MIETINTÖ EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden välisten suhteiden arvioinnista ja painopisteiden asettamisesta

5.3.2014 - (2013/2149(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Paweł Robert Kowal

Menettely : 2013/2149(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0157/2014

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0157/2014

Keskustelut :

PV 10/03/2014 - 22
CRE 10/03/2014 - 22

Äänestykset :

PV 12/03/2014 - 8.22
CRE 12/03/2014 - 8.22
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2014)0229

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden välisten suhteiden arvioinnista ja painopisteiden asettamisesta

(2013/2149(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Prahassa 7. toukokuuta 2009 käynnistetyn itäisen kumppanuuden,

– ottaa huomioon Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnan käynnistymisen 3. toukokuuta 2011 Euroopan parlamentin seitsemännellä vaalikaudella,

– ottaa huomioon itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskunnan foorumin perustamisen ja sen jo tekemän työn, kuten suositukset ja muut asiakirjat, jotka on laadittu viidessä työryhmässä tai sen vuosittaisissa kokouksissa, joita on pidetty Brysselissä Belgiassa 16.‒17. marraskuuta 2009, Berliinissä Saksassa 18.‒19. marraskuuta 2010, Poznańissa Puolassa 28.–30. marraskuuta 2011, Tukholmassa Ruotsissa 28.‒30. marraskuuta 2012 ja Chișinăussa Moldovassa 4.–5. marraskuuta 2013,

– ottaa huomioon alueiden komitean perustaman itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP), jonka avajaisistunto pidettiin 8. syyskuuta 2011 Poznańissa Puolassa, ja ottaa huomioon CORLEAPin tähän mennessä laatimat yhteiset lausunnot,

– ottaa huomioon Varsovassa 29.–30. lokakuuta 2011 pidetyn huippukokouksen päätelmät,

– ottaa huomioon Vilnassa 28.–29. marraskuuta 2013 pidetyn huippukokouksen päätelmät,

– ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2003 annetun komission tiedoksiannon ”Laajempi Eurooppa ja naapuruus: uusi kehys suhteille EU:n itäisiin ja eteläisiin naapureihin” (COM(2003)0104), 12. toukokuuta 2004 annetun tiedonannon ”Euroopan naapuruuspolitiikka – Strategia-asiakirja” (COM(2004)0373), 4. joulukuuta 2006 annetun tiedonannon Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta (COM(2006)0726), 5. joulukuuta 2007 annetun tiedonannon ”Vahva Euroopan naapuruuspolitiikka” (COM(2007)0774), 3. joulukuuta 2008 annetun tiedonannon ”Itäinen kumppanuus” (COM(2008)0823) sekä 12. toukokuuta 2010 annetun tiedonannon ”Euroopan naapuruuspolitiikan arviointi” (COM(2010)0207),

– ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2013 annetun Euroopan komission ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Euroopan naapuruuspolitiikka: kohti vahvempaa kumppanuutta” (JOIN(2013)0004) ja 25. toukokuuta 2011 annetun yhteisen tiedonannon ”Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten” (COM(2011)0303),

– ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 26. heinäkuuta 2010 ja 20. kesäkuuta 2011 hyväksytyt päätelmät Euroopan naapuruuspolitiikasta ja 18.–19. marraskuuta 2013 hyväksytyt päätelmät itäisestä kumppanuudesta, ulkoasianneuvoston (kauppa) 26. syyskuuta 2011 hyväksymät päätelmät ja Eurooppa-neuvoston 7. helmikuuta 2013 hyväksymät päätelmät,

– ottaa huomioon 19. ja 20. joulukuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmät itäisestä kumppanuudesta,

– ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 15. toukokuuta 2012 antaman yhteisen tiedonannon ”Itäinen kumppanuus: etenemissuunnitelma syksyn 2013 huippukokousta edeltävää aikaa varten” (JOIN(2012)0013) ja yhteisen tiedonannon ”Uudistetun Euroopan naapuruuspolitiikan lupausten lunastaminen” (JOIN(2012)0014) sekä niihin liittyvät 20. maaliskuuta 2013 annetut yksiköiden yhteiset valmisteluasiakirjat (”alueelliset raportit” SWD(2013)0085 ja SWD(2013)0086),

– ottaa huomioon unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission 12. joulukuuta 2011 Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman yhteisen tiedonannon ”Ihmisoikeudet ja demokratia keskeisenä osana EU:n ulkoisia toimia – Kohti tehokkaampaa lähestymistapaa” (COM(2011)0886),

– ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta ajanjaksoksi 2014–2020,

– ottaa huomioon Euronestin parlamentaarisen yleiskokouksen 28. toukokuuta 2013 antaman päätöslauselman energiavarmuudesta energiamarkkinoiden yhteydessä sekä itäisen Euroopan kumppanimaiden ja EU:n jäsenvaltioiden välisestä yhdenmukaistamisesta (2013/C 338/03),

– ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Euroopan naapuruuspolitiikasta: kohti vahvempaa kumppanuutta – Euroopan parlamentin kanta vuoden 2012 määräaikaiskertomuksiin”[1], 14. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta[2] ja 7. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta – itäinen ulottuvuus[3],

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta asetukseksi unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä[4],

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä[5],

– ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman demokratiakehitystä edistävästä EU:n ulkopolitiikasta[6],

– ottaa huomioon vuosittain antamansa päätöslauselmat ihmisoikeuksia maailmassa ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa koskevavasta vuosittaisesta raportista, kuten erityisesti tuoreimmat, jotka koskevat EU:n eteläisen ja itäisen naapurialueen tapahtumia, eli 18. huhtikuuta 2012 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista maailmassa ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla, mukaan luettuina vaikutukset EU:n strategiseen ihmisoikeuspolitiikkaan[7], 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2011 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[8] sekä 11. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2012 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla[9],

– ottaa huomioon 29. maaliskuuta 2012 antamansa suositukset neuvostolle järjestelyistä eurooppalaisen demokratiarahaston mahdollista perustamista varten[10] ja eurooppalaisen demokratiarahaston perustamisen vuonna 2012 ja toiminnan täysimääräisen käynnistymisen vuonna 2013,

– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n ihmisoikeusstrategian tarkistamisesta[11],

– ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa[12],

– ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman lehdistön ja tiedotusvälineiden vapaudesta maailmassa[13],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A7-0157/2014),

A. ottaa huomioon, että Euroopan naapuruuspolitiikka ja erityisesti itäinen kumppanuus perustuvat arvojen yhteisöön, yhteiseen sitoutumiseen kansainväliseen oikeuteen ja perusarvoihin ja vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaatteisiin sekä oikeusvaltioon, markkinatalouteen, kestävään kehitykseen ja hyvään hallintotapaan; toteaa, että itäisellä kumppanuudella pyritään laajentamaan, jakamaan ja edistämään EU:n perustana olevia arvoja ja periaatteita ja erityisesti rauhaa, ystävyyttä, yhteisvastuuta ja hyvinvointia, jotta voidaan edistää terveiden demokratioiden rakentamista ja vakiinnuttamista, pyrkiä kestävään taloudelliseen kasvuun ja ylläpitää rajat ylittäviä yhteyksiä ja nopeuttaa kumppanuusvaltioiden poliittista assosioitumista ja taloudellista integraatiota Euroopan unioniin; ottaa huomioon, että Vilnassa pidetyssä itäistä kumppanuutta koskeneessa huippukokouksessa kaikki osallistujat vahvistivat sitoutumisensa näiden ohjaavien periaatteiden toteuttamiseen;

B. ottaa huomioon, että EU:n peräkkäiset laajentumishankkeet ovat tuoneet Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän lähemmäs EU:ta, ja näin ollen niiden turvallisuus, vakaus ja hyvinvointi vaikuttavat yhä enemmän EU:n turvallisuuteen, vakauteen ja hyvinvointiin ja päinvastoin;

C. ottaa huomioon, että vapaudet, demokraattiset arvot ja ihmisoikeudet voivat kehittyä ainoastaan sopivassa ympäristössä, jolle ovat ominaisia taloudellinen ja sosiaalinen vakaus sekä kansallinen ja kansainvälinen turvallisuus, kuten EU:n omakin historia on osoittanut;

D. ottaa huomioon, että vaikka itäisen kumppanuuden perusperiaatteet ja -tavoitteet koskevat kaikkia kumppaneita, EU:n suhde kunkin kumppanin kanssa on ainutlaatuinen ja itäisen kumppanuuden välineet räätälöidään yksilöllisesti niin, että ne ovat hyödyllisiä kaikille näille suhteille;

E. ottaa huomioon, että Vilnassa pidetty itäistä kumppanuutta koskenut huippukokous osoitti, että on syytä tarkastella itäisiä kumppaneita koskevaa EU:n politiikkaa;

F. toteaa, että itäinen kumppanuus suuntautuu Itä-Euroopan maihin perussopimuksen 8 ja 49 artiklan mukaisesti; katsoo, että sen olisi tuettava demokraattisia siirtymä- sekä uudistusprosesseja, ja se on vastaus EU:hun liittyviin pyrkimyksiin;

G. ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden kohdemaissa on syvään juurtuneita EU:hun liittyviä pyrkimyksiä ja että maat, jotka ovat aiemmin olleet kymmeniä vuosia Neuvostoliiton vaikutuspiirissä, ovat edelleen vaikeassa siirtymävaiheessa kohti demokraattista järjestelmää, joka perustuu oikeusvaltioon sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittamiseen; toteaa, että joissakin itäisen kumppanuuden maissa ei ole yksimielisyyttä maiden EU:hun liittyvästä tulevaisuudesta;

