Toinen romaniväestöä käsittelevä eurooppalainen huippukokous (RC-B7-0222/2010)

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Nyt hyväksytyllä Euroopan parlamentin päätöslauselmalla toisesta romaniväestöä käsittelevästä eurooppalaisesta huippukokouksesta avataan uusi tie Euroopan unionin romaniväestön ongelmien ratkaisuun.

On tullut selväksi, etteivät yksittäisten valtioiden yksittäiset pyrkimykset romanien integroimiseksi yhteiskuntaan ole tuottaneet tyydyttäviä tuloksia. Tilanteeseen on useita syitä. Olen tämän vuoksi tyytyväinen Euroopan unionin pyrkimyksiin osallistua romanien ongelmien ratkaisuun ja parantaa tämän yhteisön yhteiskuntaan integroitumista järjestelmällisellä tavalla.

  Nicole Sinclaire (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka tuomitsenkin minkä tahansa yhteiskuntaryhmän syrjinnän mistä tahansa syystä, en voi kannattaa tätä päätöslauselmaa. Päätöslauselmalla pyritään kuitenkin asettamaan vastuu syrjinnän torjumisesta EU:n tasolle, vaikka katson, että jäsenvaltioiden asenteet ja lähestymistavat poikkeavat toisistaan niin paljon, että vähemmistöjen etuja on parempi tarkastella jäsenvaltioiden tasolla ja erityisesti niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät jaa meille briteille itsestään selvää suvaitsevaisuuden ajatusta.

Tiedän esimerkiksi erään italialaisen parlamentin jäsenen, EFD-ryhmän jäsenen, olleen syytettynä osallistumisesta vapaaehtoisten järjestyksenvalvojien yllätyshyökkäykseen, jossa hän sytytti erään maahanmuuttajan omaisuuden tuleen. Sitä ei voida hyväksyä. Olkaa hyvät älkääkä yhdistäkö brittejä tällaiseen käytökseen väittämällä, että vähemmistöryhmät kotimaassani tarvitsevat saman tason suojelua kuin se poloinen henkilö, josta juuri kerroin.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, on kiistaton tosiasia, ettei kukaan, joka kiistää ongelman olemassaolon, kiistää totuuden, voi tietenkään ratkaista kyseistä ongelmaa. Tämä on tosiasia. Meidän on ymmärrettävä, että romaneista Euroopassa laaditulla päätöslauselmallamme, joka on täynnä poliittisesti korrektia hölynpölyä, emme löydä tai voi tarjota yhtenäistä ratkaisua, sillä me itse asiassa kiellämme ongelman. Meidän olisi ensinnäkin todettava, että kohtaamme todellakin suuria ongelmia suurien romaniryhmien osalta, jotka asettautuvat täysin yhteiskunnan ulkopuolelle ja jotka hyvin usein ovat myös vastuussa pienistä ja suurista hyvin vakavista rikoksista. Monet romaniyhteisöjen omaksumat arvot ja normit, tai niiden puute, ovat täysin ristiriidassa niiden arvojen ja normien kanssa, joita me haluamme eurooppalaisissa valtioissa kunnioitettavan. Sanomani saattaa kuulostaa hieman yksipuoliselta, mutta nyt hyväksymämme mietintö on vieläkin yksipuolisempi, tosin toiseen suuntaan. Katson joka tapauksessa, että jokaisella jäsenvaltiolla on oltava oikeus itse päättää tavasta, jolla ne tarkastelevat tätä hyvin vakavaa ongelmaa.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, mietintö on hyvin poliittisesti korrekti, todellakin sellainen mietintö, joihin parlamentilla vaikuttaa olevan patentti. Romanien taloudelliset ja sosiaaliset vaikeudet on jälleen kerran kuvattu niin kutsutuksi suvaitsemattomuudeksi ja syrjinnäksi. Jos vain säädämme uusia kiintiöitä ja vaientavaa lainsäädäntöä, jos taas avaamme rahahanat, kaikki on hyvin.

Kokemukset Alankomaissa ovat tietenkin selvästi osoittaneet, että teimmepä mitä tahansa, romaniyhteisön enemmistö kieltäytyy sopeutumasta ja integroitumasta. Ei ole meidän syymme, vaan romaniyhteisön oma syy, että romanit ovat suhteettoman laajasti edustettuina rikostilastoissa. Heidän arvonsa ja norminsa ovat täysin päinvastaisia omiemme kanssa. Vastustan myös sitä, että yhteisö millään tavalla puuttuu tähän asiaan, ja haluan toistaa, että jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus poistaa alueeltaan henkilöt, jotka järjestelmällisesti kieltäytyvät sopeutumasta ja turvautuvat rikolliseen toimintaan.

Mietintö: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (A7-0033/2010)

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Äänestin vuoden 2011 talousarvion painopisteitä koskevan päätöslauselman puolesta monista syistä, mutta pääasiassa koska siinä kiinnitetään huomiota nuorisotyöttömyyteen. Nykyinen taloudellinen ja sosiaalinen tilanne monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa edellyttää erityistä lähestymistapaa nuorten ja työmarkkinoiden väliseen kasvavaan kuiluun, vaikka onkin yleisesti tunnustettua, että investoinnit nuoriin ja koulutukseen ovat investointeja tulevaisuuteen. Kokemus on osoittanut, että talouden taantuman aikana nuoret mieluummin pysyisivät koulutusjärjestelmässä tai aloittaisivat opinnot, kuin etsisivät töitä. Nyt jäsenvaltioissa on havaittu samanlaisia suuntauksia. Tämän vuoksi haluan sanoa, että suunnitellut toimenpiteet, entistä aktiivisemmat työmarkkinat sekä koulutusjärjestelmän johdonmukaisuus ovat hyvin tärkeitä. Yrittäjyyteen liittyvän osaamisen ja erityisten ohjelmien kehittäminen ovat tarpeellisia, olipa kyse Erasmus First Job -ohjelmasta tai muista toimenpiteistä. Toivon hartaasti, että Euroopan unionilla on riittävästi poliittista tahtoa myös hyvin tärkeiden asiakirjojen täytäntöönpanoon niiden suunnittelemisen lisäksi.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin mietintöä vastaan pääasiassa siksi, että olen täysin eri mieltä painopisteistä, joita parlamentti on ehdottanut komissiolle, myös maahanmuuttopolitiikan yhdenmukaistamisesta. Tiedän, mitä tämä tarkoittaa: kaikkien jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikkojen yhdenmukaistamista vaaditaan selkeänä painopistealana. En hyväksy tätä.

Äänestin kuitenkin mietintöä vastaan ensisijaisesti siksi, että siinä on jo tehty hyvin selväksi, ettei parlamentti kannata kovasti kaivattua eurooppalaisen byrokratian vähentämistä. Tilanne on täysin päinvastainen. Meidän on harkittava syvällisesti kaikkien sellaisten toimielinten ja virastojen lakkauttamista, joista on itse asiassa tullut tai jotka ovat aina olleet tarpeettomia. Parlamentti kuitenkin vaatii yhä lisää niin kutsuttuja hajautettuja virastoja. Toistan vielä, että minusta meillä on niitä jo liikaa. Joitakin niistä on lakkautettava ennen kuin perustamme uusia. Tarkoitan nyt alueiden komiteaa, perusoikeusvirastoa ja Euroopan tasa-arvoinstituuttia. Kuinka paljon tämä kaikki maksaa veronmaksajille, ja mitä taivaan tähden hyötyä niistä kaikista on?

Mietintö: Helga Trüpel (A7-0036/2010)

  Vito Bonsignore (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tällaisina epätavallisina aikoina, joita nyt elämme, on otettava käyttöön epätavallisia keinoja.

Ensi vuoden talousarviota ei saa laatia kuin elettäisiin aivan tavallista aikaa. Valitettavasti talouskriisi ei ole vielä ohi, emmekä saa sivuuttaa sitä. Ryhmäni ja minä äänestimme esitettyjen talousarvion painopisteiden puolesta tänään, mutta aivan lähitulevaisuudessa meidän täytyy kantaa poliittinen vastuumme ja tehdä tärkeämpiä päätöksiä.

Meidän on harkittava unionin talousarvion uudistamista, jotta EU:n talous saadaan hyvään kuntoon, niin että unioni pystyy ohjaamaan talouspolitiikkaansa entistä tarkemmin. Seuraaviksi tavoitteiksi on otettava sisämarkkinoiden täydellinen toteuttaminen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin kohdennettujen varojen lisääminen sekä investoiminen turvallisuuteen ja perheisiin, tai muuten vaarana on, että jäsenvaltiot ryhtyvät entistäkin konservatiivisempiin toimin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että meidän on ajateltava enemmän Euroopan ja vähemmän yksittäisten jäsenvaltioiden etua ja luotava aidosti eurooppalaista politiikkaa.

  Daniel Hannan (ECR). – (ES) Arvoisa puhemies, onpa mukava nähdä teidät taas johtamassa puhetta.

– (EN) Mark Twain totesi, että jos on vain vasara, koko maailma alkaa näyttää naulalta.

Euroopan unioni on erittäin hyvä tuhlaamaan rahaa – muiden rahaa. Muistaakseni Milton Friedman sanoi, että maailmassa on kahdenlaista rahaa: sinun rahaasi ja minun rahaani. Jälkimmäisen suhteen olemme paljon huolellisempia. Se selittää sen, mitä Euroopassa tällä hetkellä tapahtuu.

Kaikki jäsenvaltiot pyrkivät leikkaamaan talousarvioitaan. Kreikassa julkisen sektorin menoja on ehdotettu leikattavaksi 10 prosentilla, Irlannissa yli 7 prosentilla. Saksa yrittää nostaa eläkeikää ja kotimaanne Espanja tavoittelee kahden prosentin suuruisia säästöjä suhteessa BKT:hen, mutta meillä täällä Euroopan unionissa talousarvio jatkaa vääjäämätöntä kasvuaan. Miksi? Koska Euroopan unionissa ei ole mitään yhteyttä verotuksen, kansalaisten edustuksen ja menojen välillä, eli veronmaksajilta ei tule ulkoista painetta.

Juuri liiallinen tuhlaus – yksittäisten ihmisten liiallinen tuhlaus, yritysten liiallinen tuhlaus ja hallitusten liiallinen tuhlaus – sai aikaan tämän sotkun. Ajatelkaa, millainen piristävä vaikutus sillä olisi ollut, jos sen sijaan, että käytämme biljoonia euroja velkamme kasvattamiseen entisestään, olisimme palauttaneet vastaavan summan kansalaisille veronalennusten muodossa.

Mietintö: Giancarlo Scottà (A7-0029/2010)

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Eurooppalaiset maataloustuotteet täyttävät maailman korkeimmat laatuvaatimukset, joiden pitäisi tietenkin tehdä niistä kilpailukykyisempiä kansainvälisillä markkinoilla.

EU:n kansalaisille ja vaativille kuluttajille on siis tiedotettava niiden eduista. Erityisesti on tarpeen korostaa, että sen lisäksi, että eurooppalaiset tuotteet täyttävät tiukat hygienia-, turvallisuus- ja eläinlääkintänormit, niiden tuotannossa otetaan huomioon kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen ehkäiseminen, biologinen monimuotoisuus ja eläinten hyvinvointi. Siksi annan täyden tukeni yksinomaan EU:n tuotannosta saataville maataloustuotteille myönnettävän Euroopan unionin laatumerkin käyttöönotolle. Laatumerkillä annetaan virallinen tunnustus Euroopan tuottajien toteuttamille toimille sekä suojataan heille kuuluvia teollis- ja tekijänoikeuksia kansainvälisesti. Uskon vakaasti, että se auttaisi monia maaseutualueita, joilla ei ole muita kehitysmahdollisuuksia.

EU:n on annettava taloudellista tukea maatalousyritysten nykyaikaistamiseen ja mikroyritysten kehittämiseen etenkin maaseutualueilla, jolloin unionin tuella saadaan tuotettua korkealaatuisia maatalouselintarvikkeita.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska olen sitä mieltä, että ekologisessa ja puhtaassa maataloudessa on tulevaisuus ja meidän on edistettävä sitä. Meidän on myös sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa pyrittävä lisäämään ihmisten kiinnostusta luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia tiloja ja luonnonmukaisia tuotteita kohtaan. Toisaalta koska haluamme edistää luonnonmukaista viljelyä ja taata sille toimintaedellytykset, emme saa kiirehtiä laillistamaan geneettisesti muunneltujen organismien käyttöä. Muutamat maat ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä rajoittamalla tiukasti geneettisesti muunneltujen organismien kasvattamista luonnonmukaisten tilojen ympäristössä. Ne tulisi pitää selkeästi erossa toisistaan. Kuluttajille on myös esitettävä mitään salaamatta geneettisesti muunneltuihin organismeihin liittyvien tieteellisten tutkimusten tuloksia sekä tietoa geenimuunnellun rehun vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Vain sillä tavoin saadaan luotua kaikille meille elintärkeiden luomutuotteiden aidot yhteismarkkinat.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ensinnäkin haluan kiittää esittelijä Scottàa hänen tekemästään työstä tämän mietinnön hyväksi.

Mielestäni maataloustuotteidemme laadun turvaaminen ja laatupolitiikan vahvistaminen on Euroopan unionille tärkeä tavoite, koska siihen sisältyy ja liittyy useita muita EU:n tasolla keskeisiä aiheita, kuten kuluttajansuojan parantaminen, pk-yritysten tukeminen, monien Euroopan alueiden kulttuuriperinnön ja perinteiden säilyttäminen sekä eurooppalaisten elintarvikkeiden tuottajien maailmanlaajuinen kilpailukyky.

Näiden syiden vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Jan Březina (PPE). – (CS) Arvostan sitä, että tämä maataloustuotteiden laatupolitiikkaa käsittelevä mietintö yhdistyy aiemmin laatupolitiikan vahvistamiseksi tehtyihin toimiin. Erityisen hyödyllisenä pidän suojattujen nimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen järjestelmän kehittämistä siten, että samalla säilytetään tiukat kriteerit suojan saamiselle. Kannatan aidon perinteisen tuotteen aseman säilyttämistä sillä edellytyksellä, että rekisteröintiä koskevia säännöksiä yksinkertaistetaan. Koska suojan taso on kuitenkin alhaisempi eikä tuotteen maantieteellisiä erityispiirteitä tarvitse osoittaa, en ymmärrä, miksi hakemusten käsittelyn pitäisi kestää yhtä kauan kuin maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten myöntämisen.

Mielestäni nykyisen käytännön heikko kohta on siinä, että komissio voi harkintansa mukaan hylätä puutteellisina pitämänsä hakemukset. Hakemuksia hylätäänkin usein täysin sattumanvaraisesti ja mielivaltaisesti tuntematta asianomaisen tuotteen tai maantieteellisen alueen erityispiirteitä. Lisäksi olisi estettävä rekisteröinnin määräaikojen kiertäminen sillä, että komissio esittää aina uusia ja uusia huomautuksia ja lisäkysymyksiä.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijä Scottàa tämän tärkeän mietinnön valmistelutyöstä.

Haluan mainita erityisesti tarkistuksen 4, jossa vaaditaan, että kuluttajille pitäisi olla tarjolla mahdollisimman paljon tietoa. Siinä myös kannatetaan velvoittavaa lainsäädäntöä alkutuotteiden tuotantopaikan merkinnästä.

Nämä ovat toki kunnioitettavia tavoitteita, mutta mielestäni tarkistus on kuitenkin liian rajoittava ja kyseinen tieto olisi paremmin sopinut vapaaehtoiseksi lisätiedoksi.

Pohjois-Irlannissa olemme voimakkaasti riippuvaisia mahdollisuudesta viedä tuotteitamme muualle Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja muihin Euroopan maihin. Tämä tarkistus saattaisi vaikuttaa Pohjois-Irlannin mahdollisuuksiin myydä tuotteitaan tietyille markkinoille, missä tällä hetkellä ei ole mitään vaikeuksia, ja minusta on tärkeää, että uudet merkinnät eivät synnytä esteitä eri jäsenvaltioiden väliselle kaupalle.

Tarkistus 4 on siis jossain määrin ongelmallinen, mutta tunnustan mietinnön tärkeyden ja tunnustan, että on tärkeää pystyä tuottamaan jäljitettävissä olevia, korkealaatuisia ja turvallisia tuotteita.

  Vito Bonsignore (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämän äänestyksen myötä olemme saavuttaneet pitkäaikaisen tavoitteemme: meillä on nyt keino, jolla suojella kuluttajia ja tuoda maataloustuotteille niiden ansaitsemaa lisäarvoa.

Tästä päivästä lähtien lihatuotteiden, meijerituotteiden, hedelmien ja vihannesten, siipikarjanlihan sekä muiden yhdestä ainesosasta koostuvien jalostettujen tuotteiden pakkauksiin on selkeästi merkittävä niiden alkuperä. Eläinten kohdalla alkuperä on ilmoitettava tiettynä yksittäisenä paikkana vain silloin, kun eläin on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu samassa maassa.

Tämän aloitteen avulla voidaan antaa maataloustuottajille ja maataloustuotteiden jalostajille heidän ansaitsemansa tunnustus. Olemme osoittaneet, että Euroopan parlamentilla on maatalouselintarvikkeita koskevissa toimissaan vain yksi päämäärä, ja se on laadun ja kuluttajien tiedonsaannin takaaminen.

Olemme tehneet hyvää työtä. Kiitokset kaikille asiakirjan valmisteluun osallistuneille.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, periaatteessa minulla ei ole mitään laatumerkkejä vastaan. Laatumerkkejä näkee monella elämänalalla. Niitä ei vain pidä käyttää keinona kaventaa kuluttajien valinnanvapautta.

Jos elintarvike ei täytä tiettyjä kokovaatimuksia tai ulkonäköä koskevia vaatimuksia, sitä ei pitäisi heittää pois, viskata tunkiolle, niin kuin tällä hetkellä tapahtuu 30 prosentille eurooppalaisista maataloustuotteista, jotka menevät hukkaan siksi, etteivät ne täytä tiukkoja EU:n standardeja.

Meidän ei myöskään pitäisi käyttää laatustandardejamme tekosyynä kehitysmaiden tuotteiden tuonnin kieltämiseen, joka suistaa kehitysmaiden viljelijät köyhyyteen, ja syytää sitten veronmaksajiemme rahaa korruptoituneille hallituksille samaan aikaan, kun viljelijät köyhtyvät.

Laatumerkkien ja poliittisten eleiden sijaan meidän tulisi luottaa markkinoihin, meidän tulisi luottaa kuluttajiin ja meidän tulisi luottaa ihmisiin.

Mietintö: Enrique Guerrero Salom (A7-0034/2010)

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Äänestin tätä mietintöä vastaan, koska tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, niin kuin niin monissa muissakin mietinnöissä, Eurooppa yrittää jälleen pakottaa kehitysmaiden ihmiset omaksumaan oman käsityksensä niin kutsutuista lisääntymisterveyttä koskevista oikeuksista ja seksuaalioikeuksista.

On tehtävä kertaheitolla selväksi, että Maailman terveysjärjestön määritelmän mukaan tähän käsitteeseen sisältyy abortti yhtenä perhesuunnittelun keinona. Ihmiselämä on pyhä hedelmöitymishetkestä luonnolliseen kuolemaan asti. Sen vuoksi en voi tukea tätä mietintöä. Toisaalta se sisältää joitakin hyviä ajatuksia, jotka voisivat tietenkin auttaa kehitysmaiden ihmisiä, ja siksi voidaan sanoa, että koska sadat miljoonat ihmiset kehitysmaissa joutuvat kohtaamaan perustuotteiden ja elintarvikkeiden hinnannousun seuraukset, tämä on yksi tapa hakea ratkaisua eloonjäämisen ongelmaan. Olen huolissani kansainvälisten rahoituslaitosten arvioista, joiden mukaan maapallon väkimäärä, joka jo nyt lasketaan miljardeissa, lisääntyy vielä sadoilla miljoonilla, ja lapsikuolleisuus lisääntyy Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 30 000–50 000 lapsella.

  Joe Higgins (GUE/NGL). – (GA) Arvoisa puhemies, äänestin rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksia maailman köyhiin maihin käsittelevän mietinnön puolesta. Vaikka mietinnössä ei esitetä riittävän radikaaleja ratkaisuja köyhien maiden ongelmiin, voimme kuitenkin yhtyä moniin sen sisältämiin ajatuksiin.

Eniten talouskriisin seurauksista kärsivät juuri köyhät ihmiset ja köyhät maat. Meidän olisi annettava kaikki mahdollinen apu erityisesti näihin maihin kohdistuvien julkisten investointien muodossa. On kuitenkin myös todettava, että kauppasopimukset, joita Euroopan unionilla on köyhien maiden kanssa, eivät ole oikein suotuisia niille. Eniten näistä sopimuksista hyötyvät eurooppalaiset suuryritykset; pientuottajat, pienviljelijät ja työläiset eivät hyödy niistä lainkaan, joten meidän on muutettava tapaa, jolla teemme työtä näiden maiden kanssa.

  Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön 7 kohtaa vastaan, ja minusta oli järkyttävää nähdä jälleen kerran, kuinka tämä parlamentti käyttää tämänkaltaista mietintöä aborttioikeuden peiteltyyn läpiviemiseen ja yhdistää seksuaali- ja lisääntymisterveyden kehitysmaiden kansanterveyteen.

Tämä ei ole oikea paikka määritellä, onko abortti sallittava vai ei. Siitä säätäminen kuuluu kansallisten hallitusten tehtäviin. Minä ja valtaosa pohjoisirlantilaisista äänestäjistäni uskomme edelleen vakaasti siihen, että syntymättömällä lapsella on oikeus elämään.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, meidän parlamenttina olisi mietittävä kahteen kertaan, ennen kuin teemme ehdotuksia. Meidän olisi ehdotettava toimia, joilla ratkaistaan ongelmia, ei kärjistetä niitä. Kehitysavun kohdalla useat vakavasti otettavat tutkimukset ovat osoittaneet, että kehitysavun myöntäminen liian automaattisesti hidastaa poikkeuksetta taloudellisia uudistuksia ja viivyttää siten kehitysmaiden talouskasvun mahdollisuuksia. Tästä huolimatta parlamentti pitää aina vain lähtökohtanaan sitä uskomusta tai niin kutsuttua perusoletusta, että ensisijaisesti juuri kehitysavun lisääminen auttaa Afrikan maita pääsemään takaisin jaloilleen. Kehitysapua on syydetty Afrikkaan valtavia summia useiden vuosikymmenten ajan, mutta valitettavasti ei ole nähtävissä mitään selkeitä merkkejä siitä, etteivät useimmat Afrikan maat olisi nyt paljon huonommassa jamassa kuin heti siirtomaavallan päätyttyä. Tämä oli ensimmäinen asiani.

Toisen mainitsen vain hyvin lyhyesti. On tietenkin totta, niin kuin mietinnössä todetaan, että aivovuoto heikentää kehitysmaiden tilannetta entisestään, mutta miksi me sitten yritämme väkisin viedä läpi sinisen kortin käyttöönottoa, joka vielä pahentaa ongelmaa?

  Anna Záborská (PPE). – (SK) En ymmärrä, miksi lisääntymisterveys on taas kerran otettu mukaan mietintöön, joka käsittelee maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksia kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön.

Lisääntymisterveyden edistämiseksi toimivat järjestöt kannattavat aborttia yhtenä keinona säännöstellä syntyvyyttä. Tätä toimintaa rahoitetaan EU:n tasolla myös verovaroilla, jotka ovat peräisin kansalaisilta, jotka vastustavat aborttia ja toimivat elämän suojelemisen puolesta. Jo vuosikymmeniä kansainväliset järjestöt ovat esitelleet näkemyksiään syntyvyyden säännöstelystä köyhyyden torjuntakeinona, mutta kehitysmaat elävät edelleen äärimmäisessä köyhyydessä. Minun mielestäni EU tuhlaa varojaan syntyvyyden säännöstelyyn, joka ei poista köyhyyttä. Haluan vaalia elämää ja kunnioitan myös toissijaisuusperiaatetta suhteissamme kehitysmaihin. Siksi olen äänestänyt 7 kohtaa ja koko mietintöä vastaan.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, oli ennalta arvattavissa, kenties jopa väistämätöntä, että Euroopan unioni tarttuisi innokkaasti Kreikan rahoituskriisiin viedäkseen eteenpäin hyvin laadittuja suunnitelmiaan veropolitiikan yhdenmukaistamisesta.

Täällä on toistuvasti vaadittu eurooppalaista velkavirastoa, Euroopan valuuttarahastoa ja yleiseurooppalaista verotusta, ettei vain tarvitsisi mennä pyytämään kotimaan äänestäjiä hätiin.

Liittovaltion vilpittömät kannattajat, Herman Van Rompuy ja muut komission jäsenet ovat yhtyneet brittiläisten euroskeptikkojen esittämään näkemykseen, jonka mukaan ei voi olla rahaliittoa ilman vero- ja talousliittoa.

Muistaakseni John Maynard Keynes kirjoitti, että "se joka hallitsee valuuttaa, hallitsee maata." Lupaan, että tämä on ainoa kerta, kun siteeraan Keynesiä hyväksyvään sävyyn.

Seuraavaksi voisin itse asiassa vedota korkeampaan ja parempaan auktoriteettiin kuin John Maynard Keynes. Viittaan Matteuksen evankeliumin 22. lukuun. Muistatte varmaan tämän kohdan. Herraltamme kysyttiin, onko oikein maksaa veroa Rooman valtiolle. Hän vastasi: "Te teeskentelijät! Miksi te yritätte saada minut ansaan? Näyttäkää sitä rahaa, jolla maksatte veronne." He ottivat esiin denaarin. Jeesus kysyi heiltä: "Kenen kuva ja nimi siinä on?" "Keisarin", he vastasivat. Silloin Jeesus sanoi heille: "Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu."

En yritä väittää, että Herramme olisi jommalla kummalla puolella eurosta käytävässä keskustelussa. Asian ydin on se, että jos etsitään maallisen vallan ylintä symbolia, se on raha! Tästä nähdään, että euro johtaa yhteiseen taloushallintoon. Luojan kiitos me ymmärsimme säilyttää punnan.

  Puhemies. – (ES) Kiitos tämän aamupäivän istuntoon tuomastanne siunauksesta, jäsen Hannan.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö sisältää paljon vanhoja, kuluneita fraaseja siitä, miten kehitysmaat kärsivät talouskriisin vuoksi. On aivan selvää, että kyseisissä maissa on ihmisiä, jotka kärsivät talouskriisin vuoksi, mutta usein ne eivät ole välttämättä samoja ihmisiä, joita me haluamme auttaa. Varsin usein kärsijöinä ovat hallitukset, jotka ovat huolissaan avustusbudjettiensa pienenemisestä, nimittäin kun avustusrahaa tulee vähemmän, korruptoituneiden ja tehottomien hallitusten pitäminen vallassa on vaikeampaa. Vieraillessani viime vuona Afrikassa keskustelin monien keskusta-oikeistolaisten poliitikkojen kanssa, ja he valittivat, että kehitysapu itse asiassa pitää korruptoituneet hallitukset vallassa ja vaikeuttaa taloudellisten ja poliittisten uudistusten toteuttamista.

Katsotaanpa muutamia ehdotuksiamme. Puhumme kehitysmaihin kohdistuvien investointien lisäämisestä, ja siitä kaikki ovat varmasti samaa mieltä. Kuitenkin meillä on samaan aikaan parlamentin käsiteltävänä ehdotus vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettavaksi direktiiviksi, joka vähentäisi investointeja kehitysmaihin. Puhumme kehitysmaiden viljelijöiden auttamisesta, mutta kannatamme silti äänestyksissä, jopa tämänpäiväisessä talousarvioäänestyksessä, lisävarojen myöntämistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan, joka aiheuttaa niin suurta vahinkoa kehitysmaiden viljelijöiden toimeentulon kannalta.

