MIETINTÖ Euroopan kulttuuriteollisuudesta
4.3.2008 - (2007/2153(INI))
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Guy Bono
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Euroopan kulttuuriteollisuudesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan,
– ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon vuonna 2005 hyväksymän yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä,
– ottaa huomioon 13.–14. marraskuuta 2006 sekä 24.–25. toukokuuta 2007 kokoontuneen neuvoston päätelmät, erityisesti kulttuuri- ja luovan alan asemaa Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi koskevat päätelmät ja 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin kulttuuria koskevasta toimintasuunnitelmasta,
– ottaa huomioon 11 päivänä joulukuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/65/EY televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta[1]
– ottaa huomioon 18. toukokuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen 2006/515/EY Unescon yleissopimuksesta kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä[2],
– ottaa huomioon komission tiedonannon kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (KOM(2007)0242) sekä tiedonannon liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2007)0570),
– ottaa huomioon 4. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuudesta[3],
– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman yhteisön puitteista tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien yhteisvalvontajärjestöille[4],
– ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman, joka perustuu komission 18. lokakuuta 2005 antamaan suositukseen ja joka koskee laillisiin verkkomusiikkipalveluihin liittyvää tekijänoikeuden ja lähioikeuksien rajatylittävää kollektiivista hallinnointia[5],
ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden sosiaalisesta asemasta[6],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,
– ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6-0063/2008),
A. panee merkille, että kuten tuoreet tieteelliset tutkimukset – erityisesti KEA European Affairs konsulttitoimiston komissiolle tekemä tutkimus Euroopan kulttuuritaloudesta – osoittavat kulttuuri on yhtäältä yksilön ja yhteiskunnan kehitystä edistävä yhteishyvä ja itsetarkoitus ja toisaalta taloudellisen kasvun, työllisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä alueellisen ja paikallisen kehityksen väline,
B. toteaa, että jos kukoistavan luovan yhteisön toimijat, kuten elokuvantekijät, säveltäjät, kirjailijat, kuvataiteilijat ja muotoilijat, eivät jatkuvasti tuottaisi uutta sisältöä kaikilla taiteen aloilla, kulttuuriteollisuutta ei olisi olemassa eikä se tuottaisi Euroopalle kulttuurista ja taloudellista lisäarvoa,
C. toteaa, että kulttuuriteollisuutta ovat teollisuudenalat, jotka antavat hengentuotteille taloudellista lisäarvoa ja tuottavat samalla uusia arvoja yksilöille ja yhteiskunnalle; katsoo, että kulttuuriteollisuuteen kuuluu perinteisiä teollisuudenaloja, kuten elokuva-, musiikki- ja kustannusteollisuus, sekä viestimet, luova teollisuus (muoti ja muotoilu), matkailu-, taide- ja informaatioteollisuus,
D. toteaa Unescon yleissopimuksessa annetun määritelmän perusteella, että kulttuuriteollisuuteen kuuluvat kaikki alat, joissa yhdistyy sellaisten tuotteiden ja palveluiden luominen, tuotanto ja markkinointi, joiden erityispiirteenä on yleensä aineettomuus ja kulttuurisuus; toteaa, että kulttuuriteollisuuden tuotteita suojataan yleensä tekijänoikeuksilla,
E. katsoo kuitenkin, että koko kulttuuri- ja luovalle teollisuudelle, mikroyritykset, pk-yritykset ja yksittäiset taiteilijat, on annettava enemmän tunnustusta ja tukea ja niille on turvattava oikeudellinen erityisasema, jotta ne voivat osaltaan täysipainoisesti edistää Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista,
F. toteaa, että kulttuuriteollisuus tuottaa ja levittää suuren määrän tietopitoista ja kansalaisia sivistävää ja viihdyttävää sisältöä, joka perustuu enenevässä määrin uuteen tekniikkaan ja uusiin digitaalisiin ja audiovisuaalisiin esitystapoihin, joita jäsenvaltioilla ja Euroopan unionilla on velvollisuus edistää ja säännellä varmistaen, että omaperäisen sisällön luojille on turvattava oikeudenmukainen ja riittävä taloudellinen korvaus työstään huolehtimalla asianmukaisesta ja tehokkaasta tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien suojasta, koska näin varmistetaan samalla Euroopan kulttuuriteollisuuden kestävyys,
G. toteaa, että tämän päivän tietoyhteiskunnassa ja digitaaliajassa syntyy uusia tuotanto-, levitys- ja kulutusmuotoja, jotka vuorostaan synnyttävät uusia kulttuurituotteita ja -palveluita, joita on suojeltava laittomalta kopioinnilta ja että yleisemmin ottaen on luotava yrittäjyys- ja talousmalleja, joilla varmistetaan kulttuurisisällön omaavien tuotteiden saatavuus, yleistyminen ja monimuotoisuus samalla kun säilytetään niiden erityisluonne tavallisiin kauppatavaroihin verrattuna ja taataan, että kussakin oikeudenhaltijoiden luokassa maksetaan oikeudenmukainen korvaus tekijänoikeuksin suojatun kulttuurisisällön käytöstä,
