SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta

24.1.2005 - (12062/3/2004 – C6‑0189/2004 – 2003/0184(COD)) - ***II

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Proinsias De Rossa

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta

(12062/3/2004 – C6‑0189/2004 – 2003/0184(COD))

(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (12062/3/2004 – C6‑0189/2004),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan[1] komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2003)0468)[2],

–   ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(2004)0314)[3],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A6‑0003/2005),

1.  hyväksyy yhteisen kannan;

2.  kehottaa komissiota ryhtymään asianmukaisiin oikeudellisiin toimiin, jotta mahdollisimman nopeasti saadaan selvitettyä asiat, jotka on mainittu neuvoston yhteisen kannan[4] liitteestä II a annetussa julkilausumassa, ja ilmoittamaan Euroopan parlamentille tuloksista kuusi kuukautta käsiteltävänä olevan asetuksen voimaantulon jälkeen;

3.  panee merkille, että säädös on hyväksytty yhteisen kannan mukaisena;

4.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

5.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on saatettu asianmukaisesti päätökseen, ja yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa julkaisemaan sen Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

PERUSTELUT

Yleiset huomautukset

Asetusta 1408/71 muutetaan vuosittain, jotta voidaan huomioida kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien kehittyminen, ottaa mukaan kansallisiin lakeihin tehdyt muutokset ja ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Esittelijä ehdottaa neuvoston yhteisen kannan tukemista sillä perusteella, että kaikki Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytyt tarkistukset, jotka koskevat mainittuun asetukseen vuonna 2003 tehtyjä vuosittaisia muutoksia, on otettu tyydyttävällä tavalla mukaan.

Neuvoston yhteinen kanta, joka hyväksyttiin yksimielisesti, sisältää komission ehdotuksen keskeisimmät näkökohdat. Komissio myös hyväksyy yhteisen kannan.

Asetuksessa 1408/71 on vuodesta 1971 lähtien määritelty perusta, jonka nojalla etuuksia myönnetään jäsenvaltiosta toiseen muuttaville kansalaisille. Tämänkertainen uudelleentarkastelu ja kodifiointi sisältää useita uusia säännöksiä, joilla pyritään parantamaan sosiaaliturvaoikeuksia. Asetuksessa edelleenkin määritellään, onko kansalaisella yhä oikeus hänen alkuperäisen jäsenvaltionsa myöntämiin erityisetuuksiin, jotka näin ollen voidaan viedä maasta, vai onko vastaava etuus saatavilla hänen uudessa asuinjäsenvaltiossaan. Asetuksella on tärkeä merkitys, kun toteutetaan yhtä yhteisön lainsäädäntörakenteen neljästä perusvapaudesta eli Euroopan kansalaisen vapaata liikkuvuutta. Mahdollisuus asua, työskennellä ja liikkua vapaasti EU:n alueella – mahdollisimman vähin rahallisin ja hallinnollisin estein – on todellakin konkreettinen etu, jonka EU:n jäsenyys lahjoittaa sen kansalaisille.

Käsiteltävänä olevan, alunperin jo yli 30 vuotta sitten annetun asetuksen uudelleentarkastelu riippuu ratkaisevasti tämän mietinnön hyväksymisestä. Mietinnöllä on "siivoustehtävä", jolla pyritään selventämään jäsenvaltioiden asemaa, kun kyse on erityisistä maksuihin perustumattomista rahaetuuksista.

Yhteistä kantaa koskevat erityishuomautukset

On mainittava erityisesti, että neuvosto ei hyväksynyt täydellisesti komission ehdottamaa muutosta liitteessä II a olevaan etuuksien luetteloon. Neuvosto ei hyväksy seuraavien erityisetuuksien ottamista mukaan: lapsen hoitotuki (Suomi); vammaistuki ja vammaisen lapsen hoitotuki (Ruotsi); vammaisen elämisavustus, avustajalisä ja huoltajan avustus (Yhdistynyt kuningaskunta).

Yhteisen kannan liitteessä olevassa julkilausumassaan komissio ilmoittaa edelleen katsovansa, että tarkistus on tarpeellinen, jotta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja neuvoston yhteisessä kannassa sovittuja kriteereitä voidaan noudattaa.

Kaikki 25 jäsenvaltiota ovat osallistuneet kompromisseihin, joita on tarvittu kansalaisten etuuksien maastavietävyyden parantamiseksi. Kompromisseihin sisältyy liitteissä oleva luettelo kansallisista etuuksista, joiden jäsenvaltioiden mielestä ei pitäisi voida viedä maasta. Liitteessä II a oleva tällaisten etuuksien luettelo sisältää edellä mainitut viisi etuutta, jotka komission mielestä on poistettava yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön määräämien kriteerien noudattamiseksi. Komissio on pidättänyt oikeuden ryhtyä oikeudellisiin lisätoimiin tässä asiassa.

Sekä komissio että neuvosto ovat kuitenkin yksimielisiä yleisestä sanamuodosta sekä siitä, että ehdotetulla yhteisellä kannalla helpotetaan viiden erityisetuuden aseman selvittämistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siten, ettei merkittävästi häiritä edistymistä, jota jatkuvasti tehdään sen hyväksi, että jäsenvaltiot voivat keskenään koordinoida korkealla tasolla kaikkia muita asiaankuuluvia etuisuuksia.

