MIETINTÖ tulkkaustoiminnan tehostamisesta ja sen kustannustehokkuuden parantamisesta Euroopan parlamentissa

24.6.2013 - (2011/2287(INI))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Esther de Lange

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

tulkkaustoiminnan tehostamisesta ja sen kustannustehokkuuden parantamisesta Euroopan parlamentissa

(2011/2287(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston tulkkausmenoja koskevasta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 5/2005 5. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman[1],

–   ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2005 Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston tulkkausmenoista sekä toimielinten vastaukset[2],

–   ottaa huomioon puhemiehistön jäsenille laaditun muistion ”Resource-efficient full multilingualism in interpretation - implementation of the decision on the European Parliament’s budget 2012”,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin pääsihteerin 9. huhtikuuta 2013 päivätyn raportin ”Preparing for Complexity – European Parliament in 2025 – The Answers[3]”,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0233/2013);

A. katsoo, että monikielisyys on yksi Euroopan parlamentin ja koko Euroopan unionin keskeisiä piirteitä ja sen avulla varmistetaan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioittaminen sekä unionin kansalaisten yhdenvertainen kohtelu heidän alkuperästään ja taustastaan riippumatta;

B.  ottaa huomioon, että monikielisyyden periaate Euroopan parlamentissa muodostaa perustan sen poliittiselle, yhteislainsäädäntö- ja tiedotustyölle;

C. ottaa huomioon, että monikielisyyden periaatteella Euroopan parlamentissa varmistetaan, että unionin kansalaisten vaalikelpoisuudelle Euroopan parlamentin vaaleissa ei aiheuteta tarpeettomasti esteitä;

D. katsoo, että monikielisyys takaa kansalaisille oikeuden viestiä Euroopan parlamentin kanssa unionin kaikilla virallisilla kielillä ja antaa heille siten mahdollisuuden käyttää oikeuttaan demokraattiseen valvontaan;

E.  toteaa, että Euroopan parlamentin kielipalvelut helpottavat viestintää ja pitävät siten parlamentin kaikkien unionin kansalaisten saavutettavissa ja varmistavat avoimuuden 23 viralliselle kielelle perustuvassa unionin ainutlaatuisessa monikielisessä rakenteessa;

F.  ottaa huomioon, että parlamentin työjärjestyksen mukaan parlamentin jäsenet voivat käyttää parlamentissa puheenvuoroja haluamallaan virallisella kielellä, josta puhe tulkataan muille virallisille kielille, millä kunnioitetaan demokraattista oikeutta voida tulla valituksi Euroopan parlamenttiin kielitaidosta riippumatta;

G. katsoo, että useiden peräkkäisten laajentumisten jälkeen monikielisyyden haaste on saavuttanut täysin uuden ulottuvuuden laajuutensa, monimutkaisuutensa ja poliittisen merkityksensä suhteen, ja toteaa, että laaja monikielisyys aiheuttaa tietenkin huomattavia ja kasvavia kustannuksia Euroopan parlamentille ja siten unionin kansalaisille;

H. toteaa, että parlamentin vuoden 2012 talousarviossa oli tarpeen löytää huomattavia säästöjä, mukaan lukien tulkkauspalvelujen kustannusten vähentäminen 10 miljoonalla eurolla vuodessa, jotta talousarvion kasvu voitiin rajoittaa 1,9 prosenttiin edellisvuoteen verrattuna;

Tulkkauksen puitteet Euroopan parlamentissa

1.  toteaa, että Euroopan unioni on maailman ainut instituutio, joka harjoittaa 23 viralliseen kieleen (pian 24 kieleen) perustuvaa virallista monikielisyyspolitiikkaa, jossa katettavia kieliyhdistelmiä on 506 (pian 552); on näiltä osin tyytyväinen parlamentin tulkkauspalvelujen erittäin korkeaan laatuun, mutta katsoo, että olisi pyrittävä löytämään tapoja vähentää mutkikkaan monikielisyysrakenteen aiheuttamaa taakkaa ja sen huomattavia ja kasvavia kustannuksia;

