PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

18.3.2009

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Werner Langen, Giles Chichester, Stefano Zappalà, Amalia Sartori ja Ivo Belet
PPE-DE-ryhmän puolesta
autoteollisuuden tulevaisuudesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0152/2009

B6‑0153/2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma autoteollisuuden tulevaisuudesta

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–  ottaa huomioon komission 2. helmikuuta 2005 antaman tiedonannon kevään Eurooppa-neuvostolle "Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi. Uusi alku Lissabonin strategialle" (KOM(2005)0024 lopullinen),

–  ottaa huomioon korkean tason CARS 21 -työryhmän 12. joulukuuta 2005 tekemät päätelmät ja korkean tason väliarviointikokouksen 29. lokakuuta 2008 tekemät päätelmät,

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman CARS 21: kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä (2007/2120(INI)),

–  ottaa huomioon Brysselissä 15. ja 16. lokakuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

–  ottaa huomioon komission 29. lokakuuta 2008 antaman tiedonannon "Finanssikriisistä talouden elpymiseen: eurooppalainen toimintakehys" (KOM(2008)0706 lopullinen),

–  ottaa huomioon komission 26. marraskuuta 2008 antaman tiedonannon Eurooppa-neuvostolle "Euroopan talouden elvytyssuunnitelma" (KOM(2008)0800 lopullinen),

–  ottaa huomioon neuvoston ja komission 4. helmikuuta 2009 antamat lausumat rahoituskriisin vaikutuksesta autoteollisuuteen,

–  ottaa huomioon 5. ja 6. maaliskuuta 2009 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmät autoteollisuudesta,

–  ottaa huomioon komission 25. helmikuuta 2009 antaman tiedonannon Euroopan autoteollisuuden kriisiin reagoimisesta (KOM(2009)0104 lopullinen),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopassa on meneillään poikkeuksellisen syvä rahoitus- ja talouskriisi,

B.  katsoo, että Euroopan rahoitusmarkkinat eivät tällä hetkellä toimi asianmukaisesti, etenkin mitä tulee niiden lainanantotoimintaan,

C.  ottaa huomioon, että nykyisen kriisin vaikutus kohdistuu erityisesti Euroopan autoteollisuuteen, Euroopan talouden keskeiseen toimialaan, joka vaikuttaa työllisyyteen, innovointiin ja koko talouden kilpailukykyyn,

D.  ottaa huomioon, että ajoneuvojen kysynnän odotetaan vuonna 2009 laskevan entisestään ja sen myötä tuotantokin laskee, mikä väistämättä lisää EU:n työllisyyteen ja investointien tasoon kohdistuvia paineita,

E.  toteaa, että Euroopan autoala on laajin yksityinen taho, joka investoi tutkimukseen ja kehitykseen Euroopan unionissa, ja että Euroopan henkilö- ja hyötyajoneuvojen valmistajien on sääntely- ja markkinavaatimusten vuoksi pidettävä yllä korkeita investointitasoja, jotta voidaan etenkin varmistaa vähäpäästöiseen ajoneuvokantaan siirtyminen,

F.  ottaa huomioon, että Euroopan autoteollisuus työllistää 12 miljoonaa työntekijää välittömästi ja välillisesti, toisin sanoen kuusi prosenttia Euroopan unionin työssäkäyvästä väestöstä, ja että heistä miljoonien työpaikat ovat nyt vaarassa,

G.  huomauttaa, että Euroopan autoteollisuus on EU:n taloudelle ratkaisevan tärkeä, koska sen kerroinvaikutus kohdistuu muihin sektoreihin ja teollisuudenaloihin ja on määräävä erityisesti satojen tuhansien pienten ja keskisuurten yritysten säilymisen kannalta,

H.  toteaa, että eräät jäsenvaltiot ovat alkaneet toteuttaa kansallisia toimia autoteollisuuden tukemiseksi,

I.  panee merkille, että komissio neuvottelee parhaillaan kaupan vapauttamisesta entisestään Dohan kierroksella sekä vapaakauppasopimuksesta Etelä-Korean kanssa,

1.  myöntää, että autoteollisuus on joutunut valtavan paineen alaiseksi nykyisen talous- ja rahoituskriisin takia, mikä ilmenee erityisesti jyrkkänä autojen kysynnän vähenemisenä, luotonsaantivaikeuksina sekä rakenteellisina ongelmina, joita oli jo ennen nykyistä kriisiä;

2.  panee syvästi huolestuneena merkille, että tähän mennessä Euroopan tasolla toteutetut toimet eivät riittävällä tavalla vastaa kriisin tuomiin haasteisiin, ja vaatii todellista eurooppalaista toimintakehystä, joka tarjoaisi konkreettisia neuvoja siitä, kuinka sekä EU että jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat ratkaisevat toimet;

