Etusivu

Yleistä

Tietoa valtuuskunnista

Euroopan parlamentin valtuuskunnat ovat virallisia Euroopan parlamentin jäsenten ryhmiä, jotka kehittävät suhteita unionin ulkopuolisten maiden, alueiden tai organisaatioiden edustuslaitoksiin.

Brysselissä ja Strasbourgissa säännöllisesti pidettävissä kokouksissa valtuuskuntien jäsenet keskustelevat kumppanien maiden tilanteesta ja kumppanien yhteyksistä unioniin. Valtuuskunnat kutsuvat kokouksiinsa asiantuntijoita Euroopan parlamentin ulkopuolelta, esimerkiksi suurlähetystöistä, yliopistoista tai EU:n diplomaattiedustustoista. He pitävät esitelmiä ja vaihtavat näkemyksiä parlamentin jäsenten kanssa.

Kokouksiin kutsutaan myös vieraita, jotka eivät ehkä muuten saisi ääntään kuuluviin, kuten poliittisen opposition tai kansalaisyhteiskunnan edustajia. Näissä lyhyissä, usein vain tunnin kestävissä kokouksissa pidettävät esitykset avaavat jäsenille uutta näkökulmaa asioihin.

Valtuuskunnat järjestävät myös parlamenttien välisiä kokouksia, jotka tarjoavat tilaisuuden suoraan näkemystenvaihtoon kumppanimaiden vaaleilla valittujen edustajien kanssa.

Näitä kokouksia on enintään kaksi vuodessa, ja niiden kesto vaihtelee muutamasta tunnista muutamaan päivään. Kokouspaikkana on vuoroin EU:n ulkopuolinen parlamentti, jonne Euroopan parlamentin jäsenet matkustavat, ja vuoroin Euroopan parlamentti, jonne kumppanimaiden parlamentaarikot kutsutaan.

Kun Euroopan parlamentin jäsenet matkustavat kokouksiin EU:n ulkopuolelle, he pyrkivät samalla tapaamaan myös parlamentin ulkopuolisia henkilöitä ja tutustumaan EU:n rahoittamiin hankkeisiin.

Pysyvät valtuuskunnat

Euroopan parlamentissa on nykyään 44 pysyvää valtuuskuntaa. Niiden lukumäärä saattaa muuttua seuraavalla vaalikaudella, joka alkaa vuonna 2019. Parlamentti voi myös sitä ennen päättää asettaa tiettyyn alueeseen keskittyviä tilapäisiä valtuuskuntia.

Heti viime vaalien jälkeen parlamentti antoi päätöslauselman parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien jäsenmääristä. Siinä luetellaan tällä vaalikaudella toiminnassa olevat valtuuskunnat ja ilmoitetaan kuhunkin valtuuskuntaan kuuluvien parlamentin jäsenten lukumäärä.

Valtuuskuntien määrä ja koko voi vaihdella suuresti vaalikaudesta toiseen. Esimerkiksi viime vaalikaudella (2009-2014) yksi valtuuskunta vastasi suhteista Albaniaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Serbiaan, Montenegroon ja Kosovoon. Vuoden 2014 puolivälistä alkaen näitä suhteita on hoitanut neljä eri valtuuskuntaa.

Kokoonpano

Valtuuskunnista suurimpia ovat yleensä ne, jotka osallistuvat parlamentaarisiin edustajakokouksiin, joihin kokoontuu monien parlamenttien edustajia.

Esimerkiksi Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden parlamenttien kanssa puolivuosittain järjestettäviin kokouksiin osallistuvassa Euroopan parlamentin valtuuskunnassa on 78 jäsentä. Edustajakokouksessa heillä on keskustelukumppaneinaan toiset 78 parlamentin jäsentä eli yksi kustakin AKT-maiden ryhmässä edustettuna olevasta maasta.

Näin suuret valtuuskunnat ovat kuitenkin epätavallisia, sillä valtaosassa parlamentin valtuuskuntia on enintään 15 jäsentä. Pienimmissä on vain 8 jäsentä.

Valtuuskuntien rakenne on koosta riippumatta sama: niillä on puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa, jotka valtuuskunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan. Parlamentin poliittiset ryhmät nimittävät kaikki valtuuskunnan jäsenet, ja valtuuskunnan kokoonpano heijastaa parlamentin yleistä poliittista tasapainoa.

Jokainen parlamentin jäsen kuuluu johonkin valtuuskuntaan, ja jotkut heistä kuuluvat useampaan.

Säännöt

Valtuuskuntien on noudatettava tarkkoja sääntöjä, joiden virallinen otsikko on "Valtuuskuntien tehtävien suorittamista ja valtuuskuntamatkoja Euroopan unionin ulkopuolelle koskevat täytäntöönpanomääräykset".

