EU-vaalien jälkeen 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Jäsenmaiden kansalliset viranomaiset ilmoittavat Euroopan parlamentille vaalien jälkeisinä päivinä Euroopan parlamenttiin valittujen jäsenten nimet. Ennen sitä viranomaiset varmistavat, ettei valituilla ole yhteensopimattomia virkoja, toimia tai luottamustehtäviä.

  • Vastavalitun jäsenen valtakirja tarkastetaan sen varmistamiseksi, että hän ei toimi tehtävässä, joka ei sovi yhteen Euroopan parlamentin jäsenyyden kanssa (työjärjestyksen artikla 3). Yhteensopimattomia tehtäviä ovat muun muassa EU:n jäsenvaltion hallituksen tai parlamentin, Euroopan komission, unionin tuomioistuimen, Euroopan keskuspankin johtokunnan, tilintarkastustuomioistuimen tai Euroopan investointipankin jäsenyys. EU:n perussopimusten nojalla unionin varojen hallinnoimista varten perustettujen EU:n toimielinten tai elinten virkamiehet eivät myöskään saa toimia Euroopan parlamentin jäseninä.

    Kun vaalien viralliset tulokset ovat tiedossa, EU:n jäsenvaltiot toimittavat valituiksi tulleiden henkilöiden nimet parlamentille, ja parlamentin puhemies pyytää jäsenmaiden viranomaisia ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tehtävien yhteensopimattomuuden välttämiseksi.

    Ennen kuin uusi jäsen, jonka valinnasta on ilmoitettu parlamentille, voi ottaa paikan vastaan, hänen on annettava kirjallinen ilmoitus siitä, että hän ei toimi edustajantoimen kanssa yhteensopimattomassa tehtävässä. Ilmoitus on tehtävä viimeistään kuusi päivää ennen parlamentin järjestäytymisistuntoa.

    Oikeudellisten asioiden valiokunta tarkastaa uusien parlamentin jäsenten valtakirjat vielä jälkikäteen ja laatii päätöksen jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta. Päätös toimitetaan puhemiehelle, joka ilmoittaa siitä täysistunnolle seuraavassa istunnossa. Valtakirjojen tarkastamisen lisäksi parlamentti ratkaisee myös mahdolliset 20.9.1976 annetusta säädöksestä johtuvat kiistat, kansalliseen vaalilainsäädäntöön liittyviä kiistoja lukuun ottamatta.

    Jos ilmenee, että jäsen toimii yhteensopimattomassa tehtävässä, parlamentti toteaa paikan vapautuneen.

  • Neuvottelut poliittisten ryhmien perustamisesta aloitetaan vaalien jälkeen. Ne voivat jatkua ensimmäiseen täysistuntoon asti. Poliittisessa ryhmässä on oltava vähintään 23 parlamentin jäsentä, jotka on valittu vähintään neljäsosasta jäsenmaita (eli vähintään seitsemästä jäsenmaasta). Poliittisten ryhmien on ilmoitettava puhemiehelle nimensä, poliittinen julistuksensa ja kokoonpanonsa 15. heinäkuuta 2024 mennessä, jotta ne voidaan tunnustaa virallisesti 16. heinäkuuta parlamentin järjestäytymisistunnossa (työjärjestyksen artikla 33).

  • Uusi vaalikausi alkaa virallisesti tiistaina 16. heinäkuuta 2024. Vastavalitut parlamentin jäsenet kokoontuvat tuolloin järjestäytymisistuntoon Strasbourgissa. Istunto kestää perjantaihin 19. heinäkuuta. He valitsevat puhemiehen, 14 varapuhemiestä ja viisi kvestoria työjärjestyksen artiklojen 16-18 mukaan.

    Parlamentti valitsee jäseniensä joukosta puhemiehen kahden ja puolen vuoden kaudelle, joka voidaan uusia. Ennen kuin uusi puhemies on valittu, istuntoa johtaa edellisen parlamentin puhemies tai jokin sen varapuhemiehistä protokollajärjestyksessä. Jos kukaan heistä ei ole käytettävissä, istuntoa johtaa parlamentin jäsen, joka on ollut toimessaan pisimpään.

    Heinäkuussa 2019 virkaatekevä puhemies Antonio Tajani johti äänestystä, jossa valittiin uusi puhemies David Sassoli. Samoin vuonna 2014 Gianni Pittella äänestystä, jossa valittiin uusi puhemies Martin Schultz.

    Puhemiesehdokkaita voi esittää poliittinen ryhmä tai 36 meppiä (1/20 parlamentin kokonaisvahvuudesta, ns. alhainen vähimmäismäärä). Puhemies valitaan salaisessa äänestyksessä (työjärjestyksen artikla 15).

    Lue lisää puhemiehen, varapuhemiesten ja kvestorien valinnasta täällä.

