Artikkeli
 

Kaasua, kaasua, kaasua: kriisistä kohti energiavarmuutta?

Energia - 13-01-2009 - 19:51
Jaa / tallenna
Lähikuva venäläiseltä Sudjan kaasuasemalta läheltä Ukrainan rajaa 11. tammikuuta 2008. EU:n tarkkailijat saapuivat asemalle tarkkailemaan Ukrainan kautta kulkevia Venäjän kaasutoimituksia. ©BELGA/EPA/SERGEY DOLZHENKO

Mepit puivat kaasukriisiä Strasbourgissa

Venäjän ja Ukrainan kaasukiista otti panttivangikseen myös Euroopan kaasutoimitukset. Samalla kun EU odottelee kriisin laukeamista, mepit pohtivat keskiviikkona kriisin opetuksia Venäjän kaasusta riippuvan Euroopan energiaratkaisuille. Noin 42 prosenttia EU:n tarvitsemasta kaasusta tulee Venäjältä ja 90 % sen kaasusta kulkee Eurooppaan Ukrainan kautta.

EU:n, Venäjän ja Ukrainan neuvottelut johtivat maanantaina sopuun, jonka pitäisi varmistaa Ukrainan kautta EU:hun ja muualle Eurooppaan toimitettavan kaasun perillemeno. Kolmikon tarkkailijat seurasivat alkuviikosta kaasutoimitusten käynnistämistä.
 
Venäjä sulki Ukrainan ja samalla muun Euroopan kaasuhanat tammikuun alussa, kun viikkojen neuvottelut Ukrainan kaasurästeistä ja vuoden 2009 toimitusehdoista päättyivät tuloksetta. Ukraina hylkäsi Gazpromin mukaan kaasuyhtiön tarjouksen siirtyä asteittain kohti markkinahintoja ja uuden 250 dollaria per tuhat kuutiometriä -hinnan. Maakaasun maailmanmarkkinahinta ylittää 400 dollaria.
 
Ukraina sai Neuvostoliiton hajottuakin, aina vuoden 2004 oranssiin vallankumoukseen saakka kaasua Venäjältä murto-osaan sen markkinahinnasta. Kumppanien kaasukiista on muhinut pitkään ja Ukrainan kaasulasku kasvanut sitä mukaa kun maa on kallistunut kohti länttä. Venäjä väänsi Ukrainan kaasuhanat kiinni ensimmäisen kerran tammikuussa 2006, mikä tuntui myös läntisessä Euroopassa.
 
Kuka kaipaa Venäjän kaasua?
 
Useimmat EU-maat, kuuluu vastaus. Tuontikaasulla katetaan noin neljäsosa EU-maiden energiankulutuksesta. Venäjän kaasusta eniten riippuvaiset Puola, Suomi ja Baltian maat tuovat 100 % kaasustaan itäisestä naapurista. Myös Bulgarian ja Itävallan kaasunsaanti on Venäjän varassa. Valtaosa Venäjän kaasusta virtaa Eurooppaan Ukrainan, mutta osin myös Valko-Venäjän kautta.
 
Venäjän ja Ukrainan kaasukriisi on tehnyt entistä ilmeisemmäksi Euroopan riippuvuuden tuontienergiasta ja tarpeen kehittää unionin yhteistä energiapolitiikkaa. Parlamentin teollisuus- ja energiavaliokunta ottaa tulevalla viikolla kantaa liberaalien Anne Laperrouzen (Ranska) valmistelemaan kannanottoon komission loppuvuodesta 2008 antamasta EU:n toisesta strategisesta energiakatsauksesta.  
 
Unionin tähtäimessä on paitsi energiamuotojen ja toimitusten hajauttaminen, investoinnit energiainfrastruktuuriin ja energiatehokkuuteen, EU-maiden energiayhteistyön tehostaminen sekä energiadiplomatia.
 
Mepit puivat kaasukriisiä
 
Parlamentin ulkoasiainvaliokunta pui kaasukriisiä tiistaina ylimääräisessä kokouksessaan Strasbourgissa ja täysistunto äänestää kriisiä koskevasta päätöslauselmasta torstaina. Täysistunto keskustelee kaasusta keskiviikkona iltapäivällä noin 17.30 Suomen aikaa alkaen. Suora lähetys EP Livella.
 
Viite: 20090108STO45594