H. toteaa, että kulttuurituotteilla ja palveluilla on ominaispiirteitä, jotka erottavat ne muista tuotteista ja palveluista ja jotka on otettava huomioon Euroopan unionin toimintalinjoja laadittaessa ja täytäntöön pantaessa,
I. pitää tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien asianmukaista ja tehokasta suojaa luovan työn tekijöiden kannalta keskeisen tärkeänä välineenä, jotta he saavat oikeudenmukaisen korvauksen luomistyöstään ja työnsä tulosten kaupallisesta hyödyntämisestä, ja pitää siksi mainittua suojaa välttämättömänä kulttuuriteollisuuden henkiinjäämisen kannalta,
J. ottaa huomioon kulttuuriteollisuuden ja luovan yhteisön panoksen kulttuurien monimuotoisuuden edistämisessä, kuluttajien valintamahdollisuuksien varmistamisessa, yrittäjyyden monimuotoisuuden lisäämisessä, kulttuurin saatavuuden demokratisoinnissa, Euroopan identiteetin ja integraation vahvistamisessa sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämisessä,
K. katsoo, että kulttuuriteollisuus edistää suuresti paikallista ja alueellista kehitystä ja koheesiota, koska se houkuttaa investoimaan matkailuun, luo uusia, luonteeltaan "paikallisia" tavara- ja palveluluokkia sekä uusia työpaikkoja ja taloudellisen kehityksen mahdollisuuksia ja näin ehkäisevät kaukaisten tai epäsuotuisassa asemassa olevien alueiden syrjäytymistä,
L. ottaa huomioon, että tekijät ovat myös kulttuuriteollisuuden toiminnan perusta ja että sen vuoksi heille on tarjottava luomispotentiaalin kehittämisen mahdollistava taloudellinen, oikeudellinen ja sosiaalinen toimintaympäristö,
M. korostaa, että kulttuuri on kytkettävä tiukasti yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen kulttuurialan tuotanto- ja luomiskapasiteetin vahvistamiseksi,
N. huomauttaa, että kokemus Euroopan kulttuuripääkaupungeista osoittaa konkreettisesti kulttuurialan panoksen kaupungin taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään ja sen asukkaiden henkiseen hyvinvointiin ja kehitykseen,
O. katsoo, että luovalle sektorille myönnettyä valtiontukea ja muita tukia olisi pidettävä sijoituksina eikä ylellisyytenä ja että niitä olisi arvioitava EU:n kilpailulainsäädännön, Amsterdamin sopimukseen sisällytetyn jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoimintaa koskevan pöytäkirjan, EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan ja kulttuurin monimuotoisuutta koskevan Unescon yleissopimuksen mukaisesti,
P. pitää tarpeellisena kannustaa yksityisiä ja julkisia investointeja sekä sponsorointia kulttuurisektorilla,
Q. pitää keskittymistä kulttuuriteollisuudessa uhkana monimuotoisuudelle ja kulttuurihyödykkeiden tarjonnalle kuluttajille,
R. toteaa, että luovuus on innovoinnin kehittämisen ehto Euroopassa ja että eurooppalaiset teknologiayritykset hyötyisivät työskentelystä tiiviissä yhteistyössä luovan työn tekijöiden kanssa osaamiskeskittymissä eli klustereissa,
S. pitää tarpeellisena tukea enemmän pieniä ja mikroyrityksiä, edistää niiden verkostoitumista ja tukea niissä työskenteleviä itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka osallistuvat massiivisesti vaurauden tuottamiseen taloudenalalla, ja katsoo, että luovan työn tekijöitä on autettava kehittämään luovan alan yrittäjäkoulutustaan ja kannustettava toteuttamaan luovuuttaan,
T. toteaa, että Euroopan luovan sektorin pirstoutuminen, joka voi johtua vain osaksi kielellisistä tai kansalliseen identiteettiin liittyvistä syistä, sekä aidosti eurooppalaisen ulottuvuuden omaavan kulttuuriteollisuuden puuttuminen voivat heikentää Euroopan kulttuurialan roolia maailmassa,
U. katsoo, että kulttuurinen monimuotoisuus ja ajatusten vapaa liikkuvuus luovat ympäristön, joka edistää uusia ajattelutapoja, identiteettien kirjoa ja sukupuolten tasa-arvoa,
V. katsoo, että sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista ja leviää kulttuurin avulla ja että tämä arvojen leviäminen edistää Euroopan yhdentymistä,
W. katsoo, että kulttuurialalla ei ole vielä läheskään saavutettu sukupuolten todellista tasa-arvoa,
X. panee merkille, että kulttuurialalla naisia on johtavissa asemissa ensisijaisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tai naisten itsensä perustamissa yrityksissä,
Y. ottaa huomioon, että naisten osallistuminen tietoliikenteen, internetin, median ja sähköisen kaupankäynnin aloilla sekä ohjelmistoalalla, jotka ovat kulttuurialaa kannattavia pylväitä, on erittäin vähäistä (30 prosenttia), ja että ainoastaan 20 prosenttia kyseisten alojen uusista yrityksistä on naisten perustamia,
1. iloitsee siitä, että neuvosto ja komissio ovat aikeissa tunnustaa kulttuurin ja luovan työn erityisen tärkeän roolin Euroopan kansalaisuuden edistämisessä, kulttuurin tuomisessa lähemmäs kansalaisia ja Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa ja että näin niiden merkitystä Euroopan yhdentymishankkeessa korostetaan entisestään;
