MIETINTÖ muutetusta ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta

7.6.2007 - (KOM(2006)0110 – C6‑0157/2006 – 2003/0218(CNS)) - *

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Carlos Coelho

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

muutetusta ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta

(KOM(2006)0110 – C6‑0157/2006 – 2003/0218(CNS))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen neuvostolle (KOM(2006)0110)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan a alakohdan,

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 67 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C6‑0157/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A6‑0211/2006),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  vaatii aloittamaan 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julistuksen mukaisen neuvottelumenettelyn, jos neuvosto aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

5.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti	Parlamentin tarkistukset
Tarkistus 1 JOHDANTO-OSAN 3 KAPPALE
(3) Biometristen tunnisteiden liittäminen oleskelulupaan on tärkeä askel sellaisten uusien tunnusmerkkien käyttöönotossa, joilla luodaan luotettavampi yhteys oleskeluluvan haltijan ja viisumin kaavan välille, millä on suuri merkitys sen varmistamisessa, että oleskelulupa on suojattu petostarkoituksiin käyttämiseltä. On otettava huomioon kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) koneellisesti luettavia viisumeja koskevassa asiakirjassa N:o 9303 esitetyt määräykset.	(3) Biometristen tunnisteiden liittäminen oleskelulupaan on tärkeä askel sellaisten uusien tunnusmerkkien käyttöönotossa, joilla luodaan luotettavampi yhteys oleskeluluvan haltijan ja viisumin kaavan välille, millä on suuri merkitys sen varmistamisessa, että oleskelulupa on suojattu petostarkoituksiin käyttämiseltä. Oleskelulupiin olisi sovellettava tiukkoja turvallisuusstandardeja, jotka vastaavat kansallisiin henkilötodistuksiin määriteltyä tasoa.
Perustelu
On tärkeä huomauttaa, että oleskelulupa ei ole matkustusasiakirja, ja koska asiakirjassa N:o 9303 esitetyt vaatimukset koskevat vain varsinaisia matkustusasiakirjoja, ei ole syytä soveltaa niitä tässä tapauksessa. EU:n asetuksessa ei myöskään pitäisi viitata asiakirjaan N:o 9303, sillä sitä on tarkistettu useasti menettelyllä, joka ei ole avoin eikä demokraattisesti legitiimi.
Tarkistus 2 JOHDANTO-OSAN 3 A KAPPALE (uusi)
	(3 a) Yhtenäisen oleskeluluvan biometrisiä tunnisteita saa käyttää ainoastaan asiakirjan aitouden toteamiseen ja haltijan henkilöllisyyden varmistamiseen vertaamalla tunnisteita suoraan saatavilla oleviin tunnisteisiin tilanteessa, jossa oleskelulupa on lain mukaan esitettävä.
Perustelu
Koska syyn biometristen tunnisteiden sisällyttämiseen oleskelulupiin on oltava yksitulkintainen, asianmukainen, oikeasuhtainen ja selkeä, syy olisi sisällytettävä lainsäädäntötekstiin. Oleskelulupiin liitettävien biometristen tietojen käyttöönoton huomattavana etuna on se, että se luo luotettavamman yhteyden oleskeluluvan ja sen haltijan välille.
Tarkistus 3 JOHDANTO-OSAN 5 KAPPALE
(5) Tässä asetuksessa säädetään ainoastaan niistä turvaominaisuuksista, jotka eivät ole salaisia. Näitä turvaominaisuuksia on täydennettävä lisäominaisuuksilla, jotka voidaan pitää salassa jäljentämisen ja väärentämisen estämiseksi ja joihin ei saa sisältyä henkilötietoja tai viittauksia niihin. Toimivalta määritellä tällaisia lisäeritelmiä olisi annettava komissiolle, jota avustaa yhtenäisestä viisumin kaavasta 29 päivänä toukokuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/953 6 artiklalla perustettu komitea.	(5) Tässä asetuksessa säädetään ainoastaan niistä turvaominaisuuksista, jotka eivät ole salaisia. Näitä turvaominaisuuksia on täydennettävä lisäominaisuuksilla, jotka voidaan pitää salassa jäljentämisen ja väärentämisen estämiseksi ja joihin ei sisälly henkilötietoja tai viittauksia niihin. Toimivalta määritellä tällaisia lisäeritelmiä olisi annettava komissiolle, jota avustaa yhtenäisestä viisumin kaavasta 29 päivänä toukokuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/953 6 artiklalla perustettu komitea.
Perustelu
Biometristen tunnisteiden tarkoituksena on luoda tiiviimpi yhteys haltijan ja oleskeluluvan välille. Henkilötietojen lisääminen täydentäviin ominaisuuksiin vain lisää jäljentämisen ja väärentämisen vaaraa luomatta lisäarvoa.
Tarkistus 4 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 2 artiklan 1 kohdan d alakohta (asetus (EY) N:o 1030/2002)