Sen sijaan meidän tulisi puuttua kehitysmaiden ongelmien todellisiin syihin: huonoon hallintoon ja EU:n protektionismiin.

  Martin Kastler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen äänestänyt tätä mietintöä vastaan kahdesta syystä. Ensinnäkin olen järkyttynyt siitä, että EU yhä useammin vain roiskii epämääräisesti kehitysyhteistyöpolitiikkaa laatiessaan ja että yhä useammissa päätöslauselmissa ja pyynnöissä tuetaan tällaista epämääräistä lähestymistapaa. Toiseksi olen äänestänyt tätä mietintöä vastaan siksi, että mielestäni on huono asia, että yritämme viedä perhesuunnittelupolitiikkaa väkisin läpi kehitysmaissa ja nopeasti kehittyvissä maissa tavalla, joka muistuttaa kulttuuri-imperialismia. Abortti ei ole ratkaisu, ja olen pahoillani siitä, että jotkut Euroopan parlamentin jäsenet puhuvat kierrellen "lisääntymislääketieteestä", kun tarkoittavat aborttia. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että abortti tarkoittaa syntymättömän lapsen surmaamista. Siksi olen äänestänyt tätä mietintöä vastaan, ja toivon, että jatkossa emme enää käytä jokaisessa päätöslauselmassa ja valiokunta-aloitteisessa mietinnössä samoja eufemismeja kulttuuri-imperialismia ilmentävien toimiemme kuvaamiseen.

  Nirj Deva (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, äänestin tätä mietintöä vastaan, koska se on typerä mietintö. Se on tarpeeton mietintö. Tilanne on siis tämä: kaikki varat ovat siis New Yorkin, Lontoon, Tokion, Frankfurtin ym. pörsseissä. Sieltä saadaan noin 6 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta pääomaa. Jos myydään kaikki lain ulkopuolella oleva omaisuus, slummien omaisuus, joka ei kuulu kehitysmaiden laillisen järjestelmän piiriin, saadaan 7 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kehitysmaissa on laillisten rakenteiden ulkopuolella runsaasti pääomaa odottamassa. Sitä on slummeissa ja niissä miljoonissa liikeyrityksissä, joita näkee teiden varsilla ja jotka eivät kuulu virallisen talouden piiriin.

Lisäksi jos kysytään, kuinka paljon rahaa kehitysmaista virtaa ulos joka vuosi maailman rahoitusjärjestelmien kautta, summa on 800 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Miksi emme yritä saada tuota rahaa pysymään kyseisissä maissa rikastuttamassa niitä?

Mitä me sen sijaan juuri teimme? Annoimme tukemme Tobinin verolle, jolla jyrätään länsimaiden jo ennestään heikentyneet rahoituslaitokset ja annetaan rahat sellaiselle porukalle, joka todennäköisesti varastaa ne.

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, edellisten puhujien tapaan vastustan 7 kohdan sisällyttämistä mietintöön. Ryhmämme antoi meille vapauden äänestää omantuntomme mukaan, mutta valtuuskuntamme on päättänyt äänestää mietintöä vastaan, koska lisääntymisterveyttä koskevista oikeuksista puhuminen tarkoittaa käytännössä aborttia. Jos sitä sillä tarkoitetaan, se tulisi sanoa selvästi eikä piilottaa talouskriisisuunnitelman alle. Muiden puhujien tavoin vastustimme siis sitä ja äänestimme kyseistä kohtaa vastaan.

Mietintö: Edward Scicluna (A7-0010/2010)

  Morten Messerschmidt (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, me Tanskan kansanpuolueen edustajat äänestimme mietintöä vastaan. Minun täytyy kuitenkin kiittää useista huomioista, joita mietinnössä esitettiin. Tarkoitan erityisesti 27 kohtaa, jossa todetaan rehellisesti, että euron tulee luonnollisesti johtaa euroalueen talouspolitiikkojen koordinoinnin tiivistämiseen. Vastustan tietenkin täysin tällaista lausuntoa, mutta haluan kiittää esittelijää selkeydestä ja rehellisyydestä, jota hän osoittaa euroon liittyvissä kommenteissaan. Euro on siis rakennelma, jonka tarkoituksena on lisätä merkittävästi taloudellista yhdentymistä Euroopassa. Toisin sanoen finanssipolitiikka, työmarkkinapolitiikka, rakennepolitiikka – kaikki talouden alat, joilla on vähänkään merkitystä kansantalouden kannalta – on määrä yhdistää. Se on nyt nähtävissä Kreikassa. Frankfurtin ekonomistit määräävät kreikkalaisille, millaista talouspolitiikkaa heidän tulee harjoittaa, ja parin kuukauden kuluttua sama on edessä Espanjassa ja Italiassa ja lukuisissa muissa maissa. Mietintö osoittaa niin selkeästi kuin vain voi toivoa, mistä syystä Tanska ja oma puolueeni, Tanskan kansanpuolue, erityisesti haluaa pysytellä euroalueen ulkopuolella. Me haluamme päättää itse, millaista talouspolitiikkaa haluamme harjoittaa. Siitä päättäminen kuuluu tanskalaisille äänestäjille eikä Frankfurtin ekonomisteille.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Jo Leinen (A7-0018/2010)

  Andrew Henry William Brons (NI), kirjallinen. – (EN) Hyväksyimme ehdotuksen, jonka mukaan elävien eläinten, lihan ja lihatuotteiden tuontia koskevat säännöt jäävät voimaan, kunnes ne korvataan uuden lainsäädännön puitteissa hyväksytyillä toimilla. Meidän mielestämme olisi parempi, että tämänkaltaiset lait olisivat kunkin jäsenvaltion omia lakeja eikä EU-supervaltion lainsäädäntöä, mutta joka tapauksessa näitä asioita on säänneltävä lailla. Mietinnössä esitetään myös luettelo kolmansista maista tai niiden osista, joista jäsenvaltioiden on sallittava nautaeläinten ja sikojen sekä tuoreen lihan tuonti. Näin ollen Yhdistyneellä kuningaskunnalla on oikeudellinen velvollisuus sallia tuonti näistä maista. Se merkitsee kilpailua viljelijöillemme ja itsemääräämisoikeuden heikkenemistä entisestään. Koska mietintö sisälsi sekä hyviä että huonoja ehdotuksia, päätimme äänestää tyhjää.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Terveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten ja sikojen sekä tuoreen lihan tuonnissa kolmansista maista 12. joulukuuta 1972 annetun direktiivin 72/462/ETY 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että neuvosto laatii komission ehdotuksesta luettelon maista tai niiden osista, joista jäsenvaltioiden on sallittava nautaeläinten ja sikojen sekä tuoreen lihan tuonti. Vaikka direktiivi on kumottu, sen mukaista menettelyä noudatetaan edelleen, ja edellä mainittua luetteloa on vuosien kuluessa muutettu. Komissio ehdottaa nyt laativansa uuden asetuksen, johon kootaan kaikki vuosien mittaan tehdyt asiaan liittyvät muutokset ja jota voidaan muuttaa usein, mikä tarkoittaa, että sitä päivitetään jatkuvasti.

Mielestäni tällä menettelyllä taataan selkeys ja avoimuus paitsi jäsenvaltioiden ja lainsäädännön täytäntöönpanon muuttumisen kannalta niin myös kyseisiä tuotteita EU:hun tuovien kolmansien maiden kannalta.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Minusta on hyvä, että tämä mietintö terveyttä ja eläinten terveyttä koskevista ongelmista nautaeläinten ja sikojen sekä tuoreen lihan tuonnissa kolmansista maista hyväksyttiin. Mietintö perustuu 12. joulukuuta 1972 annettuun neuvoston direktiiviin 72/462/ETY, jonka mukaisesti neuvosto laatii luettelon kolmansista maista tai niiden osista, joista jäsenvaltioiden on sallittava nautaeläinten ja sikojen sekä tuoreen lihan tuonti Vaikka direktiivi on kumottu, sen mukaista menettelyä noudatetaan edelleen, ja edellä mainittua luetteloa on vuosien kuluessa muutettu. Komissio ehdottaa nyt laativansa uuden asetuksen, johon kootaan kaikki vuosien mittaan tehdyt asiaan liittyvät muutokset ja jota voidaan muuttaa usein, mikä tarkoittaa, että sitä päivitetään jatkuvasti.

Mielestäni tällä menettelyllä ja EU:n kansalaisten elintarviketurvallisuuden vahvistamisella taataan selkeys ja avoimuus paitsi jäsenvaltioiden niin myös kyseisiä tuotteita EU:hun tuovien kolmansien maiden kannalta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan kansalaisten elintarviketurvallisuus on keskeinen asia, josta meidän kaikkien tulisi huolehtia. Tiettyjen elävien eläinten ja niiden tuoreen lihan tuontiin sovellettavat terveysvaatimukset on määriteltävä hyvin tarkasti ja tällaisia tuotteita on seurattava järjestelmällisesti, jotta nähdään, täyttävätkö ne vaatimukset.

Siksi on välttämätöntä laatia luettelo niistä maista, jotka täyttävät eläinten terveyttä, kansanterveyttä ja eläinlääkärintodistuksia koskevat vaatimukset, jolloin ne voivat tuoda eläviä eläimiä (nautaeläimiä ja sikoja) ja tuoretta lihaa EU:n jäsenvaltioihin.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Parhaillaan käynnissä olevassa säälimättömässä hintasodassa yritykset käyttävät törkeitä keinoja voittomarginaaliensa parantamiseen. Tuontilihaa myydään kotimaisena tuotteena, myynnissä on usein mädäntynyttä lihaa ja eräässä tapauksessa myös tekokinkkua. Jäljitelmätuotteet on merkittävä selvästi. Geneettisesti muunneltuja organismeja sisältävän rehun pakollisten merkintöjen käyttöönotto ei kuitenkaan saanut jäsenten enemmistön tukea, vaikka Euroopan kansalaiset suhtautuvat erittäin kriittisesti geenimuunteluun. On tärkeää saattaa voimaan eläinten terveyteen ja hygieniaan liittyviä säännöksiä. Tuontia koskevissa säännöksissä ei kuitenkaan ole puututtu geenimuunteluun, minkä vuoksi äänestin tyhjää.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta lopullisessa äänestyksessä. On syytä muistuttaa, että neuvoston ja komission kanssa järjestettiin epävirallinen tapaaminen, jossa kävi selväksi, että parlamentti voisi hyväksyä ehdotetun menettelyn. Jo Leinenin äänestettäväksi jättämä mietintöluonnos perustuu komission ehdotukseen, ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on esittänyt siihen tarkistuksia. Neuvosto lupasi jo hyväksyä parlamentin kannan, joten odotettavissa on, että ratkaisuun päästään ensimmäisessä käsittelyssä. Me vihreät hyväksymme menettelyn.

  Róża Gräfin von Thun Und Hohenstein (PPE), kirjallinen. – (PL) Eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät lainmuutokset ovat välttämättömiä, ja olen hyvin tyytyväinen siitä, että Euroopan komissio ei aio tehdä näitä muutoksia ilman Euroopan parlamentin osallistumista. Näin ollen annoin tukeni Leinenin mietinnölle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi luettelosta kolmansista maista tai niiden osista sekä eläinten terveyttä ja kansanterveyttä sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista tiettyjen elävien eläinten ja tuoreen lihan tuonnissa yhteisöön tehdyn neuvoston päätöksen 79/542/ETY kumoamisesta.

Vaikka en ole ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan jäsen, aion jatkossakin olla mukana lainsäädännön muuttamisessa etenkin silloin, kun tarkoituksena on tehdä radikaaleja parannuksia hevoskuljetuksiin. Siihen on monia syitä, mutta tärkein syy on se, että kristillinen etiikka velvoittaa minua huolehtimaan paitsi ihmisten, myös eläinten ja muun luonnon elinolosuhteiden parantamisesta. Euroopan unioni voi tehdä siinä asiassa paljon.

Mietintö: Barbara Matera (A7-0047/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin molempia mietintöjä globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Liettuan työttömäksi jääneiden työntekijöiden hyväksi. Liettuassa talous- ja rahoituskriisi on vaikuttanut moniin eri aloihin ja monet ihmiset ovat jääneet vaille työtä ja toimeentuloa. Varojen myöntämistä koskevia EGR:n sääntöjä yksinkertaistettiin työmarkkinoiden monimutkaisen tilanteen ja työttömien määrän kasvun vuoksi. Liettuan onkin nyt hyödynnettävä kaikki mahdollisuutensa saada pyydetyt varat pystyäkseen auttamaan työttömiä mahdollisimman paljon. Samoin on erittäin tärkeää, että pidämme huolen siitä, että näitä varoja käytetään tehokkaasti ja että ne tuovat todellista hyötyä liettualaisille.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista sekä auttamaan heidän palaamistaan työmarkkinoille. EGR:n soveltamisalaa laajennettiin 1. toukokuuta 2009 lähtien siten, että se kattaa suoraan talous- ja rahoituskriisin seurauksena työttömäksi jääneille työntekijöille annettavan tuen.

Yksi tällaisen vakavan talous- ja rahoituskriisin merkittävimmistä seurauksista on työttömyyden lisääntyminen. EU:n on käytettävä kaikki käytössään olevat keinot, joilla kriisin seurauksiin pystytään vastaamaan. Erityisesti sen on tarjottava tukea niille, jotka joutuvat kohtaamaan työttömyyden päivittäisen todellisuuden.

Näistä syistä annoin äänestyksessä tukeni tälle ehdotukselle, joka koskee globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa Liettuan auttamiseksi ja jonka tavoitteena on tukea 49:stä huonekalualan yrityksestä irtisanottuja työntekijöitä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska huonekalualan viennin vähennyttyä monia työntekijöitä on irtisanottu ja Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) on määrä myöntää taloudellista tukea huonekalualan yrityksistä työttömiksi jääneille työntekijöille. EU:n tuki kohdennetaan työntekijöiden uudelleenkoulutukseen, uuden työpaikan etsimiseen tai oman yrityksen perustamiseen. Olen iloinen siitä, että Euroopan komissio hyväksyi Liettuan pyynnön saada EU:n rahoitusta, sillä taantuman aikana huonekalualan yrityksistä irtisanotuilla työntekijöillä on hyvin vähän mahdollisuuksia työmarkkinoille palaamiseen, ja 49 yrityksen joukkoirtisanomisilla on hyvin kielteinen vaikutus maan taloustilanteeseen. Vetoan EU:n toimielimiin, että ne tekisivät taloudellisen tuen myöntämistä koskevat päätöksensä kitkattomasti ja nopeasti, koska päätösten viivästyminen saattaa vain pahentaa työntekijöiden ennestäänkin vaikeaa tilannetta. Haluan korostaa, että EU:n taloudellinen tuki auttaa talouden ja kaupan merkittävistä rakennemuutoksista kärsineitä työntekijöitä palaamaan työmarkkinoille.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Liettuan huonekaluteollisuus on nyt myös saanut tuntea globalisaation vaikutukset samaan tapaan kuin maan rakennusala, jota olemme analysoineet aiemmin. Se on nyt alttiina häikäilemättömien kilpailijoiden tuotteille, joiden tuotantomäärät ovat kokonaan toisella tasolla. Koska Euroopan globalisaatiorahaston varojen hakemista ja käyttöönottoa koskevat vaatimukset täyttyvät, varojen käyttöönotosta olisi mielestäni apua.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Siitä on vasta kaksi viikkoa, kun parlamentti hyväksyi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton Liettuan ja Saksan irtisanomisten vuoksi, ja nyt olemme taas antamassa hyväksyntäämme varojen käyttöönotolle, tällä kertaa 49 liettualaisessa huonekalualan yrityksessä tapahtuneiden irtisanomisten vuoksi. Kuten tuolloin totesimme, irtisanottujen työntekijöiden määrä on jo jonkin aikaa sitten ylittänyt tuntuvasti komission alkuperäiset arviot rahastosta tukea tarvitsevien työntekijöiden määrästä.

Muistuttaisimme teille, että kyseinen teollisuudenala on ollut vakavissa vaikeuksissa myös Portugalissa, etenkin sellaisissa kunnissa, joissa se on merkittävä työllistäjä, kuten Paredesissa ja Paços de Ferreirassa. Myös siellä tilanne on johtanut irtisanomisiin, mikä on pahentanut alueen sosiaalista tilannetta.

Jokaisen uuden avunpyynnön myötä käy yhä selvemmäksi, että vaikka ongelmien lieventämiseen tähtäävät toimet ovat toki tarpeellisia, niiden sijaan tarvitaan nyt kiireesti toimenpiteitä tuottavien alojen ja työpaikkojen, erityisesti kriisin vaikutuksille pahiten alttiina olevien ja kunkin maan kehityspotentiaalia hyödyntävien alojen turvaamiseksi. On edistettävä julkisia hankkeita ja tuettava pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä osuuskuntia…

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

Mietintö: Barbara Matera (A7-0048/2010)

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan suurten rakennemuutosten seurauksista sekä auttamaan heidän palaamistaan työmarkkinoille. EGR:n soveltamisalaa laajennettiin 1. toukokuuta 2009 lähtien siten, että se kattaa suoraan talous- ja rahoituskriisin seurauksena työttömäksi jääneille työntekijöille annettavan tuen.

Yksi tällaisen vakavan talous- ja rahoituskriisin merkittävimmistä seurauksista on työttömyyden lisääntyminen. EU:n on käytettävä kaikki käytössään olevat keinot, joilla kriisin seurauksiin pystytään vastaamaan. Erityisesti sen on tarjottava tukea niille, jotka joutuvat kohtaamaan työttömyyden päivittäisen todellisuuden.

Näistä syistä annoin äänestyksessä tukeni tälle ehdotukselle, joka koskee globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa Liettuan auttamiseksi ja jonka tavoitteena on tukea 45:stä vaatealan yrityksestä irtisanottuja työntekijöitä.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Olen iloinen siitä, että tänään äänestettiin taloudellisen tuen myöntämisestä Liettuan vaateteollisuudelle, sillä taantuma on koetellut kyseistä alaa erityisen rankasti. Haluaisin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vaateteollisuudessa työskentelee pääasiassa naisia, ja kriisin aiheuttamien irtisanomisten seurauksena työttömien naisten määrä Liettuassa kaksinkertaistui heinäkuuta 2009 edeltävän vuoden aikana. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) saatavaa taloudellista tukea käytetään työllisyystoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on saada irtisanotut työntekijät työllistettyä mahdollisimman nopeasti, opiskelun ja uudelleenkouluttautumisen tukemiseen sekä alle 8-vuotiaiden lasten ja vammaisten perheenjäsenten hoidosta maksettaviin etuuksiin. Tämä taloudellinen tuki tulee vaateteollisuudelle todella tarpeeseen, koska vaatteiden kysyntä on romahtanut sekä Liettuassa että vientialueilla ja sen vuoksi vaateteollisuus on supistunut huomattavasti. Haluan myös korostaa, että näiden työntekijöiden irtisanomisilla on kielteisiä vaikutuksia paitsi koko maahan ja paikallistalouteen, myös yksittäisten työntekijöiden elämään.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Liettuan vaateteollisuudesta on maan rakennus- ja huonekaluteollisuuden tavoin tullut globalisaation häviäjä, ja huomattava määrä työntekijöitä on irtisanottu. Nyt ehdotetun toimenpiteen järkevyydestä kertoo se, että ehdotus hyväksyttiin parlamentin toimivaltaisen valiokunnan äänestyksessä suurella enemmistöllä. En siis näe mitään syytä äänestää tässä tapauksessa varojen käyttöönottoa vastaan.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Siitä on vasta kaksi viikkoa, kun parlamentti hyväksyi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönoton Liettuan ja Saksan irtisanomisten vuoksi, ja nyt olemme taas antamassa hyväksyntäämme varojen käyttöönotolle, tällä kertaa 45 liettualaisessa vaatealan yrityksessä tapahtuneiden irtisanomisten vuoksi. On syytä muistaa, että kyseinen teollisuudenala on vakavassa kriisissä myös Portugalissa, jossa se kärsii erityisen voimakkaasti maailmankaupan vapauttamisen vaikutuksista, ilman että sen pelastamiseksi on tehty mitään.

Jokainen uusi pyyntö rahaston varojen käyttöönottamisesta tekee vaatimistamme toimista entistäkin kiireellisempiä. Työttömyyteen on puututtava tehokkaasti, on luotava uusia työpaikkoja ja työntekijöille taattava oikeuksia, ja tämän on perustuttava taloudellisen toiminnan kehittämiseen, julkishallinnon työpaikkojen lisäämiseen, työsuhdeturvaan sekä työajan vähentämiseen palkkaa leikkaamatta. Lisäksi tarvitaan toimia, joilla estetään yritysten muuttaminen offshore-toimipaikkoihin. On alettava asettaa julkisten tukien, erityisesti yhteisön tukien, ehdoksi se, että yritys täyttää tietyt työpaikkojen turvaamiseen ja paikalliseen kehitykseen liittyvät velvoitteet. Tarvitaan toimia, joilla tehdään selkeä pesäero uusliberalistiseen politiikkaan, joka on aiheuttanut Euroopan unionin jäsenvaltioissa taloudellisen ja sosiaalisen katastrofin aivan silmiemme edessä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) on perustettu sen toteuttamista varten. Tämä tuki on välttämätöntä työttömien ja globalisaatioon liittyvien tuotannonsiirtojen uhrien auttamiseksi.

Yhä useammat yritykset siirtävät tuotantoaan käyttäen hyväksi monien maiden, varsinkin Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, ja tämä vahingoittaa maita, jotka kunnioittavat työntekijöiden oikeuksia. EGR:n tavoitteena on auttaa työntekijöitä, jotka ovat joutuneet yritysten tuotannonsiirtojen uhreiksi, ja se voi tapahtua vain tarjoamalla näille työntekijöille uusia työllistymismahdollisuuksia. Muut EU:n jäsenvaltiot, erityisesti Portugali ja Espanja, ovat jo aiemmin käyttäneet globalisaatiorahaston varoja, joten nyt meidän tulisi myöntää tämä apu Liettualle.

Mietinnöt: Barbra Matera (A7-0047/2010 ja A7-0048/2010)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin kahden Barbara Materan laatiman, Liettuassa irtisanotuille työntekijöille Euroopan globalisaatiorahastosta myönnettävää taloudellista tukea käsittelevän mietinnön puolesta. Haluan myös kiittää kollegoja, jotka äänestivät mietintöjen puolesta, sillä niiden hyväksymiseen tarvittiin määräenemmistö ja kolme viidennestä annetuista äänistä.

Sekä huonekaluteollisuuden että vaateteollisuuden tilannetta käsittelevissä mietinnöissä kuvataan Liettuan vaikeimpia työttömyystapauksia. Summat eivät ole EU:n mittakaavassa suuria, mutta ne lievittävät liettualaisten työntekijöiden vastoinkäymisiä.

Tässä tapauksessa on kyse 49:stä huonekalualan yrityksestä irtisanotuista työntekijöistä, joille maksetaan Euroopan globalisaatiorahastosta 662 088 euroa, sekä 45:ssä vaatealan yrityksessä työskennelleistä työntekijöistä, joille maksettava summa on 523 481 euroa.

Vaikka tämä on kenties vain jäävuoren huippu Liettuan työttömyystilanteessa, tuesta on kuitenkin apua eniten tarvitseville.

  Andrew Henry William Brons (NI), kirjallinen. – (EN) Emme katso Euroopan unionin olevan vastuussa irtisanottujen työntekijöiden auttamisesta (tai mistään muustakaan). Vastustamme rahan siirtämistä Euroopan globalisaatiorahastoon, niin kuin ylipäätään rahan siirtämistä EU:n rahastoihin. Meidän mielestämme jäsenvaltioiden tulisi auttaa omia irtisanottujaan. Euroopan globalisaatiorahastossa on kuitenkin rahaa, joka on jo siirretty sen käyttöön, ja se raha on peräisin jäsenvaltioista. Jos olisi ehdotettu, että EGR:n rahaa olisi jaettava Yhdistyneessä kuningaskunnassa irtisanotuille työntekijöille, olisimme äänestäneet rahan jakamisen puolesta ja meitä olisi kritisoitu, ellemme olisi tehneet niin. Sen vuoksi meidän on nyt äänestettävä sen puolesta, että varoja käytetään asianmukaisesti toisten jäsenvaltioiden hyväksi. Aiomme kuitenkin varmistaa, että jatkossa rahaa jaetaan myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa irtisanotuille työntekijöille, ja jos käy ilmi, että he eivät ole oikeutettuja tukeen, äänestämme jatkossa aina varojen käyttöönottoa vastaan.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Ajatus globalisaation alttarille uhratuista liettualaisista työntekijöistä saa minut äänestämään tyhjää. He ovat joutuneet tähän tilanteeseen Euroopan unionin ajaman uusliberalistisen politiikan seurauksena, joten saattaisi vaikuttaa perustellulta äänestää niitä surkeita summia vastaan, jotka Euroopan eliitti haluaa heille tarjota. Sekin vähä voisi kuitenkin lievittää heidän tuskaansa. Euroopan globalisaatiorahaston toimintaperiaate on kuitenkin täysin sietämätön. Eurokraattien valtakunnassa puhtaan omantunnon saa halvalla.

Mietintö: Sven Giegold (A7-0031/2010)

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Sven Giegoldin mietinnössä esitetään joitakin mielenkiintoisia näkökohtia käynnissä olevasta talouskriisistä, joka on pahin Euroopan yhdentymisprosessin alkamisen jälkeen.

Haluaisin korostaa, että hiljattain komissiolle esittämässäni kysymyksessä nostin esiin vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetut rajoitukset, jotka voidaan ylittää tietyissä poikkeustapauksissa, kuten esimerkiksi yhteiskunnan tukemien asuntojen tai sosiaalisen asuntotuotannon hankkeiden toteuttamisessa. Tällaiset rakennushankkeet on suunnattu sosiaalisiin tarkoituksiin, ja ne johtuvat asuntokriiseistä, jotka koskevat erityisesti suuria kaupunkeja. Kaupungeissa olisikin tarkoituksenmukaista puuttua tähän ongelmaan käyttämällä erityistoimenpiteitä.

Minusta olisi sen vuoksi toivottavaa, että komissio ottaisi asiaan selkeän kannan, jolloin se voisi antaa jäsenvaltioille ohjeita vakaus- ja kasvusopimuksessa määriteltyjen menorajoitusten soveltamisesta paikallisviranomaisiin, jotka erityisesti suurissa kaupungeissa joutuvat tekemään huomattavia investointeja infrastruktuuriin.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin euroaluetta ja julkista taloutta koskevasta vuotuisesta lausumasta 2009 laaditun mietinnön puolesta. Tästä runsaasti erilaisia analyyseja ja ehdotuksia sisältävästä mietinnöstä minulle jäi erityisesti mieleen se, että siinä vaadittiin euroalueen talouden hallinnan parantamista ja erityisesti budjettipolitiikan parempaa koordinointia. Kasvu ja solidaarisuus: ne ovat kaksi avainsanaa, joiden tulisi ohjata EU:n talousstrategiaa. Kasvu siksi, että ilman sitä emme pysty vastaamaan yhteiskunnalliseen haasteeseen. Solidaarisuus siksi, että se on koko Euroopan yhdentymisen tarkoitus ja sen tulevaisuus.