2. korostaa, että nykyisessä jälkiteollisessa taloudessa unionin kilpailukykyä tehostettava myös kulttuurin ja luovuuden aloilla; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita priorisoimaan toimintalinjoja, joissa keskitytään innovointiin paitsi kaupan alalla, myös kulttuuritoiminnassa ja luovassa taloudessa;
3. huomauttaa, että kulttuuriteollisuuden alat ovat keskeisiä lisäarvopalvelujen tarjoajia, jotka muodostavat perustan dynaamiselle tietoon perustuvalle taloudelle, ja näin ollen ne olisi tunnustettava tärkeäksi osatekijäksi Euroopan unionin kilpailukyvyn kannalta;
4. katsoo, että kulttuuriteollisuuden aloihin, jotka ovat huomattavia työpaikkojen luojia Euroopan unionissa, on erityisesti valjastettava luovaa lahjakkuutta; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan uusia, innovatiivisia elinikäisen oppimisen muotoja, joilla edistetään luovaa lahjakkuutta;
5. kehottaa neuvostoa ja komissiota määrittelemään selvästi, mikä on unionin näkemys kulttuurista, luovuudesta ja innovoinnista, hahmottelemaan jäsennettyjä poliittisia toimia Euroopan luovan teollisuuden kehittämiseksi ja sisällyttämään ne todelliseen eurooppalaiseen kulttuuristrategiaan; pitää tässä asiassa tärkeimpänä prioriteettina kulttuuriteollisuuden ja kulttuurialan yritysten identiteetin määrittelemistä;
6. kehottaa siksi komissiota huolehtimaan alan tilastotietojen järjestelmällisestä kokoamisesta, jotta Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden käytettävissä olisi yhtenäisiä ja vertailukelpoisia tilastoja kohdennettujen ja käypien toimintalinjojen laatimiseksi luovan ja kulttuurisektorin kehittämistä varten;
7. kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään yrittäjäopintoja kansallisiin keski- ja korkea-asteen opinto-ohjelmiin erityisesti humanistisilla aloilla sekä taiteen ja kulttuurin aloilla;
8. pyytää komissiota ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ottamaan Euroopan todellisuuden kulttuuriulottuvuuden, eritoten kulttuuriteollisuuden ja luovan työn tekijät, useammin ja tiiviimmin mukaan Euroopan unionin ulkosuhteisiin, kuten Euroopan naapuruuspolitiikkaan ja suuriin vuoropuhelufoorumeihin muiden maailman alueiden kanssa;
9. katsoo, että kulttuuriteollisuuden kehitys riippuu suurelta osin mahdollisuuksista sujuvaan rajat ylittävään liikkuvuuteen ja että siitä syystä on tartuttava eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyviin ongelmiin ja annettava konkreettisia säännöksiä asiasta, ja toistaa edellä mainitussa päätöslauselmassaan esittämänsä vaatimuksen taiteilijoiden sosiaalisen aseman parantamisesta;
10. pitää tervetulleena ajatusta luovan sektorin toimijoiden, tuotteiden ja palveluiden liikkuvuuden lisäämisestä ottaen huomioon kulttuurista monimuotoisuutta koskevan Unescon yleissopimuksen täytäntöönpanon vaikutukset sisämarkkinoihin, ja kehottaa komissiota esittämään parlamentille asiasta vihreän kirjan, jossa tehdään oikeutta sektorin ominaislaadulle eli sille, että sen tuotteet ovat paitsi kulttuuri- myös taloushyödykkeitä;
11. painottaa tarvetta kehittää yhteiskunta- ja talousmalli, joka tarjoaa asianmukaisen turvaverkon luovan sektorin yrittäjille ja etenkin itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka toimivat kulttuurin ja luovan talouden aloilla, joilla osa-aikatyö on tähän asti ollut yleistä ja työolot epävakaita;
12. pitää hyvin järjestettyä tekijänoikeuksien ja lähioikeuksien rajat ylittävää kollektiivista hallinnointia luomispotentiaalin optimaalisen hyödyntämisen kannalta olennaisen tärkeänä samalla kun varmistetaan, että oikeudenmukainen korvaus maksetaan jokaisessa oikeudenhaltijoiden luokassa;
13. muistuttaa komissiota edellä mainitusta 13. maaliskuuta 2007 antamastaan päätöslauselmasta ja pyytää soveltamaan sellaista yhteisön lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon digitaaliajan erityispiirteet, Euroopan kulttuurien moninaisuuden säilyminen, panokseltaan vaatimattomat sidosryhmät ja paikalliset valikoimat yhtäläisen kohtelun periaatetta noudattaen;
14. pyytää komissiota systematisoimaan mahdollisimman nopeasti EY:n perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan täysimittaisen soveltamisen, jotta kulttuuri ja kulttuurisektori otettaisiin huomioon yhteisön kaikkien muiden alojen politiikassa ja eritoten sisämarkkina-, kilpailu-, kauppa-, yritys- ja tutkimus- ja kehityspolitiikassa, sekä ottamaan kulttuurisektorin ominaislaadun paremmin huomioon mainittujen alojen politiikan toteuttamisessa ja ulkopolitiikassa, jotta kansainväliset sopimukset tehtäisiin kulttuurista monimuotoisuutta koskevaa Unescon yleissopimusta noudattaen, voitaisiin omaksua aloitteellinen rooli ja parantaa kansainvälistä yhteistyötä;
15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puhaltamaan eloa kulttuurista monimuotoisuutta koskevaan Unescon yleissopimukseen, jotta siinä vahvistetut perusperiaatteet otettaisiin täysin huomioon niiden sisä- ja ulkopolitiikassa;
