Puhemies. - (EN) Esityslistalla on seuraavana Stéphane Le Follin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan puolesta laatima mietintö EU:n maataloudesta ja ilmastonmuutoksesta (SEC(2009)0417 – 2009/2157(INI)) (A7-0060/2010).

  Stéphane Le Foll, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopan parlamentille esittelemässäni mietinnössä pyritään osoittamaan, että maataloudella voi olla merkittävä asema ilmaston lämpenemisen torjunnassa.

Luonto on tällä viikolla muistuttanut meitä tulivuoren välityksellä siitä, että se voi vaikuttaa huomattavalla tavalla ihmisten toimintaan ja ilmastoon. Tämä tarkoittaa kuitenkin, että ihmisten ja erityisesti eurooppalaisten on kaikesta huolimatta otettava vastuu ilmaston lämpenemiseksi kutsutun ilmiön torjumisesta.

Mietintöni tarkoituksena on osoittaa, että maatalous voi vähentää edelleen sekä hiilipäästöjään että fossiilisten polttoaineiden kulutustaan ja että se voi ennen kaikkea samalla edistää hyvin merkittävällä tavalla hiilidioksidin varastoimista. Tämän ansiosta hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää maailmanlaajuisesti ja varastoidun ja talteen otetun hiilidioksidin osuutta voidaan kasvattaa.

Mietinnössä pyritään osoittamaan, että maatalouden alalla on luovuttava karsinoivasta ajattelutavasta, jonka mukaan tietyn ongelman ilmaantuessa laaditaan uusi direktiivi yksinomaan sen ratkaisemiseksi, oli kyse sitten maaperästä, vedestä, torjunta-aineista tai jostain muusta. Tämän sijaan maatalouden ongelmiin tulisi etsiä ratkaisuja kokonaisvaltaisemmalla ja järjestelmällisemmällä tavalla.

Tämän lähestymistavan sisällä on löydettävä etenemisväyliä, joiden kautta voidaan varmistaa, että maatalous energiankulutuksensa leikkaamisen lisäksi myös osallistuu aktiivisesti hiilidioksidin varastoimiseen. Kyse on erityisesti fotosynteesistä ja biomassasta sekä erityisesti alasta, joka on sydäntäni lähellä, nimittäin maaperästä ja eurooppalaisen maaperän kyvystä varastoida orgaanista hiiltä.

Uskon, että mietinnössä esittelemäni lähestymistapa, jonka toivon saavan kannatusta Brysselin istuntojaksolla pidettävässä äänestyksessä, avaa eurooppalaiselle maataloudelle oven uuteen kestävyyden aikakauteen ja johtaa ekologisempaan tilaan, jonka ansiosta Eurooppa astuu askeleen monien muiden mantereiden ja maatalousjärjestelmien edelle. Tämä kohentaisi maatalouden taloudellista suorituskykyä, ekologista suorituskykyä ja sitä kautta myös yhteiskunnallista suorituskykyä.

Mietinnössä keskitytään tarkastelemaan siis maatalouden ja ilmaston lämpenemisen välistä suhdetta. Samalla siinä myös ainakin pyritään tarkastelemaan muita tapoja ruokkia erityisesti tulevaa keskustelua vuoden 2013 jälkeisestä maatalouspolitiikasta.

Osoitan sanani komissiolle. Olen jo useaan otteeseen keskustellut asiasta maatalousasioita käsittelevien viranomaisten kanssa. Aion keskustella asiasta myös eri ministereiden kanssa tilaisuuden tullen. Meidän on tehtävä suunnanvaihdos. Vuoden 2013 yhteisen maatalouspolitiikan on oltava kunnianhimoinen. Sen tavoitteiden on voitava auttaa kansalaisia ymmärtämään, mistä syystä yhteistä maatalouspolitiikkaa tarvitaan.