H. ottaa huomioon, että nykyistä edistymistä suhteissa itäisiin kumppanimaihin olisi hyödynnettävä näiden maiden kansalaisten rohkaisemiseen, jotta he pyrkisivät toteuttamaan lisää demokraattisia uudistuksia; ottaa huomioon, että EU:n kanssa luotuun assosiaatioprosessiin liittyy juuri tämä tavoite ja että sitä olisi tavoiteltava joissakin itäisen kumppanuuden kohdemaissa viime aikoina esiintyneistä takaiskuista huolimatta;

I. ottaa huomioon, että itäisessä kumppanuudessa olisi edistettävä yhteistyön poliittisia, taloudellisia, geopoliittiseen turvallisuuteen liittyviä sekä sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia;

J. ottaa huomioon, että Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusväline on tärkein väline, jonka avulla Itä-Euroopan maille voidaan antaa unionin tukea ja apua; ottaa huomioon, että se kuvastaa eriyttämistä ja ”enemmästä enemmän” -lähestymistapaa ja tarjoaa merkittäviä taloudellisia kannustimia niille naapurimaille, jotka ryhtyvät demokraattisiin uudistuksiin;

K. ottaa huomioon, että itäiset kumppanimaat pyrkivät edelleen poliittiseen kehitykseen, ja EU:n tarjoama kumppanuus on perustunut niiden omaan poliittiseen tahtoon, mutta se on osoittautunut olevan riittämätön muutosten ja uudistusten vauhdittaja huolimatta itäisten kumppanimaiden kansalaisten selkeistä EU:hun liittyvistä pyrkimyksistä; katsoo, että viimeaikainen kehitys itäisissä kumppanimaissa sekä Vilnan huippukokouksen tulos korostavat tarvetta vahvistaa itäisen kumppanuuden strategista luonnetta ja pyrkiä entistä ponnekkaammin edistämään ja lisäämään tietoisuutta assosiaatiosopimusten hyödyistä molemmille osapuolille; toteaa tapahtumien myös osoittavan, että kolmannet osapuolet harjoittavat edelleen vahvaa painostusta ja kiristystä maiden tehdessä itsenäisiä päätöksiään; ottaa huomioon, että itäisten kumppanimaiden on oltava vapaita ja suvereeneja, jotta ne voivat täysin käyttää oikeuttaan määrittää tulevaisuutensa joutumatta kokemaan epäasianmukaista ulkoista painostusta, uhkailua tai pelottelua; ottaa huomioon, että jokaisella maalla on täysivaltainen oikeus liittyä mihin tahansa kansainväliseen organisaatioon tai liittoon ja määritellä oma tulevaisuutensa ilman ulkopuolista vaikutusta;

L. toteaa viimeaikaisten tapahtumien osoittaneen, että jotkin geopoliittiset tahot tulkitsevat EU:n itäisen kumppanuuspolitiikan väärin nollasummapeliksi, ja niiden kielteinen vaikutus olisi siksi otettava huomioon;

M. ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden tarkoitus ei ole millään muotoa vahingoittaa tai vaikeuttaa näiden maiden kahdenvälisiä suhteita Venäjän federaation kanssa, vaan päinvastoin se on avoin synergioiden kehittämiselle Moskovan kanssa, jotta voidaan luoda mahdollisimman suotuisat edellytykset yhteisten naapureiden kestävälle kehitykselle;

1. muistuttaa itäisen kumppanuuden tarkoituksesta, joka on itäisten kumppanimaiden poliittisen ja kulttuurisen eurooppalaisen integraation vahvistaminen molemminpuolisten etujen ja kansainväliseen oikeuteen, perusarvoihin, hyvään hallintoon ja markkinatalouteen sitoutumisen sekä yhteisen vastuun ja vastuunoton pohjalta; pitää tähän liittyen myönteisenä itäisen kumppanuuden sidosryhmien perustamista ja niiden tekemää työtä, esimerkkeinä Euronestin parlamentaarinen edustajakokous, itäisen kumppanuuden puitteissa perustettu kansalaisyhteiskuntafoorumi ja CORLEAP sekä muut aloitteet, kuten itäisen Euroopan aloitteita tarkasteleva kongressi; toteaa kuitenkin, että äskettäiset tapahtumat joissakin itäisissä kumppanimaissa ovat tuoneet esiin poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen yhdentymisen prosessin haurauden; korostaa, että muutoksen aikaansaamiseksi on tärkeää saada yhteiskunta laajemmin mukaan; kannustaa lisäämään ja tehostamaan yhteydenpitoa paikallis- ja alueviranomaisiin samoin kuin parlamentteihin, liike-elämän johtajiin ja kansalaisyhteiskuntaan ja saamaan uudistukselle näin kannattajia, jotka pystyvät vaikuttamaan kansalliseen päätöksentekoon;

