Puhemies. − (DE) Latvian tasavallan presidentti, arvoisa Valdis Zatlers, on suuri kunnia meille kaikille toivottaa teidät tänään tervetulleeksi ensimmäiselle vierailullenne Euroopan parlamenttiin. Haluaisin aloittaa kiittämällä teitä, Euroopan unionin suhteellisen uuden jäsenvaltion presidenttiä siitä, että hyväksyitte Euroopan parlamentin kutsua puhua meille tänään, päivänä, jolloin vietämme yhteisen valuuttamme, euron, kymmenettä vuosipäivää. Tämä on ensi-ilta sanan kaikissa merkityksissä, koska tämä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan hymni on soitettu toivottamaan vieras tervetulleeksi tänne Euroopan parlamentin täysistuntoon.

(Suosionosoituksia)

Haluaisin käyttää tämän tilaisuuden hyväkseni ja mainita jälleen kerran tänään Euroopan unionin vuoden 2004 laajentumisen historiallisen merkityksen. Vei yli 60 vuotta tuoda maanne takaisin vapaaseen ja demokraattiseen Eurooppaan ja yhdistää maanosamme.

Tänään elämme rauhassa, vapaudessa ja demokratiassa. Kansalaisillamme on tulevaisuuden mahdollisuuksia, joista esi-isämme olisivat pystyneet vain uneksimaan. Meidän pitää ja pitäisi iloita siitä.

On totta, että Euroopan unionilla on nyt uusia ja vakavia haasteita. Myös Latvian kansa on joutunut kokemaan sen sangen selkeästi, esimerkiksi myös teidän maatanne koettelevan talouskriisin takia, arvoisa presidentti. Venäjän ja Ukrainan välinen kaasukriisi on antanut Latvian kansalaisille aihetta perusteltuun huoleen.

Juuri kriisin aikana ymmärrämme arvon, joka on Euroopan unionin jäsenyydellä, joka perustuu sen kansojen välisen solidaarisuuden periaatteeseen. Juuri tällaisena kriisin aikana me kaikki tunnemme yhteisön tarvetta ja tarvetta maidemme ja Euroopan unionin toimielinten väliseen yhteistyöhön.

Yhdessä olemme vahvempia, yhdessä voimme puolustaa etujamme ja arvojamme paremmin koko maailmassa. Tämän takia Euroopan parlamentti myös toivoo, että Lissabonin sopimus, jossa Euroopan unionille annetaan vahvemmat toimintavalmiudet näiden vakavien haasteiden voittamiseksi, tulee pian voimaan.

Euroopan parlamentin tämän vuoden kesäkuussa pidettävät vaalit ovat tässä suhteessa äärimmäisen tärkeät, koska haluamme ajaa Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden hankkeen menestystarinaa yhdessä eteenpäin demokraattisessa Euroopan unionissa, jossa Euroopan parlamentilla on yhteispäätösvaltuudet miltei joka alalla.

Toivon todella, että Latvian kansalaiset – ja Euroopan unionin kaikkien muiden jäsenvaltioiden kansalaiset – ymmärtävät, että heidän äänensä on tärkeä, koska sen avulla he saavat eurooppalaiset yhteispäätösvaltuudet, ja siten heistä tulee tärkeä voima tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa.

Arvoisa presidentti, minulla on suuri ilo kutsua teidät nyt puhumaan Euroopan parlamentille. Haluan vielä kerran toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin.

(Suosionosoituksia)

  Valdis Zatlers, Latvian presidentti. − (LV) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kiitän puhemiestä hänen ystävällisistä esittelysanoistaan ja hänen kutsustaan puhua Euroopan kansojen valituille edustajille. Tämä tilaisuus on minulle suuri kunnia. Minulle on suuri ilo puhua Euroopan parlamentille äidinkielelläni etenkin, koska Latvia on nyt viiden vuoden ajan ollut yksi Euroopan unionin virallisista kielistä. Puhun teille nyt aikana, jolloin ensimmäisten Latviasta Euroopan parlamenttiin valittujen jäsenten toimikausi alkaa olla lopuillaan. Kiitän teitä siitä, että olette täyttäneet velvollisuutenne kunniakkaasti.

