Valko-Venäjän demokraattinen oppositio -2020, Valko-Venäjän

Rohkeiden naisten ja muiden kansalaisyhteiskunnan edustajien ja poliittisten vaikuttajien johtama koordinointineuvosto on toiminut yhdistävänä voimana valkovenäläisten taistellessa demokratian puolesta Euroopan viimeisessä diktatuurissa.

Vuoden 2020 Saharov-mielipiteenvapauspalkinto myönnettiin Valko-Venäjän demokraattiselle oppositiolle edustajanaan koordinointineuvosto, jonka perustamisesta olivat tehneet aloitteen rohkeat naiset Svjatlana Tsihanouskaja, Svetlana Aleksijevitš, Maria Kalesnikava, Volha Kavalkova ja Veranika Tsapkala sekä poliittiset vaikuttajat ja kansalaisyhteiskunnan edustajat Sjarhei Tsihanouski, Ales Bjaljatski, Sjarhei Dyleuski, Stsjapan Putsila ja Mikalai Statkevitš.

Elokuussa 2020 Valko-Venäjän demokraattinen oppositio käynnisti maassa ennennäkemättömän kansanliikkeen, kun ihmiset lähtivät puolustamaan demokratiaa rauhanomaisissa joukkomielenosoituksissa. Valko-Venäjää on jo kauan pidetty Euroopan viimeisenä diktatuurina. Protestit alkoivat, kun Aljaksandr Lukašenka julistautui vaalien jälkeen kuudennelle kaudelleen maan presidentiksi. Vaalikamppailua varjostivat väitteet laajalle levinneestä vaalivilpistä. Yhdistyneen opposition mukaan opposition pääehdokas Svjatlana Tsihanouskaja sai ensimmäisellä kierroksella selvän voiton vähintään 60 prosentin ääniosuudella. Oppositio kehotti Lukašenkaa aloittamaan neuvottelut vallan siirtämiseksi ja perusti tätä varten koordinointineuvoston.

Vaalien jälkeisinä viikkoina Minskin kadut täyttyivät ennätyksellisistä mielenosoituksista, joihin kokoontui jopa yli 200 000 ihmisen väkijoukkoja. Koko yhteiskunnan kirjoa edustaneet mielenosoittajat vaativat presidenttiä luopumaan vallasta. Hallinto vastasi tähän pyrkimällä tukahduttamaan mielenosoitukset ennennäkemättömällä väkivallalla, mutta Valko-Venäjän yhteiskunta ei luovuttanut vaan jatkaa protestiaan.

Koordinointineuvoston puheenjohtajistoon kuuluvat rohkeat naiset, kuten Svjatlana Tsihanouskaja, Svetlana Aleksijevitš, Maria Kalesnikava ja Volha Kavalkova, sekä poliittinen aktivisti Veranika Tsapkala ovat antaneet oppositiolle kasvot ja tuovat valkovenäläisille toivoa. Heidän tukenaan on toisinajattelijoita, poliittisia aktivisteja, ihmisoikeuksien puolustajia, oppositiopoliitikkoja ja nuorisojohtajia, kuten Sjarhei Tsihanouski, Ales Bjaljatski, Sjarhei Dyleuski, Stsjapan Putsila ja Mikalai Statkevitš.

Koordinointineuvoston johtaja Svjatlana Tsihanouskaja on ollut tämän Valko-Venäjän rauhanomaisen vallankumouksen johtohahmo. Vaikka hänellä ei ollut aiempaa poliittista kokemusta, hän ilmoittautui riippumattomaksi presidenttiehdokkaaksi puolisonsa, bloggaajan ja toisinajattelijan Sjarhei Tsihanouskin tilalle, kun Lukašenkan hallinto oli pidättänyt tämän tekaistujen syytteiden perusteella. Sjarhei Tsihanouski on edelleen vangittuna. Kaksi päivää vaalien jälkeen Valko-Venäjän viranomaiset saattoivat Tsihanouskajan suoraan Liettuan rajalle. Maanpaossa elävä Tsihanouskaja on ollut Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan ääni kaikkialla Euroopassa. Vieraillessaan Euroopan parlamentissa Brysselissä Tsihanouskaja totesi, että Valko-Venäjällä on käynnissä rauhanomainen vallankumous, jossa kansa pyrkii puolustamaan oikeuttaan valita vapaasti ja oikeudenmukaisesti johtajansa ja ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä.

