa seuraavaksi painavimmat huolenaiheet olivat Ukrainan sodan leviäminen myös muihin maihin (72 % suomalaisista ja 81 % eurooppalaisista), köyhyyden ja syrjäytymisen uhka (71 % suomalaisista ja 82 % eurooppalaisista) sekä ilmastonmuutos (68 % suomalaisista ja 81 % eurooppalaisista).

Tällä hetkellä vain noin kolmannes eurooppalaisista kertoo olevansa tyytyväisiä oman maansa tai EU:n toimiin hintojen nousun hillitsemiseksi. Suomalaisista 45 % on tyytyväisiä Suomen ja 38 % EU:n toimintaan, kun taas noin puolet kertoo olevansa tyytymättömiä.


Kriisit tuntuvat kansalaisten kukkarossa


Kyselyyn vastanneista suomalaisista yli neljännes (27 %) ja eurooppalaisista lähes puolet (46 %) arvioi elintasonsa jo laskeneen koronapandemian, Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ja hintojen nousun takia. Lisäksi 46 % suomalaisista ja 39% eurooppalaisista uskoo, että vaikka heidän elintasonsa ei ole vielä laskenut, niin tulee käymään seuraavan vuoden aikana.

“Ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan nousevista elinkustannuksista, ja yhä useammilla perheillä on vaikeuksia saada rahat riittämään. Meidän on nyt aika toimia: rajoittaa laskujen kallistumista, karkottaa inflaatiota ja saada taloudet kasvamaan. Meidän on suojeltava yhteiskuntien haavoittuvimpia jäseniä”, sanoi Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola.


Köyhyyden torjunta tärkeää eurooppalaisille


Viime vuosien kriisit tuottavat kansalaisille ja päätöksentekijöille monenlaisia haasteita. Inflaation huidellessa korkeammalla kuin vuosiin, kansalaiset haluavat Euroopan parlamentin keskittyvän köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaan (37 % eurooppalaisista ja 26 % suomalaisista). Eurooppalaisille tärkeitä aiheita ovat myös kansanterveys (34 % eurooppalaisista ja 20 % suomalaisista), ilmastonmuutoksen torjunta (31 % eurooppalaisista ja 31 % suomalaisista) sekä talouden ja uusien työpaikkojen tukeminen (31 % eurooppalaisista ja 30 % suomalaisista).

Suomalaiset vastaajat puolestaan toivovat Euroopan parlamentin asettavan etusijalle erityisesti demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen (42 %), EU:n puolustuksen ja turvallisuuden (40 %) ja Euroopan tulevaisuuden (35 %).


EU vahvistaa rauhaa ja turvallisuutta


Kansalaisten tuki Euroopan unionille on pysynyt korkealla myös kriisien keskellä. 62 % eurooppalaisista (75 % suomalaisista) pitää maansa EU-jäsenyyttä hyvänä asiana, mikä on yksi korkeimmista lukemista vuoden 2007 jälkeen. 66 % eurooppalaisista (78 % suomalaisista) pitää oman maansa EU-jäsenyyttä tärkeänä ja 72 % eurooppalaisista (78 % suomalaisista) uskoo maansa hyötyneen EU-jäsenyydestä.

Rauhan merkitys on korostunut eurooppalaisten vastauksissa: 36 % eurooppalaisista (42 % suomalaisista) mainitsee rauhan ylläpitämisen ja turvallisuuden vahvistamisen yhdeksi EU:n tärkeimmistä hyödyistä. Suomalaisten vastauksissa tätäkin enemmän korostuu EU:n rooli oman maan ja muiden jäsenmaiden välisen yhteistyön parantamisessa (57 %).

Kaikki tulokset löytyvät täältä.


Taustaa


Parlamentin syksyn 2022 Eurobarometrin toteutti Kantar 12.10.-7.11. kaikissa EU:n 27:ssä jäsenmaassa. Kysely toteutettiin pitkälti kasvotusten, mutta Tšekissä ja Tanskassa osa haastatteluista tehtiin videon välityksellä. Yhteensä haastatteluja oli 26 431, joista Suomessa toteutettiin 1 006. EU:n laajuiset tulokset on painotettu maan väkimäärän mukaan.

Yhteystiedot: 

 
 

Tuotteen tiedot 

Viite:  20230109IPR65918