Hyvät ystävät, tämä vuosi, vuosi 2009, on hyvin merkittävä vuosi Latvialle. Viisi vuotta sitten Latvia liittyi Euroopan unioniin ja Natoon. Näiden kansainvälisten järjestöjen jäsenyydestä tuli Latvian strateginen tavoite sen jälkeen, kun maasta tuli jälleen vuonna 1991 itsenäinen. Latvia ilmaisi selkeästi halunsa osallistua eurooppalaisiin ja transatlanttisiin talous- ja turvallisuusrakenteisiin. Euroopan demokraattisten kansojen perheen laajeneminen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä oli yksi dynaamisimmista muutoksista Euroopassa sitten Euroopan unionin perustamisen. Nämä olivat merkittäviä muutoksia. Eurooppalaisiin rakenteisiin liittyi kansoja, jotka oli kauan eristetty niistä väkivalloin, vaikka Euroopan unionin ytimessä olevat arvot ovat historiallisesti olleet osa näitä kansoja.

Latvia juhli viime vuoden marraskuun 18. päivänä itsenäiseksi julistautumisensa 90. vuosipäivää. Tuo vuosipäivä oli kansallemme erittäin merkittävä. Se todisti jälleen kerran järkkymättömästä halustamme elää itsenäisenä, vapaana ja demokraattisena kansana. Latvian tasavallan itsenäisyysjulistuksessa vuodelta 1918 kirjoitetaan seuraavasti: Kaikkia ihmisiä etnisestä alkuperästä riippumatta kehotetaan antamaan tukensa, sillä Latviassa taataan kaikki ihmisoikeudet. Se on demokraattinen ja oikeudenmukainen valtio, jossa ei ole tilaa sorrolle ja epäoikeudenmukaisuudelle. Minä olen hyvin ylpeä näistä sanoista. Kolmekymmentä vuotta ennen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen antamista Latvian tasavalta julisti uskollisuutensa sen perusarvoille ja periaatteille.

Latvia on aina tuntenut kuuluvansa Eurooppaan ja sen arvoihin, myös silloin, kun Latvia ja muut Keski- ja Itä-Euroopan kansat olivat kauan sidottuja valtioon, jossa monia arvoja tarkasteltiin erityisen aatteellisen prisman läpi. Itäblokin kansojen keskuudessa vallitsi rauha, mutta se oli vankilan pihan rauhaa. Se oli saatu aikaan tankkien, sorron ja uhkauksien avulla. Hyvät naiset ja herrat, viime vuonna Edvīns Šnoren elokuva "A Soviet Story" muistutti teitä ja koko Eurooppaa totalitarismin ideologian epäinhimillisyydestä. Meillä on yhteinen historia, mutta kohtalomme ovat olleet erilaisia. On katsottava taaksepäin menneisyyteen, jotta on mahdollista ymmärtää toinen toistaan ja katsoa tulevaisuuteen yhdessä. Siksi haluan kiittää Euroopan parlamenttia sen viime vuoden syyskuun 23. päivänä antamasta kannanotosta, jolla elokuun 23. päivä julistettiin stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi. Tämän kannanoton avulla Euroopan kansaa muistutetaan näistä traagisista tapahtumista Latvian ja koko Euroopan historiassa.

Nyt haluaisin tarkastella huomattavasti läheisempää historiaa. Latviasta tuli viisi vuotta sitten Euroopan unionin ja Naton jäsen. Minkälaista aikaa tämä on ollut Latvialle? Mitä kansamme on saanut? Mitä kansamme on saavuttanut ja minkälaisia haasteita meillä on vielä edessämme? Ensinnäkin halu tulla osaksi Eurooppaa kannusti demokratian lujittumista yhteiskunnassamme ja edisti demokraattisten elintemme kehitystä. Euroopan unioniin liittymisellään Latvia osoitti päättäväisyytensä oman tulevaisuutensa osalta, päättäväisyytensä perustaa tulevaisuutensa eurooppalaiselle identiteetille ja yhteisille arvoillemme: vapaudelle ja demokratialle, vastuuvelvollisuudelle, oikeusvaltion periaatteelle ja ihmisoikeuksille, yhdenvertaisuudelle, suvaitsevaisuudelle ja vauraudelle. Toiseksi, Euroopan unionin jäsenyys on parantanut Latvian investointiympäristöä. "Eurooppalaisella rahalla", kuten yleisesti kutsumme Euroopan unionin rakennerahastoja, on edistetty huomattavasti Latvian talouden kehitystä. Kolmanneksi voimme nauttia eduista, joita henkilöiden vapaa liikkuvuus tarjoaa. Vapaasta matkustamisesta Schengenin alueella on tullut niin tavallista ja itsestään selvää. Opiskelusta, työskentelystä ja kokemusten hankkimisesta Euroopan unionin muissa jäsenvaltioissa on tullut niin luonnollista. Neljänneksi, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus on avannut uusia mahdollisuuksia liike-elämälle. Kaikki yrittäjät ja kuluttajat voivat toimia vapaassa ympäristössä ilman rajoja ja ilman tulleja. Tämä on erityisen tärkeää meille, maalle, jossa on pienet sisämarkkinat. Viidentenä ja kaikkein tärkeimpänä, latvialaisten äänet kuullaan Euroopassa ja eurooppalaisten äänet kuullaan maailmassa. Voimme olla ylpeitä siitä, että meillä on käytettävissämme niin ainoalaatuinen yhteistyömekanismi. Sen avulla me kaikki voimme yhdessä etsiä aktiivisia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin, ilmaston ja väestörakenteen muutokseen, energiavarmuuden vahvistamiseen, siirtolaisuutta koskeviin ongelmiin, ja rahoituskriisin tapauksessa maailmanlaajuisesti. Latvialla on nyt käytettävissään uusia poliittisia ja taloudellisia välineitä, mutta on pantava merkille, että kansamme vastuu Euroopan yhteisestä tulevaisuudesta, vastuu koko Euroopan kansan edessä, on myös kasvanut huomattavasti.