  Liam Aylward ja Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Fianna Fáilia Euroopan parlamentissa edustavat Pat the Cope Gallagher ja Liam Aylward vastustavat jyrkästi mietinnössä esitettyjä ehdotuksia yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotosta.

Yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto Euroopassa ei parantaisi Euroopan unionin kilpailukykyä tai yhteismarkkinoiden toimintaa, ja sen lisäksi yhtenäistetty yhtiöveropohja saattaisi häiritä pienten avotalouksien, kuten Irlannin talouden, toimintaa. Verotus kuuluu kunkin yksittäisen jäsenvaltion toimivaltaan, ja Irlannin hallituksella on oikeus käyttää veto-oikeuttaan kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa, joihin myös yhtenäistetty yhtiöveropohja kuuluu. Tämä oikeus on vahvistettu perussopimuksissa, Lissabonin sopimus mukaan lukien.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin tätä mietintöä, koska siinä tuodaan mielestäni hyvin esiin euroalueen ja julkisen talouden ongelmia. Euroopan unionin jäsenvaltioissa työllisyys on laskenut edelleen ja laskun ennustetaan jatkuvan. Joidenkin jäsenvaltioiden kaoottiset rakenneuudistukset, joita toteutetaan ilman mitään konkreettista suunnitelmaa, uhkaavat koko EU:n vakautta. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on erityisen vaikeaa, koska niin jäsenvaltiot kuin Euroopan keskuspankkikaan eivät pystyneet valvomaan ja takaamaan, että pankeille myönnetyt varat päätyvät tärkeimpään kohteeseensa – edullisten lainojen myöntämiseen pienyrityksille. On myös erittäin tärkeää tukea euroalueen kehitystä ja ryhtyä tarvittaviin toimiin sopivien olosuhteiden luomiseksi niille jäsenvaltioille, joiden tavoitteena on liittyä euroalueeseen.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä vuotuista lausumaa euroalueesta ja julkisesta taloudesta 2009. Kannatan mietinnössä esitettyä ehdotusta, jossa euroryhmää kehotetaan ryhtymään tarvittaviin toimiin, joilla se edistää niiden jäsenvaltioiden liittymistä euroalueeseen, jotka pyrkivät liittymään ja täyttävät liittymisen ehdot. Mielestäni talous- ja rahaliiton menestyksellisen kehityksen kannalta on tärkeää parantaa rahoitusmarkkinoiden säätelyä ja valvontaa sekä pitää sisäiset ja ulkoiset alijäämät mahdollisimman pieninä. Lisäksi meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota kurinalaiseen finanssipolitiikkaan liittyviin ongelmiin. Tulevassa EU 2020 -strategiassa on keskityttävä erityisesti uusien työpaikkojen luomiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen, jotta voidaan estää uusien talouskriisien syntymisen. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja Euroopan komission on tehtävä yhdessä työtä julkisen talouden epätasapainon vähentämiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on kestävän talouskasvun ehdoton edellytys. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan komissiolla on entistä suurempi rooli jäsenvaltioiden taloudellisen kehityksen seuraamisessa. 121 artiklan mukaan Euroopan komissio voi antaa jäsenvaltiolle varoituksen, mikäli sen talouspolitiikka ei ole jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaista.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta sen vuoksi, että Euroopan parlamentti huomauttaa siinä komissiolle, että vaikka kehittyneet maat ovat vähitellen pääsemässä ulos maailmanlaajuisesta kriisistä, kehitysmaiden tilanne vain pahenee. Sen vuoksi Euroopan keskuspankin (EKP), Euroopan komission ja euroalueen jäsenvaltioiden olisi edistettävä EU:n taloudellista ja rahapoliittista yhdentymisprosessia ja tuettava euroalueen laajentamista. Kannatan myös sitä, että EKP:tä kehotetaan tukemaan euron käyttöönottoa euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa erityisesti tapauksissa, joissa jäsenvaltiot ovat osoittaneet pystyvänsä noudattamaan moitteetonta, vakaata ja kurinalaista finanssipolitiikkaa. Haluaisin huomauttaa, että tulevien talouskriisien välttämiseksi euroryhmää, neuvostoa ja EKP:tä on kehotettava tehostamaan toimiensa koordinointia valuuttakurssipolitiikassa. Pyrkimyksissä euroalueen yhteisen kansainvälisen edustuksen luomiseen ei ole kriisistä huolimatta juurikaan edistytty. Suurin huolenaihe on se, että raha- ja finanssipolitiikan vakauttamiseksi tehdyistä toimista huolimatta EU:n jäsenvaltioiden työllisyys alenee edelleen ja työttömyys ja sosiaalinen eristäytyneisyys ovat lisääntymässä.

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin Giegoldin mietinnön puolesta, koska mietinnössä esiin nousseista kysymyksistä tarvitaan jatkuvaa, yksityiskohtaista keskustelua. On varmistettava, että erilaiset yhtiöverojärjestelmät eivät anna yrityksille mahdollisuutta jakaa voittojaan edullisimman yhtiöverojärjestelmän kautta ja väistää siten velvollisuuttaan osallistua yhteiskunnan tukemiseen. Erityistä huomiota olisi kuitenkin kiinnitettävä niihin mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin, joita yhtenäistetyllä yhtiöveropohjalla saattaisi olla pieniin maihin, kuten Irlantiin, jonka vauraus ja korkea työllisyys perustuu suurelta osin sen kykyyn houkutella ulkomaisia investointeja. Irlannin työväenpuolue ei kannata yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönottoa.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Jätin äänestämättä tästä nimenomaisesta mietinnöstä. Meidän on nähtävä, että taantuma ei ole hellittämässä, koska lähes kaikkien jäsenvaltioiden taloudellinen tilanne on selkeästi negatiivinen ja työttömyys lisääntyy. Ongelma ei kuitenkaan ole vakaassa rahataloudessa. Kreikan kaltaisilla mailla on ongelmia julkisen velan kanssa, ja nämä ongelmat johtuvat sekä markkinoilla tapahtuvasta keinottelusta että EMUn institutionaalisista ja poliittisista ongelmista. Julkisen talouden alijäämän synnyttämä kriisi, joka on kaikkialla EU:ssa yleinen ilmiö, johtuu muun muassa laajamittaisesta veronkierrosta, mikä komissiolla on tapana unohtaa. Sen lisäksi kansallisten hallitusten pankeille myöntämät tukipaketit lisäsivät myös julkisen talouden alijäämää, niin kuin puheenjohtajavaltio Espanja myönsi vastauksessaan aiheesta esittämääni kysymykseen. Oli miten oli, vakaussopimuksen itsepintainen säilyttäminen on etenkin taantuman aikaan katastrofi. Se syventää sosiaalista eriarvoisuutta ja johtaa julkisten investointien leikkauksiin, lisää työttömyyttä ja heikentää maiden kasvumahdollisuuksia. Sen vuoksi kasvua ja yhteiskuntaa heikentävää vakaussopimusta on muutettava. Talous- ja sosiaalipolitiikan harjoittamiselle on luotava uudenlaiset kehykset, jotka perustuvat työhön ja sosiaalisiin tarpeisiin sekä kestävään kasvuun.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Vakavan taloudellisen ja yhteiskunnallisen kriisin aikana meidän on panostettava entistä enemmän makrotaloudellisten ja rakenteellisten uudistusstrategioiden koordinointiin eri jäsenvaltioiden välillä, jotta vältetään työpaikkojen luomista estävä epätasapaino. Yhdyn mietinnössä esitettyyn huoleen euroalueella syntyneestä epätasapainosta, kuten rakennusalalla tapahtuvasta keinottelusta, josta seuraa alan liiallisen kasvun vuoksi epäsymmetrisiä häiriöitä. Samoin kannatan vaatimusta, että komissio tutkisi mahdollisuuksia parantaa euroalueen talouden hallintaa ja estää kyseisten epäsuhtien liiallista kasvua. Säätelyn tiukentaminen ja rahoituskriisin valvonta on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Yhtenäistetystä yhtiöveropohjasta Euroopassa mahdollisesti käytävässä keskustelussa on otettava huomioon EU:n reuna-alueiden, kuten Irlannin, tarpeet ja mahdollisuudet houkutella suoria ulkomaisia investointeja. Yhtenäistetty yhtiöveropohja ei merkitse yhteistä verokantaa. Yritysverotus kuuluu kunkin jäsenvaltion yksinomaiseen toimivaltaan. Yhtenäistetyn yhtiöveropohjan ajatuksena on luoda yhteinen oikeusperusta vähintään kahdessa jäsenvaltiossa toimivien yritysten voittojen laskemista varten ja siten vähentää byrokratiaa, jota syntyy, kun yritykset joutuvat tarkistamaan, noudattavatko niiden käytännöt kunkin toimintamaan verolainsäädäntöä.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisi on aiheuttanut Euroopan unionin jäsenvaltioille suuria vaikeuksia, jotka näkyvät niiden julkisen talouden heikossa tilanteessa. Useimmilla jäsenvaltioilla on liikaa velkaa, joten vakautta ja kasvua edistäviä toimia tarvitaan kiireesti tilanteen tasapainottamiseksi.

Julkisen velan vähentäminen ja jäsenvaltioiden painopisteiden tarkistaminen on välttämätöntä, jotta julkisia varoja pystytään käyttämään entistä tehokkaammin sekä ennen kaikkea luodaan perusta talouskasvua ja sitä kautta myös sosiaalista hyvinvointia edistävälle politiikalle. Veropolitiikan uudistamista tarvitaan piristämään taloutta, koska ainoastaan vahva talous pystyy voittamaan nykyiset vaikeudet ja valmistautumaan tulevaan.

  Marian Harkin (ALDE), kirjallinen. – (EN) En kannata 29 kohtaa, koska siinä vaaditaan yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönottoa. Meille on kerrottu, että yhtenäistetty yhtiöveropohja muun muassa olisi tehokkaampi ja yksinkertaistaisi asioita. Koska ainakin tämänhetkisen ehdotuksen mukaan yhtenäistetty veropohja olisi yrityksille vapaaehtoinen, päätyisimme käyttämään 28 veropohjaa nykyisten 27:n sijaan; sitä tuskin voi kutsua yksinkertaistamiseksi. Nyt ehdotetussa muodossaan yhtenäistetty yhtiöveropohja merkitsisi eurooppalaisten yritysten voittojen uudelleenjakoa, jolloin vientivetoinen maa, kuten Irlanti, kärsisi järjestelystä, koska voittojen katsottaisiin tietysti syntyvän myyntipaikassa. Se tuntuu hieman oudolta, sillä kuuluuhan tavaroiden vapaa liikkuvuus EU:n keskeisiin periaatteisiin; jos siis otamme käyttöön yhtenäistetyn yhtiöveropohjan, päädymme rankaisemaan viejämaita. Yhtenäistetyn yhtiöveropohjan käyttöönotto heikentäisi Euroopan mahdollisuuksia houkutella suoria ulkomaisia investointeja, koska sääntöjä ei sovellettaisi siihen jäsenvaltioon, johon yritys on sijoittautuneena, vaan vero voitaisiin laskea vasta jälkikäteen tietyn monimutkaisen kaavan avulla, mikä saattaisi heikentää mahdollisuuksiamme houkutella suoria ulkomaisia investointeja.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tätä mietintöä vastaan, sillä siinä tuetaan sokeasti uusliberalistista logiikkaa, joka on syypää talous-, sosiaali- ja ympäristökriisiin, jonka seurauksista kaikki kärsimme. Sen lisäksi, että meille esitetty teksti on äärimmäisen ahdasmielinen, siinä myös ylenkatsotaan kansalaisia, varsinkin kreikkalaisia. Miten parlamentti voi äänestää näin häpeällisen tekstin puolesta, jossa kyseenalaistetaan Kreikan liittyminen euroalueeseen parlamentin ajaman politiikan seurauksena syntyneen budjettivajeen vuoksi? Tällainen EU on selvästikin kansan uusi vihollinen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan unionia kohdannut ja edelleen voimakkaana tuntuva talouskriisi on paljastanut joitakin aukkoja yhteisön rahapolitiikassa ja tiettyjen jäsenvaltioiden julkisessa taloudessa. Meidän on otettava opiksemme tekemistämme virheistä voidaksemme välttää niitä tulevaisuudessa.

EU:n on parannettava toimiaan useilla aloilla, erityisesti rahapolitiikassa, talouspolitiikan koordinoinnissa ja yhteistyössä sekä jäsenvaltioiden julkisen talouden valvonnassa. Sen on myös ryhdyttävä toimiin energiariippuvuutemme vähentämiseksi sekä uusien työpaikkojen luomiseksi nykyaikaisille ja ympäristön kannalta kestäville aloille.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta; siinä osoitetaan neuvostolle riittävän painokkaasti ne ongelmat, joita odotettavissa oleva työllisyyden lasku Euroopan unionissa todennäköisesti aiheuttaa ja jotka koskettavat erityisesti Kreikkaa, ja lisäksi luetellaan ylimääräisiä elvytystoimia, joita EU:n tasolla olisi toteutettava. Talouspolitiikan alan yhteistyön koordinoinnin parantamista käsittelevissä kohdissa 12–18 korostetaan euroalueella syntynyttä epätasapainoa, joka johtuu jäsenvaltioiden talous- ja erityisesti kauppapolitiikkojen epäyhdenmukaisuudesta taantuman aikana. Pidän myös Euroopan parlamentin komissiolle antamaa virallista suositusta, jonka mukaan sen tulisi laskea liikkeeseen euro-obligaatioita ja omaksua yhteinen lähestymistapa euroalueen haasteisiin (26 kohta), erityisen tärkeänä ratkaistaessa, millaista politiikkaa Euroopan unioni harjoittaa lähitulevaisuudessa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Seurasin esittelijämme, Sven Giegoldin, kantaa tässä asiassa ja äänestin hänen mietintönsä puolesta. Euroaluetta koskevan vuotuisen lausuman tarkoituksena on saada aikaan laajaa keskustelua euroalueen talouspolitiikasta. Tarkemmin sanottuna siinä tuodaan esiin komission näkemyksiä euroalueen talouteen kohdistuvista haasteista sekä toisaalta analysoidaan talouspolitiikan keinoja, joilla haasteisiin voidaan vastata.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Käsittelin puheenvuorossani euroalueen ja julkisen talouden tilannetta vuonna 2009. Äänestysratkaisullani on laajempi tausta.

Vuosi 2009 oli kriisin koettelemille jäsenvaltioille kaikkein vaikein, kuten ekonomistit olivat ennustaneet. Unionin BKT laski 4 prosentilla, teollisuustuotanto 20 prosentilla, työttömien määrä nousi 23 miljoonaan ja niin edelleen. Kriisin torjunnasta aiheutuneet kustannukset ovat vielä merkittävästi heikentäneet julkisen talouden tilannetta. Joidenkin maiden julkisen velan määrä oli kuitenkin suuri jo ennen taantumaa ja rikkoi siten vakaus- ja kasvusopimusta.

Euroalueelle rahoituskriisi on osoittautunut sen historian kovimmaksi haasteeksi. Kriisi on paljastanut säälimättä yhteisvaluuttajärjestelmän heikkoudet. Vakavin niistä on epäilemättä se, että euroalueen maiden välillä on valtavia eroja julkisen talouden vakaudessa ja velkaantumisessa. Äkkiä kävikin ilmi, että kansalliset viranomaiset ja myös EU:n viranomaiset olivat jättäneet noudattamatta vakaus- ja kasvusopimusta, jonka ainakin periaatteessa oli määrä taata lähentymiskriteerien noudattaminen. Kurinalaisuuden ja asianmukaisen rangaistusjärjestelmän puute johti yhteisvaluutan kriisiin. Monet poliitikot, jotka eivät kannata Euroopan taloudellista yhdentymistä, ovat jo ilmoittaneet euroalueen romahtaneen ja maalailevat katastrofinäkymiä koko yhdentymisprosessille.

Mielestäni tällaiset näkemykset eivät kuitenkaan ole perusteltuja. Ne ovat pelkkää spekulaatiota, sillä euroalueella on nyt mahdollisuus perusteelliseen uudistumiseen, joka voi tapahtua parantamalla valvontamekanismeja ja lisäämällä koordinointia. Nyt tuo prosessi on vain vietävä läpi järkevällä tavalla.

Mietintö: Sharon Bowles (A7-0059/2010)

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Vítor Constâncion kaltaisen arvostetun professorin nimitys Euroopan keskuspankin varapääjohtajaksi lisää kyseisen toimielimen ajaman talous- ja rahoituspolitiikan arvoa. Vítor Constâncio ottaa vastaan EKP:n varapääjohtajan tehtävän euroalueen kannalta vaikeana aikana. Hänen näkemyksensä siitä, miten Euroopan unionin tulisi reagoida Kreikan kriisiin, osoittavat, että hänellä on visioita ja hän tietää, miten Euroopan valuuttaa voidaan suojella. Constânciolla on vaikuttava ansioluettelo. Hänen ammatillisesta pätevyydestään todistaa se, että hän on Portugalin keskuspankin (Banco de Portugal) pääjohtaja. Tästä muistuukin mieleeni jokin aika sitten sattunut tapaus, jossa Romanian keskuspankkiin nimitettiin varapääjohtaja. Nimitys tapahtui poliittisin perustein ja valituksi tuli henkilö, joka on kaikkea muuta kuin Constâncion kaltainen ammattilainen. Onneksi Romanian keskuspankissa on myös paljon ammattilaisia, ja sen tapa hoitaa käynnissä olevaa talouskriisiä on ollut moitteeton. Keskuspankit ovat kuitenkin vihoviimeinen paikka tehdä nimitykset poliittisin perustein eikä pätevyyden perusteella. Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti Constânciolle tiukan kuulemisen. Constâncio ei kuitenkaan epäröinyt kertaakaan, vaan esitti mielipiteitään johdonmukaisesti ja osoitti, että hänen visionsa euroalueen tulevaisuudesta on järkevä.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Toimiessaan vuosia Portugalin keskuspankin pääjohtajana Vítor Constâncio on noudattanut uskollisesti Euroopan keskuspankin Euroopan unionin jäsenvaltioille antamia suuntaviivoja. Nämä suuntaviivat ovat olleet erittäin vahingollisia kansallisten etujen ja suvereniteetin kannalta ja merkitsevät hyökkäystä työntekijöiden ja Portugalin kansan oikeuksia vastaan.

Hänen tiedetään vaatineen palkkamalttia maassa, joka on tunnettu alhaisista palkoistaan ja jossa sosiaalinen eriarvoisuus on järkyttävän suurta. Se on myös seurausta tulojen epätasaisesta jakautumisesta, joka rankaisee työntekijöitä pääoman etujen nimissä. Hänen tiedetään myös epäonnistuneen pankkijärjestelmän valvontatehtävässä.

Vastustamme edelleen jyrkästi – niin kuin olemme aina tehneet – vakaussopimuksen järjettömien kriteerien, valuuttapolitiikan suuntaviivojen ja muiden makrotalouden suuntaviivojen puolesta esitettyjä perusteluja sekä tuotannon ja työvoiman vähättelyä, jossa Vítor Constânciolla on ollut keskeinen rooli.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä Vítor Constâncion nimittämistä Euroopan keskuspankin varapuheenjohtajaksi koskevasta neuvoston suosituksesta toimitettu äänestys ei tullut meille yllätyksenä. Hänen toimintansa Portugalin keskuspankin pääjohtajana on aina sopinut hyvin EKP:n liberaaleihin suuntaviivoihin.

EKP:n noudattama ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden noudatettavaksi määräämä politiikka on erittäin vahingollista kansallisten etujen ja suvereniteetin kannalta ja merkitsee hyökkäystä työntekijöiden ja Portugalin kansan oikeuksia vastaan, ja se on käytännössä samaa politiikkaa, jota Constâncio on ajanut ja ajaa edelleen Portugalin keskuspankin pääjohtajana. Taistelemme edelleen tätä politiikkaa vastaan riippumatta siitä, kuka sitä johtaa.

Siitä syystä äänestimme tätä mietintöä vastaan, koska siinä esitetyt vastaukset vahvistavat EKP:n samaa vanhaa linjaa. Siinä puolustetaan vakaussopimuksen järjettömiä kriteerejä ja valuuttapolitiikkaa ja muita makrotalouden suuntaviivoja sekä vähätellään jatkuvasti tuotannon ja työn arvoa.

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (FR) Täysin tietoisena tosiseikoista olen kieltäytynyt antamasta tukeani Vítor Constâncion nimittämiselle Euroopan keskuspankin tulevaksi varapääjohtajaksi. Kyse ei ole hänestä henkilönä eikä hänen kyvyistään, joita hän osaa hienosti tuoda esiin. Me haluaisimme niin mielellämme uskoa häntä.

Ne tuhannet portugalilaiset, joiden talous tuhoutui hänen ajattelemattomuutensa ja lyhytnäköisyytensä vuoksi, ovat kuitenkin elävä todiste hänen epäonnistumisestaan Portugalin keskuspankin pääjohtajana. Kolme niinkin merkittävää tapausta on paljon yhdelle miehelle.

Kuinka joku, joka on epäonnistunut omassa maassaan, voi nyt pyrkiä vastuuseen koko Euroopan pankkialan valvonnasta? Totesin hieman provosoivasti, että tämä on kuin antaisi dynamiittipötköjä pyromaanille.

Nämä sanat saivat paljon vastakaikua Portugalissa. Portugalilaisetkaan eivät pysty ymmärtämään, miten joku, joka on tällä tavoin epäonnistunut, voidaan ylentää huippuvirkaan.

Yleisesti ottaen olen pahoillani siitä, ettei Euroopan parlamentti tee niin kuin Yhdysvaltain senaatti toivoo ja tee nimityksiä, jotka ovat ratkaisevia Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Vuonna 2008 osallistuin useiden kuukausien ajan Portugalin parlamentin asettaman tutkintakomitean työhön. Se havaitsi valvonnassa vakavia puutteita, jotka johtivat pankin kansallistamiseen vuonna 2008. Toinen seuraus, jonka vaikutukset tuntuvat vieläkin, oli se, että sadat toisen pankin asiakkaat eivät voi siirtää talletuksiaan (monissa tapauksissa elinikäisiä säästöjään). Tarkoitan Banco Português de Negócios ja Banco Privado Português -pankkeja.

Samaan aikaan kritisoin toistuvasti ja julkisesti tapaa, jolla tohtori Constâncio hoiti valvontatehtäväänsä olleessaan Portugalin keskuspankin johdossa. Se, että hän on portugalilainen, sekä lojaaliuteni Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmää kohtaan estää minua äänestämästä hänen nimitystään vastaan. Omatuntoni tai edes älyllinen rehellisyyteni ei kuitenkaan salli minun äänestää sellaisen nimityksen puolesta, jonka seurauksena hän päätyy Euroopan keskuspankin valvontatehtäviin.

Mietintö: Inés Ayala Sender (A7-0039/2010)

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatin Rasa Budbergytėn nimittämistä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Hänen nimittämiseensä on suhtauduttu erittäin myönteisesti niin Liettuassa kuin Euroopassakin, sillä hänellä on laaja työkokemus ja hän on perustanut Liettuaan korkealaatuisen, riippumattoman tilintarkastusjärjestelmän. Talousarvion valvontavaliokunnassa Rasa Budbergytėn nimittäminen sai erittäin hyvän vastaanoton – lähes kaikki jäsenet hyväksyivät hänen nimittämisensä. Hän on pätevä asiantuntija ja hänen ammatillinen kokemuksensa ja henkilökohtaiset ominaisuutensa mahdollistavat sen, että hän voi suorittaa kaikki Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen tehtävät asianmukaisesti. Lisäksi Rasa Budbergytė on luvannut julkisesti noudattaa työssään riippumattomuutta ja tarkastusstandardeja ja ottaa eettiset vaatimukset huomioon. Jos hänet nimitetään tähän virkaan, hän lupaa hoitaa työnsä kahden periaatteen mukaisesti. Ensimmäinen niistä on kansainvälisten tarkastusstandardien sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen käyttöön ottamien käytäntöjen ja menettelyjen moitteeton noudattaminen. Toinen periaate on tuloksekas työ hänen suorittaessaan omia henkilökohtaisia tehtäviään, tehtäviä ryhmän/osaston tasolla sekä tehtäviä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kollegion jäsenenä. Hän suunnittelee vahvistavansa toimielinten välistä yhteistyötä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin, etenkin sen talousarvion valvontavaliokunnan, välillä. Olen vakuuttunut siitä, että tarkastuselin on osoittanut hänen pätevyytensä ja ammattitaitonsa tilintarkastuksen alalla. Olen varma, että hänen virheetön työnsä palvelee erinomaisesti koko Euroopan unionia.

Mietintö: Inés Ayala Sender (A7-0038/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Szabolcs Fazakasin nimittäminen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi on herättänyt kiivasta ja eripuraista keskustelua talousarvion valvontavaliokunnassa. Vaikka hänen nimityksensä on ollut tiedossa marraskuusta asti, vain muutamaa päivää ennen hänen nimitykseensä liittyvää kuulemistilaisuutta valiokunnassa levitettiin tietoja Szabolcs Fazakasin mahdollisesta yhteistyöstä salaisen poliisin kanssa. Olen hämmästynyt siitä, että Szabolcs Fazakasin pätevyys otetaan esiin nyt Unkarin valmistautuessa vaaleihin, kun niiden viiden vuoden aikana, joina Szabolcs Fazakas oli Euroopan parlamentin jäsen, talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja ja kvestori, kysymystä hänen pätevyydestään ja kyvystään hoitaa tehtäviään ei nostettu esille. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan parlamentti ei ole oikea paikka hämärille poliittisille peleille; tämän vuoksi kannatin Szabolcs Fazakasin nimittämistä tehtävään. Mielestäni kaikilla asiasta kiinnostuneilla oli marraskuun ja kuulemistilaisuuden välillä runsaasti aikaa hankkia riittävästi perusteltuja tietoja olosuhteista, joilla olisi voinut olla merkitystä Szabolcs Fazakasin nimittämiseen Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen, ja varmistaa perusteellinen parlamentaarinen arviointi, mutta näin ei toimittu.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Vastalauseet kaikkien niiden taholta, jotka eivät halua nimityksen toteutuvan, ovat ymmärrettäviä. Kuitenkin on niin, että jos noudattaisimme tiukasti näitä kriteerejä, usealta muultakin henkilöltä – heitä on todella Euroopassa melkoinen joukko – estettäisiin pääsy virkaan sen vuoksi, että he ovat olleet aktiivisia kommunisteja tai kommunismista innoituksensa saaneita äärivasemmistolaisia, tai sen vuoksi, että he ovat syyllistyneet vieläkin tuomittavampiin tekoihin. Tämän vuoksi on perusteltua, että jätin äänestämättä.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (EN) Äänestin Szabolcs Fazakasia vastaan, koska hän jätti virallisessa omaelämäkerrassaan kertomatta olleensa kommunistihallinnon aikaan Unkarin valtiollisen poliisin salainen agentti vuodesta 1976 siihen asti, kun järjestelmä vuonna 1989 romahti. Unkarin turvallisuuspalvelun historiallisten arkistojen sisältämien virallisten asiakirjojen mukaan turvallisuuspalvelun alainen kommunistinen salainen poliisi rekrytoi Szabolcs Fazakasin vastavakoilutehtäviin "patrioottisin perustein" (eli hän liittyi yksikköön vapaaehtoisesti).

  Sławomir Witold Nitras (PPE), kirjallinen. – (PL) Tämänpäiväisen äänestyksen osalta, joka koskee Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaiden nimittämistä, haluan tuoda ilmi tukevani päätöstä, jonka teimme kiistanalaisesta ehdokkaasta Szabolcs Fazakasista.