2. ilmaisee huolensa siitä, että kolmannet osapuolet ovat viime aikoina vakavasti kyseenalaistaneet koko itäisen kumppanuuden, ja kehottaa kaikkia osapuolia sitoutumaan edelleen hankkeeseen;

3. korostaa, että mahdollisuus osallistua Euroopan yhdentymiskehitykseen ja hakea jäsenyyttä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan nojalla voisi olla näissä maissa toteutettavien uudistusten liikkeellepanevana voimana ja vahvistaa entisestään niiden sitoutumista yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin, kuten demokratiaan, oikeusvaltioon, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja hyvään hallintoon; katsoo, että olisi otettava huomioon se, mitkä maat ovat sitoutuneimpia EU-suhteiden syventämiseen ja halukkaimpia tekemään ja toteuttamaan tarvittavia uudistuksia sekä poliittisesti että taloudellisesti, ja tällaisia maita olisi tuettava tavalla, joka vauhdittaa unioniin integroitumista;

4. katsoo, että yhdentymistä Euroopan unioniin kannattavat itäisten kumppanimaiden yhteiskunnat tarvitsevat nyt enemmän kuin koskaan EU:n voimakasta, aktiivista ja välitöntä tukea, jota olisi tarjottava eri kanavien ja politiikanalojen kautta taloudellisesta tuesta aina viisumien saantia helpottaviin järjestelmiin;

5. katsoo, että itäistä kumppanuutta koskevassa hankkeessa tarvitaan sen tehokkuuden perusteellista arviointia ja myös sen menestysten ja epäonnistumisten tarkkaa arviointia; katsoo, että siinä tarvitaan myös lisää pohdintaa, uutta puhtia ja selkeä näkemys etenemisestä, ja on keskityttävä yhtäläisesti poliittiseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen itäisten kumppanimaiden yhteiskuntien kanssa ja pyrittävä tarjoamaan näille yhteiskunnille eurooppalainen vaihtoehto; kehottaa EU:ta tämän vuoksi panostamaan erityisesti kansalaisiin liittyviin välittömiin edistysaskeliin ja mahdollistamaan tässä yhteydessä viisumivapauden, tukemaan nuoria ja tulevia johtajia ja keskittymään entistä enemmän kansalaisyhteiskunnan voimaannuttamiseen; painottaa energia-alan, liikenteen ja tutkimuksen merkitystä itäisten kumppanuusmaiden Eurooppaan yhdentymisen kannalta;

6. katsoo, että Vilnan huippukokouksen tulos korostaa tarvetta vahvistaa itäisen kumppanuuden strategista luonnetta; suosittelee tämän vuoksi, että käytetään joustavasti hyväksi EU:n käytettävissä olevia keinoja, kuten makrotaloudellista tukea, kauppajärjestelyjen helpottamista, energiavarmuuden vahvistamista ja talouden nykyaikaistamista koskevia hankkeita ja viisumivapauden nopeaa täytäntöönpanoa unionin arvojen ja etujen mukaisesti;

7. kehottaa komissiota laatimaan vihreän kirjan itäisen kumppanuuden Vilnan huippukokouksen jälkeisestä tulevaisuudesta;

8. kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa ottamaan huomioon itäisen kumppanuuden viimeaikaisesta kehityksestä saadut opetukset määrittäessään unionin kahdenvälisiä ja monenvälisiä painopistealoja sekä rahoitusta Euroopan naapuruusvälineen avulla;

9. katsoo, että oikeusvaltioon sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitukseen perustuvat demokraattiset siirtymäprosessit ovat ratkaisevassa asemassa rakennettaessa vahvaa ja kestävää kumppanuutta itäisten kumppanimaiden kanssa;

10. korostaa, että kansalaisyhteiskunnalla on tärkeä rooli naapuruspolitiikan kohdemaiden siirtymä- ja uudistusprosesseissa ja poliittisessa vuoropuhelussa; kehottaa EU:ta vahvistamaan yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä tarjoamaan sille tukea erilaisista rahoitusvälineistä;

11. on tyytyväinen Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden välineestä itäistä kumppanuutta koskevassa integraatio- ja yhteistyöohjelmassa (EaPIC) vuonna 2013 Moldovan, Georgian ja Armenian kesken jaettuihin määrärahoihin ylimääräisenä rahoituksena kattavan demokratian ja ihmisoikeuksien alalla edistyville itäisille kumppanuusmaille;

12. on tyytyväinen komission ehdotukseen viisumivapaan matkustusoikeuden tarjoamisesta Schengen-alueelle Moldovan kansalaisille; korostaa, että viisumivapauden nopean edistymisen olisi oltava keskeinen tavoite, ja kehottaa toteuttamaan lisätoimia tällä alalla; toteaa sen suhteen, että viisumivapaus on vain yksi monista prosesseista, joilla pyritään lähentämään yhteiskuntia toisiinsa, ja että alalla tarvitaan lisäponnistuksia, erityisesti mitä tulee yhteistyön edistämiseen koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja urheilun alalla; korostaa, että ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tutkimusta, opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkallista ja palkatonta harjoittelua, vapaaehtoistyötä ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä on väline, jolla on jatkossa suuri merkitys koulutuksen ja kulttuurin alalla; kehottaa hyväksymään tämän direktiivin pikaisesti, sillä se mahdollistaa kolmansien maiden kansalaisille pitkäkestoiset viisumit ja oleskeluluvat edellä mainittuja tarkoituksia varten;