16. kehottaa komissiota perustamaan luovaan ja kulttuurisektoriin vaikuttavien toimien ja toimintalinjojen koordinointia parantavan rakenteen ja asettamaan kulttuuria ja luovaa taloutta käsittelevän työryhmän, jotta voitaisiin perehtyä eritoten siihen, miten kulttuuri ja luovuus edistävät Euroopan unionin innovointia, talouskasvua ja yhteiskunnallista kehitystä ja esittää yhteistyössä parlamentin kanssa konkreettisia toimenpiteitä yhteisön eri alojen politiikassa;
17. ottaen huomioon teknologian ja markkinoiden nopean kehityksen ja sen varmistamiseksi, että kulttuuriteollisuus hyötyy digitaalisten järjestelmäperustojen kehittämisestä, kiirehtii komissiota tarkistamaan ratkaisevaa kysymystä henkisestä omaisuudesta kulttuurin ja talouden näkökulmasta sekä kehottamaan alan toimijoita, erityisesti teleoperaattoreita ja internetpalveluiden tarjoajia, tekemään yhteistyötä ja etsimään suurten ja pienten sidosryhmien kannalta oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotta saavutettaisiin tasapaino kulttuuritapahtumien ja sisältöjen saatavuuden ja henkisen omaisuuden suojaamisen välillä siten, että kyetään turvaamaan jokaiselle oikeudenhaltijoiden luokalle oikeudenmukainen ja todellinen korvaus ja kuluttajille aito valinnanvara sekä vielä kulttuurin monimuotoisuus; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että voiton hankkimiseen pyrkimättömien kuluttajien kriminalisoiminen laittoman digitaalisen kopioinnin ehkäisemiseksi ei ole hyvä ratkaisu;
18. kehottaa komissiota ryhtymään kuluttajille ja erityisesti koululaisille ja opiskelijoille suunnattuihin ehkäisy-, koulutus- ja valistustoimiin, joissa kerrotaan henkisen omaisuuden ja yleensä luovan työn arvosta ja kannustetaan kuluttajia kunnioittamaan tekijänoikeuksia;
19. pyytää komissiota erityisesti tukemaan ponnisteluja uusien, digitaaliajan liiketoimintamallien luomiseksi, jotta kuluttajat saavat täyden hyödyn uudesta teknologiasta ja samalla säilytetään taiteen ja kulttuurin luojien legitiimi oikeus korvaukseen työstään;
20. kehottaa komissiota myöntämään, että internet on mullistanut kulttuurituotteiden ja palveluiden perinteiset käyttötavat ja että on erittäin tärkeää huolehtia verkossa olevien kulttuurisisältöjen ja moninaisten kulttuuri-ilmaisujen esteettömästä saatavuudesta muutenkin kuin vain teollisuuden ja kaupan ehdoin ja taata lisäksi kaikentyyppisten oikeudenomistajien kesken oikeudenmukaisesti jaettu asianmukainen korvaus;
21. pitää tekijänoikeusuudistusta välttämättömänä luovuuden kannustamiseksi ja kulttuuriteosten kehittämiseksi; suosittaa, että Pariisin sopimus otetaan luovan työn tekijöiden ja kuluttajien etujen oikeudenmukaiseen tasapainottamiseen tähtäävän ehdotuksen pohjaksi;
22. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaiken tarvittavan teollis- ja tekijänoikeuksien kunnioittamisen ja suojaamisen eteen;
23. kiirehtii komissiota laittoman kopioinnin torjunnassa velvoittamaan kaikki toimijat, kuluttajat mukaan lukien, toimimaan vastuullisesti ja ottamaan käyttöön asiaan liittyviä valistus- ja koulutuskampanjoita;
24. pitää ehdottoman tarpeellisena turvata luovalle ja kulttuuriteollisuudelle asianmukainen rahoitus ja pyytääkin neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään välttämättömiin toimiin sekä suosittamaan julkisen sektorin tai julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä rahoitusmuotoja ja rahoitusvakuusjärjestelyitä ja edistämään sääntely- ja verotusjärjestelmää, joka suosii kulttuuriteollisuutta ja luovia yhteisöjä, sekä erityisesti soveltamaan kaikkiin kulttuurituotteisiin, reaaliaikaisesti tarjottavat teokset mukaan lukien, verohuojennuksia ja alennettua arvonlisäverokantaa;
25. korostaa ilmaisten tietoinfrastruktuurien, kuten internetin, merkitystä Euroopan luovalle sektorille, sillä ne perustuvat avoimen osallistumisen malleihin ja avoimiin standardeihin, ja pyytää komissiota esittämään toimintasuunnitelman avoimempia ja yhteentoimivia tietoinfrastruktuureja varten;
26. toteaa, että rakennerahastoissa, pk-yrityksille suunnatuissa ohjelmissa ja seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa (2007–2013) olisi asetettava luovan ja kulttuuriteollisuuden, pk-yritykset ja alan yksittäiset artistit mukaan lukien, kehittäminen ja riittävä rahoitus erityisasemaan, ja toistaa pyyntönsä komissiolle, että se toteuttaisi tutkimuksen rakennerahastojen sekä seitsemännen puiteohjelman rahoituksen vaikutuksista kulttuuri- ja koulutusalalla;
27. toteaa jälleen, että Euroopan investointipankin i2i-tavoitteet (Innovation 2010 Initiative) ovat merkittäviä, ja pyytää niiden asettamista etusijalle; rohkaisee komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan uusia tapoja tarjota rahoitusapua pk-yritysten käynnistämiseen ja kasvattamiseen kulttuurisektorin ja luovan sektorin osalta (esimerkiksi seitsemännen puiteohjelman avulla); kehottaa käyttämään rakennerahastoja perinteisten taide- ja perinnesektorin sekä kulttuuri- ja innovaatioteollisuuden hyväksi; pyytää komissiota seuraamaan näitä toimia ja auttamaan parhaiden käytäntöjen levittämisessä;