Esittelijän mielestä mainittuihin viiteen etuisuuteen tarvittavaa selvennystä on parasta käsitellä yhteisöjen tuomioistuimessa. Hän katsoo myös, että parlamentin ei pitäisi viivästyttää tämän mietinnön antamista selvityksen tekemisen aikana eikä sen pitäisi yrittää käsitellä uudelleen neuvoston jo aikaansaamia kompromisseja, sillä ne joka tapauksessa jo sisältävät parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymät tarkistukset.

Johtopäätös

Vaikka sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia koskevan asetuksen tarkistus on jo saatu päätökseen, sen uutta täytäntöönpanoasetusta (entinen 574/72) ei ole vielä viimeistelty. Tämän takia on tärkeää jatkaa tätä vuoden 2003 vuosittaista tarkistamista oikeusturvan varmistamiseksi asetuksille ja paremman suojan takaamiseksi asiaankuuluvien henkilöiden oikeuksille.

Esittelijä on samaa mieltä siitä, että hyväksymällä tämä suositus toiseen käsittelyyn nykyisessä muodossaan suojellaan parhaiten Euroopan parlamentin ja sellaisten kansalaisten asemaa, jotka ovat riippuvaisia sosiaaliturvaetuuksien saatavuudesta, kun he vaihtavat asuinpaikkaa EU:n sisällä. Se takaa myös oikeudellisen selvyyden, kunnes uusi asetus ja sen täytäntöönpanoasetus tulevat täydellisesti voimaan.

Esittelijä on tästä syystä ehdottanut, että suosituksen toiseen käsittelyyn lainsäädäntöpäätöslauselmaan lisätään uusi kohta, jossa parlamentti kannattaa oikeudellisen selvyyden tarvetta ja kehottaa komissiota käyttämään mitä tahansa saatavilla olevaa oikeudellista välinettä mainitun selvyyden saamiseksi mahdollisimman lyhyessä ajassa. Tehdyllä tarkistuksella viitataan epäsuorasti EY:n perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyyn kumoamismenettelyyn. Rikkomisesta johtuvien menettelyjen käyttö saattaa olla melko hankalaa ja aikaaviepää ja esittelijän mielestä tässä tapauksessa pitäisi käyttää kumoamismenettelyä, johon vaaditaan vain yksi vaihe.

Yhteenvetona esittelijä uskoo, että niin komissio kuin neuvostokin huolehtivat asianmukaisesti siitä, että toimitaan mahdollisimman tehokkaasti vammaisten ja perheiden etuuksien maastavietävyyden varmistamiseksi. Komissio ja neuvosto ovat jo keskenään sopineet tällaisten etuisuuksien huomattavasta määrästä ja vielä määriteltävinä olevat viisi etuutta voivat edelleen laajentaa sellaisten ihmisten sosiaalisia oikeuksia, joilla on oikeus lapsen hoitotukeen sekä vammais- ja huoltoavustukseen Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Esittelijä on kuitenkin samaa mieltä niiden työllisyysvaliokunnan jäsenten kanssa, jotka ovat väittäneet, että komission ja neuvoston on kerrottava, miten perheiden ja vammaisten vapaata liikkuvuutta voidaan edelleen parantaa. Tätä kysymystä on käsiteltävä tarkistetun asetuksen 1408/71 tulevissa liitteissä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Neuvoston yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 574/72 muuttamisesta
Viiteasiakirjat	12062/3/2004 – C6-0189/2004 – 2003/0184(COD)
Oikeusperusta	EY 251 art. 2 kohta
Työjärjestyksen artikla	67 art.
EP:n 1. käsittely (pvä) – P[5]	11.3.2004		P5_TA(2004)0175
Komission ehdotus	KOM(2003)0468 – C5-0368/2003
Komission muutettu ehdotus	KOM(2004)0314
Yhteisestä kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä)	18.11.2004
Asiasta vastaava valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	EMPL 1.9.2003
Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)	Proinsias De Rossa 16.11.2004
Alkuperäinen esittelijä	Marie-Hélène Gillig
Valiokuntakäsittely	2.12.2004	18.1.2005
Hyväksytty (pvä)	18.1.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:			30 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Andersson, Roselyne Bachelot-Narquin, Jean-Luc Bennahmias, Philip Bushill-Matthews, Milan Cabrnoch, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Ottaviano Del Turco, Proinsias De Rossa, Harald Ettl, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Stephen Hughes, Ona Juknevičienė, Jan Jerzy Kułakowski, Sepp Kusstatscher, Jean Lambert, Raymond Langendries, Bernard Lehideux, Jan Tadeusz Masiel, Mary Lou McDonald, Thomas Mann, Jiří Maštálka, Ana Mato Adrover, Csaba Őry, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Richard James Ashworth, Elspeth Attwooll, Edit Bauer, Françoise Castex, Marian Harkin, Elisabeth Schroedter, Marc Tarabella, Yannick Vaugrenard
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A6	24.1.2005		A6-0003/2005

• [1]  Hyväksytyt tekstit, 11.3.2004, P5_TA(2004)0175.
• [2]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
• [3]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
• [4]  13940/2004, liite 1.