Parlamentin painopistealueet ja saavutukset 

Demokratiaa käytännössä

• Taloudellinen ja sosiaalinen elpyminen ja EU:n uudet budjettisäännöt

         

  Vuonna 2020 parlamentin neuvottelijat onnistuivat saamaan läpi EU:n kaikkien aikojen suurimman rahoituspaketin. Varoilla puututaan koronakriisin seurauksiin ja rahoitetaan uuden sukupolven EU−ohjelmia vuosina 2021–2027. Ukrainan tukemiseksi ja EU:n teollisuuspohjan tukemiseksi mepit ovat pyytäneet budjetin välitarkistusta.

  EU:n pitkän aikavälin talousarvion ja ainutlaatuisen 750 miljardin euron (käypinä hintoina yli 800 miljardin euron) elpymisvälineen (ks. myös NextGenerationEU, elpymis- ja palautumistukiväline) avulla kehitetään eurooppalaisten yhteiskuntien kriisivalmiuksia sekä nopeutetaan digitaalista ja vihreää siirtymää. Tukea saavat erityisesti nuoret, pk-yritykset, pelastus- ja terveydenhuoltojärjestelmät sekä tutkimusala. Alueiden ja haavoittuvien väestöryhmien tukemiseen tarkoitetut lisätoimenpiteet (esim. oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja sosiaalinen ilmastorahasto) hyväksyttiin vuonna 2021. Niitä täydennettiin vuonna 2023, jotta voitaisiin nopeuttaa toimia, joilla saavutetaan ilmastoneutraalius ja vähennetään riippuvuutta Venäjän energiasta (RePowerEU-suunnitelma).

  Parlamentti hyväksyi myös oikeudellisesti sitovan etenemissuunnitelman, joka koskee uusien omien varojen käyttöönottoa. Varoilla maksetaan takaisin elpymisvälineeseen liittyvät lainat.

  Parlamentin jäsenet kävivät budjettineuvotteluja neuvoston kanssa ja onnistuivat korottamaan lippulaivaohjelmien rahoitusta 16 miljardilla eurolla vuosiksi 2021–2027. Nämä ohjelmat ovat EU4Health, Horisontti Eurooppa (tutkimus), InvestEU ja Erasmus+.

  
  EU:n yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin perustuva solidaarisuus

  
  Mepit ovat myös budjettivallan käyttäjiä. He pitävät siksi tarkasti silmällä talousarviomenoja ja erityisesti kansallisia elpymissuunnitelmia, joita rahoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineestä. EU:lta voivat saada rahoitusta jäsenmaat, jotka noudattavat EU:n ilmasto- ja digitaalisia tavoitteita sekä oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioittavat EU:n perusarvoja. Jos nämä vaatimukset eivät täyty, parlamentti pyytää komissiota pidättämään kaikki maksut, jotka kuuluvat oikeusvaltioperiaatetta koskevan ehdollisuuden piiriin. Ehdoista sovittiin vuonna 2020 neuvoston kanssa. Parlamentin jäsenet onnistuivat myös lisäämään elpymis- ja palautumistukivälineen valvontaa ja avoimuutta: kunkin jäsenmaan on julkistettava sata edunsaajaa, jotka saavat eniten rahoitusta elpymis- ja palautumistukivälineestä.

  
  Oikeudenmukainen palkkaus

  
  Mepit ajoivat minimipalkkoja tukevaa lainsäädäntöä ja pyrkivät varmistamaan, että miehet ja naiset saavat samaa palkkaa samasta työstä kaikkialla EU:ssa. Parlamentin tavoitteena on myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työntekijöiden ihmisarvon kunnioittaminen. Lisäksi se haluaa varmistaa, etteivät digitaalisilla alustoilla toimivat palvelut käytä työntekijöiden (”alustatyöntekijöiden”) asemaa väärin. Mepit ovat myös pyytäneet jäsenmaita vahvistamaan vähimmäistoimeentulomekanismeja ja lopettamaan palkattomat harjoittelut. Lisäksi parlamentin asialistalla ovat myös verotuksen oikeudenmukaisuus ja rahanpesun torjunta. Se on hyväksynyt uudet kryptovaluuttoja koskevat säännöt, joiden myötä kryptotapahtumia voidaan jäljittää samalla tavalla kuin perinteisiä maksutapahtumia.

  
  Tuki EU:n teollisuudelle kaksoissiirtymässä

  
  Helmikuussa 2023 mepit äänestivät uuden rahoitusmekanismin puolesta teollisuuden tuotantokapasiteetin pitämiseksi Euroopassa tai siirtämiseksi Eurooppaan. Lisäksi parlamentti käsittelee parhaillaan sähkömarkkinoiden uudistusta, harvinaisten raaka-aineiden saatavuuden varmistavaa lakia ja nettonollateollisuussäädöstä. Neuvottelut niiden viimeistelemiseksi ovat prioriteetti, ja parlamentti aikoo saada ne päätökseen ennen kesäkuun 2024 eurovaaleja. Yhdessä näiden lakien on tarkoitus edistää puhtaan energian teknologioiden käyttöönottoa ja auttaa EU:n teollisuutta luomaan laadukkaita työpaikkoja sekä tuottamaan talouskasvua, jotta vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa.

• Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

         

  Vuonna 2019 parlamentti julisti ilmastohätätilan. Se vaati, että kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten tavoitetasoa nostetaan, jotta ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Parlamentti hyväksyi ilmastolain 24.6.2021. Siinä asetettiin sitova tavoite, jonka mukaan EU:sta tulee ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Laki takaa Euroopan kansalaisille ja yrityksille ennustettavuutta, jota ne tarvitsevat suunnitellessaan vihreää siirtymää.