13. painottaa nuoria ja tulevia johtajia koskeviin hankkeisiin investoimisen merkitystä, ja samalla on hyödynnettävä täysimääräisesti muun muassa Erasmus + -ohjelman tarjoamia stipendimahdollisuuksia edistettäessä opiskelijoiden ja opettajien vaihtoa itäisten kumppanimaiden ja EU:n jäsenvaltioiden välillä, niin että jatketaan rahallista tukea maanpaossa olevalle eurooppalaiselle humanistisille yliopistolle ja perustetaan itäisen kumppanuuden yliopisto ja Mustanmeren eurooppalainen koulutuskeskus, jotka tarjoaisivat mahdollisuuksia eritasoisten koulutusohjelmien kehittämiseen tarkoituksena kouluttaa itäisten kumppanuusmaiden ja EU:n jäsenvaltioiden tulevia johtajia; katsoo, että lisäksi on edistettävä edelleen College of Europen kaltaisia akateemisia ja koulutuksellisia hankkeita, joiden arvo tällä alalla on jo osoitettu;

14. kehottaa järjestämään lisää opiskelijavaihtoa EU:n jäsenvaltioiden ja itäisten kumppanimaiden kesken ja katsoo, että tähän olisi osoitettava erityistä rahoitusta;

15. painottaa tarvetta vahvistaa nuorten yhteistyötä Youth in Action -nuorisotoimintaohjelman itäisen kumppanuuden nuorisoikkunan (Eastern Partnership Youth Window) puitteissa, koska näin vahvistetaan nuorten aktiivista kansalaisuutta, kehitetään solidaarisuutta ja edistetään nuorten suvaitsevaisuutta; pitää tässä suhteessa myönteisenä lokakuussa 2013 pidettyä itäistä kumppanuutta koskenutta nuorten huippukokousta, jolla helpotetaan poliittista vuoropuhelua sekä EU:n ja itäisten kumppanuusmaiden päätöksentekijöiden ja nuorten verkostoitumista;

16. katsoo, että itäisen kumppanuuden edistämisessä ja täytäntöönpanossa ilmenneet ongelmat voidaan ratkaista EU:n tasapainoisemmalla ja vahvemmalla sitoutumisella, joka ylittää pelkän poliittisen vuoropuhelun, jotta voidaan käsitellä myös sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia aloja ja kehittää niitä; kehottaa EU:ta lisäämään läsnäoloaan kumppanimaissa hyödyntämällä entistä interaktiivisempia audiovisuaalisia keinoja ja sosiaalista mediaa paikallisilla kielillä, jotta voidaan tavoittaa koko yhteiskunta; kehottaa komissiota valmistelemaan itäisten kumppanimaiden yhteiskuntia varten selkeän viestintästrategian, jotta sen avulla voidaan selittää muun muassa pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden kaltaisia assosiaatiosopimuksen etuja, joiden avulla kumppanimaat voivat nykyaikaistaa poliittista järjestelmäänsä ja talousjärjestelmäänsä;

17. korostaa, että EU ja itäisen Euroopan kumppanimaat kohtaavat samoja poliittisia haasteita pyrkiessään varmistamaan luotettavan ja turvallisen energian saannin; muistuttaa, että yhteistyö energiavarmuuden osalta määritetään selkeästi painopistealaksi itäisessä kumppanuudessa ja naapuruuspolitiikassa; muistuttaa, että energiayhteisösopimus muodostaa perustan täysin yhdennetyille alueellisille energiamarkkinoille, joilla edistetään kasvua, investointeja ja vakaata sääntelykehystä; katsoo, että lisäedistyminen alueen kaasu- ja sähköverkkojen integroinnissa, myös vastakkaisvirtauksissa, on olennaista energiayhteisön tavoitteiden saavuttamiseksi; painottaa, että on tärkeää keskittyä entistä enemmän energia-alan yhtenäistämiseen, parantamiseen ja tehokkuuteen, mikä on yksi talouden nykyaikaistamisen sekä energiavarmuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisen tärkeimmistä edellytyksistä, ja on kehitettävä energiayhteisön velvoitteiden ja EU:n tavoitteiden mukaista energiastrategiaa; kehottaa jatkamaan kaasu- ja sähkömarkkinoiden uudistuksia sekä kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden asianmukaiseksi EU:n politiikan ja normien mukaisesti; toteaa, että itäisten kumppanimaiden energiariippuvuus kolmansista maista ja riittämätön energialähteiden monipuolistaminen monimutkaistavat niiden Eurooppaan yhdentymisen dynamiikkaa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan hankkeita, joilla parannetaan tilannetta; kehottaa komissiota ja neuvostoa tekemään yhteisvastuusta energiayhteisön perusperiaatteen, jota kaikkien EU:n markkinoiden aktiivisten toimijoiden on noudatettava täysimääräisesti;