2.  toteaa, että kaikista Strasbourgin ja Brysselin täysistunnoissa ajanjaksolla syyskuu 2009 – helmikuu 2013 puhutuista kielistä englantia käytettiin 26 979 minuuttia (29,1 prosenttia), saksaa 12 556 minuuttia (13,6 prosenttia), ranskaa 8 841 minuuttia (9,5 prosenttia), viroa 109 minuuttia (0,1 prosenttia) ja maltaa 195 minuuttia (0,2 prosenttia);

3.  huomauttaa, että jotkut monikansalliset elimet, kuten Yhdistyneet kansakunnat ja Nato, toimivat ainoastaan hallitusten välisellä tasolla eikä niillä ole lainsäädännöllisiä tehtäviä; toteaa tässä yhteydessä, että 192 jäsenen YK:lla on kuusi virallista kieltä ja että 28 jäsenen Natossa käytetään pääasiassa englantia, vaikka sillä onkin kaksi virallista kieltä;

4.  korostaa kuitenkin, että Euroopan parlamentti on suoraan valittu poliittinen elin, jonka jäsenet valitaan heidän kielitaidostaan riippumatta; painottaa näin ollen, että jokaisen jäsenen oikeus puhua valitsemallaan virallisella kielellä on Euroopan parlamentin keskeinen toimintaperiaate;

5.  toteaa, että virallisten kielten käytön käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentissa määrätään monikielisyyttä koskevissa menettelysäännöissä, jotka ajantasaistettiin vuonna 2008; toteaa, että näissä menettelysäännöissä määrätyllä ”hallitun täydellisen monikielisyyden” käsitteellä taataan tasa-arvo jäsenten ja kansalaisten kesken; huomauttaa, että pyynnöstä tarjottavan tulkkauksen periaatteeseen perustuvan täydellisen monikielisyyden toteuttaminen riippuu pitkällä aikavälillä siitä, saadaanko kielipalvelujen käyttäjät täysin tietoisiksi näiden palvelujen aiheuttamista kustannuksista ja siten heidän vastuustaan käyttää niitä parhaalla mahdollisella tavalla;

6.  katsoo, että moitteettoman varainhoidon periaatetta on sovellettava myös tulkkaustoimintaan ja että unionin veronmaksajien rahojen paras mahdollinen käyttö edellyttää jatkuvaa kriittistä analyysiä siitä, missä ja miten toimintaa voidaan tehostaa ja kustannuksia valvoa tai rajoittaa;

Tulkkausresurssien tehokas käyttö

7.  panee merkille parlamentin puhemiehistön vuonna 2011 tekemän päätöksen, joka koskee resurssitehokasta täydellistä monikielisyyttä tulkkauksessa ja jolla tehostetaan tulkkauspalveluja ja vähennetään niiden rakenteellisia kustannuksia seuraavasti: (i) parlamentin valtuuskuntien matkoista johtuvat tarpeet on sovitettava käytettävissä oleviin varoihin ja henkilöstöresursseihin, (ii) valiokuntaviikoilla etusijalle on asetettava kolmikantaneuvottelujen tulkkaus, (iii) valiokuntakokouksia on järjestettävä tasaisemmin koko viikon aikana, (iv) iltaisin järjestettävien kokousten kestoa on rajoitettava tiukemmin;

8.  pitää myönteisenä, että parlamentin tulkkauspalveluihin osoitetut määrärahat ovat tämän seurauksena alkaneet pienentyä; toteaa, että vuoden 2010 talousarviossa toteutunut summa oli 54 990 000 euroa, vuoden 2011 talousarviossa 56 964 283 euroa ja vuoden 2012 talousarviossa tällä hetkellä 47 000 000 euroa, joskin vuoden 2012 lopullinen toteutunut summa tiedetään vasta 31. joulukuuta 2013 ja se saattaa olla korkeampi;

9.  toteaa, että tulkkauksen pääosaston vuoden 2013 määrärahat ovat arviolta 58 000 000 euroa, joista 53 000 000 euroa liittyy suoraan tulkkauspalveluihin; pyytää, että sille tiedotetaan yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti resurssitehokasta täydellistä monikielisyyttä koskevan aloitteen konkreettisista vaikutuksista vuoden 2013 talousarvioon, erityisesti odotetuista menojen vähennyksistä tai lisäyksistä;