  Vähintään 30 prosentilla EU:n budjettivaroista tuetaan ilmastotavoitteita (ja kahdeksalla prosentilla luonnon monimuotoisuutta). EU ohjaa näihin tavoitteisiin REPowerEU-varoja. Tarkoituksena on säästää energiaa, tuottaa puhdasta energiaa ja monipuolistaa energiansaantia. Tukea saavat myös haavoittuvat kotitaloudet, pk-yritykset ja mikroyritykset. Parlamentti puolsi myös 86,7 miljardin euron suuruista sosiaalista ilmastorahastoa (jolla puututaan energia- ja liikenneköyhyyteen) ja 17,5 miljardin euron suuruista oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka puolestaan on tarkoitettu ilmastosiirtymän sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kanssa kamppaileville alueille.

  
  Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä

  
  Parlamentti haluaa vähentää teollisuuden, liikenteen (ilmailu, merenkulku, autoilu) ja kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi se on lisännyt kannusteita vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöön. Se tiukensi EU:n päästökauppajärjestelmän sääntöjä niin, että saastuttaja maksaa -periaate toteutuu. Päästökauppajärjestelmä on asettanut hinnat kasvihuonekaasupäästöille ja saanut siten teollisuuden investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan. Taakanjakosäännöissä jäsenmaille asetetaan vähennystavoitteet päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jäävillä aloilla. Entistä kunnianhimoisempi EU:n hiilinielutavoite maankäyttö- ja metsätalousalalla suojelee EU:n metsiä, edistää luonnon monimuotoisuutta ja nostaa vuoteen 2030 ulottuvan EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen 57 prosenttiin.

  Lämmitys ja tieliikenne sisällytetään päästökauppajärjestelmään vuoteen 2027/2028 mennessä, ja ilmailualan ilmaiset päästöoikeudet poistetaan asteittain vuoteen 2026 mennessä. Parlamentti hyväksyi tavoitteen, jonka mukaan uudet henkilö- ja pakettiautot ovat hiilineutraaleja vuonna 2035. Se myös tiukensi sääntöjä, jotka kattavat akut niiden koko elinkaaren ajan. Parlamentin jäsenet myös sopivat neuvoston kanssa uusiutuvan energian käyttöönottoa sekä energiatehokkuuden parantamisesta. Lisäksi mepit haluavat asettaa katon energiasektorin metaanipäästöille ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta, jotta EU:n hiilijalanjälkeä ja riippuvuutta venäläisistä fossiilisista polttoaineista voidaan edelleen vähentää.

  
  Vältetään hiilivuotoa

  
  Uuden hiilirajamekanismin avulla sementin, raudan ja teräksen, alumiinin, lannoitteiden, sähkön ja vedyn tuonnissa huomioidaan päästöoikeuksien hinnat EU:ssa. Parlamentin jäsenet ovat luoneet tasapuolisen kehyksen, jolla suojellaan EU:n teollisuutta ja estetään tuotannon siirtäminen ulkomaille. Samalla muuta maailmaa kannustetaan tehostamaan ilmastotoimiaan.

  EU:n markkinoilla ei enää saa myydä tiettyjä tuotteita, jos ne ovat aiheuttaneet metsäkatoa: tämä koskee nautakarjaa, kaakaota, kahvia, palmuöljyä, soijaa, puuta, kumia, puuhiiltä ja painettuja paperituotteita. Mitään tuotteita ei kielletä kokonaan, mutta yritysten on osoitettava, että ne ovat noudattaneet huolellisuusperiaatetta varmistaessaan, ettei tuotteiden valmistus ole aiheuttanut metsäkatoa. Yleisesti ottaen kestävästä yritystoiminnasta raportoimisesta tulee pakollista kaikille EU:n suuryrityksille vuodesta 2024 alkaen. Noin 50 000 yrityksen on julkistettava tiedot siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa ihmisiin ja maapalloon sekä kaikista kestävyysriskeistä, joille ne altistuvat. Parlamentin ja neuvoston on vielä sovittava säännöistä, jotka tiukentavat yritysten huolellisuusvelvoitetta niiden toiminnan sosiaalisia tai ympäristöriskejä kohtaan.

   

  Saasteiden ja luontokadon vähentäminen

  
  EU:ssa on vielä sovittava uusista säännöistä, jotka koskevat torjunta-aineita, luonnon ennallistamista, kestävää elintarviketuotantoa (pellolta pöytään -strategia) sekä ilmanlaatua, vesistöpäästöjä, maaperän puhtautta, teollisuuden päästöjä ja pakkausjätettä.

• Parlamentti seisoo Ukrainan rinnalla

         

  Euroopan parlamentti tukee Ukrainaa, joka taistelee demokraattisen vapauden ja itsemääräämisoikeuden puolesta. Parlamentti on tuominnut jyrkästi ja toistuvasti Venäjän hyökkäyssodan sekä vaatinut ankaria pakotteita Venäjälle ja Valko-Venäjälle sotilaallisten hyökkäysten ensimmäisistä päivistä lähtien. Se on jatkuvasti vaatinut EU:ta antamaan tukea ja tarjoamaan puolustusaseita, humanitaarista apua ja demokraattista tukea Ukrainan instituutioille. Erityistäysistunnossa 13.3.2022 mepit hyväksyivät päätöslauselman, jossa vaadittiin tiukkoja pakotteita Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan ja puolustusapua Ukrainalle.

  Euroopan parlamentista tuli ensimmäinen kansainvälinen poliittinen instituutio, jolle Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui hyökkäyksen jälkeen. Hän piti puheensa etäyhteyden välityksellä vielä samana päivänä. Parlamentin puhemies Roberta Metsola vieraili kuukautta myöhemmin, 1. huhtikuuta, ensimmäisenä EU-johtajana Kiovassa. Siellä hän tapasi presidentti Zelenskyin ja parlamentin puhemiehen Ruslan Stefanchukin ja puhui Ukrainan parlamentin, Verkhovna Radan, jäsenille.