Säännöissä ilmoitetaan valtuuskuntien yleinen tarkoitus: ylläpitää ja kehittää yhteyksiä sellaisten valtioiden parlamentteihin, jotka ovat perinteisesti olleet Euroopan unionin kumppaneita, ja edistää kolmansissa maissa arvoja, joiden varaan Euroopan unioni on perustettu.

Niissä todetaan myös, että parlamentin valtuuskuntien on toimittava yhteistyössä parlamentin valiokuntien kanssa ja noudatettava parlamentin hyväksymiä kantoja ja sääntöjä.

Jotta kustannukset pysyisivät kurissa, EU:n ulkopuolelle matkustavien jäsenten määrä on tarkkaan rajattu ja kaikkiin matkoihin vaaditaan ennakkolupa.

EP:n valtuuskunnat vaikuttavat ympäri maailmaa © European Parliament

Esittely ja toimivalta

Valtuuskunnat ylläpitävät ja kehittävät Euroopan parlamentin kansainvälisiä yhteyksiä ja omalta osaltaan parantavat Euroopan unionin asemaa ja näkyvyyttä maailmassa.

Näin ollen valtuuskuntien tehtävänä on toisaalta pyrkiä ylläpitämään ja kehittämään yhteyksiä sellaisten valtioiden parlamentteihin, jotka ovat perinteisesti olleet Euroopan unionin kumppaneita, ja toisaalta pyrkiä edistämään kolmansissa maissa arvoja, joiden varaan Euroopan unioni on perustettu, eli vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteita (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artikla).

Parlamentin kansainvälisissä yhteyksissä noudatetaan kansainvälisen julkisoikeuden periaatteita.

Parlamentin kansainvälisillä yhteyksillä pyritään edistämään kansainvälisten suhteiden parlamentaarista ulottuvuutta, silloin kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

(3 artikla, puheenjohtajakokouksen 29. lokakuuta 2015 hyväksymät valtuuskuntien tehtäviä koskevat periaatteet)

Valtuuskuntien tyypit

Kaikki Euroopan parlamentin valtuuskunnat hoitavat suhteita EU:n ulkopuolisten maiden, alueiden tai organisaatioiden edustuslaitosten jäseniin. Miten tämä tapahtuu ja missä he kokoontuvat, vaihtelee valtuuskunnan tyypin mukaan.

Parlamentaariset edustajakokoukset

On valtuuskuntia, jotka osallistuvat parlamentaarisiin edustajakokouksiin eli säännöllisiin, virallisiin kokouksiin, joissa monien parlamenttien vaaleilla valitut edustajat tapaavat toisiaan. Euroopan parlamentin valtuuskunta on näissä edustajakokouksissa vain yksi monista.

Yleensä Euroopan parlamentin valtuuskunta on suurin edustajakokoukseen osallistuva yksittäinen valtuuskunta ja Euroopan parlamentin jäsenet muodostavat noin puolet kaikista läsnä olevista edustajista. Joissain tapauksissa Euroopan parlamentin edustajat ovat kuitenkin vähemmistönä.

Nykyään Euroopan parlamentin 44 valtuuskunnasta viisi osallistuu parlamentaarisiin edustajakokouksiin. Esimerkkeinä mainittakoon suhteista Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen vastaava valtuuskunta (DNAT) ja valtuuskunta EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisessa edustajakokouksessa (DLAT).

Parlamenttien väliset valiokunnat

Parlamenttien välisiin valiokuntiin osallistuvat Euroopan parlamentin valtuuskunnat tapaavat virkatovereitaan säännöllisissä, virallisissa kokouksissa. Useimmat parlamenttien välisistä valiokunnista ovat kahdenvälisiä: niissä on Euroopan parlamentin lisäksi edustettuna vain yksi valtuuskunta, jonka jäsenet ovat yleensä yhdestä maasta.

Parlamenttien väliset valiokunnat voivat olla tapauksen mukaan parlamentaarisia assosiaatiovaliokuntia, parlamentaarisia yhteistyövaliokuntia, parlamentaarisia sekavaliokuntia tai parlamentaarisia vakautus- ja assosiaatiovaliokuntia.

Kaikki nämä valiokunnat on perustettu EU:n ja asianomaisen kumppanin kahdenvälisellä sopimuksella. Kokouksissa noudatetaan erityistä työjärjestystä.

Euroopan parlamentissa on tätä nykyä 15 valtuuskuntaa, jotka osallistuvat 23:een parlamenttien väliseen valiokuntaan. Esimerkkeinä mainittakoon valtuuskunta EU:n ja Meksikon parlamentaarisessa sekavaliokunnassa (D-MX) ja valtuuskunta EU:n ja Ukrainan parlamentaarisessa assosiaatiovaliokunnassa (D-UA).

Muut parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat

Valtaosa valtuuskunnista "vastaa suhteista" toiseen maahan tai maiden ryhmään.