Yhteistä maatalouspolitiikkaa tarvitaan, koska Euroopan maatalouden on samanaikaisesti taattava elintarviketurva ja pyrittävä kohti kestävyyttä. Tätä ehdotan mietinnössäni ja toivon, että Euroopan parlamentin suuri enemmistö tukee tätä ehdotusta.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, kiitän esittelijää tästä mietinnöstä. Maatalous on talouden ala, joka voi tehdä ympäristönsuojelun eteen eniten jo nyt ja myös jatkossa. Maatalouden kasvihuonepäästöjä on jo onnistuttu vähentämään 20 prosentilla. Tämän lisäksi maatalousmaat ja kasvit varastoivat suuria määriä hiilidioksidia ilmakehästä. Maatalous on siis osa ilmaston lämpenemisen torjuntaa. Elintarvikkeiden tuottaminen yli 500 miljoonalle EU:n kansalaiselle on asetettava etusijalle, mutta samalla luonnonvaroja on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta on suojeltava niin hyvin kuin mahdollista.

Maanviljelijät eivät pysty tähän yksin. He tarvitsevat tuekseen vahvaa eurooppalaista maatalouspolitiikkaa. Vain näin me voimme tuottaa riittävästi ruokaa maailman kasvavalle väestölle ja samalla suojella ympäristöä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, herra Le Follin mietintö on äärimmäisen tärkeä, koska eurooppalainen ruoan tuotanto ja maatalous ovat tärkeitä asioita..

Euroopan on oltava omavarainen, se on tärkeää myös ilmastonmuutoksen estämiseksi, koska lyhyet kuljetusmatkat ja lähiruoka ovat parasta ilmastomuutosta estävää toimintaa.

Maatalouden on oltava ekologisesti kestävää ja tässä asiassa meillä on paljon tehtävää. Euroopan unionin jäsenvaltiot voivat toimia tässä asiassa etujoukkoina ja Euroopalla ja jäsenvaltioilla on siinä mielessä tähän hyvät edellytykset, että meillä on mahdollisuus satsata tutkimukseen.

  Martin Häusling (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Le Follia vilpittömästi tästä mietinnöstä. Tämä mietintö sisältää erittäin tärkeitä näkökohtia, jotka meidän on huomioita tulevaisuudessa. Ilmastonsuojelun tulee myös sisältyä maatalousuudistukseen; se on huomioitava tässä uudistuksessa. Tulevaisuudessa tarvitaan kestäviä ja ekologisesti hyvin perusteltuja toimintatapoja, jotka takaavat, että ympäristöä suojellaan. Maatalous ei ole ilmastonsuojelussa vain uhrin asemassa; se on myös ilmastonmuutoksen merkittävä aiheuttaja. 10 prosenttia kasvihuonepäästöistä on yhä peräisin maataloudesta. Myös tätä osuutta on pienennettävä.

Meidän on lisäksi pantava merkille eräs jäsen Le Follin mietinnössä mainittu asia, nimittäin se tosiseikka, että EU:hun tuodaan suuria määriä soijaa esimerkiksi Brasiliasta. Lisäksi eurooppalainen maatalous on osin vastuussa siitä, että luonnontilaisia metsiä hakataan kolmansissa maissa hyvin intensiiviseen maanviljelykäyttöön. Näiden toimien vaikutukset tuntuvat lopulta myös Euroopassa asti. Meidän on pohdittava tätä tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa meidän on myös pyrittävä palauttamaan Euroopan oma proteiinituotanto. Tämä voi auttaa osaltaan ratkaisemaan ilmastonsuojeluun liittyviä ympäristöongelmia.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Erittäin merkittävä näkökohta jäsen Le Follin mietinnössä on se, että ilman maataloutta me emme edes voisi ryhtyä toimiin ilmastonmuutosta vastaan. Ajattelen tässä yhteydessä erityisesti myös metsätaloutta, joka ei edelleenkään saa riittävää tukea. Olen täysin samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden maatalouden tulee olla ekologisempaa ja ympäristöystävällisempää. Tämä on toisaalta hyvin tärkeää. Toisaalta maatalous tuottaa lukuisia ympäristöystävällisiä julkisen sektorin hyödykkeitä, joita ovat muun muassa luonnon monimuotoisuus, maaseudun suojelu ja puhdas vesi. Markkinat eivät palkitse niiden tuottamista riittävästi, eikä sitä palkitse yhteinen maatalouspolitiikkakaan. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulee vuodesta 2013 lähtien luoda markkinat ympäristöystävällisille julkisen sektorin hyödykkeille, jotta maanviljelijät saavat lisäpalveluita ja hyvitystä korvauksena suorittamistaan lisäpalveluista.