  Presidentti Zelenskyi vieraili ensimmäistä kertaa Brysselissä 9.2.2023. Hän piti puheen parlamentin täysistunnossa ja puhui myöhemmin EU:n valtion- ja hallitusten päämiehille EU:n huippukokouksessa.

  
  Reaktioita sotaan Ukrainassa ja EU:ssa

  
  Parlamentti antoi 24.3.2022 päätöslauselman, jossa se pyysi luotettavaa ja pitkäaikaista humanitaarista elintarvikeapua Ukrainalle sekä EU:lta että kansainvälisellä tasolla. Huhtikuussa 2022 mepit vaativat Venäjän energian täydellistä tuontikieltoa. Toukokuussa päätettiin, että elpymisvaroja voidaan suunnata RePowerEU:hun ja jäsenmaiden energiasiirtymää nopeuttaa.

  Syyskuun 2022 täysistunnossa mepit kannattivat yksinkertaistettuja sääntöjä EU:n aluerahoituksen käyttöön. Varoilla on määrä puuttua Venäjän hyökkäyksen seurauksiin ja auttaa erityisesti ukrainalaisia pakolaisia vastaanottavia Ukrainan lähialueita. Jäsenet hyväksyivät myös EU:n makrotaloudellisen rahoitusavun toisen erän. Se on tarkoitettu Ukrainan välittömiin tarpeisiin. Marraskuussa mepit hyväksyivät 18 miljardin euron EU-lainan Ukrainan tukemiseksi vuonna 2023.

  
  EU:n tavoitteena on vapaa ja demokraattinen Ukraina

  
  Toukokuussa 2022 parlamentti kehotti EU:ta tukemaan kansainvälisiä menettelyjä ja tuomioistuimia, jotka nostavat syytteitä Venäjän ja Valko-Venäjän hallintoja vastaan sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan, kansanmurhasta ja hyökkäysrikoksesta. Tätä varten parlamentti antoi Eurojustille uusia toimivaltuuksia, jotta kyseinen EU:n virasto voisi kerätä ja käsitellä näitä rikoksia koskevaa todistusaineistoa.

  Kesäkuussa parlamentti pyysi EU:n valtionjohtajia myöntämään Ukrainalle EU:n ehdokasmaan aseman. Heinäkuussa parlamentti hyväksyi ensimmäisen sodanjälkeisen makrotaloudellisen rahoitusavun erän Ukrainalle.

  Mepit hylkäsivät 6. lokakuuta Venäjän järjestämien valekansanäänestysten tulokset mitättöminä. Kansanäänestykset järjestettiin, jotta Venäjä voisi väkisin liittää Ukrainassa miehittämänsä alueet itseensä. He vaativat myös, että sotilaallista apua Ukrainan hallitukselle ja asevoimille lisätään merkittävästi.

  Parlamentti osoitti 19.10.2022 solidaarisuutta myöntämällä mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon Ukrainan rohkealle kansalle, jota edustivat Ukrainan presidentti, vaaleilla valitut johtajat ja kansalaisyhteiskunta. Palkintoseremonia pidettiin joulukuussa.

  Venäläiset joukot ja niiden edustajat jatkoivat julmia tekojaan Ukrainassa. Siksi mepit hyväksyivät 23.11. päätöslauselman, jossa Venäjä nimettiin terrorismia tukevaksi valtioksi. Tämän jälkeen parlamentti tunnusti Holodomorin eli Neuvostoliiton Ukrainassa aiheuttaman nälänhädän kansamurhaksi.

  Mepit vaativat tammikuussa 2023 pidetyssä täysistunnossa puuttumaan tiukemmin uhkiin, joita Venäjä aiheuttaa Euroopan turvallisuudelle. He vaativat myös uudelleen, että perustetaan erityinen kansainvälinen tuomioistuin, jotta Venäjän poliittinen ja sotilaallinen johto saadaan vastuuseen Ukrainaan kohdistuneesta hyökkäysrikoksesta.

  Mepit hyväksyivät päätöslauselman ennen Kiovassa 3.2.2023 pidettyä EU:n ja Ukrainan huippukokousta. Siinä parlamentti pyysi, että EU:n ja Ukrainan poliittiset johtajat pyrkisivät aloittamaan neuvottelut Ukrainan liittymisestä unioniin. Päätöslauselmassa myös toistettiin, että liittymisprosessin pitää perustua ansioihin sekä selkeisiin kriteereihin, vertailuarvoihin ja tarvittaviin uudistuksiin.

  13.7.2023 parlamentti hyväksyi EU-suunnitelman ammusten lisätoimituksista Ukrainalle. Ampumatarvikkeiden tuotantosäädös sisältää 500 miljoonan lisärahoituksen, jonka avulla on tarkoitus nopeuttaa ampumatarvikkeiden toimituksia Ukrainalle ja lisätä EU:n tuotantokapasiteettia, jotta jäsenmaat voivat täyttää omat varastonsa. Lisäksi mepit ja neuvosto pääsivät sopuun säännöistä, joilla kannustetaan EU-maita hankkimaan yhdessä puolustustarvikkeita ja tuetaan EU:n puolustusteollisuutta. Uuden 300 miljoonan euron välineen on tarkoitus auttaa vapaaehtoisilla yhteistoimilla jäsenmaita, joilla on pulaa puolustustarvikkeista - usein siksi, että ne ovat antaneet omia tarvikkeitaan Ukrainalle.

  Parlamentti on luonut vuosien varrella ainutlaatuisen suhteen Ukrainan parlamenttiin Verkhovna Radaan. Institutionaalista yhteistyötä on tehostettu kaikilla tasoilla 24.2.2022 lähtien, jotta Ukrainalle voidaan antaa välitöntä apua ja valmistella sen demokraattista tulevaisuutta EU:ssa. Parlamentti on myös edistänyt Verkhovna Radan viestintävalmiuksia luomalla uuden yhteisen verkkosivun englanniksi ja ukrainaksi: “The EU stands with Ukraine”.