Virallisten asiakirjojen mukaan Szabolcs Fazakas tuki useiden vuosien ajan kommunistista diktatuuria Unkarissa Unkarin turvallisuuspalvelun jäsenenä. Yleisesti tiedossa olevat tosiasiat heittävät hänen ansioluettelonsa ylle synkän varjon ja ne olisi pitänyt ottaa huomioon varhaisemmassa vaiheessa. EU on aina puolustanut demokratiaa, sananvapautta ja omantunnon vapautta, ja sosialistinen järjestelmä rikkoi vuosikymmenien ajan näitä arvoja vastaan, ei ainoastaan Unkarissa, vaan myös monissa muissa valtioissa, jotka tunnettiin itäblokkina. On totta, että ajat ovat muuttuneet, ja tänä päivänä me kaikki voimme nauttia laajoista vapauksista, mutta meidän on myös muistettava ne, jotka tätä vapautta rajoittivat.

  Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. – (EN) Szabolcs Fazakasin äänestyksessä saama tuki on pettymys. Se on vakava ennakkotapaus. Äänestin PPE-ryhmän mukana vastoin Szabolcs Fazakasin vahvistamista tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Kyse ei ollut tavanomaisesta äänestyksestä. Szabolcs Fazakasin epäillään avustaneen kommunistien salaista palvelua. Unkarin lehdistö on esittänyt asiaan liittyvän asiakirjan. Olemme kuulleet lukuisia mielipiteitä, joissa vastustetaan Szabolcs Fazakasin "rankaisemista" millään tavalla. Niissä pyydetään, ettei mennyttä herätettäisi uudelleen henkiin. Tämä on väärin. Menneisyyttä ei ole haudattu. Kymmenet miljoonat itäeurooppalaiset elävät yhä elämäänsä kommunistiajan kauhujen piinaamina. Jos menneisyys on kuopattu, ei ole järkeä viettää normien ja arvojen ohjailemaa elämää. Tämä olisi rajalliseen vastuuseen tähtäävää politiikkaa. Julkisen viran arvostus kärsisi. Kuka tahansa, olipa hän kuinka korruptoitunut tai moraaliton, voisi asettua ehdolle julkiseen virkaan. Jos vielä on poliitikkoja, jotka eivät ole perillä kommunistien aikaansaannoksista Itä-Euroopassa, tämä ei lisää heidän lausuntojensa uskottavuutta. Kommunistiseen sortoon syyllistyneiden ei pitäisi olla osallisina demokraattisessa järjestyksessä, jota he yrittivät tukahduttaa. Szabolcs Fazakas peitteli menneisyyttään ja valehteli, kun häneltä kysyttiin siitä. Tällaisesta rehellisyyden puutteesta ei pitäisi palkita.

Mietintö: Inés Ayala Sender (A7-0041/2010)

  Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. – (PL) Äänestimme tässä täysistunnossa mietinnöstä, joka koskee Augustyn Bronisław Kubikin nimittämistä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

Hän on tällä hetkellä alivaltiosihteeri aluekehitysministeriössä. Aiemmin hän on toiminut pääjohtajan neuvonantajana Puolan korkeimmassa tarkastusvirastossa (NIK) ja johtavana tilintarkastajana valtiovarainministeriössä. Augustyn Kubik esiintyi erinomaisesti Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa ja hänen ehdokkuuteensa ei liittynyt minkäänlaisia epäilyksiä. Hän omaa tilintarkastustuomioistuimen jäseneltä edellytettävän ammatillisen kokemuksen ja hän on varmasti oikea henkilö oikeassa paikassa. Tästä syystä päätin tukea hänen ehdokkuuttaan.

Mietinnöt: Inés Ayala Sender (A7-0037, 0039, 0040, 0041, 0042, 0043, 0044, 0045 ja 0046/2010)

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tilintarkastustuomioistuin on toimielin, joka tarkastaa Euroopan unionin tulot ja menot varmistaakseen niiden laillisuuden ja samalla se vastaa moitteettomasta varainhoidosta. Se toimii täysin riippumattomasti. Tämän mukaisesti tilintarkastustuomioistuimen muodostavien jäsenten nimittämiseen on sovellettava kykyihin ja riippumattomuuteen liittyviä kriteerejä.

Tilintarkastustuomioistuimeen esitettiin neuvoston aloitteesta useita henkilöitä eri EU:n jäsenvaltioista. He kaikki toimittivat ansioluettelonsa, täyttivät kirjallisen kyselylomakkeen ja olivat talousarvion valvontavaliokunnan kuultavana. Enemmistö ehdokkaista esiintyi riittävän vakuuttavasti oikeuttaakseen nimityksensä tilintarkastustuomioistuimeen, jossa he hoitavat velvollisuuksiaan taitavasti ja riippumattomasti.

Mietintö: Alexander Graf Lambsdorff (A7-0049/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen täysin samaa mieltä näistä suosituksista. Mielestäni EU:n vahvistunutta ulkoista roolia olisi käytettävä keskeisten kumppaneiden kanssa käytävän vuoropuhelun vahvistamiseen ja vahvemman EU:n rakentamiseen. EU ja sen jäsenvaltiot ovat merkittäviä YK:n budjetin tukijoita. Jotta varmistetaan, että EU:n arvot ja edut tulevat tehokkaalla ja johdonmukaisella tavalla esiin YK-järjestelmässä, EU:n on tarpeen esiintyä yhtenäisenä. EU:n olisi otettava aktiivinen rooli tuettaessa YK-järjestelmän uudistusprosessia ja etenkin turvallisuusneuvoston uudistamista. Uskon, että EU:n paikka laajennetussa turvallisuusneuvostossa olisi säilytettävä Euroopan unionin tavoitteena.

  Anna Maria Corazza Bildt, Christofer Fjellner, Gunnar Hökmark ja Anna Ibrisagic (PPE), kirjallinen. – (SV) Mietintö, johon sisältyy ehdotus Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 65. istunnosta (A7-0049/2010) hyväksyttiin tänään, 25. maaliskuuta 2010, ilman äänestystä Euroopan parlamentissa. Haluamme todeta, että emme kannata mietinnön sanamuotoa, jonka mukaan neuvostoa olisi kehotettava ehdottamaan innovatiivisia rahoitusjärjestelyjä, kuten taloudellisiin transaktioihin kohdistuvaa kansainvälistä veroa.

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 65. istunnosta neuvostolle annettua suositusta, jossa vaaditaan EU:n näkyvyyden vahvistamista Yhdistyneissä Kansakunnissa. Euroopan unionin on tuettava ja edistettävä maailmanlaajuiseen hallintotapaan liittyvää uudistusta, etenkin kun kyse on turvallisuusneuvostosta, jonka kokoonpano ei heijasta 2000-luvun todellisuutta. Pyrkimyksiä saada EU:lle paikka laajennetussa turvallisuusneuvostossa on jatkettava. Jos Euroopan unionin tarkoituksena on ajaa monenvälistä lähestymistapaa maailmanlaajuisiin haasteisiin, sen jäsenvaltioiden on toimittava yhdenmukaisesti ja johdonmukaisesti YK:n tasolla, etenkin tulossa olevien vuosituhannen kehitystavoitteita ja ydinsulkusopimusta koskevien tarkistuskonferenssien sekä ihmisoikeusneuvoston aseman ja työskentelymenetelmien tarkistuksen osalta. Meidän on vaadittava kansallisten ja monikansallisten parlamenttien vahvempaa osallistumista YK-järjestelmään tavoitteena YK:n legitiimiyden ja demokraattisen luonteen lujittaminen. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kaikin tavoin saamaan asia yleiskokouksen asialistalle.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Aikana, jolloin vastassamme on vakava yhteiskunnallinen kriisi, johon liittyy kapitalismin kriisistä aiheutuvaa köyhyyden lisääntymistä ja työttömyyttä, tästä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 65. istunnosta tulee vieläkin merkittävämpi.

Maailmanlaajuisella tasolla on monta mielenkiintoista kysymystä. Erityisen tärkeä on seurantaprosessi, joka liittyy vähintäänkin vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä. Kaikki yritykset laimentaa, heikentää tai lykätä tehtyjä lupauksia on torjuttava.

Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä pääsemään teollisuusmaiden ja kehitysmaiden väliseen sopimukseen prosessin nopeuttamisesta. Tämän on pidettävä sisällään selkeitä ja konkreettisia sitoumuksia, koska kansainvälinen yhteisö ei ole lähellekään pitänyt kiinni vuosituhannen kehitystavoitteita koskevista sitoumuksistaan. Jos asianmukaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, lähes 1,5 miljardia työntekijää saattaa vielä elää köyhyydessä työttömyyden tai epävarmojen ja huonosti palkattujen työpaikkojen vuoksi.

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. – (PL) Haluan sanoa olevani tyytyväinen siihen, että esittelijä on ehdotuksessaan Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 65. istunnosta sisällyttänyt tekstiin asioita, jotka liittyvät erittäin tärkeään aiheeseen eli YK:n ja EU:n väliseen yhteistyöhön kriisinhallinnan alalla. Vain hyvin vähän aikaa sitten Haitin ja Chilen maanjäristykset osoittivat, kuinka haavoittuvia ihmiset ovat luonnonkatastrofien aiheuttaman kärsimyksen ja vahinkojen edessä. Molempien valtioiden kohdalla yhteistyö EU:n ja YK:n välillä sujui kuitenkin erinomaisesti uhreja pelastettaessa ja avustettaessa. Oma mielipiteeni on, että meidän olisi nyt keskityttävä tämän yhteistyön optimointiin käytettävissä olevien resurssien saamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön siten, ettemme ainoastaan pelasta mahdollisimman paljon uhreja mahdollisimman nopeasti, vaan autamme heitä myös pysymään hengissä myöhemmin. Lisäksi toinen keskeisen tärkeä kysymys on järjestyksen ylläpitämiseen ja katastrofin tuhoaman valtion jälleenrakentamiseen suunnattu tuki. Huolimatta siitä, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat myös YK:n jäseniä ja että Euroopan unionilla on YK:ssa pysyvän tarkkailijan asema, on vaikeaa löytää kaikkien EU-maiden hyväksymää sopusointuista kantaa. Olen varma siitä, että pyrittäessä tehokkaaseen yhteistyöhön luonnonkatastrofien aiheuttamiin kriisitilanteisiin liittyvien avustusoperaatioiden aikana on ehdottoman välttämätöntä löytää yhteinen, rakentava lähestymistapa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Minun on mahdoton äänestää tämän tekstin puolesta, vaikka myönnän kyllä, että sillä on joitakin ansioita. On totta, että siinä edistetään ydinaseiden leviämisen estämistä ja kaikkien aseiden valvontaa. On totta, että siinä ajetaan kuolemanrangaistuksen lakkauttamista. Tästä huolimatta siinä edistetään edelleen ydinvoiman siviilikäyttöä ja siihen liittyvää tutkimusta, vaikka kaikki tietävät, että tästä on tänä päivänä välttämätöntä luopua; siinä kannatetaan edelleen G20:n olemassaoloa, vaikka sillä ei ole legitiimiyttä, ja siinä painotetaan edelleen suojeluvelvollisuuden periaatteen tärkeyttä, vaikka tämän käsitteen määritelmä on niin epämääräinen, että se houkuttelee puuttumaan erilaisin tavoin kansojen kansalliseen suvereniteettiin. Kaikista näistä syistä ja muistakin syistä, joita en voi tässä luetella, tämä teksti ei mielestäni tee oikeutta Euroopan unionille sellaisena kuin minä sen ymmärrän.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhdistyneiden Kansakuntien seuraava istunto tarjoaa jälleen kerran EU:lle tilaisuuden osoittaa olevansa todellinen maailmanrauhan ja solidaarisuuden liikkeellepaneva voima. Emme saa unohtaa, että EU on Yhdistyneille Kansakunnille sen rahoituksen päälähde ja vastaa 40 prosentista sen kokonaisbudjetista, 40 prosentista rauhanturvaamiskustannuksista ja 12 prosentista konfliktialueilla toimivista joukoista. Kyseessä on myös ensimmäinen yleiskokous, jossa EU:ta edustaa komission varapuheenjohtaja/unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.

Tämän vuoksi meidän on täytettävä rooliimme keskeisinä toimijoina liittyvät odotukset määrittelemällä uudelleen EU:n rooli Yhdistyneissä Kansakunnissa ja alkamalla hoitaa osaltamme asioita, jotka liittyvät maailmanlaajuiseen hallintotapaan ja Yhdistyneiden Kansakuntien uudistamiseen, rauhaan ja turvallisuuteen sekä kehitysyhteistyöhön ja ilmastonmuutokseen.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Saksalaisen jäsen Lambsdorffin laatima mietintö on erittäin kattava ja asiantunteva esitys Yhdistyneiden Kansakuntien erilaisista vastuualueista ja tulevista tavoitteista Euroopan unionin näkökulmasta tarkasteltuna. YK:ta ja sen roolia kansainvälisessä järjestelmässä on epäilemättä tarpeen vahvistaa kaikkialla maailmassa asianmukaisten uudistusten avulla. Kehitysyhteistyöjärjestelmän uudistusta, jota mietinnössä myös käsitellään, on myös tuettava. Tähän on puututtava nopeasti, koska on nähtävissä, että nykyinen kehitysapupolitiikka on epäonnistunut. Tämän vuoksi en ymmärrä, miksi mietinnössä kehotetaan jäsenvaltioita lisäämään avustusosuuksiaan tuntuvasti uudistuksia odoteltaessa. Kehitysapua on tarkistettava ja sen organisointia ja rakenteita on uudistettava yhdessä kehitysmaiden kanssa. Ilmastopolitiikkaa koskevat kohdat, joihin liittyy itsepintainen kieltäytyminen keskustelujen käynnistämisestä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin arvostelijoiden kanssa ja joissa IPCC:n tuloksia pidetään ainoana totuutena, ovat myös ongelmallisia. Tästä syystä äänestin lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. – (DA) Kannatan varauksetta Yhdistyneiden Kansakuntien tavoitteita ydinaseriisunnan, sukupuolten tasa-arvoon liittyvän valtavirtaistamisen ja köyhyyden torjunnan osalta, vuosituhannen kehitystavoitteita ja Yhdistyneiden Kansakuntien tärkeää roolia ihmisoikeuksien edistämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Jos äänestän tyhjää, syynä on se, että mietinnön avulla yritetään estää yksittäisiä jäsenvaltioita esittämästä näkemyksiään YK:ssa esimerkiksi silloin, kun ne ovat EU:ta kärkkäämpiä arvostelemaan erilaisia diktatuureja. Lisäksi mietinnössä niputetaan siviili- ja sotilasvälineet jatkuvasti yhteen, mikä on asia, jota en voi tukea.

Päätöslauselmaesitys RC-B7-0222/2010

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (EN) Euroopan romanien enemmistöstä on vuosien 2004 ja 2007 laajentumisten myötä tullut Euroopan unionin kansalaisia ja heillä ja heidän perheenjäsenillään on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella. Joissakin jäsenvaltioissa, joissa romaniväestöllä on merkittävä osuus, romanit kohtaavat yhä lukuisia ongelmia, kuten koulutukseen liittyvä erottelu, asuminen, hyvin alhaiset työllisyysluvut ja epätasa-arvoiset mahdollisuudet päästä käyttämään terveydenhuoltoa ja julkisia palveluja. EU ja jäsenvaltiot ovat yhdessä velvollisia edistämään romanien osallisuutta ja puolustamaan heille EU-kansalaisina kuuluvia perusoikeuksia sekä lisäämään pikaisesti ponnistelujaan näkyvien tulosten saamiseksi.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, sillä Euroopan romanit kärsivät edelleen mittavasta syrjinnästä ja monissa tapauksissa he kokevat äärimmäistä köyhyyttä ja sosiaalista eristämistä. Haluan kiinnittää huomiota siihen, että useimpien EU:n eri jäsenvaltioissa elävien romanien tilanne poikkeaa muiden eurooppalaisten etnisten vähemmistöjen tilanteesta, minkä vuoksi meidän on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin EU:n tasolla ja laadittava yhteinen strategia romaneihin kohdistuvan syrjinnän torjumiseksi. Yhdyn Euroopan parlamentin uusille komission jäsenille esittämään kehotukseen asettaa romanikysymykset etusijalle heidän omilla vastuualueillaan ja kiinnittää riittävästi huomiota romaniväestön osallistamista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanoon. Haluan painottaa, että koska elämme demokraattisessa ja vapaassa yhteiskunnassa, meidän on kunnioitettava kaikkien ihmisten perusoikeuksia ja -vapauksia. Tästä syystä komission ja jäsenvaltioiden on päästävä sopuun ja aloitettava yhteinen vuoropuhelu romanien tilanteesta ja ryhdyttävä toimenpiteisiin heidän syrjintäänsä puuttumiseksi. Vasta kun meillä on romanikysymyksiä koskeva yhteinen eurooppalainen lähestymistapa, strategian täytäntöönpano on aktiivista. Kannatan myös parlamentin kantaa, jonka mukaisesti meidän olisi otettava romaniyhteisön edustajia mukaan romanikysymyksiä koskevan EU:n politiikan valmisteluun.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopan unioni on nykyisin hyvin perillä romaniväestön kohtaamista ongelmista, minkä osoittavat myös lukuisat käsitellyt ja täytäntöön pannut mietinnöt, mukaan luettuna merkittävä rahoitus romaniväestön sosiaaliseen osallistamiseen tähtääville ohjelmille, joilla ei kuitenkaan ole ollut sellaista vaikutusta kuin niiltä odotettiin. Puhumme kuitenkin noin 10−12 miljoonan hengen vähemmistöstä, jonka edustajat elävät ympäri Eurooppaa omien vuosisatoja vanhojen sääntöjensä mukaisesti ja jonka mielestä on luonnollista elää tällä tavalla, eristyksissä enemmistön keskuudessa. Romaniassa romanivähemmistöön kuuluu joidenkin arvioiden mukaan jopa yli 2 miljoonaa ihmistä. Tämä vähemmistö on suurempi kuin Unkarissa, ja jotkut väittäisivät järkeenkäyvästi, että se on myös vahvempi. Romanian romanivähemmistö ei ole kuitenkaan onnistunut nimeämään itselleen johtajaa, joka edustaisi tätä ryhmää julkisuudessa tai Romanian parlamentissa. Tämä seikka on kenties syynä myös siihen, että kaikki kansalliset sosiaalista osallistumista koskevat ohjelmat ovat epäonnistuneet täysin. Koska romaniväestö levittäytyy useiden eurooppalaisten valtioiden alueelle ja on tunnettu taipumuksestaan muuttaa paikasta toiseen sekä osallistumisesta rikoksiin (tosiasia, joka on johtanut siihen, että termillä "mustalainen" viitataan myös moniin muihin kansalaisiin) ratkaisun etsimisestä sosiaalisen osallistumisen kysymykseen on tätä nykyä tullut koko yhteisön asia. On todennäköistä, että Euroopan unioni onnistuu siinä, missä jäsenvaltiot ovat epäonnistuneet (asia, jonka vuoksi niitä usein arvostellaan).

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Toinen romaniväestöä käsittelevä eurooppalainen huippukokous merkitsee sitoutumista vuoropuheluun, jossa käsitellään kulttuurista monimuotoisuutta ja sitä, mitä se merkitsee ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Koulutus on integroimisprosessin avaintekijä. Tarjoamalla yleissivistävää ja ammatillista koulutusta torjumme syrjäytymistä, työttömyyttä ja syrjintää. Varmistamme myös yhteiskunnan, joka on oikeudenmukaisempi, luovempi ja dynaamisempi.

On tärkeää integroida etniset vähemmistöt, ei ainoastaan työmarkkinoille, vaan kaikille yhteiskunnan aloille. Perusoikeuksien suojeleminen ja yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luominen ovat Euroopan yhdentymisen tavoitteita.

Arvostan kaikkia niitä, jotka edistävät integraatiota paikallistasolla, mukaan luettuina poliitikot, opettajat ja yhdistykset. Näin siksi, että usein juuri nämä ihmiset ovat vastuussa asumiseen, terveydenhoitoon, koulutukseen, kulttuuriin ja parempaan elämänlaatuun liittyvien mahdollisuuksien tarjoamisesta.

Pyydän Euroopan unionia ja jäsenvaltioita edistämään yhteisiä pyrkimyksiä ja sitoutumaan poliittisiin strategioihin, joihin sisältyy selkeää lainsäädännöllistä sitoutumista ja uskottavia määrärahoja talousarviosta.

On tärkeää hyväksyä yhteinen kanta rakenteellisesta ja liittymistä edeltävästä rahoituspolitiikasta.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) On arvioitu, että EU:ssa elää 10−12 miljoonaa romania, jotka muodostavat yhden suurimmista Euroopassa elävistä etnisistä vähemmistöistä. Enemmistö näistä ihmisistä elää äärimmäisen köyhyyden oloissa ja yhteiskunnan laitamilla, ja heidän mahdollisuutensa löytää töitä ja saada terveydenhoitoa ovat rajalliset. Tähän etniseen vähemmistöön kuuluvat kärsivät yhä edelleen syrjinnästä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä huolimatta pyrkimyksistä heidän integrointiinsa.

EU on tukenut jäsenvaltioita tehokkaiden politiikkojen täytäntöönpanopyrkimyksissä. Kyse on etenkin siitä, että on tuettu erityishankkeita ja pyritty varmistamaan, että syrjinnän kieltäviä lakeja sovelletaan asianmukaisesti ja tehokkaasti. Tässä kuussa Brysselissä järjestettiin konferenssi, jossa esiteltiin erilaisia käynnissä olevia EU:n hankkeita. Toisessa romaniväestöä käsittelevässä huippukokouksessa, joka pidetään huhtikuussa Cordobassa, on keskusteltava tuloksista. Toivon, että tämän huippukokouksen tulokset voivat osaltaan johtaa vahvaan poliittiseen sitoutumiseen uuteen strategiaan, jonka avulla romaniväestö saadaan mukaan Euroopan talous-, yhteiskunta- ja kulttuurielämään, ja varmistetaan, että kaikilla, romanit mukaan luettuina, on EU:ssa yhtäläiset mahdollisuudet.

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Kaikilla valtioilla, joissa on suuri romaniväestö, on romanien integrointiin tähtääviä politiikkoja, mutta niitä sovelletaan vain joillakin aloilla, ja koska muiden politiikkojen yhteydessä erityistekijöitä ei huomioida, politiikoista ei lopulta ole hyötyä. On laadittava analyysi kaikista käytänteistä, joiden avulla romanien integrointi on onnistunut, ja käytettävä kyseisiä käytänteitä lähtökohtana, jonka perusteella lopuksi laaditaan ja hyväksytään eurooppalainen strategia siitä, miten tätä ryhmää, joka on, kuten hyvin tiedämme, suurin vähemmistö EU:n alueella, kohdellaan. Päähuomio on jatkossakin kiinnitettävä koulutukseen, lasten koulunkäyntiin, ammatilliseen koulutukseen, vaiheittaiseen työelämään pääsyyn, naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, sosiaaliturvajärjestelmän virtaviivaistamiseen jne. Tälläkin alueella tarvitaan paljon tiiviimpää yhteistyötä Euroopan komission ja jäsenvaltioiden hallitusten välillä hankkeiden rahoittamiseksi rakenne- ja koheesiorahastojen avulla sekä erityisohjelmia, joissa keskitytään enemmän yksilön mahdollisuuksien lisäämiseen kuin perinteiseen hierarkiaan. Mielestäni laaja tiedotuskampanja, joka on suunnattu sekä suurelle yleisölle että romaniväestölle ja jossa puututaan romanien sulkemiseen eurooppalaisen yhteiskuntaelämän ulkopuolelle ja painotetaan voimakkaasti yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita, on oleellinen osa kaikkia samansuuntaisia yhteisön toimia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Romaniyhteisöjä on ollut kaikkialla Euroopassa useiden vuosisatojen ajan, ja aivan viime aikoihin asti romaneja on vainottu useissa jäsenvaltioissa. Heidän perinteinen kiertelevä elämäntapansa, heidän tekemänsä työt ja sisäryhmäavioliittojen suuri määrä sekä romanien kohtaloksi tullut syrjäytyminen ovat kaikki vaikuttaneet osaltaan siihen, että nämä yhteisöt on leimattu epätoivottaviksi, vaarallisiksi ja yhteiskunnan vastaisiksi.

Vielä tänä päivänäkin nämä ennakkoluulot pitävät pintansa samoin kuin niiden aiheuttamat romaneihin tyypillisesti aikojen kuluessa liitetyt olosuhteet: tänä päivänäkin romanit ovat yksi niistä yhteisöistä, joissa kouluja käydään vähiten ja rikollisuus on suurinta. On sosiologien ja historioitsijoiden asia arvioida romaneihin liitettävien seikkojen syitä ja seurauksia.

Poliitikoilta vaaditaan, että he tekisivät jotain niiden yhteisöjen hyväksi, joita he palvelevat. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää tuoda esiin tapoja, joiden avulla voidaan torjua romanien syrjäytymistä ja edistää heidän todellista integroitumistaan yhteiskuntiin, joissa he elävät, sekä ryhtyä tähän tähtääviin konkreettisiin toimiin, jotka perustuvat asiasta tehtyihin vakavasti otettaviin ja yksityiskohtaisiin tutkimuksiin.

  Carlo Fidanza (PPE) , kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tässä päätöslauselmassa viitataan joihinkin periaatteisiin, joita ei pidä aliarvioida, kuten siihen, miten tärkeää on torjua romaniväestöön kohdistuvaa syrjintää, ja miten välttämätöntä on integroida tämä vähemmistö kattavan strategian avulla.

Kyse on hyvistä ehdotuksista, mutta niissä ei oteta huomioon sitä, millaisessa alennustilassa monet romaniyhteisöt joissakin valtioissa, kuten Italiassa, ovat, usein omasta tahdostaan. Laiton toiminta (varkaudet, käsilaukkujen näpistykset, kerjääminen, prostituutio), jota usein vielä pahentaa lasten hyödyntäminen tällaiseen tarkoitukseen, sekä lähes olematon halu integroitua yhteiskuntaan ja elää sivistynyttä elämää, ovat tyypillisimpiä tunnuspiirteitä joillekin romaniyhteisöille Italiassa.

Ratkaisun tähän kriittiseen tilanteeseen pitäisi olla se, että sovelletaan kaikilta osin EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta koskevaa direktiiviä 2004/38/EY, jonka mukaan EU:n kansalainen, joka ei kolme kuukautta jossakin jäsenvaltiossa oleskeltuaan pysty osoittamaan säännöllistä tulonlähdettä ja joka kieltäytyy aloittamasta kansallisten ja/tai paikallisten viranomaisten tarjoamaa kotouttamisprosessia, voidaan karkottaa.

Yleinen "kotouttaminen" ei riitä. Tarvitsemme ohjelmia, joiden avulla romaniyhteisöt saadaan kunnioittamaan oikeusnormeja ja sosiaalisia normeja, ja joitakin rankaisevia toimenpiteitä niitä varten, jotka jättäytyvät prosessin ulkopuolelle. Muussa tapauksessa oikeutettu vaatimus vähemmistön kunnioittamisesta saattaa kääntyä käänteiseksi syrjinnäksi, jolloin kärsijöitä ovat kaikki ne kunnialliset kansalaiset, joihin joidenkin romanien rikokset ja väärinkäytökset kohdistuvat.