10. panee myös merkille, että parlamentin tulkkauspalvelujen kustannukset vuoden 2012 lopussa päättyneellä kolmivuotiskaudella olivat 157 954 283 euroa ja että vertailtaessa vuoden 2010 ja 2012 talousarvioiden toteutuneita summia käy ilmi, että kustannukset olivat vähentyneet 17 prosenttia; toteaa, että tulkkauspalvelujen järkevästi toteutetut säästöt eivät ole vaarantaneet monikielisyyden periaatetta, ja vaatii, että jäsenille on taattava yhtäläiset mahdollisuudet käyttää kielipalveluja ja kyseisten yksikköjen työolosuhteet on säilytettävä asianmukaisina;

11. panee tyytyväisenä merkille, että ennakkoarviossa parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2014 ehdotetaan tulkkauskulujen vähentämistä 23 prosentilla verrattuna vuoden 2013 määrärahoihin, jotka ovat 58 miljoonaa euroa; pyytää yksityiskohtaisia tietoja, joilla osoitetaan, että ehdotetut leikkaukset ovat toteutettavissa ja että tulkkauksen erinomainen laatu voidaan säilyttää;

12. korostaa, että resurssitehokkaan täydellisen monikielisyyden täytäntöönpano on tuonut huomattavia etuja sitä kautta, että valiokuntakokoukset ovat jakautuneet tasaisemmin viikon ajalle, ilman että kokousten kokonaismäärää on vähennetty; toteaa, että tämän tuloksena tulkkauspäivien määrä laski vuoden 2011 105 258 päivästä (107 047 386 euroa) 97 793 päivään (100 237 825 euroa) vuonna 2012 ja säästöä syntyi 6 809 561 euroa;

13. toteaa huolestuneena, että monikielisyyttä koskevista menettelysäännöistä laadittujen raporttien perusteella valiokuntien, valtuuskuntien ja poliittisten ryhmien tulkkauspalveluja koskeviin pyyntöihin liittyvien määräajan jälkeen tehtyjen peruutusten määrä oli edelleen korkea ja kasvava, kuten seuraavat luvut osoittavat:

Valiokunnat	2009	2010	2011	2012
Pyynnöt	984	1712	2213	2448
Määräajan jälkeen tehdyt peruutukset	76	172	238	359
%	7,72 %	10,05 %	10,80 %	14,70 %

Valtuuskunnat	2009	2010	2011	2012
Pyynnöt	624	813	836	832
Määräajan jälkeen tehdyt peruutukset	116	93	102	171
%	18,59 %	11,44 %	12,20 %	20,60 %

Poliittiset ryhmät	2009	2010	2011	2012
Pyynnöt	1922	2310	2297	2146
Määräajan jälkeen tehdyt peruutukset	285	378	266	292
%	14,83 %	16,36 %	11,60 %	13,60 %

14. toteaa huolestuneena, että näistä määräajan jälkeen tehdyistä peruutuksista aiheutuvat kustannukset ovat huomattava osa tulkkauksen kokonaismäärärahoja; huomauttaa tähän liittyen, että vuonna 2011 käytettiin 4 350 000 euroa (7,6 prosenttia tulkkausmäärärahoista) ja vuonna 2012 5 480 000 euroa (11,9 prosenttia tulkkausmäärärahoista) tulkkauspalveluihin, jotka olivat käytettävissä mutta jotka jätettiin käyttämättä määräajan jälkeen tehtyjen pyyntöjen tai peruutusten vuoksi; kehottaa puhemiehistöä toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle yksityiskohtaisen analyysin määräajan jälkeen tehtyjen peruutusten kasvavasta suuntauksesta ja ottamaan käyttöön järjestelmän tietoisuuden lisäämiseksi määräajan jälkeen tehtyjen peruutusten vuoksi hukkaan menneiden resurssien kustannuksista sekä tällaisten peruutusten lukumäärän ja prosenttiosuuden vähentämiseksi huomattavasti;

15. korostaa, että työn korkean laatutason ylläpitämisen ohella on tarpeen myös tehostaa kieliresurssien käyttöä ja valvoa niiden kustannuksia tarkastelemalla kunkin kieliyksikön kokonaistyömäärää ja varmistamalla, että kokouspyyntöjen ja tulkattavien valtuuskuntavierailujen peruuttamisesta menettelysäännöissä määrättyjen määräaikojen jälkeen aiheutuvia kustannuksia vähennetään; tähdentää, että valiokunnille, valtuuskunnille ja poliittisille ryhmille olisi tiedotettava menettelysäännöissä vahvistetuista säännöistä;