28. kehottaa komissiota edistämään kulttuuriteollisuuden saatavuutta kolmansien maiden, kuten Kiinan, Intian ja Latinalaisen Amerikan maiden, teknisen tuen ohjelmien yhteydessä;
29. pyytää komissiota kannustamaan ja tukemaan kulttuuriteollisuuden sektorin ja tietotekniikan ja viestinnän sektorien kumppanuuksia luovuuden ja innovoinnin yhteisvaikutusten aikaansaamiseksi osana Lissabonin strategiaa;
30. pyytää komissiota harkitsemaan mahdollisuutta perustaa MEDIA-ohjelman kaltainen ohjelma, jolla vietäisiin loppuun Euroopan digitaalista kirjastoa koskevan aloitteen toteuttamismenettelyt ja kannustettaisiin ja tuettaisiin musiikki-, teatteri- ja julkaisualaa teosten kansainvälisen jakelun helpottamiseksi, ja ottamaan valmistelevana toimena Kulttuuri-ohjelmassa käyttöön järjestelyn, jonka ansiosta muut kuin audiovisuaaliset kulttuuriteollisuuden alat voivat saada yhteisön rahoitusta paitsi kirjallisuuden (esimerkiksi yhteinen näyttelypöytä kirjamessuilla), myös musiikin ja ammattikoulutuksen edistämiseen;
31. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kasvattamaan käännöstoimintaan myönnettyjä avustuksia, sillä Euroopan kulttuuriohjelmille osoitetut talousarviot eivät kykene toteuttamaan tavoitteitaan;
32. pitää tarpeellisena kannustaa luovaa ja kulttuurisektoria parantamalla pätevyys-, oppimis- ja koulutusjärjestelmiä sekä etenkin tarjoamalla joka tason opiskelijoille koulutusta kulttuuri- ja taideaineiden opetuksessa, jotta he saisivat työelämään valmentavan koulutuksen, tehostamalla alan yritysten ja oppilaitosten synergiaa sekä rohkaisemalla niiden jäsenvaltioiden koulujen ja laitosten lähentymistä, jotka jo toimivat näin; katsoo, että taidealan tutkintojen vastavuoroisessa tunnustamisessa on myös edistyttävä;
33. korostaa tiettyjen kulttuuri- ja käsityöalan sekä luovan sektorin ammattien ja osaamisen erityislaatua, ja katsoo, että niiden säilyminen on varmistettava asianmukaisin osaamisensiirtojärjestelyin;
34. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan aiheellisia toimia perinteisen osaamisen arvon nostamiseksi, jotta asianomaisten alojen ammattilaisia kannustettaisiin liikkuvuuteen ja helpotettaisiin heidän työllistymistään Euroopan unionissa;
35. kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota naisten palkkatasoon kulttuurialalla pyrkien siihen, että palkkajärjestelmät eivät johda sukupuolisidonnaiseen palkkasyrjintään;
36. korostaa merkittävää roolia, joka kulttuurialalla on sukupuolistereotypioiden torjunnassa, sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja ajattelutapojen muuttamisessa; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan ja tukemaan kaikkia aloitteita, joita kulttuurialalla tehdään tässä tarkoituksessa;
37. kehottaa jäsenvaltioita ja niiden paikallisyhteisöjä tehostamaan luovan teollisuuden ja rahoittajien välistä tiedonkulkua kehittämällä luovan ja kulttuurisektorin pienyrityksille, yrittäjille ja käsityöläisille yrityshallinnon konsulttipalveluita, rahoitusneuvontaa, tiedotusta ja koulutusta;
38. pitää direktiivin 2007/65/EY säännöksiä erittäin tärkeinä ja pyytää jäsenvaltioita varmistamaan sen saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä ajoissa ja komissiota toimittamaan parlamentille tietoja direktiivin täytäntöönpanosta;
39. korostaa laajalle ulottuvan nopean laajakaistan ja uusien langattomien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia uusien, innovatiivisten kulttuuripalvelujen ja sisällön kehittämisessä ja levittämisessä kaikkien 27 jäsenvaltion maaseutu- ja kaupunkialueilla; pyytää lisäksi jäsenvaltioita antamaan etusijan laajakaistaverkon kehittämiselle maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, jotta digitaaliajan kahtiajako voidaan voittaa; huomauttaa, että teknologinen kehitys mahdollistaa kuluttajille kulttuurisisällön nopeamman saatavuuden;
40. palauttaa komission ja jäsenvaltioiden mieleen niiden tähänastisen kannan audiovisuaalisiin palveluihin kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa ja pyytää, etteivät ne esittäisi tulevissa WTO- tai GATS-neuvotteluissa audiovisuaalisia palveluita koskevia liberalisointiehdotuksia tai pyytäisi, että niille myönnettäisiin poikkeus suosituimmuuskohtelun soveltamisesta;
41. pitää myönteisenä hiljattain (2007) luotua Euroopan elokuvapalkintoa (Prix LUX), koska sillä voidaan vahvistaa kulttuuripolitiikkaa, edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, ylläpitää kulttuuriperinteitä ja tukea kulttuurivaihtoa; kehottaa huomioimaan palkinnon yhteydessä erityisesti naisten osallistumisen ja luovuuden tunnustuksena heidän panoksestaan eurooppalaisen elokuvataiteen kehittämisessä ja edistämisessä;
42. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Unescolle ja Euroopan neuvostolle.