    Parlamentin jäsenet äänestävät myös parlamentin pysyvien valiokuntien ja alivaliokuntien jäsenmäärästä puheenjohtajakokouksen ehdotuksen pohjalta. Tämän jälkeen poliittiset ryhmät ja sitoutumattomat jäsenet päättävät, kuka nimitetään mihinkin valiokuntaan (työjärjestyksen artiklat 212 ja 216). Valiokuntien kokoonpano ilmoitetaan todennäköisesti saman istunnon aikana.

  • Järjestäytymisistunnon jälkeen 23.7. valiokunnat pitävät ensimmäiset kokouksensa, joissa niille valitaan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat (puheenjohtajisto).

  • Komission puheenjohtaja valitaan sen jälkeen, kun parlamentti on muodostettu. Esityslistasta päättää parlamentin puheenjohtajakokous istuntoa edeltävällä viikolla.

    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentti ”valitsee komission puheenjohtajan”. Käytännössä Eurooppa-neuvoston ehdottama ehdokas esittelee työjärjestyksen artiklan 128 nojalla poliittiset toimintalinjauksensa parlamentille. Lausumaa seuraa keskustelu. Parlamentti valitsee komission puheenjohtajan jäsentensä enemmistöllä (361, kun parlamentissa on 720 jäsentä). Äänestys on salainen.

    Jos yksikään ehdokas ei saa vaadittua enemmistöä, puheenjohtaja pyytää Eurooppa-neuvostoa ehdottamaan kuukauden kuluessa uutta ehdokasta, joka valitaan samaa menettelyä noudattaen.

  • Nykyisin neuvosto nimittää komissaariehdokkaat (vastavalitun) komission puheenjohtajan kanssa. Komission puheenjohtaja antaa kunkin komissaariehdokkaan vastuulle tietyn politiikan alan. Asianomaiset valiokunnat arvioivat kunkin komissaariehdokkaan ennen kuin täysistunnossa äänestetään koko komission jäsenten kollegion nimityksestä.


    Oikeudellisten asioiden valiokunta tarkastaa ilmoituksen sidonnaisuuksista


    Oikeudellisten asioiden valiokunta käy perusteellisesti läpi komissaariehdokkaiden ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksista ennen valiokuntakuulemisia. Tarkoituksena on arvioida, ovatko ilmoituksen tiedot oikeat ja täydelliset ja esiintyykö eturistiriitoja.

    Jos oikeudellisten asioiden valiokunnalla on epäilyksiä, se voi pyytää lisätietoja tai kutsua komissaariehdokkaan keskustelemaan asiasta. Se voi myös antaa suosituksia, jotta eturistiriitatilanne saadaan ratkaistua.

    Kuulemiset asianomaisissa valiokunnissa voidaan aloittaa vasta, kun oikeudellisten asioiden valiokunta on vahvistanut kirjallisesti, ettei eturistiriitoja ole. Jos eturistiriitaan ei löydy ratkaisua, oikeudellisten asioiden valiokunta toteaa, ettei komissaariehdokas voi hoitaa tehtäväänsä.


    Kirjallinen menettely: parlamentin jäsenten kysymykset


    Komissaariehdokkaan on vastattava kirjallisesti useisiin kysymyksiin. Niistä osa on saatu parlamentin jäseniltä valiokunnista, jotka vastaavat komissaariehdokkaan tulevasta vastuualasta. Ensimmäinen kysymyssarja koskee hänen yleistä pätevyyttään, eurooppalaista sitoutumistaan ja henkilökohtaista riippumattomuuttaan sekä vastuualueen hoitoa ja suunniteltua yhteistyötä parlamentin kanssa. Asiaa tuntevat valiokunnat laativat kysymyssarjan komissaariehdokkaan vastuualasta.

    Kaikkien komissaariehdokkaiden ansioluettelot ja heidän vastauksensa kirjallisiin kysymyksiin julkaistaan parlamentin sivustolla ennen kuulemistilaisuuksia.


    Kuuleminen asianomaisessa valiokunnassa tai valiokunnissa


    Komissaariehdokas kutsutaan kolmen tunnin kuulemiseen hänen vastuualastaan vastaavien parlamentin valiokuntien eteen. Kuuleminen striimataan parlamentin verkkosivuilla. Ehdokas pitää enintään 15 minuutin pituisen avauspuheenvuoron ja vastaa sen jälkeen parlamentin jäsenten kysymyksiin.