d) biometristen tunnisteiden tallennusvälineitä ja niiden suojaamista sekä asiattoman käsittelyn estämistä koskevat tekniset eritelmät,	d) biometristen tunnisteiden tallennusvälineitä ja niiden suojaamista koskevat tekniset eritelmät erityisesti kyseisten tietojen eheyden, aitouden ja luottamuksellisuuden turvaamiseksi sekä tämän asetuksen mukaisten käyttötarkoitusten varmistamiseksi, sekä asiattoman käsittelyn estämiseksi,
Perustelu
Tekniset eritelmät ovat ratkaisevan tärkeitä yksityisyyden kannalta. Tämän takia olisi nimenomaisesti mainittava vaatimukset, joita niiden on noudatettava.
Tarkistus 5 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 2 artiklan 1 kohdan e alakohta (asetus (EY) N:o 1030/2002)
e) kasvo- ja sormenjälkikuvia koskevat laatuvaatimukset ja yhteiset standardit.	e) kasvo- ja sormenjälkikuvia koskevat laatuvaatimukset ja yhteiset standardit, kyseisten kuvien tarkkuuteen liittyvät yhteiset velvollisuudet tai vaatimukset, yhteiset menettelyt ja parhaat käytännöt niiden täytäntöön panemiseksi, varamenettelyt sellaisten henkilöiden osalta, joiden sormenjäljet eivät ole luettavissa tai jotka on voitu tunnistaa virheellisesti;
Perustelu
Varamenettelyistä olisi säädettävä, jotta otettaisiin huomioon kaikki mahdolliset tapaukset, joissa henkilö ei voi antaa luettavissa olevia sormenjälkiä tai jossa hänet on voitu tunnistaa virheellisesti. Koska tällaiset tapaukset eivät ole tavattomia, kyseessä olevalla asetuksella olisi annettava asianmukaiset menettelyt tällaisten tapausten käsittelemiseen, jotta järjestelmän puutteet eivät haittaa edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä.
Tarkistus 6 1 ARTIKLAN 2 KOHTA 2 artiklan 1 kohdan e a alakohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1030/2002)
	e a) asianmukaiset menettelyt ja erityiset säännöt sellaisten lasten suojelemiseksi, joiden biometriset tunnisteet on tallennettu, erityisesti jos heiltä on otettu sormenjäljet.
Perustelu
On pidettävä mielessä, että lasten perusoikeuksien suojelemiseksi olisi säädettävä erityisistä säännöistä ja asianmukaisista menettelyistä.
Tarkistus 7 1 ARTIKLAN 2 A KOHTA (uusi) 2 artiklan 2 a kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1030/2002)
	(2 a) Lisätään 2 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:
	"2 a. Hyväksytyt täytäntöönpanotoimenpiteet välitetään säännöllisesti Euroopan parlamentille."
Tarkistus 8 1 ARTIKLAN 3 A KOHTA (uusi) 3 artiklan 1 a kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1030/2002)
	(3 a) Lisätään 3 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:
	"1 a. Kukin jäsenvaltio lähettää komissiolle luettelon toimivaltaisista viranomaisista, joilla on oikeus käyttää oleskelulupien sisältämiä biometrisiä tunnisteita koskevia tietoja tämän asetuksen ja kaikkien siihen tehtävien muutosten mukaisesti. Luettelossa eritellään kunkin viranomaisen osalta, mitä tietoja se voi etsiä ja mihin tarkoituksiin. Komissio varmistaa luettelon vuosittaisen julkaisemisen Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja pitää verkkosivullaan päivitettyä luetteloa toimivaltaisista viranomaisista."
Perustelu
Yksityisyyden suojelemiseksi on ratkaisevan tärkeää, että ainoastaan toimivaltaiset viranomaiset saavat käyttää tällaisia tietoja. Euroopan komission olisi hyödynnettävä mahdollisuus siihen, että tämän ehdotuksen mukaan on vahvistettava ja määriteltävä viranomaiset, joilla on valtuudet tutkia oleskelulupia. Luettelon pitäisi olla julkinen. Jos oleskelulupiin liitetään ylimääräinen mikrosiru sähköisiä palveluja varten, useammilla viranomaisilla on oikeus tutkia oleskelulupia. Jokaiselle henkilölle, jonka tiedot on kerätty, olisi ilmoitettava, mitkä viranomaiset käsittelevät hänen henkilötietojaan.
Tarkistus 9 1 ARTIKLAN 4 KOHTA 4 artiklan 2 alakohta (asetus (EY) N:o 1030/2002)
Jäljempänä 4 a artiklassa tarkoitetussa oleskeluluvan tallennusvälineessä ei saa olla mitään muita koneellisesti luettavia tietoja kuin ne, joista säädetään tässä asetuksessa tai sen liitteessä tai jotka on mainittu asianomaisessa matkustusasiakirjassa sen myöntäneen jäsenvaltion toimesta kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat liittää oleskelulupaan tämän asetuksen liitteessä olevassa 16 kohdassa tarkoitetun kontaktisirun sähköisten palveluiden kuten sähköisten viranomaispalveluiden ja sähköisen kaupankäynnin tarpeita varten.	Jäljempänä 4 a artiklassa tarkoitetussa oleskeluluvan tallennusvälineessä ei saa olla mitään muita koneellisesti luettavia tietoja kuin ne, joista säädetään tässä asetuksessa tai sen liitteessä tai jotka on mainittu asianomaisessa matkustusasiakirjassa sen myöntäneen jäsenvaltion toimesta kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Perustelu