Integroiminen ei ole mahdollista ilman sääntöjen noudattamista, eivätkä romanivähemmistöt ole poikkeus tästä periaatteesta. Näistä syistä äänestin päätöslauselmaesityksestä tyhjää ja kantani oli erilainen kuin poliittisella ryhmälläni.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Cordobassa 8. ja 9. huhtikuuta järjestettävää toista romaniväestöä käsittelevää eurooppalaista huippukokousta koskevassa päätöslauselmassa tuodaan ilmi huoli romanien kärsimästä syrjinnästä koulutuksessa, asumisessa, työllistämisessä ja yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa päästä käyttämään terveydenhuoltojärjestelmää ja muita julkisia palveluja sekä heidän hämmästyttävän alhaisesta poliittisesta osallistumistasostaan.

Parlamentti on kuitenkin pyytänyt komissiota laatimaan uusia ehdotuksia romanien sosiaalisesta osallistamisesta. Euroopan parlamentti kehottaa myös jäsenvaltioita pyrkimään ponnekkaampien ja näkyvämpien toimenpiteiden avulla reagoimaan romanien lainmukaisiin oikeuksiin ja ottamaan huomioon, että toimenpiteet syrjinnän torjumiseksi eivät riitä helpottamaan romanien sosiaalista osallisuutta. Tarvitaan yhteisön yhteisiä toimia, rahalliset avustukset mukaan luettuina.

Päätöslauselmassa suositellaan, että neuvosto hyväksyy yhteisen kannan rakenteellisesta ja liittymistä edeltävästä rahoituspolitiikasta osoituksena Euroopan poliittisesta sitoutumisesta romanien osallisuuden edistämiseen.

Toivomme, että toisessa romaniväestöä käsittelevässä eurooppalaisessa huippukokouksessa keskitytään strategisiin poliittisiin sitoumuksiin, joissa osoitetaan poliittista tahtoa kuroa umpeen romaniväestön ja valtaväestön välistä kuilua eri maissa.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Tämä päätöslauselma on jälleen yksi niistä teksteistä, joiden mukaan se ja se ihmisryhmä on ehdottomasti asetettava etusijalle, kyseisen ryhmän on tietenkin saatava osakseen erityishuomiota ja se on otettava huomioon kaikissa kansallisissa ja eurooppalaisissa politiikoissa. Puhumme tänään EU:ssa olevista noin 10−12 miljoonasta romanista. Kun vertaamme tätä muihin ryhmiin, joita on käsitelty täällä muissa yhteyksissä, havaitsemme olevamme vastatusten sellaisen ihmishierarkian kanssa, jonka huipulle asetetaan vastedes romaniväestö, sitten Euroopan ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat, sitten eurooppalaiset, jotka eivät ole alkuperältään eurooppalaisia, ja pahnan pohjimmaisina tulevat "aidot" eurooppalaiset. Jos tähän vielä lisätään sukupuolinen ulottuvuus ja vallalla oleva nuoruuden ihannointi, johtopäätöksenä on, että niin kutsutussa Euroopan unionissa ei ole kummoista olla mies, joka on iältään keski-ikäinen, eurooppalainen ja juuriltaankin eurooppalainen ja joka ei kuulu mihinkään etniseen, kulttuuriseen, uskonnolliseen tai seksuaaliseen vähemmistöön, jonka välittäisitte sellaiseksi tunnustaa. Milloin saamme lopultakin politiikkaa, joka palvelee ensimmäiseksi eurooppalaisia? Milloin etusijalle asetetaan köyhät työntekijät, verojen rasittamat keskiluokkaiset, työttömät ja ne perheet, jotka ovat tavallisia eurooppalaisia ja muodostavat suuren enemmistön Euroopan unionin asukkaista ja ovat ne kansalaiset, joille olemme vastuussa ja joita ajattelette ainoastaan vaalien alla?

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Kannatin tätä päätöslauselmaa, joka edeltää 8. huhtikuuta 2010 Cordobassa pidettävää huippukokousta, koska romanien ottamisen mukaan kaikille yhteiskunnan osa-alueille täytyy olla yksi tavoitteista, joita on puolustettava Euroopan tasolla. Mielestäni meidän ei ainoastaan pidä painottaa romanien tilannetta Itä-Euroopassa, jossa he kärsivät merkittävästä syrjinnästä, vaan meidän on otettava huomioon myös se, että näitä ongelmia esiintyy yhtä lailla, vaikkakin peitellymmin, myös muissa eurooppalaisissa valtioissa, kuten Ranskassa. Meidän on myös kyseenalaistettava täytäntöön pantujen toimenpiteiden tehokkuus ja keksittävä, miten niitä voitaisiin parantaa siten, että tavoitteet, joihin niiden avulla pyritään sosioekonomisen integraation mahdollistamiseksi ja romanien todellisen EU:n kansalaisuuden saavuttamiseksi, toteutuvat oikeasti.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin romanien integroimista koskevan päätöslauselman puolesta sillä perusteella, että tämä eurooppalainen vähemmistö tarvitsee erityispolitiikkoja, jotka on pantava nopeasti täytäntöön. Vaikka olemme puolivälissä vuosikymmentä, joka on omistettu romanien integroimiseen yhteiskuntaan, ongelmat, jotka liittyvät koulutukseen, työllisyyteen, alueelliseen kehitykseen jne. ovat yhä olemassa ja jopa pahenemassa joissakin jäsenvaltioissa. Olen samaa mieltä siitä, että periaatteet on määriteltävä uudelleen, mutta meidän olisi sen sijaan mielestäni laadittava monialainen, horisontaalinen strategia, jossa tämän vähemmistön ongelmiin sovelletaan yhdennettyä, mutta ei pois sulkevaa lähestymistapaa. Tämän päätöslauselman avulla pyydämme, että uudet komission jäsenet asettaisivat omilla vastuualueillaan etusijalle romaneihin liittyvät kysymykset ja lakkaisivat pitämästä kiinni nykyisestä politiikasta, joka on kestävää, mutta johon ei sisälly todellista toimintaa. Meillä on Cordoban huippukokouksen osalta suuria odotuksia, mutta romanien tarpeet ovat vielä suuremmat heidän odottaessaan tuloksia, jotka liittyvät heidän oikeuksiensa kunnioittamiseen ja syrjinnän vastaisiin politiikkoihin.

  Lívia Járóka (PPE), kirjallinen. – (HU) Hyvät kollegat, haluan kertoa pitäväni hyvänä sitä, että nyt on hyväksytty parlamentin kuuden suurimman poliittisen ryhmän yhdessä jättämä päätöslauselmaesitys, jossa toistetaan alkuvuodesta 2008 annettu edellisen syklin päätöslauselma ja jossa Euroopan komissiota kehotetaan uudestaan laatimaan kaiken kattava romaneja koskeva eurooppalainen strategia, jonka avulla pyritään tuomaan helpotusta sosiaaliseen ja taloudelliseen syrjintään, josta romanit kärsivät Euroopassa. Päätöslauselmassa kiinnitetään aiheellisesti huomiota siihen, että pelkät syrjinnän vastaiset toimet eivät riitä edistämään romanien sosiaalista integroitumista. Tarvitaan vakaaseen oikeusperustaan pohjautuvia yhteisön yhteisiä toimia, jotta voidaan koordinoida institutionaalisten ja yhteiskunnallisten sidosryhmien toimenpiteitä ja pakottaa asianomaisia osapuolia huolehtimaan omista sitoumuksistaan.

Lisäksi on äärimmäisen tärkeää, että päätöslauselmassa otetaan selkeästi kantaa muun kuin "pehmeän lainsäädännön" välineiden puolesta ja kannatetaan sitovia lainsäädännöllisiä sitoumuksia ja realistisia talousarviomäärärahoja. Lopuksi haluan tuoda esiin toiveeni, että Euroopan komissio käynnistää parlamentin antamien ohjeiden ja Eurooppa-neuvoston hyväksynnän mukaisesti mahdollisimman pian monimutkaisen kehittämisohjelman, jota päätöslauselmassa kuvataan. Näin voidaan lopultakin päästä eroon romaneja sukupolvesta toiseen vaivanneesta äärimmäisestä köyhyydestä, sen avulla voidaan ryhtyä yhteisiin toimiin samanaikaisesti kaikilla asiaan liittyvillä politiikan aloilla, ja sen avulla kyetään toimimaan nopeasti alueilla, joissa kamppaillaan vakavien rakenteellisten haittojen kanssa ja joista on tulossa gettoja.

  Timothy Kirkhope (ECR), kirjallinen. – (EN) Minä ja ECR-ryhmän kollegani olemme suurelta osin samaa mieltä tästä mietinnöstä ja kannatamme lämpimästi sitä, että kaikille ihmisille rodusta, uskonnosta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautuneisuudesta riippumatta taataan yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet.

Tästä huolimatta, vaikka kannatammekin täysin romaniväestön integraatiota Euroopan unionin sisällä, meillä on vakavia epäilyksiä sen osalta, että Euroopan unioni puuttuu asioihin, joiden hoitamisen uskomme kuuluvan yksittäisille kansallisvaltioille, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen, työllisyyteen ja asumiseen liittyvien mahdollisuuksien tarjoaminen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU on solidaarisuuden ja osallisuuden alue, joten sen on tehtävä se, mitä siltä edellytetään romaneihin kohdistuvan syrjinnän estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että he saavat samat oikeudet koulutuksen, työllisyyden, terveydenhoidon ja asumisen osalta kaikissa jäsenvaltioissa sekä valtioissa, jotka aikovat liittyä unioniin tulevaisuudessa.

On ryhdyttävä päättäväisiin syrjinnän lopettamiseen tähtääviin toimiin. Jos tähän halutaan päästä, romanit eivät kuitenkaan voi sulkea itseään ulkopuolisiksi, vaan heidän on helpotettava omaa yhdentymistään eurooppalaiseen alueeseen, jonka on tarkoitus olla osallistava.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Monet länsimaiden kerjäläisistä tulevat Slovakiasta, Romaniasta ja Bulgariasta ja suurin osa heistä kuuluu romanivähemmistöön. Yhteiskunnan laitamilla rähjäisissä hökkelikylissä tai telttakaupungeissa elävien romanien surkeaa sosiaalista asemaa on yritetty parantaa jo pitkän aikaa. Pelkkä rahan pumppaaminen romanien asuttamille alueille ei auta, kuten menneisyydestä saadut kokemukset ovat osoittaneet. Onnistumisen avain piilee koulutuksessa, koska se on ainoa tapa tarjota pitkän aikavälin mahdollisuuksia erilaisen elämän viettämiseen. Periaatteessa toimenpiteissä, joiden avulla pyritään torjumaan köyhyyttä Itä-Euroopassa, on järkeä. Aiemmin käynnistetyt toimenpiteet ovat kuitenkin epäonnistuneet ja tilalle ei ole esitetty uusia, järkeviä lähestymistapoja. Tästä syystä äänestin mietintöä vastaan.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Tässä päätöslauselmaesityksessä mennään yksipuoliseen suuntaan ehdottamalla avustuksia ja taloudellista tukea romaniväestölle Euroopan unionissa. Totta kai meidän on tehtävä kaikkemme sen varmistamiseksi, että syrjäytyneet ryhmät, kuten romanit, integroidaan paremmin yhteiskuntaan ja etenkin työmarkkinoille. Romaniväestön on kuitenkin osoitettava, että heillä itsellään on tahtoa ja he ovat valmiita ponnistelemaan itse, jotta tämä integraatioprosessi voi onnistua. Heidän on aloitettava tuomalla lapsensa ja nuorensa eurooppalaisen koulujärjestelmän piiriin. Päätöslauselmaesityksessä romaniväestöä käsittelevästä huippukokouksesta kiinnitetään tähän puoleen liian vähän huomiota, mistä syystä äänestin sitä vastaan.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Romaniväestön syrjintä on vuosikausien ajan ollut yksi Euroopan suurimmista tabuista. Viime vuosina asiaan on ollut tulossa muutos. Toimenpiteet, joihin on ryhdytty romanien vastaisen syrjinnän torjumiseksi, ovat edelleen riittämättömiä. Tämä ongelma jätetään usein huomiotta.

Tämän väitteen vahvistaa erittäin hyvin todeksi esimerkiksi se, että Euroopan komissio ei ole reagoinut Euroopan parlamentin 28. tammikuuta 2008 tekemään ehdotukseen romaneja koskevan Euroopan unionin strategian kehittämisestä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Nyt on tarpeen esittää tämä ehdotus uudelleen. Talouskriisin aikana romaneihin kohdistuva vihamielisyys on nimittäin lisääntynyt. Tämä on vaikuttanut moniin romaniyhteisön 10−12 miljoonasta edustajasta Euroopan unionissa.

Mielestäni komissioon nimitettyjen uusien jäsenien olisi nostettava romaniväestökysymys ensisijaiseksi, joten päätin tukea Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmästä sekä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmästä tulevien kollegojeni tekemää päätöslauselmaesitystä toisesta romaniväestöä käsittelevästä huippukokouksesta.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentin hyväksymä yhteinen päätöslauselmaesitys, jonka puolesta äänestin, on erittäin tärkeä. Kuten kohdassa 7 korostetaan, huolimatta siitä, että romanit ovat kaikkialle Eurooppaan levittäytynyt yhteisö ja tämän vuoksi tarvitaan yhteisiä Euroopan laajuisia toimia, Euroopan komissio ei ole toistaiseksi vastannut 28. tammikuuta 2008 esitettyyn Euroopan parlamentin pyyntöön valmistella yhdessä jäsenvaltioiden kanssa romaneja koskevaa eurooppalaista strategiaa, jolla pyritään entistä paremmin koordinoimaan ja edistämään ponnisteluja parantaa romaniväestön tilannetta. Koska jäsenvaltiot ovat läheisyysperiaatteen mukaisesti toimivaltaisia, kun kyse on tämän erityisen väestöryhmän sujuvasta integroinnista kuhunkin yhteiskuntaan – myös Kreikassa on suuri, vakiintunut romaniyhteisö – Euroopan parlamentin pitäisi – ja se on tämän nimenomaisen päätöslauselman tarkoituksena – vaatia komissiolta ja neuvostolta pontevampaa toimintaa toimien koordinoimiseksi paremmin pyrittäessä romanien täydelliseen integrointiin eurooppalaisiin yhteiskuntiin.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin päätöslauselman puolesta vakuuttuneena siitä, että romaniväestön tilanteen kohentamiseen tähtäävät toimenpiteet otetaan nyt alkavan ajanjakson aikana käyttöön sen sijaan, että ne jäisivät pelkiksi korulauseiksi. EU:n rakennerahastot tarjoavat merkittävän mahdollisuuden onnistua romaniväestön sosiaalisessa osallistamisessa. Menettelyihin ja sisältöihin liittyvät seikat ovat kuitenkin valitettavasti tehneet tämän mahdollisuuden hyödyntämisen vaikeaksi. Kun kyse on Romaniasta, on pantu merkille, että työllisyyskysymykseen on romaniväestönosan osalta otettava toisenlainen lähestymistapa osana toimenpiteitä, joita pannaan täytäntöön henkilöresurssien kehittämistä Romaniassa koskevan POSDRU-toimenpideohjelman yhteydessä. Perinteisissä toimenpiteissä, joihin liittyy romaneille suunnattua ammatillista uudelleenkoulutusta, asiantuntijaneuvontaa ja tiedotusta, on myös otettava huomioon romanikulttuurin erityisluonne. Vaikka maaseutualueilla elävät tuensaajat ovat huonoimmassa asemassa, romaniyhteisöjä varten ei ole koskaan ollut olemassa maaseudun kehittämiseen tarkoitettuihin EU:n ohjelmiin liittyvää ohjelmaa. Romanit eivät kuulu kohderyhmiin, joita tällaisissa rahoitusohjelmissa suositaan. Maatalousyritysten kehittämiseen suunnattujen ohjelmien käynnistäminen, rohkaiseminen karjatilojen perustamiseen sekä kannustinjärjestelmä, kuten tuet tällä alalla toimiville työnantajille, ovat ratkaisuja, jotka on huomioitava yhtälössä, joka liittyy romaniväestön integroimiseen työmarkkinoille.

  Teresa Riera Madurell (S&D), kirjallinen. – (ES) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska romaniyhteisöjen osallistaminen on yksi Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän ensisijaisista tavoitteista. Päätöslauselmasta käy ilmi parlamentin kanta ennen toista romaniväestöä käsittelevää eurooppalaista huippukokousta, joka pidetään Cordobassa 8. ja 9. huhtikuuta Espanjan puheenjohtajakaudella. Romaniväestön asema poikkeaa EU:n muiden vähemmistöjen asemasta ja romanien osallistaminen edellyttää tehokkaita politiikkoja, joiden avulla heihin kohdistuvaa syrjintää voidaan hillitä. Kaikki hallintotasot EU:sta paikallisviranomaisiin on saatava mukaan tekemään osuutensa romanien yhdenvertaisen kohtelun saavuttamiseksi, sillä tämä on yksi EU:n perustavista arvoista. Päätöslauselmassa EU:n toimielimiä kehotetaan ryhtymään koordinoituihin ja strategisiin toimiin Euroopan romaniväestön osallistamiseksi. Cordoban huippukokouksen on tarjottava tilaisuus ottaa askel eteenpäin ja siirtyä hyvistä aikeista konkreettisiin politiikkoihin, joiden avulla tämän väestön kohtaamat asumiseen, koulutukseen, julkisiin palveluihin ja työllisyyteen liittyvät ongelmat saadaan ratkaistuiksi.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen todella iloinen, että tämä päätöslauselma hyväksyttiin (itse tietysti äänestin sen puolesta), koska se sisältää keskeisen tärkeitä kohtia, jotka liittyvät siihen, miten romaniväestön syrjimätöntä kohtelua voidaan edistää. Tarkemmin sanottuna siinä kehotetaan jälleen kerran Euroopan komissiota kehittämään kattava romanien osallisuutta koskeva eurooppalainen strategia, jonka avulla voidaan torjua romanien sosiaalista syrjäytymistä ja romaneihin kohdistuvaa syrjintää Euroopassa.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Annoin ääneni Euroopan parlamentin päätöslauselmalle toisesta romaniväestöä käsittelevästä eurooppalaisesta huippukokouksesta, koska uskon, että kaikkialle Eurooppaan levittäytyneeseen romaniyhteisöön kohdistuvan syrjinnän torjuminen vaatii yhteisön toimia. Meidän on ilmaistava olevamme huolissamme romanien kärsimästä syrjinnästä koulutuksessa, asumisessa ja työllistämisessä sekä yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa päästä käyttämään terveydenhuoltojärjestelmää ja muita julkisia palveluja. Tuomitsemme useissa EU:n jäsenvaltioissa viime aikoina lisääntyneen romanivastaisuuden, mikä ilmenee säännöllisenä vihanlietsontana ja romaneihin kohdistuvina hyökkäyksinä. Pyydämme komissiolta jälleen, että se noudattaisi horisontaalista lähestymistapaa romaneja koskevissa asioissa ja laatisi lisäksi ehdotuksia, joilla lisätään Euroopan tasolla romanien osallistamista edistävää johdonmukaista politiikkaa. Tämän vuoksi pyydämme komissiota valmistelemaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa romaneja koskevaa eurooppalaista strategiaa, jolla pyritään entistä paremmin koordinoimaan ja edistämään ponnisteluja parantaa romaniväestön tilannetta. Lisäksi toivon, että jäsenvaltiot käyttävät erilaisia käytettävissä olevia romanien syrjäytymistä torjuvia välineitä, kuten rakennerahastoihin vuoden 2010 kuluessa voimaan tuleva mahdollisuus kohdistaa jopa 2 prosenttia asumiskustannuksiin tarkoitetuista Euroopan aluekehitysrahaston kokonaisvaroista syrjäytyneiden yhteisöjen hyväksi, tai nykyiset Euroopan sosiaalirahaston tarjoamat mahdollisuudet.

Päätöslauselmaesitys B7-0227/2010

  Andrew Henry William Brons (NI), kirjallinen. – (EN) Kannatamme luonnollisesti sitä, että Frontex harjoittaa valvontaa EU:n jäsenvaltioiden aluevesirajojen ulkopuolella. Oikeudelliset näkemykset siitä, onko Frontexilla jo sellaiset valtuudet, ovat ristiriitaisia. Tässä päätöslauselmassa kuitenkin annetaan sääntöjä ja suuntaviivoja, joilla haitattaisiin kyseistä toimintaa. Siinä vaaditaan erityisesti, että Frontexin pitäisi pelastaa laittomat maahanmuuttajat, jotka ovat vaarassa merellä (itsestään selvä moraalinen teko), mutta annetaan myös velvollisuus myöntää turvapaikka pelastetuille laittomille maahanmuuttajille. Me katsomme, että näin pelastetut laittomat maahanmuuttajat pitäisi viedä maahan, josta heidän uskotaan nousseen laivaan, tai heidän kotimaahansa ja jättää sinne.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kannatin päätöslauselmaesitystä syistä, jotka ulottuvat pidemmälle kuin päätösluonnos ja neuvoston ehdotus ulkoisten merirajojen valvontaa koskevan rajasäännöstön täydentämisestä. Huolimatta siitä, että erityisesti päätöksen toisessa osassa, joka ei sido jäsenvaltioita, viitataan ihmisoikeuksien puolustamista koskeviin myönteisiin tekijöihin, menettelyllä, jota käytetään sen ratifioimiseksi, kierretään selvästi Euroopan parlamentin työ ja toimivalta. Neuvosto ylittää tällä päätösluonnoksella toimeenpanovaltansa. Jos Euroopan parlamentti hyväksyy tällaisen menettelyn, se luo erittäin kielteisen ennakkotapauksen roolilleen ja tehokkaalle toiminnalleen, vaikka sen pitäisi turvata oma valvonta- ja lainsäädäntövaltansa sekä muu valtansa ainoana vaaleilla valittuna EU:n toimielimenä. Sen lisäksi näimme äskettäin, että Euroopan parlamentti hylkäsi ratkaisevassa äänestyksessä sopimuksen EU:n kansalaisten henkilötietojen siirrosta Yhdysvaltojen salaiselle palvelulle ja hallitukselle. Sellaisia järjestelyjä ei pitäisi edes käynnistää.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) On kiistatonta, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston koordinoimaa rajavalvontaa on vahvistettava. Tarvitaan myös yhteisiä operatiivisia menettelyjä sekä selviä sääntöjä osallistumisesta yhteisiin merioperaatioihin – lähinnä etsintä- ja pelastusoperaatioihin – ja pelastettujen henkilöiden maihinnoususta.

Sitä varten komissio päätti antaa päätösluonnoksen, joka perustuu komiteamenettelyyn. Neuvosto ei pystynyt sopimaan erimielisyyksiään tässä asiassa, vaan katsoi parhaaksi paeta Euroopan parlamenttia teknisten näkökohtien taakse ja tehdä siten lopun toimivallastamme. Parlamentin oikeudellisen yksikön mielipide on täysin selvä. Komissio ylitti täytäntöönpanovaltuutensa. Tämä ei ole pelkästään tekninen menettely. Malmströmin omien sanojen mukaan kyse on aloitteesta, jolla on paljon poliittista merkitystä ja käytännön seurauksia.

Kielteinen äänemme ei vain vahvista parlamentin toimivaltaa, vaan on myös solidaarisuuden osoitus pienille valtioille, joita rangaistaan päätöksellä epäoikeudenmukaisesti.

  Cornelia Ernst ja Sabine Lösing (GUE/NGL), kirjallinen. – (EN) Koska Frontex on perustettu muun muassa "suojelemaan" EU:n rajoja niin kutsutuilta "laittomilta" maahanmuuttajilta, vastustamme virastoa ja sen tavoitteita. Suhtaudumme kuitenkin myönteisesti komission ehdotuksen suuntaviivoihin, jotka koskevat asianmukaista kansainvälistä ja eurooppalaista turvapaikka- ja ihmisoikeuslainsäädäntöä (KOM(2009)0658 lopullinen). Olemme erityisen tyytyväisiä liitteen I 1 kohtaan (palauttamiskiellon noudattaminen, haavoittuvassa asemassa olevien ja välitöntä lääkintäapua tarvitsevien henkilöiden erityistarpeiden huomioon ottaminen, koulutuksen antaminen rajavartijoille perusoikeuksista ja pakolaislainsäädännöstä) sekä liitteessä II mainitut 3 ja 4 kohta (mukaan luettuna maahanmuuttajan tilanteen huomioon ottaminen, heidän mahdollisten avunpyyntöjensä tai aluksen merikelpoisuuden huomioon ottaminen, ei maihin laskua valtioihin, joissa ihmisiä uhkaa vaino ja kidutus). Sen lisäksi korostamme sitä, että tämän toisen liitteen on oltava luonteeltaan sitova, ja huomautamme, että me muutamme Frontexin toimeksiantoa näiden periaatteiden mukaisesti.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Vastustin äänestyksessä tätä päätöslauselmaa, joka olisi estänyt monien sellaisten toimien hyväksymisen, jotka ovat askel oikeaan suuntaan, vaikka myönnän, että tilanne on kaukana täydellisestä. Tämän tekstin ansiosta on mahdollista tehdä Euroopan unionin tuomioistuimelle valitus valtioista, jotka eivät noudata avomerellä palautuskiellon periaatetta koskevia sitoumuksiaan, kun taas tällä hetkellä ne voivat välttyä seuraamuksilta täysin. On tärkeää, että Frontexin tuella toimivat jäsenvaltiot tarjoavat apua merihädässä oleville maahanmuuttajille riippumatta heidän kansallisuudestaan, asemastaan tai olosuhteista, joista heidät löydetään.

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. – (EL) Päätöslauselmaesitys koskee neuvoston päätösluonnosta ja sillä täydennetään rajasäännöstöä. Täydennys koskee merirajojen valvontaa Frontexin koordinoimissa operaatioissa, joilla pelastetaan ihmisiä merellä. Kreikan tapauksessa, jossa maahanmuuttopaineet kasvavat, kyseisillä toimilla helpotetaan Frontexin läsnäoloa Kreikan merialueilla.

Ollakseni täsmällinen kyse on toimista, jotka koostuvat säännöistä ja sitomattomista suuntaviivoista, ja niissä keskitytään ihmisten vastaanottoon, etsintään ja pelastukseen merellä. Pohjimmiltaan kyse on toimista, jotka on toteutettava, jos alus on tunnistettu ja on herännyt epäilys, että sen kyydissä on ihmisiä, jotka yrittävät välttyä rajatarkastuksilta. Sen lisäksi etsintä ja pelastus on toteutettava erityisten periaatteiden perusteella ja pidätetyt tai pelastetut ihmiset on laskettava maihin erityisen operatiivisen suunnitelman perusteella. Siksi katson, että tätä erityistä aloitetta pitäisi tukea ja neuvoston ehdotuksessa mainittuja toimia pitäisi vauhdittaa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Vastoin meidän kantaamme (äänestin puolesta) määräenemmistöä ei saavutettu, ja siten päätöslauselma hylätä komission ehdotus ja noudattaa Euroopan parlamentin oikeudellisen yksikön neuvoa on hylätty. Se tarkoittaa sitä, että Schengenin rajasäännöstöä muutetaan nyt komission ehdotuksen mukaisesti komiteamenettelyllä ja direktiiviin lisätään liite sekä sitomattomia toimia, jotka liittyvät velvoitteisiin merellä tapahtuvien etsintä- ja pelastusoperaatioiden aikana. Voimme vain toivoa, että komissio todella käyttää tätä tilaisuutena valvoa entistä tarkemmin Frontexin koordinoimia operaatioita, niin että voimme välttyä merellä inhimillisiltä tragedioilta ja epätoivolta. Tähän tulokseen liittyy kuitenkin todellinen riski, ettemme saa aikaan sitovia toimia parhaillaan tarkistettavana olevassa Frontexin toimeksiannossa, mutta emme tietenkään voi luovuttaa ja meidän on yritettävä parhaamme, jotta saamme paremman tuloksen asian tulevassa käsittelyssä.