16. kehottaa parlamentin puhemiehistöä luomaan seuraamusjärjestelmän, jolla vähennetään tulkkauspalveluiden käytön peruuttamista määräajan jälkeen;

17. kehottaa hallintoa hyödyntämään kattavasti ja tehokkaasti jäsenten ajantasaistettuja kieliprofiileja tehdessään kielijärjestelyjä valiokuntia, valtuuskuntia ja poliittisia ryhmiä varten sekä toimipaikoissa että toimipaikkojen ulkopuolella; vaatii, että kaikkien jäsenten kieliprofiilit olisi ajantasaistettava joka vuosi; huomauttaa lisäksi, että ajantasaistetuista profiileista olisi toimitettava jäljennös valiokuntien, valtuuskuntien, poliittisten ryhmien ja työryhmien sihteeristöille;

18. vaatii, että kun otetaan huomioon joulukuussa 2011 resurssitehokkaasta täydellisestä monikielisyydestä tehty Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös, tulkkaus viralliselle kielelle olisi tarjottava valtuuskunnan vierailun aikana ainoastaan valtuuskuntaan osallistuvan Euroopan parlamentin jäsenen nimenomaisesta kirjallisesta pyynnöstä;    korostaa, että tulkkien määrä ei saisi olla valtuuskunnan vierailun aikana suurempi kuin valtuuskuntaan osallistuvien Euroopan parlamentin jäsenten määrä;

19. palauttaa mieliin pääsihteerin ehdotuksen järjestää tulkkauspalveluiden käyttäjille – valiokunnat, valtuuskunnat ja poliittiset ryhmät mukaan lukien – suunnattuja tietoa lisääviä toimia ja katsoo, että tuleviin ehdotuksiin olisi sisällyttävä käyttäjien virtuaalilaskutus;

20. kehottaa hallintoa pyytämään jatkossakin tulkkiryhmän päällikköä laatimaan kokouksen sihteeristön suostumuksella kunkin kokouksen lopussa luettelon tulkkauspalveluista, joita on pyydetty mutta ei käytetty; toteaa, että kokouksen sihteeristölle olisi toimitettava jäljennös luettelosta; katsoo, että tässä luettelossa olisi otettava huomioon myös verkkolähetysten ja tilausvideolähetysten käyttäjät;

21. kehottaa puhemiehistöä toimittamaan talousarvion valvontavaliokunnalle kielipalvelujen käyttöä koskevan raportin, jonka tulkkaus- ja käännöspalvelut lähettävät sille joka kuudes kuukausi; toteaa, että tähän raporttiin olisi sisällytettävä analyysi käyttäjien esittämien pyyntöjen pohjalta tarjotuista kielipalveluista ja palvelujen tarjoamisesta aiheutuneista kustannuksista;

22. panee merkille jäsenille tarkoitetun uuden henkilökohtaisen tulkkauspalvelun, joka otettiin käyttöön vuonna 2010 aloitetun pilottihankkeen jälkeen; toteaa, että tästä uudesta palvelusta aiheutui 157 000 euron kustannukset vuonna 2011 ja 115 000 euron kustannukset vuonna 2012; katsoo, että tätä palvelua olisi tarkistettava sen parantamiseksi;

Tulkkaus Euroopan parlamentissa: tulevat toimet

23. panee tyytyväisenä merkille tulkkauspalveluissa viime vuosina lisääntyneen tehokkuuden ja saavutetut kustannusvähennykset samalla kun työn laatu on säilynyt erinomaisena; painottaa, että tulkkaus- ja käännöskustannukset ovat edelleen huomattava osa parlamentin talousarviota, ja katsoo näin ollen, että parlamentin on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota haasteeseen, jonka monikielisyyden saavuttaminen kohtuukustannuksin muodostaa;

24. katsoo, että talousarvion valvontavaliokunnalle olisi tiedotettava säännöllisesti muutoksista tulkkauksen kustannuksissa; pyytää, että tulkkausyksikön vuosittain pääsihteerille laatima menettelysääntöjä koskeva raportti annetaan valiokunnan jäsenten saataville;

