Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B6-0165/2009Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B6-0165/2009

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

30.3.2009

työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan mukaisesti
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset: eurooppalaisesta tietoisuudesta ja totalitarismista

Menettely : 2009/2557(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
RC-B6-0165/2009
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
RC-B6-0165/2009
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisesta tietoisuudesta ja totalitarismista

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 1948 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 260 (III) A kansanmurhasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin[1],

–  ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2008 annetun Prahan julistuksen eurooppalaisesta omastatunnosta ja kommunismista,

–  ottaa huomioon 26. tammikuuta 2006 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1481 tarpeesta totalitaaristen kommunistihallintojen rikosten kansainväliseen tuomitsemiseen,

–  ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 esittämänsä kannanoton elokuun 23. päivän julistamiseen stalinismin ja natsismin uhrien eurooppalaiseksi muistopäiväksi,

–  ottaa huomioon monet demokratiasta ja perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamisesta aikaisemmin antamansa päätöslauselmat, mukaan lukien 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan tulevaisuudesta 60 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen[2], 23. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman holodomorin uhrien muistamisesta[3] ja 15. tammikuuta 2009 antamansa päätöslauselman Srebrenicasta[4],

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että historian tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että historiallisia tosiseikkoja ei voida tulkita täysin objektiivisesti ja että objektiivista historiallista selontekoa ei ole olemassa; katsoo kuitenkin, että ammattihistorioitsijat käyttävät menneisyyden tutkimiseen tieteellisiä välineitä ja yrittävät olla mahdollisimman puolueettomia;

B.  katsoo, että millään poliittisella elimellä tai puolueella ei ole yksinoikeutta historian tulkitsemiseen eivätkä ne voi väittää olevansa objektiivisia,

C.  ottaa huomioon, että historiallisten tosiseikkojen virallisia poliittisia tulkintoja ei pitäisi määrätä parlamenttien enemmistöpäätöksillä; katsoo, että parlamentti ei voi antaa menneisyyttä koskevaa lainsäädäntöä,

D.  katsoo, että Euroopan yhdentymisprosessin ydintavoite on varmistaa perusoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen tulevaisuudessa ja että tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvittavista asianmukaisista mekanismeista on määrätty Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklassa,

E.  ottaa huomioon, että historian virheellinen tulkinta voi ruokkia syrjäyttäviä politiikkoja ja siten aiheuttaa vihaa ja rasismia,

F.  katsoo, että Euroopan kauhistuttavan menneisyyden muistot on säilytettävä, jotta voitaisiin kunnioittaa uhreja, tuomita syylliset ja luoda perusta totuuteen ja muistoihin perustuvalle sovinnolle,

G.  katsoo, että Euroopan yhdentyminen on alusta alkaen merkinnyt vastausta kärsimykseen, jonka aiheuttivat kaksi maailmansotaa ja natsivalta, joka johti juutalaisten joukkomurhaan sekä totalitarismin ja epädemokraattisten kommunistihallintojen leviämiseen Keski- ja Itä-Euroopassa, ja lisäksi kyse on ollut syvän jakautumisen ja vihamielisyyden poistamisesta Euroopasta yhteistyön ja integraation avulla sekä sodan lopettamisesta ja demokratian turvaamisesta Euroopassa,

H.  ottaa huomioon, että Euroopan yhdentymisprosessi on ollut menestyksekäs ja sen seurauksena on syntynyt Euroopan unioni, joka käsittää toisen maailmansodan lopusta aina 1990-luvun alkuun asti kommunistihallintojen alaisuudessa olleet Keski- ja Itä-Euroopan maat, ja että Kreikan, Espanjan ja Portugalin aiemmin tapahtuneet liittymiset unioniin ovat auttaneet vahvistamaan demokratiaa Etelä-Euroopassa,

I.  katsoo, että Eurooppa ei yhdisty milloinkaan, ellei se pysty muodostamaan yhteistä näkemystä historiasta, tunnustamaan kommunismia, natsismia ja fasismia yhteisenä perintönä ja käymään rehellistä ja perusteellista keskustelua viime vuosisanan totalitaarisista rikoksista,

J.  ottaa huomioon, että vuonna 2009 uudelleen yhdistynyt Eurooppa juhlii Keski- ja Itä-Euroopan kommunististen diktatuurien romahtamisen ja Berliinin muurin kaatumisen 20. vuosipäivää, minkä yhteydessä pitäisi tarjoutua tilaisuus sekä lisätä tietoisuutta menneisyydestä ja tunnustaa demokraattisten kansalaisten aloitteiden merkitys että vahvistaa läheisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta,

K.  katsoo, että on myös tärkeää muistaa niitä, jotka vastustivat aktiivisesti totalitaarista hallintoa ja jotka olisi iskostettava eurooppalaisten tietoisuuteen totalitaarisen aikakauden sankareina omistautumisensa, ihanteisiin sitoutumisensa, humanisminsa, kunniansa ja rohkeutensa vuoksi,

L.  ottaa huomioon, että uhrien näkökulmasta on merkityksetöntä, mikä hallitus riisti heitä vapauden tai kidutti tai murhasi heitä mistä tahansa syystä,