18. kehottaa lisäämään kaikkiin itäisen kumppanuuden maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin ensinnäkin energiavarmuuslausekkeen, jotta voidaan taata EU:n energian sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön tinkimätön noudattaminen, ja toiseksi varhaisvaroitusmekanismin, jolla taattaisiin energian kauttakuljetukseen ja toimitukseen kolmansista maista liittyvien mahdollisten riskien ja ongelmien varhainen arviointi, ja kehottaa luomaan yhteiset puitteet keskinäiselle avulle, yhteisvastuulle ja riitojenratkaisulle;

19. kehottaa soveltamaan yksittäisiin kumppanimaihin räätälöidympiä lähestymistapoja myös ottamalla entistä paremmin huomioon niiden erityiset geopoliittiset heikkoudet, ja kehottaa noudattamaan eriyttämisperiaatetta sekä enemmällä enemmän -periaatetta yleisesti koordinoidulla tavalla; on vahvasti sitä mieltä, että suhteiden syvyyden ja ulottuvuuden kunkin kumppanimaan kanssa olisi vastattava sen omia tavoitteita, sitoutumista yhteisiin arvoihin sekä EU:n lainsäädäntöön lähentymistä, joita on arvioitava selkeiden viitearvojen ja sen omien ansioiden perusteella; katsoo, että itäisen kumppanuuden rakenteen on oltava tulevaisuuteen suuntautunut ja joustava sekä institutionaalisesti että käsitteellisesti, jotta voidaan tarjota pitkän ajanjakson kannustimia kaikille kumppaneille, myös edistyneimmille, suhteiden tehostamiseksi EU:n kanssa; katsoo myös, että itäisessä kumppanuudessa ei pitäisi keskittyä pelkästään normatiivisiin tavoitteisiin, vaan on myös saatava yhteys kansalaisiin alhaalta ylöspäin suuntautuvien lähestymistapojen avulla, jotta mahdollisen assosioitumisen edut saadaan ankkuroitua yleiseen mielipiteeseen; muistuttaa, että kumppanuuden eteneminen edellyttää edistymistä ja merkittäviä ponnistuksia ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeuslaitoksen uudistamisen, julkisen hallinnon uudistamisen, korruption torjunnan ja julkiseen päätöksentekoon liittyvän kansalaisten osallistumisen lisäämisen alalla;

20. kehottaa komissiota edelleen tarkastelemaan mahdollisuuksia lieventää kaupan esteitä tarvittaessa, jopa ennen pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten allekirjoittamista ja täytäntöönpanoa, jotta kunkin itäisen kumppanimaan yhteiskunnat ja yritykset kokisivat nopeammin EU:n kanssa tehtävän tiiviimmän yhteistyön taloudelliset edut;

21. korostaa osallisuuden merkitystä sen varmistamisessa, että kumppanuudessa edetään kaikkien kuuden kumppanin kanssa, ja painottaa tämän vuoksi tarvetta parantaa entisestään monenvälistä ulottuvuutta ja kannustaa järjestämään säännöllisesti ministeritason kokouksia kaikilla politiikan aloilla;

22. korostaa tässä, kuten Ukrainankin tapauksessa, sen merkitystä, että neuvosto ryhtyy välittömiin toimiin, joihin sisältyy vahvempi diplomaattinen painostus ja sellaisten yksittäisten ja kohdennettujen toimenpiteiden, matkustuskieltojen ja varojen ja omaisuuden jäädyttämisen käyttöönotto, jotka koskevat ihmisoikeusloukkauksista vastuussa olevia virkamiehiä, lainsäätäjiä ja heidän liiketoimintansa tukijoita, ja kehottaa tehostamaan toimenpiteitä, joilla pysäytetään asianomaisen maan yritysten ja liikemiesten rahanpesu ja veronkierto eurooppalaisissa pankeissa;

23. ilmaisee huolensa siitä, että yhteistyön ytimestä ei ole yhteistä käsitystä EU:n ja itäisten kumppanimaiden välillä; panee huolestuneena merkille, että EU usein mielletään avunantajaksi ja kumppanimaat edunsaajiksi, vaikka molemmilla olisi oltava kaksoisrooli; varoittaa, että tällainen julkinen käsitys voi synnyttää itäisten kumppanimaiden yhteiskunnissa epärealistisia odotuksia;