Kun katsomme taaksepäin saavutuksiimme, meidän on myös oltava kriittisiä ja tunnustettava tehdyt virheet. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen Latvian hallitus vajosi eräänlaiseen hyvin tehdystä työstä johtuvaan raukeuteen, se oli saavuttanut tavoitteensa. Emme ymmärtäneet, että olimme vasta prosessin alussa emmekä lopussa. Euroopan unioni tarjoaa loistavia tilaisuuksia, mutta kunkin kansan ja kunkin yhteiskunnan on tartuttava niihin itse. Me emme Latviassa ole tarttuneet kaikkiin tilaisuuksiin; me emme ole aina panneet viisaasti täytäntöön koheesiopolitiikkaa tai käyttäneet hyväksemme meille tarjottuja taloudellisia mahdollisuuksia. Valtion laitostemme piti oppia, miten Euroopan unionissa eletään. Emme ole olleet tarpeeksi päättäväisiä euron käyttöönotossa; se on yksi suurimmista virheistämme, jonka olemme tehneet euron yhdentymisprosessissa, ja se on nyt rahoituskriisin aikana selkeästi nähtävissä.

Jopa kaikkein ankarimpien euroepäilijöiden on kuitenkin myönnettävä, että Latvian jäsenyys Euroopan unionissa on ollut kokonaisuudessaan myönteinen. Onko Latviassa ketään, joka haluaa palata Eurooppaan, jossa kansojen välillä on tullimuurit? Ei! Onko ketään, joka haluaa odottaa jonossa rajalla päästäkseen naapurimaahan? Ei! Onko ketään, joka haluaa palata maailmaan, jossa rajoitetaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta, koulutusta ja kokemusten hankkimista? Tietenkään ei! Jopa euroepäilijät tottuvat nopeasti hyviin asioihin, ja heistä tulee yksinkertaisesti epäilijöitä.

Hyvät naiset ja herrat, rahoitusjärjestelmän ja taloudellisen tilanteen huonontuminen viime kuukausina on muuttanut peruuttamattomasti kansallisten hallitusten tehtävää ja merkitystä taloudellisissa prosesseissa. Tähän asti rahoitusmarkkinat pystyivät kehittymään hyvin vapaasti. Meille vakuutettiin, että markkinoiden lait olisivat itsessään riittävän tehokkaita talouskehityksen edistämiseksi. Uskoimme, että markkinat voisivat yksinään järjestää kaiken. Niin tosiaan tapahtuu. Markkinat sääntelevät itseään. Se, mitä näemme tästä maailmanlaajuisesta kriisistä, on kuitenkin se, että rahoitusjärjestelmämme ja taloutemme kärsivät noista markkinoista, ja mikä tärkeintä, todelliset ihmiset kärsivät kriisistä. Tapahtumien kulku viime vuoden lopussa on osoittanut meille, että kansallisten hallitusten on toimittava ehdottomasti aktiivisemmin talousprosessissa. Aiempi lähestymistapa eli nukahtaminen taloushallinnon rattiin oli vastuutonta. Valitettavasti olemme heränneet liian myöhään. Niin myöhään, että huomaamme tiellä edessämme olevan esteen – taloudellisen suon – mutta emme enää pysty välttämään sitä.