• Terveysunionin rakentaminen

         

  Päävastuu terveydenhuoltojärjestelmistä kuuluu jäsenmaille. Koronapandemia on kuitenkin osoittanut, että EU:lla on merkittävä rooli, kun tarkoituksena on edistää kansanterveyttä, ehkäistä tauteja ja saada tautitilanne hallintaan, vähentää ihmisten terveyteen kohdistuvia uhkia ja koordinoida jäsenmaiden terveysstrategioita. Parlamentti lisäsi EU4Health-ohjelman rahoitusta 1,7 miljardista eurosta 5,1 miljardiin euroon vuosiksi 2021–2027. Varoilla pyritään parantamaan EU:n jäsenmaiden välistä yhteistyötä ja valmiutta reagoida tuleviin pandemioihin ja terveysuhkiin.

  Helmikuussa 2023 parlamentti päätti perustaa uuden terveyden alivaliokunnan. Tämä on osoitus siitä, että se pitää kansanterveyttä ensiarvoisen tärkeänä.

  
  Pandemian torjunta

  
  Kesäkuussa 2021 parlamentin jäsenet ja EU:n jäsenmaat ottivat nopeasti käyttöön väliaikaisen digitaalisen koronatodistuksen. Se helpotti turvallista matkustamista ja liikennöintiä maasta toiseen EU:ssa ja sen ulkopuolella. Parlamentti hyväksyi, että unionin pelastuspalvelumekanismin soveltamisalaa laajennetaan ja sen resursseja lisätään, jotta laajamittaisiin katastrofeihin voidaan reagoida nopeasti. Se vaati myös laajentamaan Euroopan lääkeviraston (EMA) sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) toimivaltuuksia. Tarkoituksena on parantaa EU:n kriisienehkäisyä, valmiuksia ja reagointikykyä tilanteissa, joissa on kyse rajatylittävistä vakavista terveysuhista.

  COVI-erityisvaliokunta tutki EU:n reagointia koronapandemiaan ja rokotuskampanjoita ja valmisteli suosituksia tulevien terveyskriisien varalle.

  
  Lääkkeet, työterveys ja syövän selättäminen

  
  Parlamentti on toistuvasti vaatinut EU:ta suojelemaan paremmin kansalaisten terveyttä työpaikoilla. Se on päässyt sopimukseen asbestialtistusta vähentävistä säännöistä. Vuoden 2021 lopussa hyväksymässään mietinnössä mepit esittivät keinoja, joilla lisätään EU:n lääkeautonomiaa. Lisäksi parlamentti käsittelee parhaillaan EU:n lääkelainsäädännön tarkistusta, josta komissio teki ehdotuksen keväällä 2023.

  Parlamentin syöväntorjuntaa käsittelevä erityisvaliokunta antoi suosituksia, joilla parannetaan yhteistyötä, kun tarkoituksena on ehkäistä syöpiä tai havaita ne varhaisessa vaiheessa. Syövän ehkäisyssä ja hoidossa halutaan hyödyntää myös tutkimusta, innovointia ja uusia teknologioita.

• Muuttoliike- ja turvapaikkauudistus

         

  Komissio ehdotti vuonna 2020 uutta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimusta, jonka tarkoituksena on uudistaa ja järkeistää turvapaikkamenettelyjä, vastaanotto-olosuhteita ja maahanmuuttajien palauttamispolitiikkaa kaikkialla EU:ssa. EU:n lainsäätäjät haluavat varmistaa tasapainoisella lakipaketilla, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja samalla EU:n rajoja suojellaan laittomilta rajanylityksiltä ja ihmiskaupalta. Tulevat neuvoston puheenjohtajavaltiot ja parlamentti sopivat etenemissuunnitelmasta, jonka mukaan neuvottelut yhdeksän ehdotuksen paketista saadaan päätökseen helmikuuhun 2024 mennessä.

  
  Kokonaisvaltainen lähestymistapa

  
  Parlamentin jäsenet varmistivat, että EU saa vuoteen 2024 mennessä riippumattoman ja täysin toimintakykyisen turvapaikkaviraston. Sen tehtävänä on kehittää turvapaikka-asioita koskevia toimintastandardeja, indikaattoreita, suuntaviivoja ja parhaita käytäntöjä. Virasto perustetaan Maltalle. Se antaa enemmän operatiivista apua sitä tarvitseville jäsenmaille myös kriisitilanteissa sekä sisäisissä siirroissa ja uudelleensijoittamisessa.

  Joulukuussa 2022 päästiin epäviralliseen sopimukseen siitä, miten haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä autetaan pääsemään EU:n alueelle laillisella, järjestäytyneellä ja turvallisella tavalla. Sopimukset perustuvat vapaaehtoiseen uudelleensijoittamiseen johonkin jäsenmaahan (unionin uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus) ja parannettuihin vastaanotto-olosuhteisiin. Tarkoituksena on, että rekisteröidyt turvapaikanhakijat voisivat aloittaa työnteon kuuden kuukauden kuluttua.

  Huhtikuussa 2023 parlamentti hyväksyi sisäasioiden valiokunnan valmisteleman neuvottelukannan paketin tärkeimpiin lakeihin: turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetus, kriisi- ja force majeure -tilanteita koskeva asetus, seulonta-asetus ja muutettu turvapaikkamenettelyasetus.

  
  Työperäinen maahanmuutto

  
  Toukokuussa 2021 parlamentin jäsenet vaativat perustamaan laillisia maahantuloväyliä, jotta laittomat rajanylitykset vähenevät ja uudet tulijat voivat liittyä työvoimaan. Ensimmäiseksi parlamentti äänesti uusista säännöistä, joiden ansiosta korkeasti koulutetut työntekijät voivat asettua helpommin EU:n alueelle (sininen kortti). Keväällä 2023 äänestettiin myös yhdistelmälupadirektiivistä, josta neuvotellaan nyt neuvoston kanssa, ja pitkään oleskelleiden henkilöiden asemaa koskevista säännöistä, joita koskevat neuvottelut voivat alkaa jäsenmaiden sovittua kannastaan.