Euroopan parlamentin mukaan voidaan pitää myönteisenä, että oleskelulupaa voidaan käyttää uusiin tarkoituksiin ja sovelluksiin sähköisiin palveluihin tarkoitetun ylimääräisen mikrosirun lisäämisen jälkeen. Komission viimeisimmässä teknisessä selvityksessä eri vaihtoehdoista ja niiden hyödyistä ja haitoista ei kuitenkaan käsitelty kaikkia muita arkaluonteisten tietojen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Odotamme, että niistä annetaan lisätietoja.
Tarkistus 10 1 ARTIKLAN 5 KOHTA 4 a artikla (asetus (EY) N:o 1030/2002)
Oleskeluluvan yhtenäiseen kaavaan on sisällytettävä tallennusväline, johon sisältyy kasvokuva. Jäsenvaltioiden on tallennettava siihen myös sormenjäljet yhteentoimivassa muodossa. Tiedot on suojattava, ja tallennusvälineen on oltava kapasiteetiltaan riittävä ja sen on pystyttävä takaamaan tietojen eheys, aitous ja luottamuksellisuus.	Oleskeluluvan yhtenäiseen kaavaan on sisällytettävä tallennusväline, johon sisältyy haltijan kasvokuva ja kaksi hänen sormenjälkikuvaansa, joista molempien on oltava yhteentoimivassa muodossa. Tiedot on suojattava, ja erittäin turvallisen tallennusvälineen on oltava kapasiteetiltaan riittävä ja sen on pystyttävä takaamaan tietojen eheys, aitous ja luottamuksellisuus.
Perustelu
On erittäin tärkeää varmistaa tallennusvälineen korkea turvallisuus.
Tarkistus 11 1 ARTIKLAN 5 A KOHTA (uusi) 4 b artiklan 1 kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1030/2002)
	(5 a) Lisätään 4 b artikla seuraavasti:
	"4 b artikla
	1. Tallennusvälinettä käyttävät ainoastaan 3 artiklan 1 a kohdassa luetellut viranomaiset, joille on jäsenvaltioissa annettu valtuudet lukea ja tallentaa biometrisiä tietoja.
Perustelu
Lainsäädäntötekstissä olisi määrättävä selkeästi, millä viranomaisilla on oikeus käyttää tietoja. Luvatonta käyttöä ei voida hyväksyä yksityisyyteen liittyvistä syistä.
Tarkistus 12 1 ARTIKLAN 5 A KOHTA (uusi) 4 b artiklan 2 kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1030/2002)
	2. Yksikään viranomainen ei saa muuttaa tai poistaa tallennusvälineeseen tallennettuja biometrisiä tietoja. Jos tähän on tarvetta, myönnetään uusi oleskelulupa.
Perustelu
On tärkeä taata, että oleskeluluvan myöntämisen jälkeen tallennusvälineeseen ei lisätä muita tietoja. Jos oleskelulupaa on muutettava, hakijalle kerrotaan muutoksista myöntämällä hänelle uusi oleskelulupa.
Tarkistus 13 1 ARTIKLAN 5 A KOHTA (uusi) 4 b artiklan 3 ja 4 kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1030/2002)
	3. Olennaisesti tietosuojaan vaikuttavat päätökset, jotka koskevat esimerkiksi tietojen tallentamista ja käyttöä, tietojen laatua, tallennusvälineiden teknistä vaatimustenmukaisuutta sekä biometristen tunnisteiden suojaamista koskevia turvatoimenpiteitä, tehdään asetuksella, jonka laatimiseen Euroopan parlamentti osallistuu täysimääräisesti.
	4. Euroopan tietosuojavaltuutettu on neuvoa-antavassa asemassa kaikissa asioissa, jotka vaikuttavat tietosuojaan.
Perustelu
Euroopan parlamentille olisi annettava asiaankuuluva asema kaikessa päätöksenteossa, joka koskee tietoturvallisuutta ja tietosuojaa. Näin voitaisiin parantaa tietojenkäsittelyn valvontaa ja valvonnan demokraattisuutta ja taata tietojenkäsittelyn lainmukaisuus. Esittelijä katsoo myös, että Euroopan tietosuojavaltuutetulle olisi annettava mahdollisuus neuvoa valintojen tekemisessä, jotta varmistettaisiin, että valinnoissa noudatetaan täysin tietosuojaa koskevia periaatteita.
Tarkistus 14 1 ARTIKLAN 6 A KOHTA (uusi) 9 artiklan 4 a kohta (uusi) (asetus (EY) N:o 1030/2002)
	(6 a) Lisätään 9 artiklaan 4 a kohta seuraavasti:
	"4 a. Jäsenvaltiot toimittavat säännöllisesti komissiolle tämän asetuksen soveltamista koskevia arviointikertomuksia, jotka perustuvat yhteisesti hyväksyttyihin normeihin ja joissa käsitellään erityisesti sääntöjä, joilla rajataan tietojen mahdollisia käyttötarkoituksia ja tietojen käyttämiseen oikeutettujen viranomaisten määrää. Ne ilmoittavat komissiolle myös kaikista tämän asetuksen soveltamisessa esiintyneistä ongelmista ja vaihtavat hyviä käytäntöjä komission ja toistensa kanssa."
Perustelu
On erittäin tärkeää, että käytössä on tehokas valvontaverkosto, jotta luottamusta biometrisiin tietoihin saadaan kasvatettua.