Tässä tilanteessa tarvitaan monitahoista lähestymistapaa kansallisella, eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Maailmanlaajuisesti on olennaista toimia koordinoidusti talouskasvun uudelleen aloittamiseksi. Se on mahdollista vain, jos rahoitusjärjestelmää varten suunnitellaan uusi rakenne ja mekanismit. On ehdottoman tärkeää valvoa järjestelmää tiukasti rajoittamatta kuitenkaan samaan aikaan aloitteita tai markkinoiden prosesseja. Vaikein haaste on tasapainon saavuttaminen. Meillä on eurooppalaisella tasolla merkittävä etu, sillä pystymme panemaan täytäntöön koordinoituja toimenpiteitä, ryhtymään yhtenäisiin toimiin ja saavuttamaan kestävän ratkaisun. Pidämme myönteisenä komission laatimaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa. Se on tärkeä askel pois suosta, jossa me tällä kertaa olemme.

Käytän hieman enemmän aikaa kansallisen tason ratkaisuihin. Maailmanlaajuinen rahoituskriisi on iskenyt myös Latviaan. Yksi ajatussuunta on sitä mieltä, että Latvia käy tällä hetkellä läpi yhtä dramaattisimmista pelastusoperaatioista missään rahoitusjärjestelmässä Euroopan nykyhistoriassa. Latvia työstää tällä hetkellä toimenpiteitä vauhdittaakseen taloutta, jotta rahoitus- ja taloustilanne voidaan vakauttaa ripeästi ja tehokkaasti. Tehtävä on vaikea, mutta pystymme voittamaan kriisin vain, jos näemme selkeästi tien ulos siitä, emmekä niin, että luulemme lyhyen aikavälin ratkaisuja pitkän aikavälin talouskehityksen näkemykseksi.

Viime vuoden lopussa kuusi Latvian parlamentissa edustettuna olevaa poliittista puoluetta, sekä hallituksesta että oppositiosta, sopi yhteisestä kannasta Latvian hallituksen laatiman talouden vakauttamissuunnitelman tueksi. Tässä sopimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota Latvialle myönnetyn lainan käytön valvontaan. Suunnitelmassa määritellään Latvian talouden keskipitkän aikavälin painopistealat: viennin tukeminen, vapaan ja oikeudenmukaisen kilpailun tukeminen, nykyisen maksutaseen vaihtotaseen alijäämän huomattava vähentäminen ja euron käyttöönotto vuonna 2012. Euroalueeseen liittymisestä on tullut yksi kansamme tärkeimmistä strategisista tavoitteista. On tärkeää, että Latviaa ei jätetä tässä tilanteessa yksin. Kansainvälisten rahoitusjärjestöjen lisäksi myös Euroopan unionin toimielimet ja Euroopan kansat auttavat meitä selviämään tästä vaikeasta ajasta. Latvia on kiitollinen tästä solidaarisuuden osoituksesta.

Hyvät naiset ja herrat, sen lisäksi, että jokainen laajentuminen on tuonut uusia jäsenvaltioita Euroopan unioniin, se on myös tuonut uusia painotuksia sen ohjelmaan, myös ulkopolitiikkaan. Latvia liittyi Euroopan unioniin aikana, jolloin Euroopan naapuruuspolitiikkaa, sen tavoitteita, periaatteita ja täytäntöönpanomekanismeja, laadittiin. Siitä lähtien Euroopan unionin ulkopolitiikan toimet ovat lisääntyneet erityisesti unionin itäisten naapureiden osalta. Näin on käynyt uusien jäsenvaltioiden sitoutumisen ja kokemuksen ansiosta. Latvia on aina nähnyt naapuruussuhteet laajemmassa ulottuvuudessa. Latvia toimii tulevaisuudessa edelleen aktiivisesti tämän politiikan määrittelyssä ja täytäntöönpanossa.