  
  Frontex parlamentaarisessa valvonnassa

  
  Frontexin valvontatyöryhmä perustettiin sen jälkeen, kun kansalaisvapauksien valiokunnan koordinaattorit päättivät 29.1.2021 tutkia väitteitä laittomista pakkokäännyttämisistä. Tämä parlamentin jäsenten työryhmä valvoo yhä Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintaa kaikilla osa-alueilla. Se valvoo myös, sovelletaanko asiaankuuluvaa EU-lainsäädäntöä ja erityisesti Euroopan raja- ja rannikkovartiostoa koskevaa asetusta asianmukaisesti. 13.7.2023 parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa se vaatii EU:n aktiivisempaa osallistumista jäsenmaiden, EU:n ja Frontexin meripelastusoperaatioihin Välimerellä.

• Eurooppalainen demokratia: yhteiset arvot, oikeusvaltio ja perusoikeudet

         

  Parlamentti puolustaa Euroopan unionia, jonka perustana ovat oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet, tiedotusvälineiden vapaus, syrjimättömyys, ja sukupuolten tasa-arvo. Parlamentin jäsenet haluavat, että EU torjuu tehokkaammin korruptiota ja rahanpesua (rahanpesun torjuntapaketti) sekä disinformaatiota, sillä ne uhkaavat Euroopan demokraattista perustaa ja perusarvoja.

  Parlamentti perusti ulkomaista sekaantumista kaikkiin EU:n demokraattisiin prosesseihin käsittelevän erityisvaliokunnan (INGE ja ING2). Sen ensimmäiset suositukset hyväksyttiin maaliskuussa 2022. 1.6.2023 parlamentti käsitteli erityisvaliokunnan toista raporttia vaalien suojaamisesta. Lisäksi mepit hyväksyivät suositukset, joiden avulla parlamentin työtä voidaan suojella vaikuttamisyrityksiltä.

  
  Yhtäläiset oikeudet työelämässä

  
  Parlamentti sopi vuonna 2022 suuryritysten sitovasta palkka-avoimuusvelvoitteesta. Tavoitteena on, että miehet ja naiset saisivat saman palkan samasta työstä. Parlamentin jäsenet onnistuivat myös säätämään merkittävän lain, jolla lisätään naisten määrää huipputehtävissä. Kesäkuun 2026 loppuun mennessä vähintään 40 prosentin toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä tai 33 prosentin kaikista johtokunnan jäsenistä pitää olla aliedustettua sukupuolta.

  Toukokuussa 2023 mepit hyväksyivät EU:n liittymisen Istanbulin yleissopimukseen, ja heinäkuussa he aloittivat neuvottelut jäsenmaiden kanssa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä.

  
  Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen jäsenmaissa ei ole neuvoteltavissa

  
  Mepit suhtautuivat myönteisesti komission vuotuiseen oikeusvaltioraporttiin ja kehottivat parantamaan sitä edelleen, jotta se olisi osa kattavaa tehokasta mekanismia. He vaativat myös nopeita toimia, sillä oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuu ilmeisiä haasteita esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa.

  Mepit antoivat kolmannesta, parannetusta oikeusvaltioraportista (2022) päätöslauselman, jonka mukaan lehdistönvapaus, moniarvoisuus ja toimittajien turvallisuus ovat yhä suuremmassa vaarassa. He olivat myös huolissaan oikeuslaitoksen jatkuvasta politisoitumisesta ja vähemmistöryhmien oikeuksien loukkaamisesta.

  Parlamentin työn myötävaikutuksella tammikuussa 2021 tuli voimaan uusi laki, jonka ansiosta EU-varoista myönnettävän rahoituksen saannin ehtona ovat oikeusvaltioperiaatteen täysimääräinen noudattaminen ja jäsenmaan kansallisten oikeuslaitosten riippumattomuus. Komissio keskeytti vuonna 2022 elpymisvarojen maksut Puolalle ja rakennerahastovarojen maksut Unkarille. Parlamentin jäsenet vaativat, että maksut keskeytetään siihen saakka, kunnes molemmat maat korjaavat kaikilta osin parlamentin jäsenten esille tuomat oikeusvaltioperiaatteiden rikkomukset. Heinäkuussa 2023 mepit ilmaisivat huolensa Puolan tilanteen heikkenemisestä.

  
  Tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus

  Parlamentti oli jo vuonna 2021 antanut suosituksen uusista säännöistä, joilla toimittajia suojellaan vaientamiselta. Komissio teki huhtikuussa 2022 ehdotuksen SLAPP-lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena on suojella eurooppalaisten tiedotusvälineiden riippumattomuutta häirintätarkoituksessa nostetuilta kanteilla.

  Parlamentin vakoiluohjelmia tutkinut PEGA-tutkintavaliokunta sai työnsä päätökseen kesäkuussa 2023 ja antoi suosituksia vakoiluohjelmien väärinkäytön, mm. poliittisten vastustajien ja toimittajien vakoilun, lopettamiseksi.

  Kauan odotetun medianvapaussäädöksen käsittely on alkanut parlamentissa, ja siitä on tarkoitus äänestää lokakuussa 2023.