• [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

I. Tausta

Jäsenvaltioiden myöntämien kolmansien maiden kansalaisille annettavien oleskelulupien kaavan yhtenäistämiseksi hyväksyttiin 13. kesäkuuta 2002 neuvoston asetus (EY) N:o 1030/2002 kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta. Euroopan komissio esitti 24. syyskuuta 2003 ehdotuksen kyseisen neuvoston asetuksen tarkistamiseksi. Tämä ehdotus liitettiin toiseen ehdotukseen, joka koski yhtenäisen viisumin kaavan vakiinnuttamiseen tähtäävän neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/95 tarkistamista. Yksityiskohtia käsiteltäessä havaittiin kuitenkin useita ongelmia, jotka liittyivät mahdolliseen kontaktittomien sirujen väliseen ristiriitaan ja siihen, mitä kaavaa olisi käytettävä, tarraa vai erillistä korttia. Molempiin asetuksiin voitiin sillä hetkellä soveltaa kuulemismenettelyä, ja Euroopan parlamenttia kuultiinkin asiasta tämän mukaisesti.

Esittelijän tehtäväksi annettiin jo tuolloin näiden ehdotusten arvioiminen ja hän ilmaisi huolenaiheensa molempien ehdotusten osalta. Euroopan komissio päätti vetää pois toisen ehdotuksista ja sitoutui esittelemään tarkistetun version kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta, kun kaikki tekniset epäselvyydet olisi selvitetty.

Viisumien yhteinen kaava liittyy läheisesti viisumitietojärjestelmän kehittämiseen. Viisumitietojärjestelmä on luotu viisumitietojen vaihtamiseen jäsenvaltioiden välillä käyttäen yhteistä teknistä alustaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän kanssa. Viisumien yhteistä kaavaa käsitellään siten viisumitietojärjestelmän puitteissa.

Kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisen kaavan osalta Euroopan komissio antoi 13. maaliskuuta 2006 tarkistetun ehdotuksen neuvoston asetukseksi, jolla tarkistetaan asetusta (EY) N:o 1030/2002. Viisumia ja oleskelulupaa koskevat asiat on erotettu toisistaan, koska ne palvelevat kahta eri tarkoitusta. Viisumin osalta tarkoituksena on ottaa pakollisia biometrisiä tunnisteita viisumien hakijoilta ja luoda oikeudelliset puitteet[1], ja oleskeluluvan osalta luodaan yhteinen kaava kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluville EU:ssa. Tällä hetkellä Euroopan parlamenttia on kuultu uudelleen oleskelulupien yhtenäisestä kaavasta. Tällaisen kuulemisen oikeusperustan muodostaa EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 3 kohdan a luetelmakohta.

Nykyinen ehdotus

Uudessa ehdotuksessa käsitellään biometristen tietojen (haltijan kasvokuvan ja kahden sormenjälkikuvan) käyttöönottoa oleskeluluvassa, joka annetaan erillisenä korttina ja joka on voitava lukea koneellisesti. Oleskelulupa myönnetään edelleen tarran muodossa kaudella, joka jatkuu kahden vuoden ajan teknisten eritelmien hyväksymisen jälkeen[2].

Lisäksi jäsenvaltiot, jotka aikovat sisällyttää oleskelulupaan kontaktisirun sähköisiä palveluja varten, voivat tehdä näin määrätyllä alueella, eli 16 valtion alueella, jota kuvataan ehdotuksen liitteessä[3]. Jos oleskelulupaan sisällytetään kansallista käyttöä varten ylimääräinen tallennusväline, se antaa mahdollisuuden ottaa huomioon kaikki kansallisella tasolla toteutettavat kehitystoimet, jotka liittyvät EU:n alueella laillisesti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille tarjolla olevien sähköisten viranomaispalvelujen todentamiseen ja varmentamiseen ja sähköisiin allekirjoituksiin. Kontaktisirun[4] tai muun teknisesti mahdollisen vaihtoehdon käyttö biometrisiä tietoja sisältävässä oleskeluluvassa voidaan kuitenkin hyväksyä vain siinä tapauksessa, että käytössä noudatetaan asiaa koskevia tiukkoja tietosuojasäännöksiä ja ryhdytään tarvittaviin turvatoimiin.

Esittelijän kanta

Esittelijä on tyytyväinen uuteen ehdotukseen, joka kuvaa hyvin ponnisteluja jäsenvaltioiden myöntämien kolmansien maiden kansalaisille annettavien oleskelulupien kaavan yhdenmukaistamiseksi. On myös myönteistä, että viisumeita ja oleskelulupia ei enää ole liitetty toisiinsa, kuten tehtiin vuonna 2003 annetussa Euroopan komission ensimmäisessä ehdotuksessa[5], sillä ne palvelevat kahta eri tarkoitusta, kuten tämän mietinnön ensimmäisessä osassa esitettiin. Esittelijä haluaisi myös korostaa, että oleskelulupa ei sinällään ole matkustusasiakirja, vaan se pitäisi katsoa henkilöllisyystodistuksen kaltaiseksi asiakirjaksi, jota voidaan käyttää Schengen-alueella. Tämä tarkoittaa, että kaikki EU:n alueella laillisesti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset, joille näin ollen on myönnetty oleskelulupa, voivat osoittaa henkilöllisyytensä samalla tavalla koko Schengen-alueella. On selvennettävä, että oleskelulupien, jotka katsotaan yksinkertaisiksi henkilöllisyystodistuksiksi, olisi noudatettava samoja korkeita turvallisuusstandardeja kuin kansallisten henkilöllisyystodistusten, eikä niiden tarvitse noudattaa määräyksiä, jotka on esitetty koneellisesti luettavia viisumeja koskevassa ICAOn asiakirjassa N:o 9303, sillä siinä esitettyjä vaatimuksia pitää soveltaa vain varsinaisiin matkustusasiakirjoihin, ja toisaalta sitä tarkistetaan jatkuvasti menettelyllä, joka ei ole avoin eikä demokraattisesti legitiimi. Uuden ehdotuksen johdanto-osan 3 kappaleessa ja ehdotuksen liitteessä tehty viittaus ICAOn normeihin olisi siis korvattava korkeatasoista turvallisuutta koskevilla määräyksillä, jotka määritellään oleskeluluvan käyttötarkoituksen perusteella.