Tässä politiikassa ei ole kyse vain Euroopan unionin suhteista tiettyihin valtioihin eli niihin valtioihin, joiden kanssa sillä on maa- tai meriraja. Meidän on tämän politiikan puitteissa käsiteltävä Euroopan unionin asemaa ja tehtävää maailmassa. Latvia on yhdessä samoin ajattelevien kansojen kanssa kannustanut aktiivisesti Euroopan unionin tiiviimpää osallistumista sen itäisillä naapurialueilla. On laadittu uusi poliittinen aloite "Itäinen kumppanuus", jonka tehtävänä on muokata uudelleen Euroopan yhteistä naapuruuspolitiikkaa ja mukauttaa se kyseisen alueen erityispiirteisiin ja siten tehdä kyseisestä prosessista aktiivisempaa, rohkeampaa ja kunnianhimoisempaa. Latvia panee tyytyväisenä merkille Euroopan komission tähän liittyvät ehdotukset. Itäisellä kumppanuudella on sen käytännön työssä vahvistettava Euroopan unionin ja kyseisen alueen valtioiden välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita ja vahvistettava myös kyseisten valtioiden keskinäistä yhteistyötä. Itäistä kumppanuutta kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota erilaistumista koskevaan periaatteeseen, yksittäiseen arviointiin ja asenteeseen kunkin kumppanin osalta. Kaikki nämä valtiot kulkevat omaa kehityskulkuaan. Niiden joukossa on valtioita, jotka haluavat Euroopan unioniin, ja valtioita, jotka ovat valinneet itselleen toisenlaiset päämäärät. Politiikkamme onnistuu vain, jos pystymme tekemään yhteistyötä kaikkien kyseisen alueen valtioiden kanssa ja auttamaan tarvittaessa ymmärtäväisesti. Sain myös myönteisiä merkkejä yhteistyön laajentamisesta ja syventämisestä viime lokakuun Keski-Aasian vierailullani, kun kävin Kazakstanissa, Uzbekistanissa ja Turkmenistanissa. Latvia tukee edelleen aktiivisesti Euroopan naapuruuspolitiikka, ja sillä on aktiivinen osa sen täytäntöönpanossa. Kaikilla eurooppalaisilla kansoilla on omat kokemuksensa historiasta ja omat mahdollisuutensa työskennellä yhteisissä hankkeissamme Euroopan unionin hyväksi. Latvian erityispanos itäiseen ulottuvuuteen on kahdenvälisissä suhteissamme osoitettu keskinäinen luottamus, joka perustuu yhteiseen historian kauteen, ja tästä luottamuksesta syntynyt asiantuntemus. Latvian velvollisuus on hyödyntää näitä erityisiä oloja, jotka voivat kadota seuraavan kymmenen vuoden aikana. Monien vuosikymmenten päästä Latvia on itäisin silmin katsottuna vain yksi Euroopan unionin jäsenvaltioista, ei portti Eurooppaan. Hyödyntämällä näitä etuja Latvia pitää yllä aktiivista poliittista vuoropuhelua edistääkseen Euroopan unionin ja sen arvojen ymmärtämistä paremmin naapurimaissa ja selkeyttääkseen siten Euroopan naapuruuspolitiikan ja Itäisen kumppanuuden tavoitteita. Se on yhteinen etu, ja meillä on tilaisuus kuulla, mitä naapurivaltiot ajattelevat tulevista suhteistaan Euroopan unionin kanssa. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopalle olisi hyödyllisintä, mikäli Itäinen ulottuvuus aloitettaisiin aikaisin Tšekin tasavallan puheenjohtajakaudella.

Hyvät naiset ja herrat, kysymys energiavarmuudesta on hyvin äskettäin muodostunut ajankohtaiseksi Tšekin puheenjohtajakauden ensimmäisten päivien aikana. Rahoitus- ja talouskriisi on omalla tavallaan suhdanteista riippuvaa. Energiavarmuuteen ja kestäviin energialähteisiin liittyvät kysymykset ovat kuitenkin aina Euroopan ja koko maailman poliittisella esityslistalla. Niistä on tulossa koko ajan kiireellisempiä. Energiavarmuudella on silmiinpistävä ulkoinen ulottuvuus. Se tarkoittaa, että tätä kysymystä ei voida tarkastella erillään maailman tilanteesta. Viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa ja konflikti Georgiassa ovat tästä todiste. Jopa aivan viime aikoina Euroopan unionin jäsenvaltiot pitivät energiaa kysymyksenä, joka on ratkaistava kansallisella tasolla eikä Euroopan unionin tasolla. Viime vuoden tapahtumat energia-alalla, katkot energiatoimituksissa, energiavarojen hupeneminen ja hintojen vaihtelu, ovat auttaneet luomaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden välille yhteisymmärryksen siitä, että yhteistä energiapolitiikkaa tarvitaan. Energian ja politiikan kohdatessa tärkein tehtävämme on säännöllisen, riittävän, taloudellisen, kestävän ja ympäristöystävällisen energiahuollon varmistaminen.