Näiden valtuuskuntien jäsenet tapaavat lakiasäätäviä kollegojaan sääntömääräisissä parlamenttien välisissä kokouksissa. Kokoustiheyteen vaikuttavat osapuolten muut sitoumukset ja aikataulut. Näille kokouksille ei ole erityisiä sääntöjä, mutta niissä on noudatettava valtuuskuntia koskevia Euroopan parlamentin yleisiä määräyksiä.

Useimmat Euroopan parlamentin valtuuskunnista - noin 25 yhteensä 44:stä - kuuluu tähän parlamenttien välisten valtuuskuntien luokkaan. Kaksi esimerkkiä ovat suhteista Japaniin vastaava valtuuskunta (D-JP) ja suhteista Kanadaan vastaava valtuuskunta (D-CA).

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous on Euroopan parlamentin poliittinen elin, joka koordinoi 44 pysyvän valtuuskunnan toimintaa.

Se varmistaa, että valtuuskunnat työskentelevät tehokkaasti ja sovittavat toimintansa yhteen parlamentin muiden elinten ja yksiköiden kanssa. Valtuuskuntien puheenjohtajakokous keskustelee säännöllisissä kokouksissaan valtuuskunnille yhteisistä ongelmista ja haasteista.

Kokoonpano ja puheenjohtajuus

Valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen jäseninä ovat Euroopan parlamentin 44 valtuuskunnan sekä niiden kolmen parlamentin valiokunnan puheenjohtajat, joiden työsarkaan kansainväliset suhteet kuuluvat.

Yksi ryhmään kuuluvista 44 puheenjohtajasta valitaan valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajaksi. Puheenjohtajan toimikausi kestää kaksi ja puoli vuotta eli puolet Euroopan parlamentin viisivuotisesta vaalikaudesta.

Nykyään valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajana on Inés Ayala Sender. Hänen toimikautensa päättyy parlamentin kahdeksannen vaalikauden lopussa vuonna 2019.

Espanjalainen Ayala Sender kuuluu Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmään ja johtaa puhetta myös suhteista Maghreb-maihin ja Pohjois-Afrikan arabivaltioiden liittoon vastaavassa valtuuskunnassa. Lisäksi hän on Välimeren unionin parlamentaariseen edustajakokoukseen osallistuvan valtuuskunnan jäsen.

Kokouskalenteri

Valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen kokoukset pidetään yleensä Strasbourgin istuntojaksojen aikana tiistaisin. Kokouksia on siis 12 vuodessa.

Kaksi kertaa vuodessa valtuuskuntien puheenjohtajakokous laatii seuraavan valtuuskuntien kokouksia koskevan puolivuotissuunnitelman. Tämä luonnos kokouskalenteriksi annetaan ensin ulkoasiainvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja kehitysvaliokunnan käsiteltäväksi. Sen jälkeen sitä tarkastelee puheenjohtajakokous, Euroopan parlamentin elin, johon kuuluvat parlamentin puhemies ja poliittisten ryhmien puheenjohtajat.

Puheenjohtajakokous vastaa valtuuskuntien kokouskalenterin hyväksymisestä.

Muiden poliittisten elinten antamat tai niille annettavat suositukset

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia ehdotuksia.

Puheenjohtajakokous ja Euroopan parlamentin puhemiehistö - poliittinen elin, jonka muodostavat parlamentin puhemies ja varapuhemiehet - voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle erityisiä tehtäviä.

Valtuuskuntien yhteistyö muiden valtuuskuntien ja valiokuntien kanssa

Valtuuskuntien puheenjohtajakokous edistää parhaita käytäntöjä hyväksymällä valtuuskuntien toimintaa koskevia yhteisiä menettelytapoja ja ohjeita.

Se tekee myös yhteistyötä valiokuntien puheenjohtajakokouksen kanssa, joka on vastaava valiokuntien toimintaa koordinoiva poliittinen elin.

Tällä tavoin parlamentin valiokunnat ja valtuuskunnat voivat sovittaa toimintansa yhteen.

Se puolestaan helpottaa Euroopan parlamentin vastuulla olevaa EU:n ulkosuhteiden valvontaa.

Toimintakehys

Valtuuskuntien puheenjohtajakokouksesta on määräyksiä Euroopan parlamentin työjärjestyksessä.

Sen 30 artiklassa todetaan seuraavaa:

1. Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajista. Se valitsee itse puheenjohtajansa.
2. Puheenjohtajan poissa ollessa iältään vanhin läsnä oleva jäsen hoitaa kokouksen puheenjohtajan tehtäviä.
3. Valtuuskuntien puheenjohtajakokous voi antaa parlamentin puheenjohtajakokoukselle valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia.
4. Puhemiehistö ja puheenjohtajakokous voivat uskoa valtuuskuntien puheenjohtajakokoukselle tiettyjä tehtäviä.

Jäsenet