Tsihanouskajan kanssa samoin on toiminut kaksi muuta rohkeaa naista. Veranika Tsapkala on yritysjohtaja ja poliittinen aktivisti, joka toimi Tsihanouskajan vaalitilaisuuksissa miehensä Valeryi Tsapkalan edustajana, kun tältä oli evätty ehdokkuus presidentinvaaleissa ja hän joutui yhdessä heidän lastensa kanssa lähtemään maasta. Maria Kalesnikava puolestaan on muusikko, poliittinen aktivisti ja koordinointineuvoston jäsen, joka toimi Viktar Babarykan presidentinvaalikampanjan kampanjapäällikkönä. Kun Babaryka pidätettiin, Kalesnikava ryhtyi tukemaan Tsihanouskajaa.

Koordinointineuvoston puheenjohtajistoon kuuluvat myös vuoden 2015 kirjallisuuden Nobel‑palkinnon voittaja Svetlana Aleksijevitš ja Tsihanouskajan edustajana neuvostoa perustettaessa toiminut Volha Kavalkova sekä Minskin traktoritehtaan lakkokomitean johtaja Sjarhei Dyleuski. Valko-Venäjän viranomaiset ovat joko vanginneet tai ajaneet maanpakoon monia näkyviä demokratia-aktivisteja, joista voidaan mainita Svjatlana Tsihanouskajan aviomies Sjarhei Tsihanouski, Saharov-palkinnon ja Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi ehdolla ollut Ales Bjaljatski, näkyvä valkovenäläinen poliitikko ja Lukašenkan pitkäaikainen vastustaja Mikalai Statkevitš sekä NEXTAn perustaja Stsjapan Putsila. NEXTA-kanavalla jaetaan kuvia, valokuvia ja videoita Valko-Venäjän rauhanomaisista mielenosoituksista ja lainvalvontaviranomaisten niissä käyttämästä väkivallasta.

Euroopan parlamentti tuomitsi syyskuussa ja lokakuussa 2020 antamissaan päätöslauselmissa Valko-Venäjän viranomaisten toimet ja kehotti EU:ta määräämään pakotteita niille henkilöille, jotka ovat vastuussa vaalitulosten väärentämisestä ja väkivaltaisista tukahduttamistoimista, presidentti Lukašenka mukaan luettuna. Parlamentin jäsenet totesivat, että vaaleissa "rikottiin räikeästi kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja normeja" ja että parlamentti ei enää tunnusta Aljaksandr Lukašenkaa Valko-Venäjän presidentiksi tämän nykyisen toimikauden päättyessä 5. marraskuuta.

Parlamentti vaati myös järjestämään vapaat ja rehelliset vaalit ja toteuttamaan sen jälkeen avoimen ja osallistavan perustuslain uudistusprosessin. Parlamentti antoi koordinointineuvostolle tunnustusta sen avoimuudesta kaikkia poliittisia ja yhteiskunnallisia sidosryhmiä kohtaan ja sen toiminnasta Valko-Venäjän demokraattista muutosta ja vapautta vaativien ihmisten laillisena edustajana ja kehotti Valko-Venäjän hallintoa aloittamaan vuoropuhelun sen kanssa.

Poikkeuksellisesti Brysselissä pidetyssä seremoniassa puhemies Sassoli sanoi: "Koko maailma on tietoinen siitä, mitä maassanne tapahtuu. Näemme rohkeutenne. Näemme kärsimyksenne. Näemme sanoinkuvaamattomat pahoinpitelyt. Näemme väkivallan. Pyrkimyksenne ja päättäväisyytenne elää demokraattisessa maassa inspiroi meitä."


Ottaessaan palkinnon vastaan oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja sanoi: "Joka ikinen valkovenäläinen, joka osallistuu rauhanomaiseen protestiin väkivaltaa ja laittomia toimia vastaan... on sankari. Jokainen heistä on esimerkki rohkeudesta, myötätunnosta ja ihmisarvosta. "


"Valkovenäläiset ovat marssineet joka viikko 9. elokuuta pidettyjen vaalien jälkeen. He marssivat tulevaisuutensa puolesta ​​sekä niiden tulevaisuuden puolesta, jotka eivät pääse paikalle. He marssivat valkovenäläisten, eurooppalaisten, teidän ja meidän vapauden ja ihmisarvon puolesta. Ilman vapaata Valko-Venäjää Eurooppakaan ei ole täysin vapaa. Minulla on vain yksi toive tänä vuonna. Haluan, että jokainen valkovenäläinen, joka on nyt vankilassa tai joutuu elämään maanpaossa, voisi palata kotiin."