Artikkeli
 

Molotovin–Ribbentropin sopimus: "Menneisyyden kauhut eivät saa toistua"

Perusoikeudet - 03-10-2008 - 10:17
Jaa / tallenna
Vasemmalta: Saksan varaulkoministeri Friedrich Gaus, ulkoministeri Joachim Ribbentrop, neuvostojohtaja Josef Stalin ja hänen ulkoministerinsä Vjatšeslav Molotov valokuvassa 23.8.1939 Kremlissä Moskovassa Neuvostoliiton ja Saksan hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Toinen maailmansota oli syttymässä. ©BELGA/AFP

EP: 23. elokuuta stalinismin ja natsismin uhrien muistopäiväksi

Hitler ja Stalin päättivät 23. elokuuta 1939 jakaa Euroopan kahteen etupiiriin. Lähes 70 vuotta myöhemmin viisi Euroopan parlamentin jäsentä ryhtyi toimeen, jotta maanosan kahtiajakoon johtanut historiallinen päivä omistettaisiin stalinismin ja natsismin uhrien muistolle. Muistopäivää on tarkoitus viettää ensimmäistä kertaa vuonna 2009. Sitä puuhanneet mepit katsovat, että yhteinen menneisyyden ymmärtämys on tarpeen yhteisen tulevaisuuden rakentamiseksi Euroopassa.

Euroopan parlamentin puhemies Hans-Gert Pöttering ilmoitti 22. syyskuuta täysistunnossa stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaista muistopäivää koskevan kirjallisen kannanoton hyväksytyksi, koska vaadittava jäsenten enemmistö oli sen allekirjoittanut.
 
Parlamentti ehdottaa, että 23. elokuuta julistetaan stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi. Muistopäivällä halutaan vaalia joukkokarkotusten ja -tuhojen uhrien muistoa, syventää demokratiaa, sekä lujittaa rauhaa ja vakautta Euroopassa, kannanotto toteaa.
 
Brittikonservatiivien Christopher Beazley, yksi hankkeen puuhamiehistä, korosti kotisivutoimitukselle kannanoton puolue- ja kansalliset rajat ylittävää luonnetta: "On erityisen merkityksellistä, että parlamentin jäsenten ylivoimainen enemmistö kaikista ryhmistä ja jäsenmaista tuki kirjallista kannanottoa".
 
Euroopan kohtalon vuosi 1939
 
Stalinin ja Hitlerin ulkoministerien mukaan nimetty sopimus allekirjoitettiin 23. elokuuta 1939, vain viikko ennen toisen maailmansodan puhkeamista. Hyökkäämättömyyssopimus sisälsi salaisen lisäpöytäkirjan, joka jakoi Suomen, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan ja Romanian natsi-Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin.
 
Latvian Inese Vaidere (Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmä) muistuttaa, että 27 EU-maan historia on ollut hyvin erilainen. "Liittoutuneet vapauttivat Ranskan toisen maailmansodan päätteeksi. Latvian, Liettuan ja Viron tilanne oli päinvastainen. Meidät vapautettiin natseista, mutta neuvostoliittolaiset miehittäjät saapuivat tilalle".
 
"Rautaesiripun vuoksi lännessä ei juuri tiedetty sorrosta, pakkosiirroista ja tappamisesta. Minäkin sain tietää vasta 1990-luvun alussa, mitä todella tapahtui. Tämä kannanotto on askel kohti yhteistä menneisyyden ymmärtämystä ja yhteisen tulevaisuuden rakentamista", Vaidere jatkaa.
 
"Menneisyyden kauhut eivät saa toistua"
 

Citation

Euroopan parantuminen voi nyt lopulta alkaa ja naapurit voidaan saattaa jälleen yhteen
Alexander Alvaro (Saksa)
Saksan Alexander Alvaro (liberaalidemokraattien ALDE) kertoo ryhtyneensä puuhaamaan muistopäivää Keski- ja Itä-Euroopan maiden meppien kanssa, jotta ihmisten kärsimyksiä niiden diktatuureissa muistettaisiin arvokkaalla tavalla. "23. elokuuta on Euroopan historiassa erityinen päivä, jolla on merkitystä idälle ja lännelle. Sen valinta muistopäiväksi muistuttaa meitä menneisyyden rikoksista ja siitä, että yhteinen tehtävämme idässä ja lännessä on varmistaa, että menneisyyden kauhut eivät saa toistua."
 
Historiallista päivää "seuranneilla 40 vuoden totalitaarisella sorrolla idässä" on merkitystä myös, koska "Euroopan parantuminen voi nyt lopulta alkaa ja naapurit voidaan saattaa jälleen yhteen".
 
Miksi nyt?
 
Muistopäivää on tarkoitus viettää ensimmäistä kertaa 23. elokuuta 2009, jolloin Molotovin-Ribbentropin sopimuksesta tulee kuluneeksi 70 vuotta.
 
"Äärioikeistolaisten voimien vahvistuessa on yhä tärkeämpää muistaa uhreja. Euroopan tulee pysyä rauhan ja vakauden mantereena", painottaa sosialidemokraattien PES-ryhmän unkarilaisjäsen Zita Gurmai. Hän muistuttaa, kuinka kaksi miljoonaa ihmistä muodosti Baltian maissa yli 600 kilometrin pituisen ketjun 23. elokuuta 1989 Molotovin-Ribbentropin sopimuksen 50. vuosipäivänä.
 
"Meidän on Euroopan parlamentin suorilla vaaleilla valittuina jäseninä otettava kantaa tähän erittäin poliittiseen tapahtumaan, jolla kaksi pahaa, Hitler ja Stalin, päättivät Euroopan tulevaisuudesta puoleksi vuosisadaksi", Viron Marianne Mikko (PES) sanoo.
 
Muistopäivään valmistauduttava
 
"Tarkoituksena on, että mepit lähestyvät kussakin jäsenmaassa hallitustaan, parlamenttiaan, tiedotusvälineitä ja järjestöjä päättääkseen kuinka uhrien muistoa kunnioitetaan. Lähestymme myös komissiota ja neuvostoa sillä odotuksella, että nekin muistavat uhreja", Beazley selvittää.
 
Gurmai lisää, että kaikkien EU-maiden edustajista koostuva erityinen työryhmä tulee valvomaan, että jäsenmaissa tehdään tarvittava muistopäivän viettämistä ajatellen.
 
Viite: 20080929STO38339