    Arviointi valiokuntakuulemisen jälkeen


    Asiasta vastaavan valiokunnan tai vastaavien valiokuntien on viimeisteltävä arvionsa komissaariehdokkaasta 24 tunnin kuluessa kuulemistilaisuudesta. Siksi niiden on kokoonnuttava suljetuin ovin ”mahdollisimman pian”. Kuulemisesta vastaava valiokunta tai vastaavat valiokunnat voivat myös pyytää komissaariehdokkaalta lisätietoja kirjallisesti tai järjestää lyhyemmän lisäkuulemisen. Poliittisten ryhmien koordinaattorit laativat kullekin ehdokkaalle arviointikirjeen. Siinä ilmoitetaan, onko ehdokas pätevä (Euroopan komission) ”kollegion jäseneksi” ja hoitamaan hänelle annettuja tehtäviä.

    Kirje toimitetaan valiokuntien puheenjohtajakokoukselle tarkastettavaksi 24 tunnin kuluessa arvioinnin päättymisestä. Jos tämä hyväksyy kirjeen, se lähetetään luottamuksellisena parlamentin puheenjohtajakokoukselle. Kustakin komissaariehdokkaasta laaditaan erillinen arviointikertomus. Se lähetetään valiokuntien puheenjohtajakokoukselle ja parlamentin puheenjohtajakokoukselle. Ne laativat päätöslauselmaesityksen, josta äänestetään täysistunnossa.


    Kuulemismenettelyn päättäminen


    Parlamentin puheenjohtajakokous julistaa kuulemiset päättyneiksi analysoituaan asiasta vastaavien valiokuntien arviointikirjeet ja valiokuntien puheenjohtajakokouksen suosituksen. Vasta tässä vaiheessa arviointikirjeet voidaan julkaista ja esittää huomautuksia arvioinnista.


    Täysistuntoäänestys komission hyväksymisestä


    Komission puheenjohtaja ottaa huomioon kuulemisten tulokset sekä parlamentin poliittisten ryhmien kuulemiset. Sen jälkeen hän esittelee tiiminsä ja poliittiset painopistealueensa täysistunnossa. Keskustelun jälkeen parlamentin jäsenet päättävät annettujen äänten enemmistöllä, nimitetäänkö uusi komission jäsenten kollegio viiden vuoden toimikaudeksi.

  • Kaikkien lainsäädäntöehdotusten kohdalla EU:n lainsäätäjät (parlamentti ja neuvosto) eivät ole saaneet lainsäädäntötyötä päätökseen yhdeksännen vaalikauden loppuun mennessä. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun toimielinten välisissä neuvotteluissa ei päästä sopimukseen tai kansalliset hallitukset eivät pääse yhteisymmärrykseen yhteisestä kannasta.

    Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että

    – jos parlamentti on hyväksynyt lainsäädäntöasiakirjat täysistunnossa ennen vaaleja joko ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä tai kuulemismenettelyssä, ne ovat oikeudellisesti päteviä myös seuraavalla vaalikaudella. Esimerkkejä ovat lait myöhästyneistä maksuista, maksupalvelujen uudistuksesta, ruoka- ja tekstiilijätteestä, vesistöjen epäpuhtauksista, uusista geenitekniikoista, lelujen turvallisuudesta, ajokorteista, yhtenäisestä ilmatilasta, lääkkeistä ja tullisäännöstöstä

    – jos lainsäädäntöä ei käsitelty täysistunnossa ennen vaaleja, sen käsittely päättyy (valiokunnissa sekä trilogeissa, jos sopimusta ei vielä syntynyt). Uusi parlamentti voi kuitenkin päättää jatkaa niiden käsittelyä. Esimerkkejä ovat lait korruption vastaisista toimista, piensijoittajien suojaamisesta, digitaalisesta eurosta, tekoälyn vastuuvelvollisuudesta, lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pitkäaikaisten asukkaiden asemasta, ihmissalakuljetuksen vastaisista toimista, eläinten kuljettamisesta ja kissojen sekä koirien hyvinvoinnista

    Uuden vaalikauden alussa parlamentin puheenjohtajakokous (parlamentin puhemies ja poliittisten ryhmien johtajat) päättää valiokunnilta saadun palautteen perusteella, jatketaanko ”keskeneräisten asioiden” käsittelyä (työjärjestyksen 250 artikla).

    Päätös tehdään puheenjohtajakokouksessa (kenties lokakuussa 2024). Siitä ilmoitetaan myöhemmin täysistunnossa (kenties myös lokakuussa 2024).

    Jos puheenjohtajakokouksessa ja täysistunnossa päätetään jatkaa käsittelyä, vastavalittu parlamentti jatkaa käsittelyä asiaa koskevan päätöksentekomenettelyn seuraavasta vaiheesta.

    Tarvittaessa nimitetään uusi esittelijä.

    Yleensä puheenjohtajakokous päättää aina jatkaa keskeneräistä lainsäädäntötyötä. Poikkeuksia voidaan tehdä, jos esimerkiksi asia on vanhentunut ja siitä odotetaan komissiolta uutta ehdotusta tai neuvostolta uutta kuulemista.