PERUSTELUT
Komission tilaama ja KEA:n toteuttama tutkimus Euroopan kulttuuritaloudesta ("The Economy of Culture in Europe"), joka julkaistiin marraskuussa 2006, toi esiin tärkeitä tietoja kulttuurin vaikutuksista talouskasvuun ja työllisyyteen.
Siinä osoitettiin muun muassa, että vuonna 2003 kulttuurisektorin osuus EU:n BKT:sta oli noin 2,6 prosenttia ja että sen kasvu oli voimakkaampaa kuin talouden yleensä. Lisäksi vuonna 2004 yli 5 miljoonaa henkeä eli 3,1 prosenttia EU:n työssä käyvästä väestöstä työskenteli kyseisellä sektorilla.
Luova ja kulttuurisektori siis osallistuvat välittömästi talouskasvuun, ja niillä on lisäksi välillistä vaikutusta Euroopan sosiaalis-taloudelliseen ympäristöön: ne edistävät innovointia muilla taloudenaloilla.
Luova sektori osallistuu huomattavassa määrin informaatio- ja viestintäteknologian kehittämiseen, on tärkeässä roolissa paikallis- ja aluetasolla sekä kaupungeissa ja vaikuttaa keskeiseltä kestävän kehityksen turvaamiseksi.
Viime vuosikymmeninä kulttuurin taloudellinen ulottuvuus ja sen vaikutukset työpaikkojen luomiseen sekä maaseudun ja kaupunkien kehitykseen on pikku hiljaa alettu tiedostaa yhä paremmin. Nopeasti kehittyvänä teollisuudenalana kulttuurisektorin haaste on vastata uusien tuotteiden ja palveluiden ilmaantumiseen globaaleilla markkinoilla.
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (27.11.2007)
kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle
Euroopan kulttuuriteollisuudesta
(2007/2153(INI))
Valmistelija: Neena Gill
EHDOTUKSET
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. huomauttaa, että kulttuuriteollisuuden alat ovat keskeisiä lisäarvopalvelujen tarjoajia, jotka muodostavat perustan dynaamiselle tietoon perustuvalle taloudelle, ja näin ollen ne olisi tunnustettava tärkeäksi osatekijäksi Euroopan unionin kilpailukyvyn kannalta;
2. katsoo, että kulttuuriteollisuuden aloihin, jotka ovat huomattavia työpaikkojen luojia Euroopan unionissa, on erityisesti valjastettava luovaa lahjakkuutta; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan uusia, innovatiivisia elinikäisen oppimisen muotoja, joilla edistetään luovaa lahjakkuutta;
3. tunnustaa Lissabonin toimintaohjelman yhteydessä, että kulttuuriteollisuus vauhdittaa kasvua ja luo työpaikkoja; katsoo siksi, että on korostettava taitojen kehittämistä ja innovaatioiden tukemista luovalla sektorilla; pyytää komissiota varmistamaan, että kaikissa jäsenvaltioissa on käytettävissä riittävät varat kulttuuriteollisuuden hyväksi;
4. pitää erittäin tärkeänä muutettua ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivi 89/552/ETY muuttamisesta ("Audiovisuaaliset mediapalvelut ilman rajoja")[1] sekä pyytää jäsenvaltioita varmistamaan sen saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä ajoissa ja komissiota toimittamaan tietoja direktiivin täytäntöönpanosta;
5. korostaa laajalle ulottuvan nopean laajakaistan ja uusien langattomien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia uusien, innovatiivisten kulttuuripalvelujen ja sisällön kehittämisessä ja levittämisessä kaikkien 27 jäsenvaltion maaseutu- ja kaupunkialueilla; pyytää lisäksi jäsenvaltioita antamaan etusijan laajakaistaverkon kehittämiselle maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, jotta digitaaliajan kahtiajako voidaan voittaa; huomauttaa, että teknologinen kehitys mahdollistaa kuluttajille kulttuurisisällön nopeamman saatavuuden;
6. korostaa kulttuuriteollisuuden mahtavia mahdollisuuksia, joita digitaalilähetyksiin siirtyminen luo digitaalilähetysten kautta toteutettavien innovatiivisten palvelujen etujen osalta, kuten halvemmat kustannukset, korkeampi laatu, laajempi valikoima ja lisääntynyt kilpailu; kehottaa luomaan sääntelykehyksen, joka mahdollistaisi laajemman jouston taajuuksien käytössä;
7. katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien vahva suojaaminen on olennaista kulttuuriteollisuuden kilpailukyvyn kannalta ja keskeisen tärkeää, jos Euroopan unioni aikoo houkutella, edistää ja kehittää luovaa lahjakkuutta ja kulttuurisisältöä; tunnustaa, että yksittäiset kuluttajat hyötyvät, sillä piratismin väheneminen johtaa hintojen laskuun ja kuluttajat voivat hankkia korkealaatuisempia ja luovempia tuotteita;
8. kehottaa panemaan täytäntöön teollis- ja tekijänoikeudet online-maailmassa; huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta 29. huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta[2] ja 8. kesäkuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista ("Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä")[3] tarjoavat tehokkaan tekijänoikeussuojan; katsoo, että Internet-palveluntarjoajien ja sisällön tarjoajien olisi tehtävä yhteistyötä näissä puitteissa; huomauttaa lisäksi, että toimet Internet-piratismin torjumiseksi ovat ennakkoehto arvokkaan sisällön tarjoamiselle ja jakelulle Internetin kautta; katsoo kuitenkin, että kaikissa lähestymistavoissa on otettava huomioon lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvät tarkistukset ja arvioinnit sekä tuomioistuinten keskeinen asema rikkomusten ja tietosuojamääräysten käsittelyssä;