25. katsoo, että tilanteita, joissa joillekin kielille tarjotaan tulkkausta mutta sitä ei käytetä, olisi vältettävä mahdollisimman paljon; korostaa, että tarvitaan toimia, joilla vähennetään tarpeettomasta tulkkauksesta aiheutuvia kustannuksia kokouksissa, ja kehottaa sen vuoksi kehittämään ja panemaan kiireesti täytäntöön järjestelmän, jonka avulla vältetään tilanteet, joissa tulkkausta tarjotaan kielille, joita kokouksessa ei tosiasiassa puhuta tai verkkolähetysten käyttäjät eivät tarvitse;

26. pyytää pääsihteeriä esittämään vuoden loppuun mennessä yksityiskohtaisen analyysin kaikissa (työ)ryhmien, valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksissa tarjotuista tulkkauskielistä ja näissä kokouksissa tosiasiallisesti puhutuista kielistä sekä yleiskatsauksen valtuuskuntamatkoja varten pyydetyistä ja myönnetyistä poikkeuksista puhemiehistön 12. maaliskuuta 2012 hyväksymistä tulkkausta koskevista yleisistä säännöistä[4];

27. kehottaa puhemiehistöä tekemään vuoden loppuun mennessä uuden monikielisyyttä koskevan päätöksen, jossa käsitellään erityisesti mahdollisuutta pyynnöstä tarjottavaan tulkkaukseen sekä sen tuloksena odotettavissa olevasta toiminnan tehostamisesta;

28. pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ei ole vuoden 2005 jälkeen laatinut jatkoa erityiskertomukselleen tulkkausmenoista Euroopan parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa;

29. pyytää näin ollen tilintarkastustuomioistuinta toimittamaan parlamentille kohtuullisen ajan kuluessa ja viimeistään maaliskuuhun 2014 mennessä Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston tulkkaus- ja käännösmenoja koskevan erityiskertomuksen, jossa arvioidaan varainhoidon moitteettomuutta ja ajantasaistetaan erityiskertomuksessa nro 5/2005 esitettyjä huomioita; toteaa vielä, että tämä kertomus voitaisiin laatia säännöllisesti ja sitä voitaisiin käyttää vastuuvapausmenettelyssä; toteaa jälleen, että kertomuksen olisi sisällettävä tietoa siitä, onko asianomaisella toimielimellä soveltuvat välineet ja menettelyt sen varmistamiseksi, että:

–   tarjotut palvelut eivät ylitä tosiasiallisia tarpeita,

–   kaikki tarvitut palvelut voidaan tarjota,

–   palvelut tuotetaan mahdollisimman edullisesti,

–   tarjotut palvelut ovat korkealaatuisia.

30. toteaa myös, että tässä seurantakertomuksessa olisi verrattava tarkasti parlamentin tulkkauspalvelujen kustannustehokkuutta suhteessa neuvoston ja komission tarjoamiin tulkkauspalveluihin ja verrattava näiden kolmen toimielimen tulkkauspalvelujen todellisia kustannuksia tarkastuksen viiteajanjakson kustannuksiin;

31. vaatii lisäksi, että parlamentissa puututaan ensisijaisesti määräajan jälkeen tehtyjen peruutusten huomattavan suureen määrään, ja kehottaa puhemiehistöä esittämään yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman tällaisten peruutusten vähentämiseksi;

32. toteaa jälleen, että toimielinten välinen yhteistyö on välttämätöntä tehokkuutta edistävien ja säästöt mahdollistavien parhaiden käytänteiden vaihtamiseksi; katsoo, että toimielinten välistä yhteistyötä tulkkauksen alalla olisi parannettava; kehottaa tarkastelemaan alaa perinpohjaisesti ja asettamaan etusijalle käytettävissä olevien resurssien jakamisen tehokkaammin kaikkien toimielinten kesken sekä freelance-tulkkauksen alalla toteutettavat käytännön toimet;

33. korostaa tietokonesovellusten merkitystä hallinnointivälineinä ja vaatii myöntämään lisää määrärahoja tähän tarkoitukseen ensi vuoden talousarviossa; katsoo, että toimintaa voidaan tehostaa, jos parlamentin hallinnolle annetaan asianmukaista tietoa hallinnoinnista; pitää valitettavana, että jotkut pääosastot eivät ole vielä ajan tasalla tietokonesovellusten suhteen, vaikkakin tietotekniikka-alalla on tehty parannuksia vuoden 2010 jälkeen;