  
  Vaali- ja toimielinuudistus

  
  Mepit sopivat uusista sääntöluonnoksista, joilla säännellään poliittista mainontaa ja uudistetaan kampanja- ja puoluerahoitussääntöjä osana eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmaa. Neuvottelut  sääntöjen lopullisesta muodosta on aloitettu jäsenmaiden kanssa. Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2022 lainsäädäntöehdotuksen vaalilain tarkistamiseksi. Tavoitteena on yhtenäistää kansallisia vaalisääntöjä ja luoda ylikansallisia listoja. Helmikuussa 2023 ehdotettiin, että toisessa EU-maassa asuvien EU:n kansalaisten äänestysmahdollisuuksia parannetaan. Eurooppa-neuvoston on hyväksyttävä molemmat ehdotukset, ennen kuin niistä tulee säädöksiä. Mepit haluavat myös lisätä parlamentin paikkamäärää 11:llä, mikä vaikuttaisi yhdeksään jäsenmaahan. Syyskuun täysistunnossa tullaan käsittelemään pitkän tähtäimen toimielinuudistuksia, joita koskeva mietintö on hyväksytty valiokunnassa.

  Syyskuussa 2021 parlamentti vaati riippumatonta eettistä elintä, jotta EU:n toimielimistä tulisi avoimempia ja rehellisempiä. Parlamentin jäsenet pyysivät jälleen komissiolta asiasta lakiehdotusta joulukuussa 2022 antamassaan päätöslauselmassa. Komission ehdotus ei kuitenkaan vastannut parlamentin odotuksia, vaan mepit kritisoivat sen kunnianhimon puutetta heinäkuun 2023 päätöslauselmassa.

  
  Euroopan tulevaisuuskonferenssin jatkotoimet

  
  Parlamentilla on ollut keskeinen asema Euroopan tulevaisuuskonferenssin (2021/2022) perustamisessa ja siihen osallistumisessa sekä Euroopan kansalaisten ehdotuksia koskevissa keskusteluissa. Parlamentti käynnisti prosessin EU:n perussopimusten muuttamiseksi ja ryhtyi välittömästi toteuttamaan konferenssin 49:tä toimintapoliittista suositusta. Parlamentin jäsenet kehottivat jäsenmaita perustamaan tätä varten valmistelukunnan. Tulevaisuuskonferenssin jatkotoimista keskustellaan täysistunnossa kesätauon jälkeen.

• Turvallisen ja kilpailukykyisen digitaalisen ympäristön luominen

         

  Parlamentti on ensimmäisten joukossa vaatinut lainsäädäntöä, joka koskee tekoälyä ja verkkoalustojen sääntelyä. Parlamentin jäsenet haluavat Eurooppaan mahdollisimman tiukat normit, kun on kyse digitaalisista palveluista, tietosuojasta ja kyberturvallisuudesta. Normit perustuisivat EU:n perusoikeuksiin ja arvoihin, jotka on vahvistettu digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevassa EU:n julistuksessa.

  
  Ihmiskeskeinen lähestymistapa

  
  Parlamentti on ottanut kantaa digitalisaation eettisten periaatteiden puolesta. Se haluaa myös varmistaa, että EU:ssa noudatetaan kaikilta osin perusoikeuksia, joita ovat esimerkiksi tietosuoja, oikeus yksityisyyteen, syrjimättömyys ja sukupuolten tasa-arvo. Lisäksi on noudatettava periaatteita, jotka koskevat muun muassa kuluttajansuojaa sekä teknologian ja verkon neutraaliutta, luotettavuutta ja osallistavuutta. Parlamentti on myös vaatinut, että käyttäjien oikeuksia suojataan verkossa nykyistä tehokkaammin, investoidaan digitaitoihin, tuetaan työntekijöiden oikeuksia ja mielenterveyttä digitaalisessa työympäristössä sekä turvataan oikeus olla tavoittamattomissa.

  
  Digipalvelusäännöt

  
  Digipalvelusäädöksessä asetetaan selkeät normit verkkoyritysten toiminnalle ja palveluntarjonnalle EU:ssa ja taataan käyttäjille korkeatasoinen suoja. Ohjaavana periaatteena on ”laitonta verkon ulkopuolella, laitonta myös verkossa”. Verkkoalustojen pitää poistaa nopeasti laiton sisältö, torjua disinformaatiota ja tehostaa kauppaa käyvien valvontaa. Säädöksen ansiosta käyttäjät saavat enemmän tietoa ja paremman suojan manipulointia vastaan. Säädös kieltää mainonnan, joka on suunnattu alaikäisille tai perustuu arkaluonteisiin tietoihin.

  Digimarkkinasäädöksessä asetetaan velvoitteita suurille verkkoalustoille, jotka toimivat digimarkkinoilla ”portinvartijoina”. Näin varmistetaan, että ne toimivat oikeudenmukaisesti. Säädöksen ansiosta innovoijat ja uudet teknologiayritykset saavat uusia kilpailu- ja innovointimahdollisuuksia aiempaa oikeudenmukaisemmassa liiketoimintaympäristössä. Kuluttajilla on valittavana useampia ja parempia palveluja, eivätkä he menetä tietojensa hallintaa. Jos portinvartijat eivät noudata sääntöjä, niille voidaan määrätä sakkoja, joiden suuruus voi olla jopa kymmenen prosenttia niiden maailmanlaajuisesta liikevaihdosta (tai 20 prosenttia, jos sääntöjä on jätetty noudattamatta toistuvasti).

  
  Tekoäly

  
  Parlamentti on jo vuosia vaatinut tekoälyä koskevia sääntöjä, joilla lisätään luottamusta uusiin teknologioihin ja parannetaan niiden turvallisuutta, asetetaan korkeat eettiset normit, valjastetaan tekoälyn muutosvoima työmarkkinoita varten ja tuetaan ”EU:ssa tehtyä tekoälyä”. Useat valiokunnat ja tekoälyä digitaalisella aikakaudella käsittelevä erityisvaliokunta (AIDA) ovat antaneet panoksensa komission ehdotukseen, joka koskee EU:n ensimmäistä tekoälyä koskevaa oikeudellista kehystä (tekoälysäädös). Parlamentti  hyväksyi neuvottelukantansa lakiin kesäkuussa 2023. Seuraavaksi meppien on sovittava säädöksen lopullisesta muodosta jäsenmaiden kanssa ennen lain hyväksymistä.