24. pitää valitettavana, että jäsenvaltioilla on usein erilaiset näkemykset ja niiltä puuttuu yhteinen kanta suhteisiin itäisten kumppanimaiden kanssa ja niiden kehittämiseen; panee huolestuneena merkille, että jäsenvaltiot eivät ymmärrä yhteistyön ja joitakin seikkoja koskevan yhteisen kannan strategista merkitystä; kehottaa tarkistamaan perusteellisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaa erityisesti itäisten kumppanimaiden osalta viimeaikaisten tapahtumien valossa sekä etenkin itäisten kumppanimaiden kansalaisille suunnattujen konkreettisten toimenpiteiden osalta;

25. suosittaa vahvistamaan edelleen itäisen kumppanuuden monenvälistä ulottuvuutta, jotta voidaan edistää sellaista yhteistyön, ystävyyden ja hyvien naapuruussuhteiden ilmapiiriä, joka tukee poliittisen assosioitumisen ja etenkin taloudellisen integroitumisen tavoitteita ja edistää monenvälisiä yhteistyöaloitteita ja yhteisiä hankkeita; kehottaa myös etenemään edelleen rajat ylittävässä ja alueellisessa yhteistyössä etenkin liittyen liikenteeseen, ihmisten välisiin yhteyksiin, ympäristöön, rajojen turvallisuuteen ja energiavarmuuteen; muistuttaa, että EU pitää tässä suhteessa erittäin tärkeänä Euronestin parlamentaarista edustajakokousta; katsoo, että yhteistyön olisi joka tapauksessa jatkuttava mahdollisesti kahdenvälisesti toisaalta EU:n ja toisaalta kumppanimaiden välillä;

26. painottaa, että tarvitaan lisäponnistuksia demokraattisia uudistuksia koskevien kokemusten vaihtamiseksi ja että tässä on hyödynnettävä Euroopan valtioiden runsaita kokemuksia demokraattisten järjestelmien perustamisesta ja suojaamisesta perusarvojen ja oikeusvaltion pohjalta etenkin jäsenvaltioissa, jotka voivat hyödyntää sekä kokemuksiaan EU:n integraatiosta että läheisiä suhteitaan itäisiin kumppanimaihin; katsoo, että samalla on tunnustettava yksittäisten valtioiden erityispiirteet ja korostettava odotettua molemminpuolista hyötyä ja ehdollisuuden ja yhteisvastuun välistä tasapainoa myös EU:n oman tulevan kehityksen vuoksi; ehdottaa, että tarkastellaan mahdollisuuksia vertaisoppimiseen niin poliittisella kuin teknisellä tasolla, koska tämä lisäisi ymmärrystä ja tietämystä demokratian rakentamisesta ja oikeusvaltiosta;

27. katsoo, että EU:n olisi toimittava ennakoivammin ja kannustettava kumppanimaita torjumaan ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat ja muistuttaa, että vakavissa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien loukkaamistapauksissa EU voi perussopimusten nojalla itse harkita yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaisten rajoittavien toimenpiteiden tai sanktioiden käyttöönottoa; toteaa, että näitä toimenpiteitä ja sanktioita ovat asevientikielto, kansalliseen sortotoimintaan tarkoitettujen tarvikkeiden vientikielto ja viisumirajoitukset tai matkustuskielto henkilöille, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista tai kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisen opposition sortamisesta tai joiden toiminta uhkaa muuten vakavalla tavalla demokratiaa tai oikeusvaltioperiaatetta, sekä näiden henkilöiden varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen; korostaa tarvetta varmistaa, että seuraamukset ovat valikoivia ja kohdennettuja, jotta ne eivät vaikuta tavallisten kansalaisten elämään;

28. pitää myönteisenä Vilnan huippukokouksen positiivista päätöstä ja assosiaatiosopimusten sekä pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppa-alueita koskevien sopimusten parafointia Moldovan tasavallan ja Georgian kanssa; pitää kuitenkin valitettavana, ettei Vilnan huippukokouksen tulos vastannut kaikkia odotuksia, ja kehottaa mahdollisuuksien mukaan allekirjoittamaan ja panemaan täytäntöön assosiaatiosopimukset kumppanimaiden kanssa mahdollisimman pian nykyaikaistamisen ja uudistusprosessin tukemiseksi näissä maissa erityisesti aloilla, jotka liittyvät hyvän hallintotavan vakiinnuttamiseen, oikeusvaltioon, ihmisoikeuksien suojeluun ja korruption torjumiseen; kehottaa tukemaan kumppanimaiden yhteiskuntien talouden kehittämistä ja nykyaikaistamista samoin kuin liiketoiminnalle edullista lainsäädäntöä; vetoaa tässä yhteydessä ulkosuhdehallintoon ja komissioon, jotta ne tunnistaisivat ne assosiaatio-ohjelman yhteistyöalueet, joilla täytäntöönpano voitaisiin jo aloittaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä;