34. kehottaa asianomaisia yksikköjä arvioimaan, voiko tulkkauspalvelujen huomattava tehostaminen toimia esimerkkinä toiminnan parantamiselle muissa pääosastoissa;

*

*        *

33. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

• [1]  EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 67.
• [2]  EUVL C 291, 23.11.2005, s. 1.
• [3]  ‘”Preparing for complexity: European Parliament in 2025 – The Answers” /Euroopan parlamentin pääsihteeri, 9. huhtikuuta 2013.
• [4]  Puhemiehistö päätti erityisesti, että parlamentin ulkopuoliseen toimintaan varattujen viikkojen (vihreät viikot) aikana tehtävillä valtuuskuntamatkoilla säilytetään monikielisyyttä koskevien menettelysääntöjen mukainen oikeus enintään viiden kielen tulkkaukseen mutta valtuuskuntamatkoilla, joille pyydetään poikkeuslupaa järjestää ne valiokuntaviikkojen aikana, tarjotaan vain rajoitettu kielivalikoima, johon kuuluu tulkkaus enintään yhdelle kielelle.

PERUSTELUT

Vuonna 2005 Euroopan tilintarkastustuomioistuin esitteli Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston tulkkausmenoja koskevan erityiskertomuksensa nro 5/2005 talousarvion valvontavaliokunnalle. Parlamentin tapauksessa erityiskertomuksen tavoite oli tutkia parannusmahdollisuuksia keskittymällä järjestelykysymyksiin ja varmistamalla jäsenten oikeus puhua haluamallaan virallisella kielellä sekä kuunnella sitä. Erityiskertomus osoitti, että tulkkauspalveluja käytettiin tehottomasti ja että tietoisuutta tulkkauksen kustannuksista ja resurssien tuhlauksesta oli lisättävä.

Euroopan unioni on maailman ainut instituutio, joka harjoittaa 23 viralliseen kieleen (pian 24 kieleen) perustuvaa virallista monikielisyyspolitiikkaa[1]. Vuonna 2011 järjestettiin 5263 kokousta ja niitä varten tarvittiin noin 100 000 tulkkauspäivää. Tulkeista 47,74 prosenttia oli parlamentin ulkopuolisia ja 52,26 prosenttia parlamentin henkilöstöön kuuluvia.

Virallisten kielten käytöstä Euroopan parlamentissa määrätään monikielisyyttä koskevissa menettelysäännöissä, jotka päivitettiin vuonna 2008. Parlamentti ilmoitti 14. toukokuuta 2003 vuoden 2004 ennakkoarviosta Euroopan parlamentin menoista ja tuloista antamassaan päätöslauselmassa aikovansa kehittää ”hallitun monikielisyyden” käsitettä ja kehotti puhemiehistöä antamaan konkreettisia ehdotuksia resurssien tehokkaammasta käytöstä ja kielten tasa-arvon säilyttämisestä. Parlamentti katsoi vuoden 2007 ennakkoarviosta 1. kesäkuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa, että monikielisyys on ehdoton edellytys toimielimelle ja sen jäsenille, mutta myönsi, että mittavien käännös- ja tulkkauspalvelujen ylläpidosta aiheutuvat suuret kustannukset. Parlamentti huomautti 5. syyskuuta 2006 ja 10. heinäkuuta 2007 antamissaan päätöslauselmissa, että monikielisyys takaa kansalaisten oikeuden demokraattiseen valvontaan ja että kielipalvelut edistävät unionin toimielinten säilymistä avoimina ja läpinäkyvinä unionin kansalaisille, sekä pani tyytyväisenä merkille kielipalvelujen korkean laadun.

Vuonna 2011 parlamentin puhemiehistö hyväksyi toimenpiteitä vuoden 2012 ennakkoarvion kokonaismäärän vähentämiseksi soveltamalla resurssitehokasta täydellistä monikielisyyttä tulkkauksessa tarkoituksena lisätä tulkkauspalvelujen tehokkuutta ja vähentää niiden kustannuksia 10 miljoonalla eurolla.