  
  Euroopan datastrategia

  
  Parlamentin jäsenet kannattavat yhteentoimivaa, EU:n laajuista datanhallintakehystä sekä ihmiskeskeistä tietoyhteiskuntaa, jossa kansalaiset voivat täysimääräisesti valvoa omaa dataansa. Laadukkaan datan saatavuus on olennainen tekijä tehokkaiden ja turvallisten tekoälyjärjestelmien rakentamisessa.

  Datanhallinta-asetuksen tavoitteena on lisätä luottamusta tietojen jakamiseen, luoda uusia EU:n sääntöjä datamarkkinoiden puolueettomuudesta ja helpottaa tietynlaisen julkisen sektorin datan uudelleenkäyttöä.

  Datasäädöksestä päästiin sopuun jäsenmaiden kanssa 27.6.2023. Se täydentää datanhallinta-asetuksen sisältöä, ja sillä pyritään edistämään innovointia poistamalla esteitä, jotka haittaavat kuluttajien ja yritysten pääsyä tietoihin.

  
  Kyberturvallisuus

  
  Parlamentin jäsenet halusivat reagoida digitalisaation aiheuttamiin kasvaviin uhkiin ja verkkohyökkäysten lisääntymiseen. Siksi he päivittivät säännöt yhteisestä korkeasta kyberturvatasosta koko unionissa (NIS 2). Ne korvaavat ensimmäisen EU:n laajuisen kyberturvallisuuslain (NIS). NIS 2 -direktiivissä asetetaan tiukemmat kyberturvallisuusvaatimukset, laajennetaan ”keskeisten alojen” määrää, virtaviivaistetaan raportointia ja otetaan käyttöön tiukempi täytäntöönpanon valvonta ja seuraamukset koko EU:ssa.

  Parlamentin jäsenet hyväksyivät EU:n kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen ja verkoston perustamisen. He vaativat tiukempia EU:n kyberturvallisuusnormeja verkkoon liitetyille laitteille, sovelluksille ja käyttöjärjestelmille.

  Parlamentti käsittelee myös kyberkestävyyssäädöstä. Sen myötä otetaan käyttöön verkkoon liitettyjä laitteita koskevat kyberturvallisuusvaatimukset, jotka suojelevat kuluttajia ja yrityksiä sisämarkkinoilla vaarallisilta digitaalisilta tuotteilta.

  
  Sirusäädös ja kriittiset raaka-aineet

  
  Mepit hyväksyivät suunnitelman, jolla vahvistetaan puolijohteiden saatavuutta Euroopassa tukemalla tuotantoa ja innovaatioita sekä varaudutaan toimitushäiriöihin. Parlamentti myös käsittelee lakia harvinaisten raaka-aineiden saatavuuden parantamiseksi. Neuvottelut jäsenmaiden kanssa on tarkoitus aloittaa syksyllä 2023.

• Vahvempi EU maailmannäyttämöllä

         

  Parlamentti haluaa EU:lle parempaa kykyä tehdä nopeita ja tehokkaita ulkopoliittisia päätöksiä erityisesti yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, puhumaan yhdellä äänellä ja toimimaan aidosti globaalina toimijana, kun reagoidaan kansainvälisiin kriiseihin (päätöslauselma).

  Parlamentin jäsenet hyväksyivät tammikuussa 2023 päätöslauselman yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Siinä he ilmaisivat tyytyväisyytensä uusiin EU:n aloitteisiin, joilla vahvistetaan Euroopan turvallisuutta ja puolustusta. He myös kehottivat jäsenmaita jatkamaan EU:n kyberpuolustuspolitiikan ja -valmiuksien kehittämistä sekä perustamaan turvallisuus- ja puolustuskumppanuuksia samanmielisten kumppanien kanssa.

  
  Laajentuminen

  
  Parlamentti hyväksyi syyskuussa 2021 liittymistä valmistelevan tukivälineen IPA III:n, jonka arvo on 14,2 miljardia euroa. Varoilla autetaan seitsemää maata toteuttamaan uudistuksia, joita ilman ne eivät voi noudattaa EU:n sääntöjä ja kunnioittaa sen arvoja. Parlamentti arvioi vuosikertomuksissaan jatkuvasti demokraattisten uudistusten edistymistä naapurimaissa, jotka haluavat liittyä EU:hun. Parlamentin jäsenet kehottivat EU:ta pääsemään eteenpäin nykytilanteesta ja elvyttämään laajentumisprosessia sekä jäsenmaissa että ehdokasmaissa. He korostivat, että vahvistettu laajentumispolitiikka on EU:n vahvin geopoliittinen väline.

  Parlamentti pitää myönteisenä ehdokasmaan aseman myöntämistä Ukrainalle, Moldovalle ja Bosnia ja Hertsegovinalle. Ennestään ehdokasmaita olivat Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia ja Turkki. Mepit kehottavat myöntämään ehdokasmaan aseman myös Georgialle edellyttäen, että komission mainitsemat painopisteet on otettu huomioon, ja pitävät Kosovon jättämää jäsenyyshakemusta tervetulleena.

  
  Demokratian tukeminen ja ihmisoikeustoimet

  
  Euroopan parlamentti on aina osoittanut, että se on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksia ja demokratiaa kaikkialla maailmassa. Parlamentti on palkinnut vuodesta 1988 lähtien Saharov-palkinnolla henkilöitä, ryhmiä ja järjestöjä, jotka ovat edistäneet merkittävällä tavalla mielipiteenvapautta maailmassa.