  Sari Essayah (PPE). – (FI) Arvoisa puhemies, tämä valiokunta-aloitteinen mietintö koskee äärimmäisen tärkeää alaa, sillä tulevaisuudessa maatalouden rooli vain vahvistuu entisestään. Ruoan kysyntä kasvaa maailmassa nopeasti samaan aikaan kun ilmastonmuutos vähentää maapallon viljelyalaa, ja myös kuluttajien vaatimukset ruoan laadun suhteen kasvavat.

Sen lisäksi, että Euroopan on huolehdittava luotettavasti omasta ruokaturvastaan, sen on osallistuttava muiden maanosien ruokahuoltoon.

Myös panostaminen kestävään metsätalouteen ja puun entistä parempaan hyödyntämiseen on nähtävä tärkeänä osana EU:n ilmastopolitiikkaa. Sen vuoksi olinkin hieman pettynyt siihen, että EU:n 2020-strategiassa panostettiin olemattoman vähän maa- ja metsätalouteen. Maa- ja metsätaloudella on kuitenkin aivan elintärkeä rooli eurooppalaisten elintarviketurvallisuudesta, bioenergian tuotannon tehostamisesta ja maaseutualueiden elinvoimaisuudesta huolehdittaessa.

  Marit Paulsen (ALDE). – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää tästä hyvin virkistävästä uudesta lähestymistavasta. Olen vakuuttunut, että maatalous ja metsätalous ovat selvästi tärkeimmät osatekijät hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja erityisesti pyrittäessä sitomaan hiilidioksidia puihin, kasveihin, juuriin ja maaperään. Tämä ei edellytä uuden teknologian käyttöönottoa tai tutkimushankkeita, sillä meillä on jo tarvittava asiantuntemus ja välineet.

Puhuin juuri eläintensuojelusta ja eläinten hyvinvoinnista. Haluan siksi esittää rohkean kysymyksen: eikö meidän tulisi uudistaa itseään yhteistä maatalouspolitiikkaa? Jos me maksaisimme maanviljelijöille kaikista heidän koko yhteiskunnalle tuottamistaan hyödykkeistä, jotka ovat tässä tapauksessa elämälle välttämättömiä, niin silloin me maksaisimme heille siitä, mitä he tekevät, emmekä siitä, mitä he omistavat.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Haluan aluksi onnitella esittelijää hänen kokonaisvaltaisesta tavastaan käsitellä yhtä tämän hetken tärkeimmistä kysymyksistä. Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista ympäristölle sekä taloudelle ja yhteiskunnalle aiheutuvista vaaroista. Sadot vaihtelevat vuodesta toiseen äärimmäisten ilmasto-olosuhteiden vaikutuksesta, ja tämä vaikuttaa välillisesti kaikkiin talouden aloihin, maatalouteen tietysti kaikkein eniten.

Näissä olosuhteissa Euroopan komission strategioissa on huomioitava sekä eurooppalaiseen maatalouteen kohdistuvien haittojen ehkäiseminen että niiden lieventäminen toteuttamalla haitoista eniten kärsivillä aloilla toimintasuunnitelma. Viittaan tässä yhteydessä maatalouden mukauttamiseen uusiin olosuhteisiin: metsittämiseen, maatalouden vesivarojen hallintaan ja saastuneen maaperän muokkaamiseen ympäristöystävälliseksi.