Mietintö: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (A7-0033/2010)

  Richard Ashworth (ECR), kirjallinen. – (EN) Minä ja kollegani ECR-ryhmässä hyväksymme monta asiaa tässä mietinnössä, mukaan luettuna talousarvion tehostaminen, EU:n rahoituksen hakumenettelyjen yksinkertaistaminen sekä 2020-strategian laatimisen korostaminen.

Meillä on kuitenkin vakavat epäilymme viittauksista EU:n sosiaaliseen pilariin, kunnianhimoiseen sosiaaliseen toimintaohjelmaan, yhdenmukaiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja rajoituksiin, jotka koskevat maatalouden sisämarkkinoita, ja me korostamme, että koulutus-, sotilas- ja puolustusasiat kuuluvat jäsenvaltioiden alaan.

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kannatin tätä mietintöä vuoden 2011 talousarvion painopisteistä. Kuten mietinnössä todetaan, yrittäjyydelle ja mikroyrityksille on annettava erityistukea ja kyseiset asiat on sijoitettava Euroopan unionin nuorisoa ja innovointia koskevan politiikan ytimeen.

Mietinnössä kehotetaan antamaan apua kaikille ohjelmille ja välineille, joilla yrittäjyyttä tuetaan – erityisesti maaseudulla, ja myös apua uusille yrityksille niiden alkuvaiheessa, sekä kannustetaan tiedonvaihtoon nuorten yrittäjien välillä.

Tukea pitäisi antaa ohjelmille, joilla autetaan nuoria, jotka perustavat uuden yrityksen. Olen tyytyväinen painoarvoon, joka mietinnössä annetaan nuorisopolitiikalle ja nuorten roolille, kun yritämme päästä nykyisestä talous- ja rahoituskriisistä.

Tuen voimakkaasti mietinnön vaatimusta investoida entistä enemmän nuoriin ja koulutukseen, kuten EU:n nuorisostrategiassa suositeltiin. Nuorten merkitys Euroopan unionissa ja sen tulevaisuudessa on tunnustettava ja sitä on tuettava.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Nuoret, tiede ja innovointi ovat keskeisiä painopisteitä seuraavassa Euroopan unionin talousarviossa. Nuoriin investoiminen on investointia tulevaisuuteen. Investointi on toteutettava tavalla, jota koordinoidaan eri politiikanalojen välillä.

Koulutus, ammatillinen koulutus ja siirtyminen koulutusjärjestelmästä työmarkkinoille ovat tämän talousarvion keskeisiä tekijöitä. Työttömyys koskettaa entistä useammin nuoria, joilla on tutkinto ja pätevyys. Siksi pidän Erasmus First Job -liikkuvuusohjelmaa strategisena sitoumuksena tulevaisuuteen, koska siinä luodaan selvä yhteys koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden välille. Talousarvion muista painopisteistä poimisin esiin tutkimuksen, innovoinnin ja digitaalistrategian: kyseiset alat ovat keskeisiä EU:n kestävälle kehitykselle.

Muistuttaisin myös joistakin olemassa olevista tärkeistä ohjelmista, jotka tukevat tätä tavoitetta, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti. Tässä talousarviossa keskitetään toimia jopa ympäristöystävällisen ja innovatiivisen teknologian kehittämisen tukemiseen, ja annetaan siten tärkeä panos talouden ja pk-yritysten elpymiseen. Sitoutuminen nuoriin, innovointiin ja tieteeseen on keskeinen keino EU:n palauttamiseksi maailman johtajaksi.

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (S&D), kirjallinen. – (DA) Tänään tanskalaiset sosiaalidemokraatit kannattivat vuoden 2011 talousarvion painopisteitä. Tuemme yleisiä painopisteitä sekä erityisesti ponnistuksia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja tutkimuksen, innovoinnin ja ympäristöystävällisen teknologian edistämiseksi. Samoin tanskalaiset sosiaalidemokraatit tukevat täysin EU:n kasvu- ja työllisyysstrategian, EU 2020:n, vaatimia määrärahoja. Tanskalaiset sosiaalidemokraatit korostavat kuitenkin, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena täytyy edelleen olla markkinoiden vakauden takaaminen emmekä siksi voi tukea EU:n pysyviä tukia maidon ja meijerituotteiden kaltaisille tuotteille.

  Göran Färm, Anna Hedh, Olle Ludvigsson, Marita Ulvskog ja Åsa Westlund (S&D), kirjallinen. – (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit päätimme tänään äänestää vuoden 2011 talousarvion painopisteiden puolesta. Hyväksymme suurimman osan mietinnössä mainituista painopisteistä. Uskomme esimerkiksi, että on tärkeää investoida nuoriin, tutkimukseen ja innovointiin sekä ympäristöystävälliseen teknologiaan. Uskomme myös, että on tärkeää antaa riittävästi rahoitusta EU:n uudelle kasvua ja työllisyyttä koskevalle strategialle, "EU 2020:lle", jotta se voi menestyä.

Korostaisimme kuitenkin sitä, ettemme usko siihen, että EU:n yhteisen maatalouspolitiikan päätehtävä on taata markkinoiden vakaus ja siksi emme halua EU:n tarjoavan pysyvää markkinatukea maidolle ja meijerituotteille.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska olemme yleisessä kriisissä ja koska 2020-strategiassa esitetään innovointia, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa sekä talouskasvua ja työllisyyttä koskevia kunnianhimoisia tavoitteita, on tärkeää tehdä 2020-strategian haasteista talousarvion keskeisiä painopisteitä.

Siitä syystä olen tyytyväisenä havainnut komission esittämissä vuoden 2011 talousarvion painopisteissä selvän sitoumuksen koulutus-, tutkimus- ja innovointipolitiikkaan. On myös tärkeää pitää mielessä talouden elpyminen ja kriisistä nouseminen, joten olen tyytyväinen myös siihen, että tuki pk-yrityksille on yksi tärkeimpiä asioita vuoden 2011 talousarviossa. Toistan, että yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta on lisättävä sen uudistamisen yhteydessä; tämä on painopiste, joka myös komission on hyväksyttävä.

Muistutan siitä, että vuoden 2011 talousarvio on ensimmäinen, joka hyväksytään Lissabonin sopimuksen mukaisesti, mikä kasvattaa parlamentin osuutta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Vuoden 2011 talousarvioon ehdotetut painopisteet ovat varsin selvät huolimatta sosiaalisesta sanahelinästä, jolta ei voi välttyä kriisin aikana. Tavoitteena on periaatteessa säilyttää samat painopisteet, jotka ovat määränneet aikaisempien talousarvioiden suunnan. Jälleen kerran esiintyy merkkejä talousarviosta, jolla pyritään sisämarkkinoiden syventämiseen, työpaikkojen turvaamisen heikentämiseen joustoturvalla, vapauttamiseen sekä ympäristön ja sosiaalisen elämän uusien alojen kaupallistamiseen. Vaikka ne on niputettu yhteen niin kutsutuksi uudeksi "2020-strategiaksi", ne ovat vanhoja suuntaviivoja.

Vaikka nuoret mainitaan painopisteenä, sillä ei peitetä sitä tosiasiaa, että tavoitteena on aloittaa nyt sen suunnitteleminen, miten tulevien työntekijäsukupolvien työvoiman arvoa alennetaan. Heille työttömyydestä tulee rakenteellista, ja se nähdään strategisena muuttujana. Se pakottaa jopa pätevät työntekijät pyrähtelemään epävarmojen työpaikkojen välillä, ja siihen liittyy vuorotellen myös väistämätön työttömyys. Siinä ovat painopisteet, joiden kautta vuoden 2011 talousarviolla tuetaan myös EU:n ulkoista interventionismia; yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa; militarismia ja sotaa; maahanmuuton kriminalisoivaa politiikkaa ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa.

Koska asia on näin, ainoa vastauksemme tähän mietintöön voi olla sitä vastaan äänestäminen. Se ei kuitenkaan ole ainoa tapa eikä väistämätöntä. Yritimme osoittaa juuri sen eri ehdotuksilla, jotka jätimme keskustelun aikana.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (S&D), kirjallinen. – (PL) EU:n talousarvion laatiminen rahoituskriisin aikana ei ole helppoa, kun siinä on erittäin tiukka marginaali ja uusia toiminta-aloja, jotka liittyvät Lissabonin sopimuksen voimaantuloon. Siksi olin sitäkin tyytyväisempi vahvistaessani äänestyksen aikana Jędrzejewskan mietinnön vuoden 2011 talousarviosta ja Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksen, joissa kummassakin esitetään ensi vuodeksi kunnianhimoisia talousarviota koskevia painopisteitä.

Koheesiopolitiikan sekä innovatiivisen ja ekologisen teknologian tukemisen kaltaisten perinteisten painopisteiden lisäksi vuoden 2011 talousarviossa pitäisi keskittyä varmistamaan uusien aloitteiden täysimääräinen toiminta EU:ssa. Sellaisia ovat Euroopan ulkosuhdehallinto, EU 2020 -talousstrategia sekä toimet, jotka ovat osa itäistä kumppanuutta. Kaikki kolme uhkaavat epäonnistua, jos niille osoitetut varat osoittautuvat "symbolisiksi".

Mainitsemisen arvoista on myös kokonaisvaltainen lähestymistapa nuorisokysymykseen. Väestörakenteen ongelmien edessä EU ei saa sallia sitä, että sillä on vähän koulutettuja nuoria, koska se johtaisi työttömyyden entistä nopeampaan kasvuun kyseisessä ikäryhmässä, mihin EU:lla ei yksinkertaisesti ole varaa. Siksi EU:n talousarviossa on oltava varoja, jotka on varattu kieltenopiskelun tukemiseen, kulttuurienvälisen vuoropuheluun, nuorten liikkuvuuden lisäämiseen ja valmistuneiden opiskelijoiden integroimiseen työmarkkinoille.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Jos olen ymmärtänyt mietinnön tekstin oikein, kaikesta tai melkein kaikesta tulee painopiste, mikä tarkoittaa sitä, ettei painopisteitä ole. Yksinkertaisesti nyt pyydetään vain entistä suurempaa talousarviota; toisin sanoen lisää veroja eurooppalaisille. On toki kiitoksen arvoista, että esittelijä pyrkii varmistamaan sen, että EU:n talousarvion menot käytetään hyödyllisesti ja myös tehokkaasti ja että ne tuovat kansalliseen politiikkaan aitoa eurooppalaista lisäarvoa. Ollakseni aivan rehellinen sen olisi pitänyt olla jatkuva huoli vuosien ajan. Toisaalta muistan, että 14 tai 15 viime vuoden aikana niin ei ole tapahtunut, koska Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei ole katsonut voivansa hyväksyä vuosittaisten talousarvioiden toteuttamista. Toisaalta odotan tältä mietinnöltä vielä konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla kyseinen tavoite voidaan saavuttaa. Odotan erityisesti ehdotuksia, joilla lopetetaan ohjelmat, jotka ovat pelkkää populismia, pienten määrärahojen hyödytön jakaminen, ideologinen propaganda ja pyrkimykset puuttua voimakkaammin aloihin, joilla EU:lla onneksi ei ole juuri mitään valtaa ja joilla se on ennen muuta tehoton.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Vaikka äänestin tämän mietinnön puolesta, korostaisin joitakin kriittisiä varauksia, joita minulla on vuoden 2011 talousarvion painopisteitä kohtaan. On totta, että tuen mielelläni EU:n sitoumusta tarjota apua nuorille, innovoinnille ja vapaaehtoissektorille yhteiskuntamme rakenne-elementteinä. Siitä huolimatta rahoituskehys ei riitä alkuunkaan, varsinkaan talouskriisin ja työttömyyden aikana. Se ei anna meille mahdollisuutta rahoittaa poliittisia tavoitteita, joilla voi saada aikaan todellisen muutoksen. Työllisyydelle on varattu 9 miljoonaa euroa tai 0,07 prosenttia talousarviosta. Se ei todellakaan edusta merkittävää kunnianhimoa työllisyyden tukemiseksi.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä mietintöä Euroopan komission talousarviosta, koska pidän tärkeänä sitä, että EU:lla on tasapainoinen, realistinen talousarvio, jolla täytetään tehokkaasti kansalaisten odotukset. He haluavat päästä nykyisestä talouskriisistä sekä saada hyvinpalkattua työtä ja entistä turvatumman tulevaisuuden. Katson, että pk-yrityksille annettavasta taloudellisesta tuesta on tehtävä EU:ssa painopiste, koska pk-yrityksillä on merkittävä asema monien työpaikkojen sekä alueiden ja maaseudun kehityksen turvaamisessa. Katson myös, että nuoret ovat erittäin tärkeitä tällä hetkellä ja EU:n tulevaisuuden kannalta. Sen on näyttävä myös talousarvion painopisteissä. Nuoret ovat keskeinen osa EU:n sosiaalistrategiaa ja sosiaalista osallisuutta koskevaa strategiaa. Nuorten innovatiivisuus on kehityksen ja talouskasvun keskeinen resurssi, johon EU:n pitäisi luottaa. Uskon vakaasti siihen, että investoiminen nuoriin ja koulutukseen merkitsee investointia nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, kuten EU:n nuorisostrategiassa todetaan. Suhtaudun myönteisesti siihen, että nuorisopolitiikassa on otettava huomioon myös työmarkkinoille valmistautuminen kouluissa ja yliopistoissa.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän vuoden 2011 talousarvion painopisteitä koskevaa mietintöä vastaan. Sillä pannaan täytäntöön dogmaattista ja haitallista eurokraattista politiikkaa, jota vastustan kaikkialla Euroopassa ja maailmassa. En voi järkevästi äänestää sellaisen talousarvion puolesta, jossa vahvistetaan niin monta mahdollista katastrofia.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin strategian epäonnistumisen jälkeen EU voi nyt 2020-strategiallaan käynnistää suuria muutoksia maailmantaloudessa. Jotta uusi suunnitelma voi menestyä, hyväksyttävissä talousarvioissa on asetettava painopiste useille aloille, jotka ovat perusta 2020-strategian menestykselle.

Puhumme innovoinnista, nuorten sosiaalisen liikkuvuuden tukemisesta ja vahvistetusta tuesta pk-yrityksille, jotka ovat jäsenvaltioidemme todellinen taloudellinen moottori. On erittäin tärkeää, että ilmastonmuutoksen, ympäristön ja sosiaalipolitiikan aloilla tehdään erittäin suuria investointeja. Jotta 2020-strategia voi menestyä, on ratkaisevan tärkeää, että rahoitukselle ja varojen keräämiselle löydetään uusia tapoja, koska emme voi tehdä niin kuin aikaisemmin ja jakaa uudelleen rakenne- tai koheesiopolitiikalle tai yhteiselle maatalouspolitiikalle osoitettuja varoja.

  Georgios Papastamkos (PPE), kirjallinen. – (EL) Äänestin vuoden 2011 talousarvion painopisteitä koskevan mietinnön puolesta, ja yksi syy siihen olivat ehdotukset yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta. Erityisesti mietinnössä todetaan, että painopisteiden rahoitus tulevan 2020-strategian yhteydessä mahdollisella varojen uudelleenjakamisella ei saa haitata EU:n peruspolitiikkaa, kuten koheesio- tai rakennepolitiikkaa tai yhteistä maatalouspolitiikkaa. Siinä toistetaan huoli, joka ilmaistiin silloin, kun hyväksyttiin yhteisön talousarvio tälle vuodelle sekä maatalousmenojen ja -tukien vähäinen liikkumavara, ja tuetaan riittävää liikkumavaraa vuoden 2011 talousarviossa. Maatalousmenojen tyydyttävä liikkumavara on erityisen tärkeä vastattaessa maatalousalan odottamattomiin vaatimuksiin, erityisesti hintojen epävakauden takia.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin mietintöä vuoden 2011 talousarvion painopisteistä – pääluokka III – komissio. Vahvistan siten sen, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden poliittisten johtajien on pyrittävä ensisijaisesti säilyttämään nykyiset työpaikat ja luomaan uusia työpaikkoja, joiden ansiosta EU:n kansalaiset voivat saada asianmukaisen toimeentulon. Komission tiedonanto aiheesta "Eurooppa 2020: älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" tarjoaa perustan laajalle keskustelulle EU:n talous- ja sosiaalistrategiasta tuleviksi vuosiksi. Äänestin myös tarkistuksen 5 puolesta ajatellen sitä, että työttömyys on keskeinen aihe nykyisissä keskusteluissa ja että, jotta voimme käsitellä jo nykyisin korkeaa ja alati kasvavaa työttömyyttä, EU:n on pantava täytäntöön kunnianhimoinen sosiaalinen toimintaohjelma. Euroopan unionin on investoitava ennen kaikkea tutkimukseen sekä liikenne- ja energiainfrastruktuuriin, jotta se voi pysyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä. Sen lisäksi jäsenvaltioiden ja EU:n on investoitava koulutukseen ja nuorten kehittämiseen. Siksi Erasmuksen kaltaiset ohjelmat, erityisesti nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelma, on asetettava painopisteeksi, joka näkyy myös vuoden 2011 talousarviossa.

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. – (PL) Olin tyytyväinen äänestystulokseen, joka koski Jędrzejewskan mietintöä Euroopan unionin vuoden 2011 talousarvion painopisteistä. Äänestin luonnollisesti mietinnön puolesta. Tämän päivän äänestys oli poikkeuksellinen kahdesta syystä. Ensinnäkin kyse on ensimmäisestä talousarviosta, joka on hyväksytty Lissabonin sopimuksen säännöillä. Toiseksi ehdotuksensa painopisteiksi esitteli ensimmäisenä Euroopan parlamentti eikä komissio.

Esittelijä viittaa asiakirjassaan asiaankuuluvasti kysymykseen nuorista ja koulutuksesta. Kriisin aikana on erityisen tärkeää tukea nuoria esimerkiksi auttamalla heitä löytämään ensimmäinen työpaikka tai perustamaan oma yritys. Nyt on erityisen selvää, ettei asiaan ole viitattu riittävästi aikaisempina vuosina. Työllisyysasiantuntijat huomauttavat, että vastavalmistuneiden lisäksi työmarkkinoilla ovat vaikeuksissa myös yli 30-vuotiaat työntekijät, jotka ovat olleet työmarkkinoilla useita vuosia.

Mietintö: Helga Trüpel (A7-0036/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä mietintöä, koska olosuhteet, joissa vuoden 2011 talousarvio hyväksytään, ovat poikkeukselliset Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja talous- ja rahoituskriisin jatkumisen takia. Talousarvio on saatava oikeaan tasapainoon, jotta voidaan varmistaa se, että saavutetaan Lissabonin sopimuksessa asetetut tavoitteet, kuten energian sisämarkkinoiden luominen. Talousarviota suunniteltaessa on kiinnitettävä riittävää huomiota myös rahoituskriisin seurauksiin, jotka tuntuvat edelleen monissa maissa, sekä tehokkaisiin toimiin niiden korjaamiseksi. Tärkeimpänä tavoitteena on edelleen pidettävä työpaikkojen säilyttämistä ja luomista, mihin liittyy läheisesti tarve antaa rahoitustukea pk-yrityksille, jotka luovat suuren osan työpaikoista. Kun Euroopan parlamentin vuoden 2011 talousarviota hyväksytään, on kiinnitettävä erityishuomiota parlamentin painopisteen – korkeatasoisen lainsäädännön – arviointiin, ja sitä tarkoitusta varten on toteutettava kaikki tarvittavat toimet. On myös löydettävä asianmukainen ratkaisu kysymykseen Euroopan parlamentin työn tehokkaasta organisoinnista, mukaan luettuna sopiminen Euroopan parlamentin jäsenten yhdestä työpaikasta.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen voimaantulo lisää parlamentin toimivaltaa. Globalisoituneessa maailmassa asiat ovat yhä mutkikkaampia. Päätösten on oltava teknisesti moitteettomia, ja niillä on oltava tieteellisiä perusteluja. Poliittisten päättäjien on tärkeää olla selvillä tieteen kehityksestä, koska silloin he voivat tehdä parhaita päätöksiä. Talousarviossa annetaan pitkän aikavälin suuntaviivat kiinteistöpolitiikalle, joka voisi johtaa kustannusten alenemiseen tulevaisuudessa.

Vaadin Euroopan parlamentin jäsenille lisää koulutusta ja teknistä tukea, sillä ne tarjoavat parlamentille tarvittavat resurssit sen tehtävien hyvää suorittamista varten sekä tieteellistä ja teknistä tukea, jotka ovat kovin tarpeellisia 2000-luvulla.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska monen toimielimen velvollisuudet kasvavat uudessa kehyksessä, kuten parlamentin tapauksessa, on välttämätöntä, että kunkin toimielimen toimintatalousarviossa varmistetaan, että se voi materiaalisten ja inhimillisten resurssien puolesta suorittaa tehtävänsä institutionaalisessa kehyksessä tarkasti ja pätevästi.

Kannatan realistista ja toteutettavissa olevaa talousarviota mutta sellaista, jossa eri toimielimille annetaan niiden tehtävien suorittamiseen tarvittavat materiaaliset keinot. Nämä näkökohdat eivät saa kuitenkaan vaarantaa talousarvion kestävyyttä ja tarkkaa kirjanpitoa, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kaikille toimielimille. Sen lisäksi tarkkuus ja avoimuus on varmistettava eri toimielinten käyttöön annettavan rahoituksen hallinnassa.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Vuoden 2011 talousarvion suunnittelu on erittäin tärkeää ja kannatan mietinnössä esitettyä vaatimusta huolellisesti harkitusta ja avoimesta keskustelusta. Siinä todetaan myös aivan oikein, että kysymys budjettikynnyksestä on arka ja siinä on otettava huomioon kokonaiskustannukset. Olen tyytyväinen mietinnön varoittavaan näkökulmaan. Asian lähestyminen muutoin kuin varovaisesti olisi loukkaus kotimaani kansalaisia kohtaan ja kaikkia niitä eurooppalaisia kohtaan, joilla on omat rahahuolensa. Lopuksi toivon, että varovaisuutemme osoittaa myös solidaarisuutemme ja veljeytemme kreikkalaisia ja portugalilaisia kollegoitamme kohtaan, jotka elävät tällä hetkellä varsin vaikeaa aikaa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimus on antanut Euroopan parlamentille uutta vastuuta. Tilanne merkitsee lisää hallinnollista työtä, ja siitä seuraa se, että parlamentin jäsenet tarvitsevat pätevää henkilöstöä toimimaan neuvonantajina. Uusi tilanne aiheuttaa kaksi ongelmaa: lisäkustannukset, jotka aiheuttaa uusien avustajien tarve, ja lisätilan tarve, jotta he voivat suorittaa velvollisuutensa hyvissä työoloissa. Tämä tilanne lisää kustannuksia. Sitä on vaikea selittää kriisin aikana, mutta jos parlamentin työn halutaan olevan erinomaista, sillä on oltava tarvittavat rahoitus- ja henkilöstöresurssit.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän tärkeän mietinnön puolesta. Suuntaviivat ovat ensimmäinen vaihe budjettimenettelyssä ja osoittavat Euroopan parlamentin pääsihteerille ja puhemiehistölle yleisen suunnan seuraavaan vaiheeseen, alustavan esityksen arvioihin, jotka ovat jo puhemiehistön käsiteltävänä.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. – (PT) Olosuhteet, joissa vuoden 2011 talousarvio hyväksytään, ovat poikkeukselliset ja muodostavat samalla haasteen. Lissabonin sopimuksen onnistunut täytäntöönpano on tärkeämpää, samalla kun talouskriisin vaikutukset, jotka tuntuvat Euroopan unionissa, tekevät tavoitteen saavuttamisesta entistä vaativampaa.

Tässä yhteydessä Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit), johon kuulun, kannattaa edelleen kestävää ja tiukkaa talousarviota, jossa jokainen menoerä perustellaan ja jossa tiukkuus ja tehokkuus voidaan varmistaa kestävällä tavalla. Kannatan siksi siirtymistä nollapohjabudjetointiin, joka mahdollistaa tehokkuuden ja säästöt. Jotta voimme paremmin saavuttaa tämän tavoitteen, pitkän aikavälin budjettipolitiikkaa on määriteltävä pian.

Minäkin katson, että on parannettava yhteistyötä ja vahvaa vuoropuhelua toimielinten välillä, jotta resursseja voidaan käyttää entistä paremmin eri aloilla, kuten kääntämisessä ja kiinteistöpolitiikassa. Korostan sen merkitystä, että Euroopan parlamentin toimivasta lainsäädännöstä tehdään painopiste ja tälle parlamentille annetaan tarvittavat keinot laatia lainsäädäntöä menestyksekkäästi. Siksi äänestin mietintöön sisällytettyjen vuoden 2011 talousarvion suuntaviivojen puolesta...

(Työjärjestyksen 170 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

Mietintö: Giancarlo Scottà (A7-0029/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin EU:n maataloustuotteiden laatupolitiikkaa koskevan mietinnön puolesta, koska minusta se vaikuttaa erittäin olennaiselta kahdella alalla. Ensinnäkin siinä korostetaan kuinka tärkeää on se, että Euroopan unioni suojelee tuotteiden laatua ja tekee siitä tärkeän painopisteen Euroopan maatalousstrategiassa. Toiseksi siinä puolustetaan maantieteellisiä merkintöjä ja perinteisiä erikoisuuksia ja esitetään ne kahtena osatekijänä, jotka parantavat EU:n maatalouden kilpailukykyä ja kulttuuriperinnön säilyttämistä. Kaiken kaikkiaan mietinnössä tuetaan maataloustuotteita, joista olemme kovin ylpeitä, samalla kun siinä kannatetaan tarvittavaa hallinnon yksinkertaistamista niiden suojelemiseksi.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Kannatin äänestyksessä mietintöä aiheesta "Maataloustuotteiden laatupolitiikka: mitä strategiaa olisi noudatettava?", koska laatu on ratkaiseva tekijä eurooppalaisten tuotteiden kilpailukyvylle kansainvälisillä markkinoilla.

Tässä yhteydessä pidän pakollista tuotantopaikan merkintää myönteisenä, sillä sen avulla kuluttajille voidaan antaa tietoa laatustandardeista. Pidän myönteisenä myös tapaa, jolla mietinnössä käsitellään ympäristönsuojelua ja eläinten hyvinvointia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Yhteisessä maatalouspolitiikassa on sitouduttava parantamaan maataloustuotteiden laatua, joka on kiistaton lisäarvo EU:n kilpailukyvylle maailmanmarkkinoilla. Laatupolitiikkaa ei voida erottaa yhteisestä maatalouspolitiikasta eikä sitä voida sivuuttaa sellaisissa uusissa haasteissa kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, energiatoimitukseen liittyvät kysymykset, bioenergian kehittäminen, eläinten hyvinvointi ja maatalouden vesihuolto. Tulevassa maataloustuotteiden laatupolitiikassa on otettava asianmukaisesti huomioon myös kuluttajien kasvavat odotukset, eikä sovi unohtaa sitä, että laadulla on merkitystä valistuneille kuluttajille, kun he tekevät valintojaan.