Parlamentin tulkkauspalvelut ovat erittäin korkealaatuisia. Huolimatta resurssitehokasta täydellistä monikielisyyttä tulkkauksessa koskevista puhemiehistön toimenpiteistä kustannukset ovat edelleen huomattavat eikä resursseja aina käytetä tehokkaasti. Vuonna 2010 6 050 000 euroa oli käytettävissä mutta jäi käyttämättä määräajan jälkeen tehtyjen peruutusten vuoksi. Vuonna 2011 vastaava luku oli 4, 4 miljoonaa ja vuonna 2012 5,48 miljoonaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana menetettiin 15,93 miljoonaa euroa määräajan jälkeen tehtyjen pyyntöjen ja peruutusten vuoksi.

Yksi tämän mietinnön tärkeimmistä tavoitteista on lisätä tietoisuutta tarpeesta tehostaa monikielisyyttä yleisestä laatutasosta kuitenkaan tinkimättä ja kyseenalaistamatta jäsenten oikeutta käyttää parlamentissa haluamaansa virallista kieltä. Kuten menettelysäännöissä todetaan, parlamentin kielipalveluista huolehditaan hallitun täydellisen monikielisyyden periaatteen mukaisesti. Monikielisyyden käyttöön annettavia resursseja hoidetaan käyttäjien todellisten tarpeiden pohjalta lisäämällä käyttäjien tietoisuutta vastuistaan ja parantamalla kielipalvelupyyntöjen suunnittelua.

Mietintö koostuu kolmesta osasta:

–     tulkkauksen yleiset puitteet Euroopan parlamentissa,

–     viimeaikainen toiminnan tehostaminen, joka johtuu osittain parlamentin vuoden 2012 talousarviosta tehdystä sopimuksesta, jossa pyydettiin 10 miljoonan euron säästöjä tulkkauspalveluissa, ja

–     tulevaisuudessa toteutettavat toimet, erityisesti toteuttamalla käytännössä pyynnöstä tarjottavat tulkkauspalvelut, vähentämällä määräajan jälkeen tehtyjä peruutuksia ja ajantasaistamalla tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2005 erityiskertomus tulkkausmenoista.

Mietinnössä vaaditaan myös parlamenttia tiedottamaan paremmin talousarvion valvontavaliokunnalle tulkkauskustannusten kehityksestä, tulkkauspalveluja koskevista päätöksistään ja toteutuneesta toiminnan tehostamisesta ja kustannussäästöistä esimerkiksi antamalla vuotuiset menettelysääntöjä koskevat raportit kaikkien valiokunnan jäsenten saataville.

• [1]  Kahdenkymmenenkolmen virallisen kielen lisäksi katalaanilla, baskilla ja galicialla on Espanjassa virallisen kielen asema, minkä vuoksi tietyt unionin tekstit käännetään näille kielille ja näistä kielistä Espanjan valtion kustannuksella .

LIITE I

Täysistunnossa ajanjaksolla syyskuu 2009 – helmikuu 2013 puhutut kielet

Kieli	minuuttia	%
englanti	26979	29,1%
saksa	12556	13,6%
ranska	8841	9,5%
italia	7908	8,5%
puola	7115	7,7%
espanja	5357	5,8%
kreikka	4528	4,9%
romania	2831	3,1%
unkari	2596	2,8%
hollanti	2570	2,8%
portugali	2495	2,7%
tšekki	1651	1,8%
slovakki	1573	1,7%
ruotsi	1338	1,4%
suomi	1108	1,2%
tanska	805	0,9%
bulgaria	612	0,7%
liettua	476	0,5%
sloveeni	450	0,5%
iiri	265	0,3%
latvia	239	0,3%
malta	195	0,2%
viro	109	0,1%
YHTEENSÄ	92.597	100,0%

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	18.6.2013
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Zuzana Brzobohatá, Tamás Deutsch, Martin Ehrenhauser, Ingeborg Gräßle, Jan Mulder, Paul Rübig, Petri Sarvamaa, Theodoros Skylakakis, Bart Staes, Michael Theurer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Cornelis de Jong, Esther de Lange, Karin Kadenbach, Ivailo Kalfin, Markus Pieper
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Vasilica Viorica Dăncilă, Verónica Lope Fontagné, Janusz Władysław Zemke