Toisen toimenpiteen on oltava ilmastonmuutoksen syiden poistamiseen tähtäävä tulevaisuussuunnitelma, jolla edistetään vähähiilisempää maailmantaloutta ja energian toimitusvarmuutta. Euroopan unionin on säilytettävä johtava asemansa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ilmastonmuutos ei saa jäädä nykyisten taloudellisten vaikeuksien varjoon.

  Czesław Adam Siekierski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, olen vaikuttunut tämän mietinnön kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Haluan kuitenkin esittää yhden kysymyksen. Mikä on maatalouden todellinen vastuu ilmastonmuutoksesta ja mikä on sen vaikutus ilmastonmuutokseen? Tarkoitan sekä myönteisiä että haitallisia vaikutuksia. Ovatko tiede ja tutkimustulokset todella riittävän vahva peruste lisätä näin merkittävästi tukea ilmaston lämpenemisen torjumiseen, kun tätä ilmiötä ei ole vielä täysin määritelty? Juuri nyt meidän olisi kiireesti puututtava Euroopan unionin sosioekonomisesta tilanteesta johtuviin vaikeisiin ongelmiin, talouskriisin seurauksiin ja työttömyyteen.

Missä määrin yhteinen maatalouspolitiikka toteuttaa nykyisellään ilmastonsuojelun vaatimuksia ja mitä välineitä YMP:n yhteydessä voidaan tällä alalla käyttää tulevaisuudessa?

  Chris Davies (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ottaa puheeksi kotialueeni. Asun kauniin Saddleworth Moorlandsin alueen reunalla, Manchesterin ja Leedsin kaupunkien välisellä alueella. Se on Englannista Skotlantiin asti ulottuvan turvesuoalueen eteläinen osa.

Tämän tyyppiset elinympäristöt ovat Euroopassa hyvin harvinaisia. Siitä huolimatta Saddleworth Moorlandsin aluetta ovat 250 vuoden ajan rasittaneet teollisuussaasteet, jotka ovat tuhonneet valtaosan alueella viihtyneistä lajeista. Saastumisen lisäksi ympäristöä ovat tuhonneet liikalaiduntaminen, mahdollisesti lampaiden toimesta, sekä tulipalot. Soiden kuivuessa ilmaan vapautuu kasvihuonekaasuja. Tältä ennen niin kauniilta alueelta vapautuu nyt valtavia määriä ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä kaasuja.

Kansallinen lintuyhdistys, The Royal Society for the Protection of Birds, yrittää nyt palauttaa alueen elinympäristön ennalleen ja saada turvesuon muodostaneen rahkasammaleen kasvamaan uudelleen. Tämä työ ei vaadi miljoonien eurojen rahoitusta – kyse on joistain kymmenistä tuhansista tai mahdollisesti joistain sadoista tuhansista euroista. Kyse on pienestä osatekijästä, joka voi edistää luonnon monimuotoisuuden palauttamista ja säilyttämistä sekä tämän suoympäristön suojelua, jonka avulla kasvihuonekaasujen vapautuminen suosta ilmakehään voidaan estää. Meidän ei pidä unohtaa tätä yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista tarkasteltaessa.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Maatalous tuottaa merkittävän osan hiilidioksidipäästöistä. Siksi me pidämme erityisen tärkeänä maatalouden energiatehokkuuden kehittämistä. Kehotan komissiota tarkkailemaan elintarvikkeiden korkeiden hintojen sekä energian hinnan nousun välistä yhteyttä erityisesti nykyisin käytettävien polttoaineiden osalta.

On syytä muistaa, että energiakasvien kestävää viljelyä lisäävät kannustimet eivät saa vaarantaa elintarviketuotantoa. Tästä syystä me vaadimme komissiota seuraamaan biopolttoaineiden tuotannon lisääntymisen vaikutuksia Euroopan unionissa ja kolmansissa maissa maankäytössä tapahtuvien muutosten sekä elintarvikkeiden hintojen ja niiden saatavuuden suhteen.