On pakko myöntää, että Euroopan unionin menestys tällä alalla on ollut vain sekalaista. Joissakin asioissa, joista ympäristöystävällisen energiatalouden kehittäminen on esimerkki, olemme hyväksyneet Euroopan tasolla kunnianhimoisia tavoitteita, joihin pyrkiminen meidän on nyt aloitettava. Muissa asioissa – energialähteiden erilaistamisessa Euroopan tasolla ja energian yhtenäismarkkinoiden luomisessa – olemme aivan matkamme alussa. Muutaman viime päivän tapahtumat, muun muassa Venäjän kaasutoimitusten katkaiseminen, ovat saaneet meidät ymmärtämään, että on löydettävä mahdollisimman nopea yleiseurooppalaisen tason ratkaisu. Meillä kaikilla on vastuu tämän yhteisymmärryksen soveltamisesta, jotta voidaan luoda todella yhdennetyt ja erilaistuneet eurooppalaiset energiamarkkinat. Emme saa antaa päättäväisyytemme haihtua tämän kevään lumen myötä. Energiavarmuutta koskeva kysymys voidaan ratkaista menestyksekkäästi vain aktiivisella vuoropuhelulla energiavarojen kauttakulku- ja toimittajamaiden kanssa. Euroopan unionilla on ulkopoliittiset välineet tämän kysymyksen ratkaisemiseksi. Meidän velvollisuutenamme on käyttää niitä.

Toinen suunta, jossa meidän on ponnisteltava ankarasti, on Baltian energiamarkkinoiden liittäminen Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan energiamarkkinoihin. Itämeren alueen yhdentyminen on hajanaista. Kauppa ja liikenne alueella kehittyvät nopeasti. Energiamarkkinat polkevat kuitenkin paikallaan. Euroopan komissio on tehnyt tässä suhteessa huomattavaa työtä. Sen aloitteeseen energiavarmuuden ja solidaarisuuden parantamisesta kuuluu myös Itämeren alueen energiamarkkinoiden yhteenliittämissuunnitelman kehittäminen. Sen avulla Baltian maat on mahdollista asteittain yhdistää Euroopan yhtenäisiin energiamarkkinoihin. Pidän suuresti arvossa Ruotsin osallistumista Itämeren alueen strategisiin keskusteluihin. Ruotsilla on pian tilaisuus toteuttaa ne käytännössä puheenjohtajakautensa aikana tämän vuoden toisella puoliskolla. Olen vakuuttunut siitä, että voimakkaat alueet Välimereltä Itämerelle muodostavat voimakkaan Euroopan unionin.

Hyvät naiset ja herrat, Euroopan unionin alkuperäinen tavoite – eurooppalaisten ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi – ei ole muuttunut. Mutta ympäristö, jossa meidän on saavutettava tavoite, on muuttunut. Maailmantalous on tiiviimmin yhteydessä kuin puoli vuosisataa sitten. Samaan aikaan maailmannäyttämölle on ilmaantunut vahvoja uusia taloudellisia toimijoita. Ainoastaan johdonmukaisen, kaukonäköisen ja ennen kaikkea Euroopan unionin yhteisen toiminnan avulla meillä on mahdollisuus olla olematta tämän maailmanlaajuisen kilpailullisen kamppailun häviäjiä. Vain yhdessä voimme täyttää lupaukset kansalaistemme turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Vain siten voimme saavuttaa tavoitteen, jonka puolesta kansojemme ihmiset ovat antaneet äänensä, tueksi osallistumisellemme Euroopan unioniin.

Euroopan parlamentti on jo osoittanut, että sillä on laaja näkemys Euroopan unionin tulevaisuudesta. Erityisen totta tämä on sen unionin laajentumispolitiikkaa koskevan yhtenäisen ja tasapainoisen lähestymistavan osalta. Euroopan dynaaminen kasvu on antanut Euroopalle mahdollisuuden maailmanlaajuiseen kilpailuun. Tämä kasvu on Euroopan mahdollisuus, jota on hyödynnettävä, jotta unioni voi jopa monien vuosikymmenten kuluttua olla nopeasti kasvavien Aasian ja Latinalaisen Amerikan talouksien tasavertainen taloudellinen kumppani. Juuri te itse Euroopan kansojen demokraattisesti valittuina edustajina tunnette vastuun tästä prosessista selkeimmin. On myös mahdotonta yliarvioida Euroopan parlamentin merkitystä eurooppalaisen hankkeen saamisessa lähemmäksi kansaamme ja sen demokraattisen oikeutuksen laajentamisessa. Tulevaisuudessa Euroopan parlamentin asema on vielä merkittävämpi.