Ehdotuksen ytimenä on biometristen tunnisteiden käyttöönotto, eli oleskelulupiin sisällytettäisiin radiotaajuiseen etätunnistukseen (RFID) käytettävä siru, joka sisältää kasvokuvan (kahden vuoden kuluessa teknisten toimien hyväksymisestä) ja sormenjäljet yhteentoimivassa muodossa (kolmen vuoden kuluessa). Esittelijä on periaatteessa samaa mieltä ehdotuksen tarkoituksesta, eli biometristen tietojen käyttämisestä myönnettyjen oleskelulupien turvallisuuden vahvistamiseksi. Biometristen tietojen käyttöönotto todellakin edistää asiakirjojen väärentämisen ja petostarkoitukseen tapahtuvan käytön torjumista estämällä väärennöksiä ja henkilöllisyysvarkauksia. Biometristen tietojen käytön suurimpana etuna on se, että oleskeluluvan ja sen haltijan välille voidaan luoda tiiviimpi yhteys. Biometristen tietojen käyttöönottoa henkilöllisyystodistuksissa ja tietojen käsittelyä, erityisesti niiden keräämis- ja käyttötapaa, olisi kuitenkin suojeltava erityisen johdonmukaisilla ja vakavilla turvatoimilla. Oleskelulupiin sisällytettyjä biometrisiä tunnisteita saa käyttää ainoastaan asiakirjan aitouden ja haltijan henkilöllisyyden varmistamiseen vertaamalla tunnisteita suoraan saatavilla oleviin tunnisteisiin. Kuten oikeus- ja sisäasioista vastannut Euroopan komission entinen jäsen Antonio Vitorino osuvasti huomautti, biometriset tunnisteet eivät muun teknologian tavoin sinällään ole vaarallisia, mutta tapa, jolla niitä käytetään, voi vaarantaa perusoikeudet[6].

Uudessa ehdotuksessa on kysymyksiä, joita on vielä selvitettävä varsinkin biometristen tietojen keräämisen osalta. Jäsenvaltioiden olisi luonnosteltava luettelo noudatettavista yhteisistä velvollisuuksista tai vaatimuksista ottaen huomioon tällaisen tiedon erityisluonne. Oleskeluluvan käyttöönoton helpottamiseksi olisi myös hyödyllistä antaa jäsenvaltioiden käyttöön yhteiset menettelyt ja kertoa niille parhaista käytännöistä.

Esittelijä panee pettyneenä merkille, että lapsia koskevien biometristen tietojen keräämisestä ei ole annettu määräyksiä ehdotuksessa, josta meitä parhaillaan kuullaan. Tätä kysymystä kannattaisi selventää.

Esittelijä on myös huolissaan varamenettelyjen puuttumisesta niiden ihmisten osalta, jotka eivät voi antaa käytettävissä olevia sormenjälkiä tai joiden kasvoja ei voida kuvata fyysisistä syiden kuten epämuodostumien tai onnettomuuden takia. Yleiseen velvollisuuteen suostua kasvojen kuvaukseen ja sormenjälkien antamiseen olisi liitettävä poikkeus kaikkien sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät voi antaa näitä biometrisiä tietoja fyysisten esteiden takia. Näin kunnioitettaisiin heidän ihmisarvoaan. Tämän sormenjälkien antamisessa tehtävän poikkeuksen ei pitäisi vähentää oleskeluluvan turvallisuuden tasoa eikä leimata henkilöitä, joiden sormenjälkiä ei voida lukea. Syyt poikkeukseen voitaisiin tallentaa oleskeluluvan sirulle.

Kuten aiemmin todettiin, on herännyt huolia sähköisten palvelujen (sähköisten viranomaispalvelujen, terveydenhuoltopalvelujen, henkilöllisyyden osoittamiseen liittyvien palvelujen jne.) käyttämisestä henkilöllisyystodistusten ja oleskelulupien avulla siten, että todistuksiin ja lupiin sisällytetään lisäsiru. 6 artiklan komitean helmikuussa 2007 esittämissä johtopäätöksissä pyrittiin antamaan vastauksia, jotka koskevat erilaisten sirujen[7], joihin on tallennettu toisaalta biometrisiä tietoja ja toisaalta kansallisia tietoja, yhteensopivuuteen liittyviin teknisiin mahdollisuuksiin. Esittelijä myöntää teknisten kysymysten tärkeyden mutta haluaisi korostaa olevansa pettynyt siihen, että eri osista koostuvan järjestelmän turvallisuustasoon ei viitata lainkaan. Käytettävän sirun valinnasta ja siihen liittyvistä teknisistä vaikutuksista[8] riippumatta on aivan yhtä tärkeää taata, että valitun ratkaisun turvallisuustaso on korkea arkaluonteisten (esimerkiksi biometristen) tietojen osalta. Toisin kuin nykytilanteessa, voidaanko varmistaa sähköisen hallinnon palvelujen käyttö suhteellisen "turvallisessa" ympäristössä? Niin kauan kuin tähän kysymykseen ei ole tyydyttävää vastausta, meidän olisi harkittava tarkkaan sähköisiä palveluja koskevien tietojen käyttöönottoa tässä vaiheessa, jottei otettaisi hätiköidysti käyttöön ratkaisuja, joista joudutaan myöhemmin tunnustamaan, että niitä ei valmisteltu tarpeeksi huolellisesti, ne ovat liian kalliita tai teknisesti vanhentuneita tai saattavat vaarantaa arkaluonteisten tietojen turvallisuuden. Tällainen romahduttaisi kaikkien luottamuksen biometristen tietojen käyttöön.