Me vaadimme komissiota ja jäsenvaltioita edistämään tutkimusta ja kehitystä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tarkoitan tällä erityisesti biopolttoaineiden seuraavaa sukupolvea koskevaa tutkimusta.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää, jäsen Le Follia, tästä varsin tärkeästä maataloutta ja ilmastonmuutosta koskevasta mietinnöstä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on maailmanlaajuisesti ehdottoman keskeinen tavoite. EU panostaa siihen erittäin merkittävällä tavalla, ja myös maatalous tekee osansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU:lla on kasvihuonepäästöjä rajoittava politiikka. Maatalous tarjoaa uusiutuvia energianlähteitä hyödyntämällä paremmin koko kiertokulkua ja kaikkia maatalouden tuottamia hyödykkeitä. Lisäksi EU:n maatalouspolitiikalla pyritään optimoimaan viljelysmaiden käyttö hiilinieluina.

Vuoden 1992 uudistuksesta lähtien on tapahtunut merkittävää kehitystä eri ympäristönäkökohtien sisällyttämisessä yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Hiljattainen "terveystarkastukseksi" kutsuttu uudistus oli uusi askel tähän suuntaan; siinä keskityttiin erityisesti ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja siihen sopeutumiseen.

Nykyinen yhteinen maatalouspoliittinen kehys tarjoaa tasapainoisen lähestymistavan, jossa huomioidaan täydentävien ehtojen kautta toteutetut erilaiset sitovat vaatimukset. Se asettaa rajat joillekin maanviljelykäytänteille ja tarjoaa myönteisiä kannustimia ilmastoystävällisiin käytänteisiin maaseudun kehittämisen välityksellä.

Komissio yhtyy täysin siihen näkemykseen, että ilmastonmuutokseen on puututtava nyt maailmanlaajuisella tasolla, ja on tärkeää, että muut seuraavat meidän esimerkkiämme. Meidän on toisaalta autettava yhä EU:n maataloutta lieventämään ilmastonmuutosta vähentämällä sen omia kasvihuonepäästöjä, lisäämällä hiilidioksidin talteenottoa maaperään ja käyttämällä muista lähteistä saatavaa uusiutuvaa energiaa. Toisaalta meidän on tuettava maatalouden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä elintarvikkeiden tuottamisessa. Näin me voimme osoittaa, että molemmat tavoitteet – sekä elintarviketurva että ekologinen kestävyys – on mahdollista saavuttaa.

Komissio aikoo tarkastella tapoja sisällyttää sopeutumista ja lieventämistä koskevat tavoitteet aiempaa paremmin yhteisen maatalouspolitiikan välineisiin valmistellessaan vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa huomioiden käynnissä olevien ilmastonmuutosneuvotteluiden tulokset.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan kahden viikon kuluttua seuraavalla Brysselin istuntojaksolla.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. – (CS) Ilmastonmuutos vaikuttaa ja tulee myös tulevaisuudessa vaikuttamaan suoraan maatalouteen, sillä maataloudessa on kyse elävistä organismeista ja sen tuloksiin vaikuttavat ennen kaikkea maaperän, veden ja ilman laatu. Valitettavasti maatalous myös tuottaa osan – lähes 10 prosenttia – kasvihuonekaasuista. Typpipitoisista lannoitteista vapautuu typpioksiduulia, ja karjan ruoansulatuksesta syntyy metaania. Luonnollisesti nimenomaan maatalous voi auttaa torjumaan ilmastonmuutosta erityisesti hyödyntämällä uusia maanmuokkausmenetelmiä, joiden tarkoituksena on suojella maaperää ja vähentää hiilidioksidin varastoitumista, sekä metsätalouden ja peltometsätalouden sekä luonnonmukaisen viljelyn tukemisen kautta. Yhdyn täysin esittelijän näkemykseen uudesta, aidosta eurooppalaisesta metsäpolitiikasta, joka mahdollistaisi metsien hoidon ja tuotannon tukemisen. Metsien hyödyntämisessä ei tule keskittyä pelkkään taloudellisen hyödyn tavoitteluun, oli kyse sitten puolikansallisista tai yksityisistä maista. Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että metsillä on ainutlaatuinen kyky varastoida hiilidioksidia luonnollisessa ja saastuttamattomassa muodossa. Metsät auttavat myös ratkaisemaan maaperän eroosioon ja kulumiseen sekä vesipulaan ja saastumiseen liittyviä ongelmia sekä suojelemaan kasvien ja eläinten monimuotoisuutta. Tuen mietinnön hyväksymistä kaikista näistä syistä.