On tärkeää yhdistyä monimuotoisuudessamme ja moninaisuudessamme. On tärkeää jatkaa työtä Euroopan unionin parantamiseksi. Siihen tehtävään kaikkien eurooppalaisten on ryhdyttävä yhdessä. Se on yhteinen velvollisuutemme Eurooppaa kohtaan. On olennaista estää Euroopan unionin sirpaloituminen. Jäsenvaltioiden on etsittävä ratkaisuja ja vältettävä kehittämästä monen nopeuden lähestymistapaa eurooppalaiseen hankkeeseen. Neuvostossa viime kuussa saavutettu sopimus Lissabonin sopimuksen jatkamisesta on myönteinen. Lissabonin sopimus on oikeudellinen edellytys tulevaisuudessa täysin tehokkaasti toimivalle Euroopan unionille. Vain panemalla Lissabonin sopimuksen periaatteet täytäntöön voimme täysin ymmärtää myönteiset mahdollisuudet, jotka uusi, yhdentynyt Eurooppa tarjoaa. Se, miten tehokkaasti Lissabonin sopimus käytännössä toimii, riippuu jäsenvaltioiden ja toimielinten poliittisesta tahdosta ja niiden kyvystä yhdistyä Euroopan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hyvät naiset ja herrat, Latvian tavoitteena oli vuoteen 2004 saakka Euroopan unionin jäsenyys. Siitä lähtien olemme muotoilleet Latvian tavoitteita Euroopan tavoitteiden puitteissa. Emme voi enää tarkastella ja pitää itseämme erillisinä Euroopasta. Voimme määritellä ja saavuttaa Latvian tavoitteet ainoastaan, jos ne sopivat yhteen Euroopan tulevaisuutta koskevan yhteisen näkemyksen kanssa. Euroopan tavoitteet puolestaan voidaan saavuttaa, jos ne vastaavat kunkin jäsenvaltion näkemystä. Euroopan unioni rakennettiin ja sitä on vahvistettava yhteisten arvojen perusteella. Vain julkisella keskustelulla voidaan määritellä nuo meille kaikille yhteiset arvot. Vain täydessä yhteisymmärryksessä voimme sopia arvoista, jotka aiomme asettaa niiden arvojen rinnalle, joille Euroopan unioni perustettiin. On kaikkien poliitikkojen, mutta erityisesti Euroopan johtajien tehtävä määritellä eurooppalaiset arvot ja aloittaa keskustelu niistä.

Katsotaan tulevaisuuteen. Minkälaisena näen Euroopan unionin ja Latvian pidemmällä aikavälillä? Vaikkapa vuonna 2015? Kriisin jälkeinen talousmaailma on sulautunut moniksi taloudellisiksi voimakeskuksiksi. Yksi niistä on Euroopan unioni. Euroopalla on tahto ja kyky yhdistyä, koska vain yhdistymällä saamme mahdollisuuden täyttää tehtävämme. Euroopan unioni on lisäksi edelleen avoinna kaikille niille eurooppalaisille, jotka hyväksyvät sen arvot. Tämä yhtenäisyys moninaisuudessa on avain Euroopan aseman kasvavaan merkitykseen maailmassa. Euroopan unioni on laajentunut, mutta se ei menetä kykyään tehokkaaseen toimintaan. Euroopan unioni pystyy huolehtimaan omasta turvallisuudestaan ja tarjoamaan vakautta naapureilleen. Koulutus ja kulttuuri ovat silta, joka yhdistää Euroopan unionin jäsenvaltioiden erilaiset kokemukset ja jonka avulla Eurooppa saa takaisin johtavan asemansa maailmassa tieteen ja kulttuurin aloilla. Enää ei ole uusia ja vanhoja, pieniä ja suuria Euroopan kansoja. Euroopassa kansoja arvostellaan niiden saavutusten mukaan, ei maantieteellisten tai geopoliittisten perusteiden mukaan. Eurooppa on yhdentynyt, ja tätä yhtenäisyyttä turvaavat voimakkaat alueet, jotka puolustavat omia etujaan mutta työskentelevät myös tiiviisti muiden kanssa ja luovat siten hyvinvoinnin ja kehityksen verkon koko Eurooppaan. Kaikki kansat edistävät tätä kehitystä omien kykyjensä ja erityisten tietojensa mukaisesti.