Olisi laadittava luettelo kriteereistä, jotka olisi täytettävä, ennen kuin otetaan käyttöön mahdollisuus tallentaa sähköisiä palveluja koskevia tietoja: on esimerkiksi laadittava luettelo, jossa rajataan käyttötarkoitukset ja tallennettavat tiedot.

Kuten ehdotuksen johdanto-osan 1 kappaleessa todetaan, Amsterdamin sopimuksen yhtenä tarkoituksena on antaa komissiolle aloiteoikeus toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikan yhdenmukaistamiseksi. Jotta Euroopan komissio toimisi tällä tavalla, sen olisi annettava jäsenvaltioille selkeä määritelmä siitä, millä viranomaisilla on valtuudet tarkistaa oleskelulupia. Tämä on entistä olennaisempaa, jos oleskeluluvissa otetaan käyttöön mahdollisuus sähköisiin palveluihin, sillä siinä tapauksessa oleskelulupaa käsittelevien viranomaisten määrä kasvaa huomattavasti. Sekä oleskelulupien myöntävien että kolmansien maiden kansalaisia tunnistavien jäsenvaltioiden osalta onkin ratkaisevan tärkeää, että käytettävissä on luettelo oleskelulupien tarkistamisesta vastaavista toimivaltaisista viranomaisista kyseisten arkaluontoisten tietojen väärinkäytön estämiseksi.

Olisi myös tunnustettava Euroopan tietosuojavaltuutetun asema kaikissa asioissa, jotka liittyvät tietosuojaan. Sen neuvoa-antavasta roolista voisi olla suurta apua kaikkien sellaisten päätösten tekemisessä, jotka vaikuttavat merkittävästi tietosuojaan ja jotka koskevat esimerkiksi biometristen tietojen saatavuutta ja käyttöönottoa, kyseisten tietojen laatua ja keräämistä, tallennusvälineen teknistä sääntöjenmukaisuutta sekä biometristen tunnisteiden suojelemiseksi toteutettavia toimenpiteitä[9].

Viimeinen, yleisluontoisempi kysymys liittyy tarpeeseen muuttaa ratkaisevasti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevaa politiikkaa. Esittelijä katsoo, että EY:n perustamissopimuksen koko IV osastosta olisi määrättävä tavanomaisella lainsäätämisjärjestelmällä eli EY: perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisella yhteispäätösmenettelyllä[10]. Esittelijä kehottaa tässä yhteydessä komissiota esittämään ehdotuksia, joilla pyritään alan suurempaan yhdenmukaistamiseen.