9. pyytää Internet-palveluntarjoajia toimimaan yhteistyössä Internet-piratismin torjumiseksi panemalla sopimusehdot täytäntöön, joiden perusteella ne voivat poistaa tai estää pääsyn tekijänoikeuksia rikkovaan sisältöön ja lykätä tai irtisanoa sellaisten tilaajien tilit, jotka rikkovat teollis- ja tekijänoikeuksia; kehottaa samalla Internet-palveluntarjoajia soveltamaan suodatustoimia tekijänoikeusrikkomusten estämiseksi;
10. kehottaa jäsenvaltioita hylkäämään protektionistiset toimet ja puuttumaan sen sijaan säännöksiin, jotka tällä hetkellä asettavat Euroopan unionin kulttuuriteollisuuden alat huonompaan asemaan, ja antamaan siten näille teollisuuden aloille mahdollisuuden kilpailla tehokkaammin sekä EU:ssa että maailmassa ja pakottamalla ne siihen;
11. kehottaa komissiota tarkistamaan kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen luetteloa, joka on yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28. marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY liitteessä III[4]; huomauttaa, että kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen alennetun arvonlisäverokannan vaihteluja koko EU:ssa on tarkasteltava yleisemmin, jotta voidaan puuttua markkinoiden vääristymiin, jotka vaikuttavat tällä hetkellä tiettyjen kulttuuriteollisuuden alojen kilpailukykyyn;
12. toteaa jälleen, että Euroopan investointipankin i2i-tavoitteet ovat merkittäviä, ja pyytää niiden käytön maksimointia; rohkaisee komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan uusia tapoja tarjota rahoitusapua pk-yritysten käynnistämiseen ja kasvattamiseen kulttuurisektorin ja luovan sektorin osalta (esimerkiksi seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) avulla); kehottaa käyttämään rakennerahastoja perinteisten taide- ja perinnesektorin sekä kulttuuri- ja innovaatioteollisuuden hyväksi; pyytää komissiota seuraamaan näitä toimia ja auttamaan parhaiden käytäntöjen levittämisessä.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
22.11.2007 |
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
37 0 0 |
|
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Jan Březina, Jerzy Buzek, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Den Dover, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Norbert Glante, Umberto Guidoni, András Gyürk, David Hammerstein, Erna Hennicot-Schoepges, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Radu Ţîrle, Catherine Trautmann, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras |
||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Joan Calabuig Rull, Neena Gill, Eija-Riitta Korhola, Lambert van Nistelrooij, Vladimir Urutchev |
||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Umberto Pirilli |
||
- [1] KOM(2007)0170.
- [2] EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45. Korjattu EUVL L 195, 2.6.2004, s 16 ja EUVL L 204, 4.8.2007, s. 27.
- [3] EUVL L 178, 17.7.2000, s.1.
- [4] EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1. Direktiivi muutettuna 2006/138/EY (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 92.)
naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (17.7.2007)
kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle
Euroopan kulttuurialasta
(2007/2153(INI))
Valmistelija: Claire Gibault
EHDOTUKSET
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
A. katsoo, että kulttuurinen monimuotoisuus ja ajatusten vapaa liikkuvuus luovat ympäristön, joka edistää uusia ajattelutapoja, identiteettien kirjoa ja sukupuolten tasa-arvoa,
B. katsoo, että sukupuolten tasa-arvo sisältyy Euroopan unionin perusarvoihin ja leviää kulttuurin avulla ja että tämä arvojen leviäminen edistää Euroopan yhdentymistä,
C. katsoo, että kulttuurialalla ei ole vielä läheskään saavutettu sukupuolten todellista tasa-arvoa,
D. panee merkille, että kulttuurialalla naisia on johtavissa asemissa ensisijaisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tai naisten itsensä perustamissa yrityksissä,
E. ottaa huomioon, että naisten osallistuminen tietoliikenteen, internetin, median ja sähköisen kaupankäynnin aloilla sekä ohjelmistoalalla, jotka ovat kulttuurialaa kannattavia pylväitä, on erittäin vähäistä (30 prosenttia), ja ainoastaan 20 prosenttia kyseisten alojen uusista yrityksistä on naisten perustamia,
F. katsoo, että vaikka kulttuurialan työmarkkinoilla on nykyään yhä enemmän naisia, suurissa organisaatioissa he ovat edelleen pääasiassa keskijohdon ja vähempiarvoisissa asemissa,
G. ottaa huomioon aseman, joka naisjärjestöillä voisi olla kulttuurialalla ja naisjärjestöjen vaikutuksen naisten aseman parantamisessa kaikilla elämän aloilla,
1. palauttaa mieleen, että kulttuurialan pk-yrityksissä, joissa naiset ovat paremmin edustettuina, naisten ja miesten tasapainoinen edustus ja keskinäinen yhteistyö luovat ympäristön, joka edistää myönteistä luovuutta ja erilaisten ajatusten kirjoa;
2. kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään yrittäjäopintoja kansallisiin keski- ja korkea-asteen opinto-ohjelmiin erityisesti humanistisilla aloilla sekä taiteen ja kulttuurin aloilla;
3. kehottaa jäsenvaltioita lopettamaan kaikenlaisen syrjinnän, joka estää naisten pääsyn kulttuurialan koulutukseen ja ammatteihin, ja kannustaa niitä parantamaan naisten tekemän taiteen tunnustamista ja laajempaa levitystä, edistämään naisten osallisuutta kulttuuri-instituutioissa ja kansainvälisessä kulttuurivaihdossa ja helpottamaan naisyrittäjien mahdollisuuksia saada yrittäjäohjelmien rahoitusta, lainoja ja muita pankkipalveluja, koska naisilla voi olla todellista vaikutusta kulttuurialalla vallitsevien ikiaikaisten sukupuolistereotypioiden kitkemiseksi;
4. kannustaa jäsenvaltioita helpottamaan naisten pääsyä kulttuurialan johtotehtäviin, koska alan arvostetuimmat virat ovat edelleenkin pääasiassa miesten hallussa;
5. panee merkille, että Euroopan audiovisuaalialaa tukevassa Media 2007-ohjelmassa ei ole suunniteltu mitään erityistoimia naisten osallistumisen tukemiseksi, ja kehottaa komissiota huomioimaan tämän seikan tulevissa ohjelmissa;
6. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään toimenpiteitä, joilla tuetaan naisten luovaa toimintaa kulttuurialalla, jotta voidaan tehostaa naisartistien tunnetuksi tekemistä ja tunnustamista kulttuurituotannossa (elokuva, musiikki, teatteri, kuvataide jne.);
7. pitää myönteisenä hiljattain (2007) luotua Euroopan elokuvapalkintoa (Prix LUX), koska sillä voidaan vahvistaa kulttuuripolitiikkaa, edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, ylläpitää kulttuuriperinteitä ja tukea kulttuurivaihtoa; kehottaa huomioimaan palkinnon yhteydessä erityisesti naisten osallistumisen ja luovuuden tunnustuksena heidän panoksestaan eurooppalaisen elokuvataiteen kehittämisessä ja edistämisessä;
8. suosittelee, että jäsenvaltiot asettavat tavoitteekseen naisten määrän lisäämisen kaikilla kulttuurialan päätöksentekopaikoilla ja että ne valvovat tämän tavoitteen saavuttamista;
9. kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota naisten palkkatasoon kulttuurialalla pyrkien siihen, että palkkajärjestelmät eivät johda sukupuolisidonnaiseen palkkasyrjintään;
10. suosittelee, että jäsenvaltiot antavat enemmän tukea ja tunnustusta sekä taloudellista apua kulttuurialan naisjärjestöille, jotka pyrkivät toiminnallaan lopettamaan naisiin kulttuurialalla kohdistuvan syrjinnän;
11. korostaa merkittävää roolia, joka kulttuurialalla on sukupuolistereotypioiden torjunnassa, sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja ajattelutapojen muuttamisessa; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan ja tukemaan kaikkia aloitteita, joita kulttuurialalla tehdään tässä tarkoituksessa.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Euroopan kulttuuriala |
||||||
|
Menettelynumero |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
CULT |
||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
FEMM21.6.2007
|
||||||
|
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä) |
|
||||||
|
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Claire Gibault19.3.2007
|
||||||
|
Alkuperäinen valmistelija |
|
||||||
|
Valiokuntakäsittely |
4.6.2007 |
16.7.2007 |
|
|
|
||
|
Hyväksytty (pvä) |
16.7.2007 |
||||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
26 0 1 |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Edit Bauer, Hiltrud Breyer, Věra Flasarová, Nicole Fontaine, Claire Gibault, Lissy Gröner, Zita Gurmai, Esther Herranz García, Anneli Jäätteenmäki, Urszula Krupa, Roselyne Lefrancois, Siiri Oviir, Doris Pack, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Zita Pleštinská, Christa Prets, Karin Resetarits, Teresa Riera Madurell, Amalia Sartori, Eva-Britt Svensson, Anna Záborská |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Gabriela Creţu, Jill Evans, Anna Hedh, Marusya Ivanova Lyubcheva |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Ján Hudacký, Peter Šťastný |
||||||
|
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
... |
||||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
22.1.2008 |
|
|
|
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
33 1 0 |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Ivo Belet, Guy Bono, Nicodim Bulzesc, Marie-Hélène Descamps, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Claire Gibault, Vasco Graça Moura, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Mikel Irujo Amezaga, Ramona Nicole Mănescu, Manolis Mavrommatis, Marianne Mikko, Ljudmila Novak, Dumitru Oprea, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Mihaela Popa, Christa Prets, Karin Resetarits, Pál Schmitt, Hannu Takkula, Helga Trüpel, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Rolf Berend, Victor Boştinaru, Emine Bozkurt, Ignasi Guardans Cambó, Gyula Hegyi, Viktória Mohácsi, Ewa Tomaszewska |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Donata Gottardi |
|||||