Mikä on Latvian asema Euroopan unionissa vuonna 2015? Silloin Latvia on selvinnyt kriisistä. Latvian pääkaupunki Riika on yksi kukoistavimmista keskuksista Itämeren talousalueella. Latvian talous on tasapainoisempi, kilpailukykyisempi ja rakenteellisesti muuttunut. Vuonna 2015 ensimmäistä kertaa itsenäisen Latvian historiassa sen tehtäväksi uskotaan eurooppalaisten ja maailmanlaajuisten kysymysten ratkaisu, kun se on Euroopan unionin puheenjohtajavaltio. Panoksemme Euroopalle on erityinen suhteemme Itäisen kumppanuuden kansoihin. Latvia ja alueemme on silta Itään aivan kuten Välimeren alueen valtiot yhdistävät kyseisen meren molemmat rannat. Näkemyksemme avoimesta Euroopasta ja kokemuksemme yhdentymisestä kannustavat Euroopan avoimuutta.

Hyvät naiset ja herrat, vuosi 2015 ei ole kaukana, se on vain kuuden vuoden päässä meistä. Vuosisata sitten latvialainen runoilija Rainis kirjoitti: Se, mikä muuttuu, kestää. Ne ovat viisaita sanoja tänäänkin. Olen vakuuttunut siitä, että Eurooppa muuttuu aineellisesti. Siitä tulee voimakkaampi taloudessa, hyvinvoinnissa ja keskinäisessä yhteistyössä. Se lujittaa arvojärjestelmäänsä. Eurooppalaiset ovat ylpeitä siitä, että he elävät Euroopassa ja kuuluvat kuitenkin omaan kansaansa. Yhtenäisyys moninaisuudessa, kehitys, arvojen säilyttäminen ja kaikkien kansalaisten vastuu omaa kansaansa ja koko eurooppalaista perhettä kohtaan, tämä on Euroopan tulevaisuus.

Hyvät naiset ja herrat, Euroopan kehittyminen ja vauraus ovat menestyksemme mittapuu. Siten työtämme arvostellaan. Se on vastuumme. Kehotan teitä Euroopan parlamentin jäseninä kannustamaan eurooppalaista yhteisymmärrystä yhteisistä tavoitteistamme ja siitä, miten ne vaikuttavat kaikkien eurooppalaisten elämään heidän kotonaan. Euroopan kansalaisten tuki Euroopan ajatukselle on Euroopan tulevaisuuden voimakkain tae. Hyvät naiset ja herrat, kiitän teitä työstänne tässä täysistunnossa. Toivon teille menestystä tulevassa työssänne ja seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa.

  Puhemies. − (DE) Arvoisa presidentti, haluan kiittää Euroopan parlamentin puolesta teitä puheestanne, eurooppalaisesta rohkeudestanne ja eurooppalaisesta päättäväisyydestänne. Olimme tietysti iloisia kuullessamme, että arvostatte Euroopan parlamenttia, ja aivan oikein niin.

Muistan vielä hyvin selkeästi, että liittymisneuvottelujen aikana 1990-luvun toisella puoliskolla Latvia, Liettua ja Slovakia suljettiin alun perin pois. Euroopan parlamentti pyysi hallituksia ottamaan Latvian, Liettuan ja Slovakian mukaan neuvotteluihin. Sen tuloksena Latvia, Liettua ja Slovakia pystyivät liittymään Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Te puhuitte energiakysymyksestä ja vastaan teille hyvin lyhyesti. Meillä on hyvin vastuuntuntoinen komission jäsen, teidän maanmiehenne Andris Piebalgs, joka toimi ihailtavasti viime viikolla ja kaasukiistan aikana Venäjän ja Ukrainan mutta erityisesti Venäjän kanssa. Haluaisin kiittää Andris Piebalgsia hänen työstään hänen presidenttinsä läsnä ollessa.

(Suosionosoituksia)

Arvoisa presidentti, sanon lopuksi tämän: te puhuitte siitä, miten te opitte ja Latvia oppii. Tämä on varmasti totta. Mutta myös ne, jotka kuuluivat Euroopan yhteisöön, Euroopan unioniin, alusta lähtien oppivat teiltä ja teidän historiallisista kokemuksistanne. Jos olemme valmiita kuuntelemaan toinen toistamme ja oppimaan toinen toisiltamme, hyödymme siitä kaikki. Yhteisten arvojemme perusteella olemme vahvoja, demokraattisia ja vapaita. Kiitos, arvoisa presidentti Zatlers, oli ilo saada teidät tänne tänään. Kiitos.

(Suosionosoituksia)

Puhetta johti
varapuhemies Martine ROURE