  Mairead McGuinness (PPE) , kirjallinen. – (EN) Tämä mietintö maatalouden roolista ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisessä on erittäin ajankohtainen ja pidän sitä hyvin tervetulleena. Vuoden 2009 elintarvike- ja maataloustilannetta koskevassa FAOn raportissa "The State of Food and Agriculture 2009" korostetaan karjankasvatuksen välttämättömyyttä maailmanlaajuisen elintarviketuotannon kannalta. Jotta maailmanlaajuiseen elintarvikkeiden kysyntään voidaan vastata, nykyinen tuotantotaso on säilytettävä. Maailman väestön tarvitsema riittävä ravinto on kuitenkin tuotettava tavalla, joka ei johda ilmaston tilan heikkenemiseen. Näiden kahden tavoitteen välille on löydettävä tasapaino. Eurooppalaisten viljelijöiden osaa ilmastonmuutoksen torjunnassa tullaan selventämään käynnissä olevissa keskusteluissa vuoden 2013 jälkeisestä YMP:stä. On ehdottoman tärkeää, että EU auttaa viljelijöitään löytämään oikean tasapainon.

Tuen täysin mietinnössä esitettyä vaatimusta korvata viljelijöille heidän toimensa päästöjen vähentämiseksi ja tukea heitä ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteisiin sopeutumisessa. Mietinnössä esitetty ehdotus kehittää EU:n tasolla strategia sään ääri-ilmiöiden EU:n maataloudelle aiheuttamien haittojen lieventämiseksi on tervetullut ja todellakin hyvin aiheellinen, sillä maanviljelijät ovat viime kuukausina joutuneet kestämään poikkeuksellisen vaikeita ilmasto-olosuhteita.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Ilmastonmuutoksella on välitön vaikutus maatalouteen. Raskaimmin sen seuraukset kohdistuvat maaseutuväestöön, jonka toimeentulo on riippuvainen maataloudesta. Yksi ilmastonmuutoksesta eniten kärsivistä ryhmistä ovat naiset. Tämä johtuu siitä, että naiset toisaalta muodostavat monissa maissa merkittävän osan maatalouden työvoimasta ja toisaalta heillä on miehiä heikommat mahdollisuudet ansaita tuloja.

Tällä vuosituhannella harjoitettavat maatalousmenetelmät edellyttävät inhimillistä panosta, jonka on vastattava lukuisiin vaatimuksiin: Elintarviketurva ja elintarvikkeiden turvallisuus on taattava maailman koko väestölle, jonka odotetaan vuonna 2050 nousevan 9 miljardiin. Elintarviketuotantoon tähtäävän maatalouden määrällistä ja laadullista kasvua tukevat toimet on sovitettava yhteen biopolttoaineiden tuotannon asettamien kehitysvaatimusten kanssa. Ekosysteemejä on suojeltava, ja talouden kasvun ja ympäristön pilaantumisen välinen syy-seuraussuhde on rikottava.

Meidän on laadittava uusi, uudenlaiseen lähestymistapaan perustuva strategia, joka keskittyy kestäviin maatalouden tuotantomalleihin ja edellyttää lisätukia asetetuista tavoitteista johtuvien lisäkustannusten – kuten ympäristösertifiointia koskevien paikallisten sopimusten – kattamiseksi. Mallin on keskityttävä myös "vihreiden työpaikkojen" luomiseen ja naisten integroimiseen työmarkkinoille; esimerkkejä tästä ovat maaseutualueiden suojelu, monimuotoisuuden suojelu sekä vihannesten ja kukkien kasvatukseen tarkoitetut kasvihuoneet.