  Viime vuosien tapahtumat – pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan – ovat asettaneet vakavia haasteita demokratioille kaikkialla maailmassa. Venäjän hyökkäys ei kohdistu ainoastaan Ukrainaan vaan myös demokratioihin ja demokraattisiin arvoihin. Parlamentti on tukenut kumppanimaiden parlamentteja vuosien ajan vuoropuhelukulttuuria ilmentävien aloitteiden, kuten Jean Monnet -vuoropuhelun, ja parlamentin valtuuskuntien työn kautta.

  Valtuuskunnat ovat parlamentin jäsenten virallisia ryhmiä, jotka ylläpitävät ja syventävät suhteita EU:n ulkopuolisten maiden parlamentteihin sekä muihin alueisiin ja järjestöihin. Parlamentti lähettää vuosittain myös lyhytaikaisia vaalitarkkailuvaltuuskuntia EU:n ulkopuolisiin maihin. Parlamentin jäsenillä on kokemusta vaaleilla valitun edustajan työstä. Siitä on hyötyä paikallisessa vaaliprosessien arvioinnissa.

  
  Kehitysyhteistyö

  
  Kesäkuussa 2021 parlamentin jäsenet hyväksyivät uuden Globaali Eurooppa -rahaston (naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline, NDICI). Sen avulla varmistetaan 79,5 miljardin euron rahoitus ulkoiselle yhteistyölle. Varoilla tuetaan kestävää kehitystä EU:n naapurimaissa, Afrikassa, Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Tyynenmeren alueella ja Karibialla.

  
  Kansainvälinen kauppa ja kumppanuussopimukset

  
  Parlamentti tukee kattavia kauppakumppanuuksia ja sääntöihin perustuvaa monenvälisyyttä. Vastavuoroisuus kauppasuhteissa on ollut yksi viimeaikaisen lainsäädännön kulmakivistä. Tällä lainsäädännöllä pyritään varmistamaan oikeudenmukainen kilpailu sisämarkkinoilla. Uusilla säännöillä pyritään esimerkiksi välttämään polkumyyntiä ulkomaisilla tuilla.

  Parlamentin jäsenet käsittelevät parhaillaan kauan odotettua ehdotusta, jolla kielletään tehokkaasti sellaisten tuotteiden pääsy EU:n markkinoille, joiden valmistamiseen on käytetty pakkotyövoimaa tai lapsityövoimaa. Neuvottelut jäsenmaiden kanssa voisivat alkaa aikaisintaan syksyllä 2023.

  Neuvottelut EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä (GSP), jossa kehitysmaille myönnetään etuuskohteluun perustuva pääsy EU:n markkinoille, ovat tällä hetkellä tauolla. Mepit ovat lisäksi sopineet neuvoston kanssa uusista välineistä, joilla suojellaan EU:n yrityksiä taloudelliselta pakottamiselta.

  Parlamentilta on saatava hyväksyntä, jotta EU:n ja kolmansien maiden väliset uudet kauppa- ja investointisopimukset (esim. EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen kauppasopimus) voivat tulla voimaan. Parlamentin jäsenet hyväksyivät helmikuussa 2020 EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksen. Se on ensimmäinen sopimus, joka sisältää sosiaalisia sekä ympäristöä ja kestävää demokratiaa koskevia ehtoja. Parlamentin jäsenten odotetaan keskustelevan muista kauppa- ja investointisopimuksista muun muassa Chilen ja Uuden-Seelannin kanssa parlamentin valiokunnissa ja täysistunnoissa vuonna 2023 tai vuoden 2024 alussa.

• Kuluttajapolitiikka vihreää ja digitaalista siirtymää varten

         

  Sisämarkkinoiden perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Parlamentti on päivittänyt kuluttajansuojasääntöjä, jotta niillä voitaisiin vastata digitaalisen aikakauden ja vihreän siirtymän haasteisiin. Jätteiden vähentäminen, kierrätys ja tavaroiden kestävä tuotanto sekä uudelleenkäyttö ovat kulmakiviä, kun rakennetaan omavaraisempaa ja saasteetonta kiertotaloutta.

  Viimeisimpiä muutoksia ovat muun muassa digimarkkinasäädöksessä ja digipalvelusäädöksessä vahvistetut uudet säännöt sekä aloitteet, kuten langattomien sähkölaitteiden yleislaturi. Parlamentin jäsenet sopivat uudistetuista tuoteturvallisuutta ja kulutusluottoja koskevista säännöistä, joilla parannetaan kuluttajansuojaa ja EU:n kansalaisten hyvinvointia sekä verkossa että sen ulkopuolella.

   

  Kiertotalous

  
  Parlamentti ja neuvosto sopivat uusista akkujen kierrätystä ja valmistusta koskevista säännöistä. Mepit käsittelevät myös useita ehdotuksia (mm. pakkaukset ja kestävät tekstiilit), jotka liittyvät kiertotalouteen.

  Neuvottelut ekosuunnitteludirektiivin uudistamisesta ja viherpesun kieltämisestä ovat parhaillaan käynnissä. Lisäksi parlamentti työstää ehdotusta korjauttamisoikeudesta, jota se on vaatinut jo pitkään.

  Mepit neuvottelevat jäsenmaiden kanssa myös yritysten uusista huolellisuusvelvoitteista vuonna 2023.

  
  EU:n teollisen perustan vahvistaminen

  
  Helmikuussa 2023 kehottivat komissiota laatimaan suunnitelmia, joilla vahvistetaan EU:n kykyä tuottaa strategisesti tärkeää teknologiaa erityisesti aurinko- ja tuulienergian, lämpöpumppujen ja akkujen osalta. Parlamentin jäsenet ovat vuodesta 2021 alkaen kehottaneet komissiota tekemään ehdotuksen kriittisistä raaka-aineista, jotta EU:n teollisuus pysyisi kilpailukykyisenä ja olisi vähemmän riippuvainen kolmansista maista. Komissiota kehotetaan varmistamaan samalla kohtuuhintaiset ja riittävät toimitukset EU:n kuluttajille. Teollisuusvaliokunta äänestää laista syyskuussa 2023.