• [1]  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi diplomaatti- ja konsuliedustustoille annetun yhteisen konsuliohjeiston muuttamisesta biometristen tunnisteiden käyttöönoton ja viisumihakemusten vastaanoton ja käsittelyn järjestämistä koskevien määräysten osalta, KOM(2006)0269.
• [2]  KOM(2006)0110, liite, 1 kohdan a alakohta.
• [3]  Katso asetuksen liitteen 16 kohta, KOM(2006)0110. Ehdotus kontaktisirun sisällyttämisestä uusien teknologioiden, kuten sähköisten viranomaispalvelujen, digitaalisen allekirjoituksen jne. käytön mahdollistamiseksi sisällytettiin ehdotukseen sen jälkeen, kun Viron hallitus ilmaisi haluavansa kohdella omia kansalaisiaan ja kolmansien maiden kansalaisia tasa-arvoisesti tarjoamalla heille mahdollisuuden käyttää sähköisiä palveluja henkilöllisyystodistuksen ja oleskelulupien avulla.
• [4]  Kontaktisirun käyttö kansallisiin tarkoituksiin on vapaaehtoista, asetuksen liitteen 16 kohta, KOM(2006)0110.
• [5]  KOM(2003)0558.
• [6]  Oikeus- ja sisäasioista vastanneen Euroopan komission jäsenen Antonio Vitorinon lausunto 2. maaliskuuta 2004 pidetyssä Euroopan parlamentin julkisessa kuulemistilaisuudessa.
• [7]  Kolme harkittavissa olevaa vaihtoehtoa: 1) kontaktiton siru biometrisille tiedoille ja kontaktisiru kansallisiin käyttötarkoituksiin, 2) sekä kansallisille tiedoille että biometrisille tunnisteille yksi ainoa kontaktiton siru, jossa on selvästi erotettu arkkitehtuuri ja pääsy, 3) yksi siru, jossa on kaksi rajapintaa, eli kontaktiton rajapinta biometrisille tiedoille ja kontaktirajapinta kansallisille tiedoille.
• [8]  Esimerkiksi teknisten eritelmien hyväksymisen ja täytäntöönpanon määräaika, tallennuskapasiteetti, tuotantokustannukset ja kestävyys.
• [9]  Katso Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunto muutetusta ehdotuksesta neuvoston asetukseksi kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta, Bryssel, 16. lokakuuta 2006.
• [10]  Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskevassa politiikassa tapahtui tiettyä kehitystä, kun neuvosto teki 22. joulukuuta 2004 päätöksen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa määrätyn menettelyn soveltamisesta tietyillä kyseisen perustamissopimuksen kolmannen osan IV osastoon kuuluvilla aloilla, EUVL L 396, 31.12.2004, s. 45. Valitettavasti kyseessä oleva asia, eli 63 artiklan 3 kohdan a alakohdassa mainittu kolmansien maiden kansalaisten laillinen maahanmuutto jäsenvaltioihin ja niiden välillä, jäi päätöksen ulkopuolelle, joten neuvoston on edelleen tehtävä ratkaisunsa yksimielisesti kuultuaan Euroopan parlamenttia, kuten edellä mainitun neuvoston päätöksen johdanto-osan 7 kappaleessa todetaan.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

Giusto Catania

Toinen muutettu ehdotus neuvoston asetukseksi kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta antaa syytä huoleen useista kysymyksistä, kuten teknisestä toteutettavuudesta, rahoituskustannuksista ja väärinkäytön riskeistä. Edelleen on epäselvää, lisääkö biometristen tunnisteiden käyttöönotto todella turvallisuutta, vai uhkaako se itsessään turvallisuutta väärinkäytön riskien, teknologisten puutteiden sekä avoimuuden ja moitteettoman tietosuojan puuttumisen vuoksi. Myös komissio alkuperäinen ehdotus osoittautui teknisesti mahdottomaksi ja sen käyttöönottoa varten käytetyt varat ovat menneet osittain hukkaan. Näistä syistä johtuen emme voi hyväksyä komission muutettua ehdotusta, joka jälleen kerran vain lisäisi rahoituskustannuksia ja aiheuttaisi teknisiä ongelmia, joiden vuoksi komission muutettu ehdotus ei parantaisi turvallisuuden tasoa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäinen kaava (asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttaminen)
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0110 - C6-0157/2006 - 2003/0218(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	17.5.2006
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	LIBE 1.6.2006
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Carlos Coelho 1.6.2006
Valiokuntakäsittely	27.11.2006		11.4.2007		8.5.2007		5.6.2007
Hyväksytty (pvä)	5.6.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	31 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alexander Alvaro, Philip Bradbourn, Mihael Brejc, Kathalijne Maria Buitenweg, Michael Cashman, Giusto Catania, Carlos Coelho, Fausto Correia, Panayiotis Demetriou, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Bárbara Dührkop Dührkop, Claudio Fava, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Jeanine Hennis-Plasschaert, Ewa Klamt, Magda Kósáné Kovács, Stavros Lambrinidis, Henrik Lax, Claude Moraes, Javier Moreno Sánchez, Martine Roure, Inger Segelström, Károly Ferenc Szabó, Adina-Ioana Vălean, Manfred Weber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Simon Busuttil, Gérard Deprez, Ignasi Guardans Cambó, Sophia in ‘t Veld, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Bogdan Klich, Jean Lambert, Marianne Mikko, Hubert Pirker
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Aloyzas Sakalas
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	8.6.2007