1.  kunnioittaa kaikkien totalitarismin ja epädemokraattisten hallintojen uhreja Euroopassa ja osoittaa kiitokset kaikille niille, jotka taistelivat hirmuvaltaa ja sortoa vastaan,

2.  sitoutuu edelleen Euroopan unioniin, jossa vallitsee rauha ja vapaus ja jonka perustavina arvoina ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

3.  korostaa, että on tärkeää säilyttää menneisyyden muistot, koska sovintoa ei voi syntyä ilman muistoja; vahvistaa vastustavansa yhtenäisesti kaikkia totalitaarisen hallinnon muotoja ideologisesta taustasta riippumatta;

4.  palauttaa mieliin, että viimeisimmät kansanmurhat ja rikokset ihmisyyttä vastaan tapahtuivat Euroopassa vasta heinäkuussa 1995 ja että tarvitaan jatkuvaa valppautta epädemokraattisten, muukalaisvihamielisten, autoritääristen tai totalitaaristen aatteiden ja suuntausten torjumiseksi;

5.  korostaa, että jotta eurooppalaisten tietoisuutta rikoksista, jotka ovat tapahtuneet totalitaaristen ja epädemokraattisten hallintojen aikana, voidaan lisätä, on tuettava Euroopan vaikeaa menneisyyttä koskevaa dokumentointia ja todistajanlausuntoja, sillä sovintoa ei voi syntyä ilman muistoja;

6.  pitää valitettavana, että sellaisten asiakirjojen saatavuutta, joilla on henkilökohtaista merkitystä tai joita tarvitaan tieteellistä tutkimusta varten, rajoitetaan edelleen asiattomasti joissakin jäsenvaltioissa, 20 vuotta Keski- ja Itä-Euroopan totalitaaristen kommunistihallintojen sortumisen jälkeen; pyytää kaikkia jäsenvaltioita ponnistelemaan arkistojen avaamiseksi, entisten sisäisten turvallisuuspalvelujen, salaisen poliisin ja tiedustelupalvelujen arkistot mukaan lukien;

7.  tuomitsee jyrkästi ja kiistattomasti rikokset ihmisyyttä vastaan ja valtavat ihmisoikeusrikkomukset, joihin totalitaariset kommunistihallinnot ovat syyllistyneet; osoittaa myötätuntonsa näiden rikosten uhreille ja perheiden jäsenille myötätuntonsa ja ymmärryksensä ja tunnustaa heidän kärsimyksensä;

8.  toteaa, että Euroopan yhdentyminen rauhan ja sovinnon mallina on Euroopan kansalaisten oma valinta, jossa he sitoutuvat yhteiseen tulevaisuuteen, ja että Euroopan unionilla on erityinen vastuu demokratian sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen edistämisestä ja turvaamisesta Euroopan unionin sisällä ja sen ulkopuolella;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ponnistelemaan edelleen Euroopan historian opettamisen tukemiseksi ja Euroopan yhdentymisen historiallisen merkityksen sekä traagisen menneisyyden ja nykyisessä Euroopan unionissa vallitsevan rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen välisen suuren eron esille tuomiseksi;

10.  katsoo, että historiallisen muiston asianmukaiseksi säilyttämiseksi Euroopan historian kattava uudelleenarviointi ja Euroopan laajuinen modernin Euroopan kaikkien historiallisten näkökohtien tunnustaminen vahvistaa Euroopan yhdentymistä;

11.  kehottaa tähän liittyen neuvostoa ja komissiota tukemaan ja puolustamaan kansalaisjärjestöjen, kuten Memorial in the Russian Federation -järjestö, toimintaa, sillä tämä tutkii ja kerää aktiivisesti Stalinin hallinnon aikana tehtyjä rikoksia koskevia asiakirjoja;

12.  ilmoittaa jälleen kerran tukevansa yhdenmukaisesti kansainvälisen oikeuden vahvistamista;

13.  kehottaa perustamaan eurooppalaisen muistamisen ja omantunnon foorumin, joka tukisi verkostoitumista ja yhteistyötä niiden kansallisten tutkimuslaitosten keskuudessa, jotka ovat erikoistuneet totalitaariseen historiaan, ja luomaan Euroopan laajuisen dokumentaatio- ja muistamiskeskuksen kaikkien totalitaaristen hallitusten uhreille;

14.  kehottaa vahvistamaan nykyisiä asianomaisia rahoitusvälineitä edellä esitettyjen aloitteiden tukemiseksi;

15.  kehottaa julistamaan elokuun 23. päivän kaikkien totalitaaristen ja autoritaaristen hallitusten uhrien Euroopan laajuiseksi muistopäiväksi, jota vietetään arvokkaasti ja puolueettomasti;

16.  on vakuuttunut siitä, että totalitaaristen kommunististen hallitusten tekemien rikosten paljastamisen ja niiden arvioimisen korkein tavoite on sovinto, joka voidaan saavuttaa tunnustamalla vastuu, pyytämällä anteeksi ja edistämällä moraalista uudistumista;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unioniin assosioituneiden valtioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan neuvoston jäsenmaiden parlamenteille.