Muistutan teitä kuitenkin siitä, että maataloustuotteiden laatupolitiikka ei voi olla niin vaativaa, että se vaarantaa pienet ja keskisuuret maatilat tai tietyille alueille tyypillisten perinteisten tuotteet, joiden valmistamista ei voida alistaa sokeasti yhdenmukaisille säännöille. Laatupolitiikan tavoitteena täytyy olla se, että parannetaan jäsenvaltioiden maatalouden asemaa maailmanmarkkinoilla ja puolustetaan eurooppalaisia tuotteita. Se on olemassa tuottajia ja kuluttajia varten.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Jotkut käsiteltävänä olevan mietinnön osatekijät ovat myönteisiä: siinä kannatetaan esimerkiksi sellaisten välineiden luomista, joilla voidaan markkinoida ja mainostaa paikallisia tuottajia sekä perinteisiä ja pienissä määrissä tuotettuja tuotteita, jotka tulevat tietyiltä alueilta ja joilla on maantieteellinen nimi; tai siinä tunnustetaan se, miten hidas, vaivalloinen ja liian kallis laatusertifikaattien hakumenettely on pienille tuottajille.

Mietinnössä kuitenkin väistetään asioita, jotka ovat erittäin tärkeitä maataloustuotteiden laadun turvaamisen ja EU:n maataloustuotteiden kestävyyden kannalta: esimerkiksi maailmankaupan sääntelyn purkamisen ja markkinoiden hallitsemattoman vapauttamisen seuraukset kahdenvälisten sopimusten ja Maailman kauppajärjestön puitteissa; erilaiset uhat, joita aiheutuu ympäristölle muuntogeenisten organismien käyttöön ottamisesta toteutetulla tavalla; sekä lopuksi tarve yhteisen maatalouspolitiikan perusteelliseen uudistukseen, jossa tuetaan paikallista suojelua, oikeutta tuotantoon ja oikeutta elintarvikeomavaraisuuteen.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Onnittelen kollegaani mietinnöstä ja totean olevani samaa mieltä näkemyksestä, ettei maataloustuotteiden laatupolitiikkaa pitäisi käsitellä erillään yhteisestä maatalouspolitiikasta tai tulevien vuosien yhteisön politiikkaa koskevista keskeisistä ajatuksista, jollaisia ovat kestävä kehitys, biologinen monimuotoisuus tai ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Euroopan unionin kansalaiset odottavat korkeaa laatua ja terveellisiä tuotteita, jotka on valmistettu käyttäen innovatiivista tekniikkaa, jossa otetaan huomioon tuotantoprosessin ympäristövaikutus. Yhdyn myös esittelijän näkemykseen tiedotus- ja koulutuskampanjan toteuttamisesta kaikista EU:n maataloustuotteiden merkinnöistä, joita ollaan hyväksymässä tai jotka on hyväksytty. Tällainen kampanja on erittäin tärkeä, koska kuluttajien riittämättömät tiedot symbolin täydestä merkityksestä kyseenalaistavat koko laatupolitiikan.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Kiitän kollegoitani maatalousvaliokunnassa tästä valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä. Maataloustuotteidemme laatu on jotain, mikä on hyödynnettävä. Käytämme Euroopan unionissa paljon aikaa sen varmistamiseen, että maataloudessa noudatetaan mahdollisimman korkeita standardeja; karjamme on hyvin hoidettua ja tervettä; tuotantomme on turvallista; maatalouskäytäntömme ovat eettisiä ympäristövaikutusten osalta. Alan tuotantoketjun jokainen vaihe on säännelty "maatilalta ruokapöytään". Jotta saamme kaiken irti alan ainutlaatuisesta ominaisuudesta – sen tuotannon korkeasta laadusta – meidän on lisättävä myynninedistämistä, kuten Scottàn mietinnössä todetaan. On hyvä, että tuotteita on merkitty niiden tuotantoalueen tai perinteisen erikoisuuden aseman mukaan, mutta ellei kuluttaja tiedä mitä merkki tarkoittaa, se on itse asiassa kuin vierasta kieltä. Yhdyn siis näkemykseen, että mietinnössä komissiolle annetut suositukset edistää kyseisten tietojen ymmärtämistä ovat tehokasta markkinointia. Se auttaa kuluttajia ja pk-yrityksiä yhtä lailla. Se voisi olla erityisen hyödyllistä maa- ja elintarviketaloudelle.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Tuen voimakkaasti valiokunta-aloitteista mietintöä maataloustuotteiden laatupolitiikasta (A7-0029/2010), josta äänestettiin 25. maaliskuuta 2010. Tuotteiden laadun ja raaka-aineiden alkuperän välillä on selvä yhteys. Tuotantopaikan merkintää koskeva ehdotus koskee paikkaa, josta raaka-aineet tulevat. Se näyttää minusta edustavan tärkeää mahdollisuutta maatalousalalle, joka tuottaa korkealaatuisia maataloustuotteita. Selvät merkinnät tuotteiden alkuperästä takaavat kuluttajille parhaan tuotteiden laadun mutta antavat heille myös mahdollisuuden tehdä päätös objektiivisin ja avoimin perustein. Laatu on keskeinen asia koko elintarvikeketjulle ja erittäin tärkeä voimavara EU:n maatalous- ja elintarviketuottajien kilpailukyvylle. Korkealaatuisten elintarvikkeiden tuotanto on usein ainoa työllistymismahdollisuus monilla maaseutualueilla, joilla on vähän tuotantovaihtoehtoja. Siksi tuen voimakkaasti suojattua maantieteellistä merkintää ja suojattua alkuperänimitystä sekä sitä, että otetaan uudelleen käyttöön säännelty ja suojattu nimitys tuotteille, jotka ovat peräisin vuoristoalueilta ja GMO-vapailta alueilta. Aito perinteinen tuote ja luonnonmukainen maatalous -järjestelmät on myös säilytettävä.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska katson, että eurooppalaisia tuotteita on suojeltava entistä paremmin maailmanlaajuisesti. Maantieteelliset merkinnät lisäävät maataloustuotteiden uskottavuutta ja nostavat profiilia kuluttajien silmissä, samalla kun ne tarjoavat kilpailukykyisen ympäristön tuottajille. Sillä taataan samaan aikaan tuottajien tekijänoikeuksien suojelu. Maantieteellisten merkintöjen järjestelmä on vakiinnuttanut asemansa Euroopan unionissa ja monissa valtioissa EU:n ulkopuolella, kuten Yhdysvalloissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. EU:lla on kuitenkin valitettavasti kauppakumppaneita, joilla ei ole alan lainsäädäntöä. Siksi eurooppalaisia tuottajia ei ole suojeltu hyvin kyseisten valtioiden kansallisissa järjestelmissä, mikä aiheuttaa väärennösten riskin.

  Astrid Lulling (PPE), kirjallinen. – (DE) Vaikka katsonkin, että meidän pitäisi huolehtia valiokunta-aloitteisissa mietinnöissämme siitä, mitä vaadimme komissiolta, kannatan mietintöä maataloustuotteiden laatupolitiikasta.

Kannatan erityisesti vaatimusta, joka koskee komission ja jäsenvaltioiden välisen valvonnan tiukentamista ja koordinoinnin lisäämistä, jotta voidaan varmistaa se, että tuontielintarvikkeet täyttävät EU:n laatu- ja turvallisuusstandardit sekä ympäristöstandardit ja sosiaaliset standardit.

Tuoreissa tai jalostetuissa tuotteissa, jotka koostuvat yhdestä ainesosasta, pitäisi merkitä alkuperämaa, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoisia, perusteltuja päätöksiä siitä, mitä he ostavat.

Olen helpottunut siitä, että täysistunto hyväksyi tarkistukseni, jossa vastustettiin suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen standardointia. Kyseisten tietojen yhdistäminen olisi tehnyt nykyisistä nimityksistä turhia ja aiheuttanut merkittävää haittaa tuottajille, jotka käyttävät suojattua alkuperänimitystä.

Määriä koskeva tuotannonohjaus on lakaistu tarkoituksella maton alle komission tiedonannossa. Olen vakuuttunut siitä, että tarvitsemme edelleen tuotannonohjausvälineitä, jotta voimme taata tuottajille vakaat hinnat ja suoda heille turvallisuutta suunnitelmia varten, jotta he voivat täyttää kuluttajien ja lainsäätäjien odotukset. Se koskee maidontuotannon lisäksi erityisesti viininviljelyä.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tässä mietinnössä on kiistaton virhe: siinä maatalouspolitiikka alistetaan maksimaalisen voiton tavoittelun logiikalle, joka on sen käsitteen vastakohta, joka meillä on maatalouspolitiikasta. Siten en missään nimessä voinut äänestää sen puolesta. Kuitenkin kun otan huomioon sen sisältämät parannukset, pidän viisaampana pidättyä äänestämästä. Itse asiassa en halua auttaa estämään sellaisia produktivismin vastaisia ajatuksia kuin halu ottaa käyttöön "ekologinen jalanjälki" -merkintä ja sijoittaa uudelleen osa maataloustuotannosta. Havaitsin pyrkimyksen luopua produktivismin logiikasta. Pahoittelen sitä, että ne ovat vain tekstissä mainittuja mahdollisuuksia ja että niiden varsinainen täytäntöönpano kapitalistisessa ympäristössä vähentää merkittävästi niiden vaikutusta. En kuitenkaan halua sivuuttaa sellaisten käsitteiden edistämisen merkitystä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) EU:n maataloustuotteiden laatu muodostaa osan perinnöstä, jota kunnioitetaan maailmanlaajuisesti. Siksi kyseisiä tuotteita on suojeltava ja estettävä niiden sekoittaminen muihin tuotteisiin, joiden laatu on heikompi, jotka ovat vähemmän turvallisia ja toisinaan väärennöksiä.

Sen estämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että kyseiset tuotteet merkitään ja pyritään varmistamaan se, että kuluttajat saavat luotettavaa tietoa kyseisistä tuotteista. Kilpailukyvyn vääristymisen välttämiseksi on edelleen tärkeää, että ymmärretään täysin se, että maahantuodut maataloustuotteet täyttävät samat vaatimukset, jotka koskevat EU:ssa tuotettuja tuotteita. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

  Tiziano Motti (PPE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, koska meillä on EU:n säännökset, joissa annetaan tiukat säännöt maataloustuotteiden laadusta, kansalaisten terveydestä, ympäristön kestävyydestä ja viljelykasvien erityispiirteistä, voimme tänään sanoa ylpeänä, että EU:n maatalous on vertaansa vailla koko maailmassa.

Vaikka meidän on toisaalta kiitettävä maanviljelijöitä, jotka ovat soveltaneet sääntöjä velvollisuudentuntoisesti, meidän on toisaalta pohdittava, miksi Euroopan unionilla on toisinaan taipumus sotkeutua byrokraattisiin solmuihin, jotka helposti jättävät kyseisen osaamisen varjoonsa ja yksinkertaisesti aiheuttavat kansalaisille suuren pettymyksen.

Siksi kansalaisemme aloittavat nykyään päivänsä hyvällä appelsiinittomalla appelsiinimehulla ja juovat lounaalla roséviiniä, joka on valmistettu sekoittamalla valko- ja punaviiniä ja lisäämällä sokeria ennen käymistä, ja syövät pizzaa, joka sisältää kaseiinilla tehtyä mozzarella-juustoa. Tuntematta kiintymystä he voivat aina turvautua suklaaseen, jossa ei ole kaakaota.

Eivät edes lapset pääse pakoon korkealaatuisten elintarvikkeiden skitsofreenisen tuhoamisen seurauksia: EU:ssa meillä on riski, että kulutamme pilaantuneita tuotteita, joiden lähtöpaikkaa emme tiedä; voin mainita vaikka Kiinasta tuodun melamiinilla saastutetun maidon.

Kansalaisilla on oikeus suojeluun. Jotta kuluttajat voivat tehdä perusteltuja valintoja, meidän on vaadittava, että merkinnät ovat täydellisiä ja kattavia ja että suureen kulutukseen tarkoitetut tuotteet kuten yksinomaan lehmänmaidosta valmistetut meijerituotteet ja kauan säilyvä steriloitu tai iskukuumennettu maito sisältävät merkinnän tuotannossa käytetyn raakamaidon alkuperästä muiden lakisääteisten merkintöjen ohella.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tarkistuksen 3 puolesta, koska se liittyy sellaiseen päätöslauselmaesityksen kohtaan, jonka voidaan tulkita edistävän paluuta maataloustuotteiden standardointiin (hedelmien ja vihannesten muoto ja mitat).

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Tässä mietinnössä korostetaan korkealaatuisten maataloustuotteiden keskeistä asemaa kuluttajansuojelussa. Siinä korostetaan myös perinteisten alueellisten tuotteiden sekä pienten ja keskisuurten maatalousyritysten tukemista. Siitä syystä äänestin mietinnön puolesta.

  Georgios Papastamkos (PPE), kirjallinen. – (EL) Äänestin tarkistusta 3 vastaan, koska kannatan kaupan standardien palauttamista hedelmäalalla. Mielestäni komission päätös poistaa ne huolimatta jäsenvaltioiden suuren enemmistön ja kyseisen tuotantosektorin vastustuksesta on tarpeeton.

EU:lla on perustellusti korkeimmat maatalouselintarvikkeiden standardit eurooppalaisten kuluttajien eduksi. Samaan aikaan laatupolitiikka on strategisesti tärkeää, koska EU:n maataloustuotteiden lisäarvo maailmanmarkkinoilla riippuu pääasiassa siitä. Tuontituotteiden suhde vastaaviin laatuvaatimuksiin on edelleen ongelma. On laadittava luettelo kaikista yksityisistä laadunvarmistusjärjestelmistä ja EU:ssa on annettava perusperiaatteita koskeva lainsäädäntökehys, jotta voidaan varmistaa se, että kyseiset järjestelmän toimivat avoimesti.

Kannatan tuotantopaikan merkitsemistä kaikkiin maatalouden alkutuotteisiin. Maantieteellisten merkintöjen tapauksessa meidän on säilytettävä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden sekä alkoholijuomien ja viinien kolme EU:n järjestelmää sellaisenaan. Maantieteellisten merkintöjen tehokkaan suojelun varmistaminen kahdenvälisissä kauppasopimuksissa ja Maailman kauppajärjestössä on erittäin tärkeää.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin mietinnön puolesta, koska laatupolitiikan vahvistaminen Euroopan unionissa kannustaa eurooppalaisia maataloustuottajia merkittävästi tehostamaan ponnistelujaan laadun, elintarviketurvallisuuden ja ympäristön kunnioittamisen tukemiseksi. Katson, että kyseisellä politiikalla voidaan kehittää huomattavasti EU:n maatalous- ja elintarviketuotannon lisäarvoa osana entistä globaalimpia markkinoita. Samaan aikaan kansalaisille on kuitenkin annettava entistä parempia tietoja asianmukaisilla tiedotuskampanjoilla ja kampanjoilla, joilla tuetaan muiden ympäristöä ja eläimiä kunnioittavien tuotantomenetelmien vapaaehtoisia merkintöjä, kuten "integroitu tuotantojärjestelmä", "ulkolaiduntaminen" ja "vuoristoseudun maatalous".

  Britta Reimers (ALDE), kirjallinen. – (DE) Äänestyksessä Scottàn mietinnöstä, joka koskee maataloustuotteiden laatupolitiikkaa, hyväksyttiin tarkistus 5, jossa vaaditaan vain yhdestä ainesosasta valmistettujen elintarvikkeiden alkuperän pakollista merkintää. Kyseinen vaatimus merkitsee maatalousalalle ja elintarvikkeiden tuottajille huomattavaa lisätyötä ja lisäkustannuksia tuomatta mitään todellista lisäarvoa kuluttajille. Siitä syystä äänestin tarkistusta vastaan.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. – (FR) Äänestin elintarvikkeiden laatupolitiikan tulevaisuutta koskevan mietinnön puolesta. Korostetaan heti alkuun yhtä tekstin myönteistä kohtaa: ehdotusta ottaa käyttöön luonnonmukaisten elintarvikkeiden eurooppalainen merkki. Se on kuluttajien selvä vaatimus ja vaatimus, jota on kunnioitettava sisämarkkinoiden kehittämiseksi.

Seuraavaksi käsittelen maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten erikoisuuksien tärkeää kysymystä. Ne ovat keskeisiä EU:n maataloudelle, koska aikojen saatossa tuottajien ja alueiden välille on syntynyt etuoikeutettu yhteys; maantieteelliset merkinnät ja perinteiset erikoisuudet liittyvät läheisesti perinteeseen ja maun historiaan. Siitä syystä meidän on suojeltava niitä. Näin ollen olen tyytyväinen siihen, että me vastustamme kahden käsitteen SAN:n (suojattu alkuperänimitys) ja SMM:n (suojattu maantieteellinen merkintä) yhdistämistä, jota Euroopan komissio on ehdottanut. On totta, että standardien yksinkertaistaminen voi ensi silmäyksellä vaikuttaa toivottavalta siksi, että se vähentää byrokraattista taakkaa, mutta sillä ei saa alentaa standardeja, joita eurooppalaiset tuottajat ovat rohkeasti itselleen asettaneet. Lopuksi muistutan, ettemme saa unohtaa myöskään työtä, joka meidän vielä on tehtävä maantieteellisten merkintöjen suojelun lisäämiseksi kansainvälisesti (erityisesti Maailman kauppajärjestössä).

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestin lopulta päätöslauselman puolesta pääasiassa siksi, että tarkistuksemme 3 (hedelmien ja vihannesten standardointisääntöjen vastustamisesta) ja 5 (pakollisesta alkuperämerkinnästä) hyväksyttiin.

  Brian Simpson (S&D), kirjallinen. – (EN) Vaikka olemme tyytyväisiä nähdessämme, että terve järki voitti epämuotoisten hedelmien ja vihannesten tapauksessa, työväenpuoluetta edustavilla brittiläisillä Euroopan parlamentin jäsenillä on vielä joitakin huolia, jotka koskevat Scottàn mietintöä, ja siksi äänestimme sitä vastaan. Vastustamme kaikkia pyrkimyksiä ottaa käyttöön EU:n laatumerkki, joka olisi vain EU:n tuotteiden käytettävissä, koska sillä syrjittäisiin EU:n ulkopuolisten maiden maanviljelijöitä eikä se olisi kehitystavoitteidemme mukaista. EPLP kannattaa EU:n laajuista luonnonmukaisten tuotteiden merkkiä, mutta komissio tietää jo että Euroopan parlamentti tukee sitä, ja muut mietinnön osat ovat niin merkittäviä, että äänestimme koko mietintöä vastaan.

  Alf Svensson (PPE) , kirjallinen. – (SV) EU:lla pitäisi olla vahva kuluttajansuoja. Kuluttajilla on oikeus tarkkoihin ja selviin tietoihin tavaroiden sisällöstä ja alkuperästä riippumatta siitä, ovatko ne muuntogeenisiä vai eivät. Selvät yhteiset säännöt luovat edellytykset EU:n toimiville markkinoille yhtäläisin ehdoin. Kun markkinat toimivat oikein, valistuneet kuluttajat voivat valintojensa avulla viedä kehitystä kohti entistä korkeampaa elintarvikkeiden laatua. Kuitenkin vastustin äänestyksessä mietintöä "Maatalouden laatupolitiikka: mitä strategiaa olisi noudatettava?" (2009/2105(INI)). Tärkein syy siihen on se, että mietinnössä loukataan toissijaisuusperiaatetta. Esimerkiksi, ei ole EU:n tehtävä perustaa eurooppalaista tietopankkia vanhoja reseptejä ja perinteisiä valmistustapoja varten. Minun mielestäni suojatuille maantieteellisille merkinnöille annetaan mietinnössä liian paljon painoa. On myös olemassa riski, että Euroopan unionin ulkopuolisille maille luodaan kaupan esteitä, kun EU:ssa valmistettuja tuotteita korostetaan näin voimakkaasti. Alkuperämerkinnät ovat tärkeitä, mutta alkuperä ei sinänsä ole takuu siitä, että tuote on korkealaatuinen.

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tavoite, joka koskee asianmukaisia, turvallisia ja korkealaatuisia elintarvikkeita, on inhimillinen vaatimus ja työtekijöiden vaatimus, jota ei voida taata maataloustuotteiden kapitalistisilla tuotanto- ja kauppamenetelmillä. Mietinnössä tuodaan esille elintarvikkeiden tuotantoa koskeva EU:n filosofia, joka koskee elintarviketeollisuuden voittojen kasvattamista eikä ihmisten elintarvikkeita koskevien vaatimusten täyttämistä. Samaan aikaan kun miljardi ihmistä näkee nälkää ja köyhyys vaivaa kapitalistisissa maissa yhteiskunnan ruohonjuuritason laajoja osia, EU käyttää elintarvikestandardeja verukkeena, jonka avulla se voi rajoittaa tuotantoa, keskittää maan suurille kapitalistisille yrityksille ja häätää pienet ja köyhät maanviljelijät pois mailtaan ja maataloustuotannosta. Elintarvikeskandaaleja, jotka ovat moninkertaistuneet viime vuosina, koska EU ja Maailman kauppajärjestö ovat määränneet elintarviketuotannolle yhä enemmän kapitalistisia ehtoja, ei koskaan käsitellä tehokkaasti hallinnollisilla valvontatoimilla, eikä muuntogeenisiä tuotteita voi esiintyä perinteisten ja luonnonmukaisten elintarvikkeiden rinnalla. Vain elintarvikeomavaraisuus ja -turvallisuus, turvallisten, terveellisten ja edullisten elintarvikkeiden takaaminen, köyhien maanviljelijöiden tukeminen ja tuotanto-osuuskuntien perustaminen kansan vallan ja kansan talouden puitteissa voivat täyttää ruohonjuuritason kuluttajien nykyiset vaatimukset.

Enrique Guerrero Salomin mietintö (A7-0034/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestyksessä mietinnöstä, joka koski maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksia kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön, äänestin 31 kohtaan tehdyn tarkistuksen puolesta. Tarkistuksessa vaadittiin kansainvälistä veroa rahoitusliiketoimille. Olen nimittäin täysin vakuuttunut siitä, että rahaliikenteen valtavista summista perittävällä pienelläkin verolla saataisiin kokoon merkittäviä rahasummia. Näin voisimme käyttää enemmän rahaa planeettamme ongelmien torjumiseen ja meillä olisi vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamiseen tarvittavat varat. Tässä ei ole kyse pelkästään oikeudenmukaisuudesta vaan maalaisjärjestä.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan tätä mietintöä täysin. Maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi aiheutti kehittyneissä talouksissa suuria häiriöitä, mutta sillä oli vieläkin syvemmät vaikutukset kasvaviin talouksiin ja kehitysmaihin. Vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen on nyt vaakalaudalla, sillä näissä maissa viime vuosikymmenen aikana saavutettu kehitys on seisahtunut. Kehitysmaiden talouskehitystä ei voida turvata pelkällä taloudellisella avulla. Siispä komission pitäisi vaatia kansainvälisen kehitysyhteistyön uudistamista. Lisäksi katson, että kehitysmaille annettavaa tukea pitäisi mukauttaa jatkuvasti kyseisten maiden olosuhteita vastaavaksi.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska meidän on autettava kehitysmaita, varsinkin tänä talouden kannalta vaikeana aikana. Monissa kehitysmaissa ja ennen kaikkea vähiten kehittyneissä maissa viennistä saatavat tulot ovat pienentyneet, ja eteläisten alueiden kasvu ja kehitys on hidastunut. On erityisen tärkeää parantaa EU:n kehityspolitiikan sekä muun muassa sopivan työn lisäämiseen hyvinvointiin ja työpaikkojen luomiseen tähtäävien toimien yhteensopivuutta tekemällä talouskumppanuussopimuksia sekä varmistaa, että kauppaa koskevat sitoumukset pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että näihin sitoumuksiin sovelletaan sopivaa siirtymäkautta. Kehitysmaat tarvitsevat apua köyhyytensä ja eristyneisyytensä vähentämiseksi, kehitystä tukevia toimenpiteitä sekä toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta ne voivat selvitä kriisistä. Euroopan unionin on näytettävä esimerkkiä ja toimittava päättäväisesti toteuttaessaan näitä toimia, ja tätä varten EU:n kaikkien toimielinten on annettava merkittävämpiä lupauksia. Emme voi antaa kriisin pysäyttää edistystä, jota nämä maat ovat saaneet aikaan viimeisen vuosikymmenen aikana vakaan talouskasvun alalla, ja siksi katson, että meidän on hyvin tärkeää lisätä kehitysapuamme.

  Andrew Henry William Brons (NI), kirjallinen. – (EN) Äänestimme tätä esitystä vastaan, koska siinä haluttiin asettaa vastuu kehittymättömän kolmannen maailman ahdingosta EU:n jäsenvaltioiden harteille eikä kyseisten maiden omille harteille. Lisäksi siinä odotettiin innolla maailmanlaajuisen poliittisen ja taloudellisen hallinnon eri muotojen luomista.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska siinä otetaan esiin keskeisiä kysymyksiä kestävästä kehityksestä sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden ottamisesta vähitellen mukaan maailmantalouteen.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa voimakkaimmin juuri kehitysmaihin, minkä vuoksi on tärkeää tehostaa kaikkia ilmastonmuutoksen torjuntatoimia, kuten tarkoituksenmukaista teknologian siirtoa. Aivan yhtä tärkeää on saada EU:n kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmästä aikaan sopimus, jonka nojalla hiilidioksidipäästöoikeuksien huutokaupan synnyttämistä tuloista ainakin 25 prosenttia käytetään kehitysmaiden tukemiseen.

Kestävän kehityksen ja vihreän kasvun kaltaisten kysymysten on oltava EU:n strategisia painopisteitä. Vaadin, että kehitysmaita varten varataan lisää rahaa. Rahoituksen on oltava kestävää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ja sen on tultava yksityiseltä sektorilta, hiilidioksidimarkkinoilta sekä teollisuusmaiden tai taloudellisesti kehittyneimpien kehitysmaiden julkiselta sektorilta.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. – (PT) Meitä järkyttäneellä talous- ja rahoituskriisillä on ollut tuhoisat vaikutukset kehitysmaissa, jotka ovat jo kärsineet peräkkäisistä kriiseistä (ruoka-, energia-, ilmasto- ja talouskriisistä). Ne, jotka eivät aiheuttaneet tätä kriisiä, kärsivät siitä kuitenkin eniten ja tarvitsevat kiireesti apua. Euroopan unionin ja kehitysmaiden on reagoitava nopeasti, päättäväisesti ja tehokkaasti.

Mielestäni jäsenvaltioiden on hyvin tärkeää pitää virallista kehitysapua koskevat lupauksensa ja vahvistaa vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista koskevat sitoumuksensa. Komission ja neuvoston on myös vietävä kansainvälisen kehitysyhteistyön uudistusta sitkeästi eteenpäin, sillä juuri kansainvälinen kehitysyhteistyö on yksi kehitysavun tehottomuuden pääsyistä. Mielestäni on hyvä, että rahoituslaitokset tarjoavat köyhimmille maille parempia luottojärjestelyjä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Kannatan mietinnössä esitettyjä vaatimuksia kehitysavun korottamisesta pysyvästi.

  Harlem Désir (S&D), kirjallinen. – (FR) Vuoden 2007 ruokakriisi vaikutti jo voimakkaasti kehitysmaihin, erityisesti köyhimpiin maihin, ja nyt ne kärsivät suuresti kehittyneistä maista alkaneen kansainvälisen rahoituskriisin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Kehittyneet maat haluavat nyt pienentää kehitysapuaan voittaakseen omat vaikeutensa. Siispä kehitysmaat maksavat sääntelemättömän maailmanlaajuisen kapitalismin aiheuttamasta sotkusta kaksinkertaisesti. Äänestin jäsen Guerrero Salomin mietinnön puolesta, koska siinä muistutetaan EU:ta sen vastuusta ja vaaditaan sitä pitämään kiinni virallista kehitysapua koskevista sitoumuksistaan, varsinkin tavoitteesta antaa kehitysapua 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Hyväksymällä mietinnön parlamentti vaatii myös ottamaan käyttöön rahoitusliiketoimista kannettavan kansainvälisen veron kehityksen ja globaalien julkishyödykkeiden rahoittamiseksi sekä sitä varten, että kehitysmaat voisivat sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin. Siinä kannatetaan vähiten kehittyneiden maiden velkojen anteeksi antamista. Kaikki nämä suositukset ovat hyvin tärkeitä, sillä syyskuu eli ajankohta, jolloin tarkistamme vuosituhannen kehitystavoitteita YK:ssa, lähenee. Euroopan unionilla on moraalinen vastuu ottaa nämä kansainvälisen yhteisvastuun uudet välineet käyttöön viipymättä.