3.  huomauttaa yhä huolestuneempana, että eräät jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteuttamat lyhyen aikavälin toimenpiteet voivat vääristää kilpailua yhtenäismarkkinoilla ja vahingoittaa pitkän aikavälin kilpailukykyä, ja kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita varmistamaan, että tulevat toimet ovat johdonmukaisia, tehokkaita ja yhteensovitettuja;

4.  kehottaa näin ollen neuvostoa ja komissiota koordinoimaan toimet Euroopan tasolla, jotta vältetään protektionistiset toimenpiteet ja toteutetaan ennemminkin EU:n laajuisia kuin kansallisia toimia;

5.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön kaikki voimavaransa kriisin torjumiseksi ja perustamaan tarvittaessa uusia välineitä, ja on tyytyväinen tältä osin Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa luotuihin valtiontuen arvioinnin tilapäisiin puitteisiin;

6.  pyytää neuvostoa ja komissiota nopeuttamaan, yksinkertaistamaan ja lisäämään rahoitustukea autoteollisuudelle, etenkin Euroopan investointipankin ja Euroopan keskuspankin välityksellä sekä sallimalla valtiontakauksia matalakorkoisille lainoille; katsoo, että etenkin lainojen muodossa annettavalla rahoitustuella pitäisi auttaa luomaan kysyntää uusille ajoneuvoille, mikä edesauttaisi taloudellista kasvua, ympäristöä ja tieturvallisuutta;

7.  vahvistaa, että sekä EU:n että kansallisen tason politiikoilla olisi tartuttava rakenneuudistukseen, joka autoteollisuudella on edessään ja joka johtuu kilpailulle hyvin avoimesta liiketoimintaympäristöstä, ja kannustaa tämän vuoksi alaa toteuttamaan mukautukset yhteiskunnallisesti vastuullisella tavalla tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa;

8.  vaatii komissiota helpottamaan, parantamaan ja nopeuttamaan tuen saamista nykyisistä välineistä, kuten Euroopan globalisaatiorahastosta ja rakennerahastoista;

9.  toistaa autoteollisuuden tarvitsevan jatkuvia investointeja tutkimus- ja kehitysohjelmiin, joilla saavutetaan laadun, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun tason kannalta parhaat ratkaisut kestävien kilpailuedellytysten luomiseksi, ja kehottaa tämän vuoksi komissiota helpottamaan, parantamaan ja nopeuttamaan EU:n tuen saamista tutkimuksen ja kehityksen sekä innovoinnin tukivälineistä, esimerkiksi seitsemännestä puiteohjelmasta;

10.  kehottaa komissiota laatimaan suuntaviivat ja suositukset toimenpiteiksi, joilla kannustetaan kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen kannan ja julkisen liikenteen ajoneuvokannan uudistamiseen koordinoidusti, kuten romutusjärjestelmät ja muut markkinakannustimet, joilla on myönteisiä ja lyhyen aikavälin vaikutuksia uusien autojen kulutuskysyntään, sekä kehottaa komissiota seuraamaan jäsenvaltioiden jo toteuttamia tämän suuntaisia toimia, jotta vältetään sisämarkkinoiden vääristymät;

11.  kehottaa neuvostoa ja komissiota tarttumaan mahdollisuuteen tarkistaa nykyistä autoverotusta ja sovittaa yhteen verotusjärjestelmät kautta unionin;

12.  vahvistaa, että on tarpeen syventää kolmansien maiden ja EU:n tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa käytävää vuoropuhelua ja keskusteluja autoalan tulevaisuudesta, ja pyytää sen vuoksi komissiota seuraamaan tiiviisti kehitystä EU:n ulkopuolisissa maissa, etenkin Yhdysvalloissa ja Aasiassa, jotta voitaisiin taata kansainvälisesti tasapuoliset toimintaedellytykset ja pidättyä protektionismista ja syrjivistä toimista maailman automarkkinoilla;

13.  kehottaa komissiota lykkäämään Euroopan unionin ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen tekemistä, kunnes osapuolet pääsevät tasapainoiseen ja käypään sopimukseen;

14.  kehottaa komissiota noudattamaan täysipainoisesti paremman sääntelyn periaatteita ja suorittamaan siksi perusteellisen arvioinnin EU:n uuden autolainsäädännön vaikutuksista, erityisesti mitä tulee vaikutukseen uusien autojen kustannuksiin ja riittävään valmisteluaikaan toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi, sekä kehottaa komissiota soveltamaan sääntelyyn CARS 21 ‑työryhmän suositusten mukaisesti varovaisempaa lähestymistapaa, joka antaisi oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta autoalalle;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja kansallisille parlamenteille.