  Lena Ek, Marit Paulsen, Olle Schmidt and Cecilia Wikström (ALDE), kirjallinen. – (SV) Kehitysmaihin investoiminen on meidän liberaalien sydäntä lähellä. Pidämme uusia tapoja hankkia varoja tuettaville maille myönteisinä, mutta haluamme tehdä selväksi, ettemme usko kansainvälisistä rahoitusliiketoimista perittävän veron olevan ratkaisu, joka auttaisi meitä saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet tai korjaamaan maailmantalouden epätasapainon. On myös tärkeää huomata, että vero on toteuttamiskelpoinen vain, jos kyseessä on maailmanlaajuinen vero. Haluamme sen sijaan korostaa, miten tärkeää EU:n jäsenvaltioiden on pitää antamansa lupaukset tuen määrästä. Saadaksemme kehitysmaissa aikaan kehitystä ja kasvua meidän pitäisi edistää vapaakauppaa ja lakkauttaa EU:ssa monenlaiset suorat ja välilliset kaupan esteet.

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Mietintö koskee maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksia kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön, ja äänestin sen puolesta.

On tärkeää korostaa, että kansainvälinen kriisi vaikuttaa suhteettomalla tavalla kehitysmaihin, vaikka ne eivät ole aiheuttaneet sitä. Kehitysmaiden suurimpana tuenantajana EU:lla on tärkeä tehtävä näyttää tarvittavaa esimerkkiä ja hyväksyä kansainvälisiä toimenpiteitä, jotka mahdollistavat vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Kun puhumme nykyisestä talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisistä, puhumme maailmanlaajuisesta kriisistä, jossa on kiinnitettävä erityistä huomiota kehitysmaihin. Ne ovat kärsineet tämän kriisin vaikutuksista sekä suoraan että välillisesti. Nykyisiä mekanismeja, joilla autetaan köyhempiä maita ja niiden kansalaisia – jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä ja kurjuudessa – on käytettävä tehokkaammalla ja määrätietoisemmalla tavalla. Ne eivät saa johtaa riippuvuussuhteeseen, joka voisi vaikuttaa haitallisesti kasvuun, palkkoihin ja työllisyyteen.

Siksi on varmistettava, että kehitysyhteistyön välineet ja kehitysyhteistyöpolitiikka mahdollistavat todellisen kehityksen. Tämä edellyttää kahdenvälisten ja monenvälisten toimien koordinoinnin parantamista. Humanitaarisen avun, yhteistyön ja kehityksen alalla on toteutettava toimia, ja jäsenvaltiot, Euroopan unioni ja kansainväliset järjestöt toimivat tällä alalla keskeisessä osassa. Vastustan kuitenkin kansainvälisistä rahoitusliiketoimista perittävää veroa (Tobinin veroa), jonka avulla tuettaisiin näitä maita, sen yleisten yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Keskustelumme kohteena olevassa mietinnössä käsitellään hyvin tärkeitä kysymyksiä ja esitetään muutamia paikkansa pitäviä argumentteja, jotka koskevat esimerkiksi veroparatiisien sulkemista, tiettyjen maiden ulkomaanvelan peruuttamista, tarvetta tehostaa viralliseen kehitysapuun liittyviä toimia sekä rahoitusliiketoimista perittävää veroa.

Meidän on kuitenkin pantava merkille, että mietinnössä on myös kielteisiä ja jopa ristiriitaisia kohtia. Mainitsen yhtenä esimerkkinä kehotuksen vapauttaa kauppaa Euroopan unionin noudattamien linjojen mukaisesti erityisesti tekemällä talouskumppanuussopimuksia, joita EU on yrittänyt tyrkyttää, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maille. EU on tehnyt näin, vaikka monet näistä maista ovat vastustaneet asiaa ja raportoineet sopimusten haittavaikutuksista – puhumattakaan siitä, ettei ulkomaanvelkaongelmaan ole onnistuttu puuttumaan kauaskantoisemmalla tavalla.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan parlamentin tekstit häilyvät toisinaan järjettömyyden rajamailla, mutta minun on todettava, että jäsen Guerrero Salomin mietinnössä parlamentti on ylittänyt itsensä. Sivuutan nopeasti maailmanlaajuista talous- ja rahoitushallintoa koskevan pyynnön, jota en voi hyväksyä, sekä perustavanlaatuisen ristiriidan, joka liittyy siihen, että köyhien maiden riippuvuutta muista tahoista pidetään valitettavana, mutta samalla niitä kehotetaan avautumaan vieläkin enemmän maailmankaupalle. Sivuutan myös sen, että mietinnössä tuomitaan hurskastelevaan tapaan sääntelyn täydellistä purkamista vaativa ja kaikenlaista julkishallinnon puuttumista vastustava globalisaatiomalli. Tämä käsite on ollut ja perimmiltään on edelleen omanne, ja olette tyrkyttäneet sitä täällä vuosien ajan. Kaiken kukkuraksi 26 kohdassa ehdotatte George Sorosin neuvojen noudattamista! Hänen koko omaisuutensa perustuu keinotteluun. Hän lyö yhteistyössä muiden hedge-rahastojen kanssa vetoa euron romahtamisesta ja keinottelee Kreikan velalla saadakseen sen aikaan. Hän viis veisaa toimiensa sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista ja pyrkii luomaan itse valitsemansa kansainvälisen talousjärjestyksen. Asia on kuitenkin myös niin, että tekin toivotte yhtenäistä euroatlanttista blokkia, maailmanlaajuista hallintoa ja maailmanvaluuttaa.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin kollegani jäsen Guerrero Salomin laatiman mietinnön puolesta muistuttaakseni jäsenvaltioita niiden vastuusta kehitysmaita kohtaan talouskriisin ja ilmastonmuutoksen kaltaisten maailmanlaajuisten haasteiden edessä. Nämä haasteet eivät ole kehitysmaiden syytä. EU:n on sitouduttava saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet. Toisin sanoen sen on käytettävä vuoteen 2015 mennessä vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysmaiden köyhyyden torjumiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kannatin myös rahoitusliiketoimista perittävän veron käyttöönottoa sekä sitä, että harkitsisimme mahdollisuuksia peruuttaa köyhimpien maiden velka. Lisäksi seksuaalioikeuksien ja lisääntymisterveyttä koskevien oikeuksien toteutuminen on Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmälle ensisijaisen tärkeää. Tältä pohjalta äänestin tämän mietinnön puolesta.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Tämän tekstin ansioksi voidaan katsoa se, että siinä suositellaan velkojen takaisinmaksun keskeyttämistä tilapäisesti ja köyhimpien maiden velkojen peruuttamista, että sillä pyritään edistämään elintarvikeomavaraisuutta ja että siinä luvataan noudattaa ILO:n määräyksiä. Tämä ei kuitenkaan korjaa sitä, että mietinnössä kannatetaan voimakkaasti hiilidioksidimarkkinoita ja vihreää kasvua ja että siinä saarnataan vapaakaupan ja rahoituspalvelujen lisäämisen puolesta. Teksti noudattaa liberaalisten oppien hellittämätöntä logiikkaa, ja siksi se aiheuttaisi vahinkoa. Äänestin mietintöä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin tätä mietintöä vastaan monista syistä. Ensimmäisenä syynä olivat täysistunnossa toimitetut pikaäänestykset 7, 31 ja 34 kohtaan esitetyistä tarkistuksista. Nämä äänestykset olivat mielestäni keskeisen tärkeitä. Toinen syy oli niin sanottuja seksuaalioikeuksia ja lisääntymisterveyttä koskevia oikeuksia koskeva päätös. Kolmas syy oli siirtyminen kohti tulevia eurooppalaisia veroja, joita vastustan jyrkästi, kuten olen todennut moneen otteeseen, varsinkin toteuttaessani vaalikampanjaani Euroopan parlamentin vaalien alla.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Vakavin talous- ja rahoituskriisi sitten 1930-luvun on vaikuttanut EU:hun voimakkaasti. Silti myös kehitysmaat kärsivät sen vaikutuksista suuresti ja ovat monesti voimattomia tekemään sille mitään. Vastuuton keinottelu, halu saada pikavoittoja, jotka ovat täysin irrallaan anglosaksisten maiden reaalitaloudesta, sekä liitoksistaan ratkeava rahoitusjärjestelmä ovat saattaneet rahamaailman kuilun partaalle. Kriisi johtuu myös globalisaation käsitteestä, jonka päätavoitteena on sääntelyn purkaminen kokonaan. Euroopan maat ottavat yhä enemmän velkaa elvyttääkseen talouksiaan. Monissa tapauksissa kehitysmaat eivät kuitenkaan voi toimia samoin kehnon taloustilanteensa vuoksi. Siksi niille on annettava mahdollisuus suojella tehokkaammin omia kansallisia talouksiaan tuontitavaroilta, jotka myydään polkumyyntihintaan ja jotka tuhoavat paikalliset markkinat ja paikallisen väestön elinkeinon. Meidän on annettava kehitysmaille mahdollisuus selvitä kriisistä omin neuvoin. Perinteisellä kehitysavulla ei ole juurikaan onnistuttu saavuttamaan sen tavoitteita. Meidän onkin puututtava ongelman ytimeen ja asetettava rahoitusmarkkinoille tiukkoja sääntöjä, estettävä keinottelu ja otettava nopeasti käyttöön rahoitusliiketoimista perittävä vero. Ongelmaa ei varmasti ratkaista milloinkaan mietinnössä ehdotetulla "globaalilla hallinnolla", joka vähentää entisestään sekä valtioiden että kansalaisten valtaa.

  Wojciech Michał Olejniczak (S&D), kirjallinen. – (PL) Kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnössä maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksista kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön pannaan aivan oikein merkille, ettemme ole nähneet viimeisten kahden vuoden aikana vain yhtä kriisiä vaan kokonaisen sarjan toisiinsa liittyviä kriisejä. Tämän tilanteen ei pitäisi johtaa kehitysmaille annettavan kehitysavun leikkaamiseen vaan sen korottamiseen.

Yhteisenä tavoitteena pitäisi olla se, että vuoteen 2010 mennessä bruttokansantuotteesta käytettäisiin kehitysapuun 0,56 prosenttia ja vuoteen 2015 mennessä 0,7 prosenttia. Väliaikaisen tuen lisäksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä, joilla muutetaan globaalin taloushallinnon rakennetta. Kannatan siksi Pittsburghin G20-kokouksessa annettujen sitoumusten välitöntä täytäntöönpanoa. Nämä sitoumukset koskevat sitä, että Kansainvälisen valuuttarahaston kiintiöosuuksista siirretään vähintään viisi prosenttia nousevan talouden maille ja kehitysmaille ja että kehitysmaiden ja siirtymävaiheessa olevien maiden äänivaltaa Maailmanpankissa lisätään vähintään kolme prosenttia.

Näiden toimenpiteiden pitäisi korreloida veroparatiisien lakkauttamiseen tähtäävien toimien kanssa. Myös niin sanottu Tobinin vero on rahoitusjärjestelmälle tärkeä ratkaisu, jonka käyttöönottoa kannattaisi harkita. Koska valiokunnan mietintö sisältää kaikki mainitsemani ehdotukset, päätin äänestää sen puolesta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Olen iloinen siitä, että mietintö hyväksyttiin, vaikkakin niukalla enemmistöllä (283 ääntä puolesta, 278 vastaan ja 15 tyhjää), varsinkin siksi, että tietyt kohta kohdalta -äänestykset, joita PPE pyysi heikentääkseen mietinnön tiettyjä kohtia, eivät onnistuneet. Nämä kohdat koskivat pankkijärjestelmän verotusta maailmanlaajuisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, rahoitusliiketoimista perittävää kansainvälistä veroa, velkojen takaisinmaksun keskeyttämistä ja velkojen perumista. Kaikki nämä kohdat hyväksyttiin reilulla enemmistöllä.

  Alf Svensson (PPE) , kirjallinen. – (SV) Äänestin 25. maaliskuuta maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön kohdistuvia vaikutuksia koskevaa mietintöä vastaan (2009/2150(INI)) lähinnä pankkijärjestelmän ja kansainvälisten rahoitusliiketoimien verottamista koskevan 31 kohdan sanamuodon vuoksi. "Tobinin veron" käyttöönottoon liittyisi epämieluisten sivuvaikutusten vaara. Nämä vaikutukset vahingoittaisivat kansainvälisiä markkinoita, joille köyhien maiden on tietenkin päästävä mukaan voidakseen kehittyä taloudellisesti oikeudenmukaisin ehdoin. Mielestäni ei ole selvää, miten Tobinin vero auttaisi ehkäisemään tulevia talouskriisejä ilman maailmanlaajuista yhteisymmärrystä ja kannatusta.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön kohdistuvia vaikutuksia koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska talous- ja rahoituskriisi vaikuttaa näihin maihin voimakkaimmin. Panemme hyvin huolestuneina merkille, että arvioiden mukaan kehitysmailla odotetaan olevan yli 300 miljardin dollarin rahoitusvaje vuonna 2010 ja että pahenevat budjettiongelmat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevissa maissa vaarantavat koulutuksen, terveyden, infrastruktuurin ja sosiaalisen suojelun kaltaisten keskeisten alueiden toiminnan ja kehittämisen yli 11,5 miljardilla dollarilla. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaimmin kehitysmaihin. Siksi me vaadimme komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kaikkia ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä toimia sekä nopeuttamaan tässä yhteydessä sopivan teknologian siirtoa kehitysmaihin. Lisäksi äänestin sen puolesta, että jäsenvaltiot ja komissio kiinnittäisivät erityistä huomiota ihmisarvoisen työn ja työsuojelun edistämiseen sekä sukupuolisyrjinnän ja lapsityövoiman torjuntaan ja seuraisivat tässä asiassa Kansainvälisen työjärjestön suosituksia ja että tämän järjestön asemaa on vahvistettava.

Edward Sciclunan mietintö (A7-0010/2010)

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroalue on kohdannut kahden viime vuoden aikana suuren talouskriisin. Yhtenäisillä menettelytavoillaan sekä johdonmukaisilla ja olennaisilla toimenpiteillään EKP on varmistanut, että kriisin vaikutukset ovat pysyneet euroalueella mahdollisimman vähäisinä. Kreikka on tästä poikkeus. Sen tilanne pääsi syntymään ajan mittaan pahentuneiden ja salassa pysyneiden systeemisten virheiden seurauksena. Talouskriisillä on ollut selvästi voimakkaammat vaikutukset euroalueen ulkopuolella. Esimerkkinä tästä voidaan mainita Romania, missä kriisin vaikutukset ovat huomattavat nykyisistä asianmukaisista taloudellisista toimenpiteistä huolimatta. Vastuullinen veropolitiikka olisi pienentänyt vaikutuksia paljon, eikä Romanialla olisi ollut vuonna 2009 eli kriisin ensimmäisenä vuotena 5,4 prosentin budjettivajetta, kun vain vuotta aiemmin sen talouskasvu oli ollut ennätyksellinen. Vaikka euroalueen maat ovat jo ilmoittaneet viimeisten kuuden kuukauden aikana talouksiensa olevan taas mustan puolella, Romaniassa nähdään ensimerkkejä talouden elpymisestä vasta nyt, joskin nämä merkit ovat jokseenkin vaatimattomia. Tämä ei voi kuitenkaan jatkua ilman, että pienennämme budjettivajettamme voimakkaasti, mikä on tarpeen, jottemme päädy samaan tilanteeseen kuin Kreikka. Meidän on otettava viipymättä käyttöön mekanismeja, joiden avulla jäsenvaltioille määrätään seuraamuksia, elleivät ne täytä hyvin tärkeitä kansantaloudellisia indikaattoreita.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestin EKP:n vuosikertomusta 2008 koskevaa mietintöä vastaan. EKP on tarjonnut kaupallisille pankeille vuodesta 2008 lähtien likviditeettiä asettamatta kuitenkaan täsmällisiä ja tiukkoja sääntöjä ja kriteereitä sille, miten tämä ylimääräinen likviditeetti on käytettävä. Tämän seurauksena pk-yrityksille ja kuluttajille myönnetyt lainat ovat vähentyneet eikä kuluttajien velkaantuneisuusaste ole laskenut odotusten mukaisesti. Samalla EKP on osoittanut jälleen kerran, ettei se kykene panemaan pistettä sille, että kaupalliset pankit pitävät sitä pilkkanaan lainaamalla EKP:ltä yhden prosentin korolla ja myöntämällä valtioille lainaa paljon korkeammilla koroilla. Meidän on tunnustettava, ettei keskuspankkien riippumattomuus ollut oikea valinta sen enempää demokraattisen ja poliittisen valvonnan kuin taloudellisen tehokkuudenkaan näkökulmasta. Meidän on nyt säänneltävä rahoitusalaa tiukasti ja rajoitettava myös sen kokoa ja vaikutusvaltaa suhteessa reaalitalouteen.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Euroopan keskuspankin tavalla reagoida nykyiseen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisin toteuttamalla toimenpiteitä, varsinkin toimenpiteitä, joiden turvin jäsenvaltiot ovat voineet muun muassa säilyttää maksuvalmiutensa, myöntää luottoja yrityksille ja madaltaa korkoja, on ollut erittäin suuri merkitys.

Siksi katson, että selviytymisstrategioissa on tähdättävä rahoitusmarkkinoiden aitoon vakauteen, sillä muuten joudumme kärsimään uudelleen ja voimakkaammassa muodossa vaikutuksista, joita olemme jo kokeneet mutta joiden vaikutuksia nämä toimenpiteet ovat lieventäneet. Lisäksi katson, että meidän pitäisi harkita vakaus- ja kasvusopimuksen muuttamista joustavoidaksemme sitä ja mukauttaaksemme sen nykytilanteen kaltaisiin poikkeustilanteisiin.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Kuten tiedämme, nykyinen kriisi johtuu osaksi Euroopan keskuspankin (EKP) päätöksistä. On kiinnostavaa havaita, että mietinnössä kyllä arvostellaan EKP:n toimia. Siinä pannaan merkille, että EKP ei Kansainvälisen valuuttarahaston ja muiden kansainvälisten laitosten tapaan onnistunut talousennusteissaan ennustamaan vuoden 2008 taantuman vakavuutta. Samoin siinä pannaan merkille, että "EKP ei laskenut korkoja yhtä jyrkästi kuin muut keskuspankit, kuten Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankit, ja koronlaskut eivät olleet niin jyrkkiä kuin monet taloustarkkailijat tuolloin odottivat".

Mietinnössä kuitenkin puolustetaan edelleen EKP:tä ja sen suuntaviivoja, myös hyvin ristiriitaisella tavalla. Äänestimme siksi mietintöä vastaan. Mietinnössä on kuitenkin harkitsemisen arvoisia kohtia, varsinkin kohta, jossa todetaan Euroopan parlamentin olevan "pettynyt siihen, että EKP:n pumppaama ylimääräinen likviditeetti ei helpottanut riittävästi teollisuuden, etenkään pienten ja keskisuurten yritysten, luottolamaa vaan sen sijaan jotkut pankit käyttivät sitä marginaaliensa parantamiseen ja tappioidensa kattamiseen".

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan keskuspankin kiittäminen sen toimista vuonna 2008 on väkinäistä, enkä halua osallistua siihen. EKP ei nähnyt suuren kriisin tulevan, eikä se varsinaisesti loistanut sen sääntelyssäkään, joka on kaukana täydellisestä. Mielestäni emme ole ottaneet kriisistä opiksemme lainkaan: luotamme edelleen kouralliseen anglosaksisten maiden luokituslaitoksia, jotka eivät luokittele valtioita nyt yhtään sen paremmin kuin ne luokittelivat pankkeja ja vahingollisia rahoitustuotteita aikaisemmin. Haluamme edelleen "rauhoitella" täysin järjenvastaisia markkinoita, joilla vihamielinen keinottelu yhtä valtiota vastaan lisääntyy, vaikka meidän pitäisi hankkiutua eroon keinottelusta luopumalla rahataloudellisesta oikeaoppisuudesta. Valmistaudumme palaamaan nopeasti samoihin toimintatapoihin, jotka myötävaikuttivat kriisiin, "julkistalouden kestävyyden" nimissä mutta mahdollisen elpymisen ja kotitalouksien ostovoiman kustannuksella. Ennen kaikkea me emme tee mitään konkreettista muuttaaksemme järjestelmää. Lainsäädäntöä, jota esitätte pitävänne tärkeänä harhauttaaksenne kansalaisia, on lykätty Gordon Brownin ja Angela Merkelin varovaisuutta vaativien vaalien jälkeiseen aikaan. Se on virhe: heidän mahdolliset seuraajansa sopisivat tämän maailman kanssa yhteen aivan yhtä hyvin kuin hekin.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Tästä mietinnöstä ei ole paljoakaan sellaista sanottavaa, joka ei olisi itsestään selvää. Selvästikin nyt, enemmän kuin koskaan, rahalaitosten on tarpeen pysähtyä arvioimaan lähestymistapaansa. Viimeisten kahden viikon aikana Irlannin suurimman pankin kaksi entistä korkean tason johtajaa on pidätetty yllätysratsioissa. Tämä on dramaattinen osoitus siitä, että tarvitsemme vastuullista ja moraalista varainhoitoa. Haluan tuoda esiin vain yhden asian – nimittäin sen, että meidän on lisättävä rahalaitostemme avoimuutta niin alueellisesti, kansallisesti kuin EU:ssakin. Mietinnössä vaaditaan avoimuuden lisäämistä, ja olen varma, että Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö kannattaa tätä.

  Arlene McCarthy (S&D), kirjallinen. – (EN) Työväenpuolueeseen kuuluvat kollegani ja minä kannatamme voimakkaasti jäsen Sciclunan tekemää työtä. Kiinnitän erityistä huomiota siihen, että hänen mietinnössään korostetaan talouskasvun olevan paras keino torjua liiallisia vajeita. Tämä on selvä vastaus niille, jotka vaativat tarpeetonta keskittymistä lyhytaikaisiin menoleikkauksiin, jotka voisivat itse asiassa vaarantaa kasvun pitkällä aikavälillä. Tulevina vuosina talouden elpyessä rahoituskriisistä vajeita on pienennettävä vakaasti, mutta ainoa tehokas tapa varmistaa finanssipolitiikan kestävyys pitkällä aikavälillä ja suojella kansalaisia on se, että taloutemme kasvaa ulos kriisistä.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Äänestän tätä mietintöä vastaan, sillä siinä tuetaan sokeasti uusliberalistista logiikkaa, joka on syypää talous-, sosiaali- ja ympäristökriisiin, jonka seurauksista kaikki kärsimme. Sen lisäksi, että meille esitetty teksti on äärimmäisen ahdasmielinen, siinä myös ylenkatsotaan kansalaisia, varsinkin kreikkalaisia. Miten parlamentti voi äänestää näin häpeällisen tekstin puolesta, jossa kyseenalaistetaan Kreikan liittyminen euroalueeseen parlamentin ajaman politiikan seurauksena syntyneen budjettivajeen vuoksi? Tällainen EU on selvästikin taas kansan uusi vihollinen.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Koko maailmaa samanaikaisesti koettelevan vakavan talouskriisin vaikutukset tuntuvat erityisen voimakkaina EU:ssa. Euroopan keskuspankki reagoi kriisiin tehokkaalla tavalla, vaikka toisinaan se toimi myöhään tai ei riittävän jämäkästi. Viittaan erityisesti koronlaskupolitiikkaan, joka oli radikaalimpaa ja tehokkaampaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa.

Meidän on otettava opiksemme tekemistämme virheistä voidaksemme välttää niitä tulevaisuudessa. On huomattava, että Lissabonin sopimuksen myötä EKP:stä on tullut EU:n toimielin. Tämä tarkoittaa, että parlamentin vastuu on kasvanut, sillä parlamentista on tullut toimielin, jonka kautta EKP vastaa nyt tekemisistään EU:n kansalaisille.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (ES) Euroopan parlamentin jäsenten enemmistön tavoin äänestin tämän mietinnön puolesta. Asia ei ollut kiistanalainen, eikä täysistunnossa tehty tarkistuksia, jotka voisivat heikentää mietinnön perussisältöä.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) EKP:n vuosikertomuksessa 2008 käsitellään kriisin syitä ja olosuhteita hyvin. Vuosi 2008 – jolloin vuosikymmenten suurimman talouskriisin akuutti vaihe alkoi – ratkaisi sen, miten maailmantalous ja EU:n talous kehittyisivät pitkän aikaa.

Viimeiset kaksi vuotta ovat epäilemättä olleet EKP:n historian vaikeinta aikaa. EKP on joutunut torjumaan EU:n talouteen vakavasti vaikuttanutta kriisiä. Kriisin ensisijaisia makrotaloudellisia seurauksia ovat jäsenvaltioiden kasvavat budjettivajeet ja kasvava velka. Sopimuksen mukaan EKP vastaa ensisijaisesti "hintavakaudesta" eli matalasta inflaatiosta. Miten EKP on hoitanut tehtävänsä? Kysymykseen on vaikeaa vastata varmuudella. Inflaatio jää toki tällä hetkellä EKP:n asettaman ylärajan alle, mutta on huomattava, että kriisin ensimmäisinä kuukausina se ponnahti euroalueen kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle ja laski äkillisesti myöhemmin.

Uskon kuitenkin, että tämä epävakaus selittyy kriisin aiheuttamalla yllätyksellä. Lokakuusta 2008 eteenpäin EKP:n voidaan kuvailla harjoittaneen aktiivista ja joustavaa rahapolitiikkaa. EKP omaksui kriisin suhteen erilaisen strategian kuin muut johtavat keskuspankit eri puolilla maailmaa. Odotamme edelleen näiden toimien tuloksia. EU on selvästikin nousemassa kriisistä, mutta tilanne on edelleen epävarma. Onko EKP valmis toiseen kriisiin, jota jotkut taloustieteilijät pitävät mahdollisena?

  Peter Skinner (S&D), kirjallinen. – (EN) Pidän myönteisenä tätä kollegani jäsen Sciclunan laatimaa mietintöä, jossa hän on tuonut esiin huolella harkitun näkemyksensä ja jonka parissa hän on tehnyt kovasti töitä saadakseen päätöslauselman läpi yhdessä äänestyksessä. Siispä kompromisseja on varmasti tehty paljon, ja tällä on taipumusta peittää olemassa olevat mielipide-erot. Olen erityisen huolissani siitä, että samalla kun Yhdysvaltojen keskuspankin roolista esitetään kysymyksiä, keskustelussamme EKP:stä ei esitetä samanlaisia syvällisiä kysymyksiä. Erityisen huolestuttavaa on se, miten merkittäviä mikrovalvonnan leväperäisyydet ovat ja onko EKP viimeaikaisessa kriisissä hoitamansa tehtävän ansiosta automaattisesti pätevä osallistumaan niin suoraan tähän tehtävään vai tuoko se mukanaan merkittävän mainetta uhkaavan riskin.