29. tuomitsee Venäjän itäisiin kumppanuusmaihin jatkuvasti kohdistaman painostuksen taloudellisten, poliittisten ja sotilaallisten välineiden avulla Venäjän pitäessä EU:n ja itäisten kumppanimaiden välisten suhteiden lujittamista omien etujensa vastaisena; korostaa tarvetta käsitellä asiaa Venäjän kanssa käytävissä keskusteluissa sekä tarvetta käydä vakavia keskusteluja EU:n jäsenvaltioiden kesken uusista keinoista, joilla Venäjä saataisiin rakentavasti mukaan aloitteisiin, jotka ovat turvallisen, vakaan ja menestyvän eurooppalaisen naapuruuden yhteisten etujen mukaisia ja jotka siten auttavat luopumaan vaikutuspiirejä koskevasta vanhentuneesta ja vaarallisesta ajattelusta; kehottaa EU:ta ryhtymään konkreettisiin toimiin, joihin sisältyy taloudellinen tuki, kauppajärjestelyjen helpottaminen sekä energiavarmuutta ja talouden nykyaikaistamista parantavien hankkeiden toteuttaminen niin, että itäisen kumppanuuden kohdemaita voidaan tukea niiden Eurooppaan liittyvissä pyrkimyksissä; kehottaa laatimaan yhteisen Venäjää koskevan strategian; kehottaa lisäksi käymään rehellistä ja avointa keskustelua kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan maksimoida toimia synergiavaikutusten kehittämiseksi itäisten kumppanimaiden eduksi;

30. muistuttaa, että itäisten kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on oltava tiiviimpien strategisten kumppanuuksien luominen, EU:n ja itäisten kumppanimaiden kansalaisten välisten yhteyksien vahvistaminen, sosiaalisten yhteyksien verkostojen luominen yhdentymisen edistämiseksi sekä nykyaikaistamisen ja myönteisen Eurooppa-näkemyksen vahvistamiseksi pelkän vakauttamisen sijaan;

31. korostaa tarvetta lisätä tietoisuutta Euroopan unionista itäisissä kumppanimaissa; painottaa, että EU:n itäisissä kumppanimaissa sijaitsevien edustustojen olisi toimittava keskeisessä asemassa ja tuettava EU:n näkyvyyttä edistäviä kampanjoita;

32. rohkaisee kehittämään tiiviimpiä suhteita kumppanimaiden kesken sekä edistämään vakautta ja monenvälisen luottamuksen kehittämistä; painottaa tässä yhteydessä aidon monenvälisen ulottuvuuden kehittämisen merkitystä itäisessä kumppanuudessa niin, että tavoitteena on parantaa hyviä naapuruussuhteita, parantaa alueellista yhteistyötä ja selvittää kahdenvälisiä ristiriitoja;

33. katsoo, että lukkiutuneet konfliktit haittaavat itäisen kumppanuuden täyttä kehittämistä ja lietsovat vihaa, vihamielisyyttä ja jännitteitä useiden itäisen kumppanuuden maiden kansojen välillä; pitää tärkeänä, että saavutetaan oikeudenmukaisia ratkaisuja ja kestävä rauha kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti; kehottaa siksi kaikkia osapuolia luomaan suotuisat olosuhteet välttämällä vihapuheita ja sodanlietsontaa sekä vastaamaan luottamusta rakentavilla toimenpiteillä humanitaarisiin, taloudellisiin ja muihin ongelmiin, joita on tällä hetkellä eri osapuolet toisistaan erottavien linjojen kaikilla puolilla; pitää tärkeinä alueellista yhteistyötä ja luottamusta parantavia aloitteita osapuolten kesken; korostaa hyvien naapuruussuhteiden vahvistamisen merkitystä keskeisenä tekijänä konfliktien ratkaisemisessa; ilmaisee huolensa siitä, että EU:n ponnistelut ja resurssit eivät ole tähän mennessä olleet riittäviä konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi; kehottaa komissiota pikaisesti tehostamaan luottamusta rakentavia ohjelmia keskusteluyhteyden palauttamiseksi ja ihmisten välisen ajatustenvaihdon helpottamiseksi; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa kehittämään innovoivia toimia ja menettelytapoja, kuten yleisiä tiedotusstrategioita, pragmaattisten aloitteiden tarkastelua ja epävirallisia yhteyksiä ja kuulemisia, jotta voidaan tukea kansalaiskulttuuria ja eri yhteisöjen vuoropuhelua;

34. katsoo, että sekä EU:n että kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ja aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää itäisen kumppanuuspolitiikan edistämiselle; painottaa, että itäisen kumppanuuden puitteissa perustettu kansalaisyhteiskuntafoorumi on monenvälisen foorumin kaikilla tasoilla erittäin myönteinen asia ja että sitä olisi vahvistettava entisestään;

35. katsoo, että kansalaisjärjestöjen välinen yhteistyö on hyvä perusta aidoille ihmisten välisille yhteyksille, joita ei pitäisi rajoittaa valtion rajoilla; suosittaa tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä ja koordinointia itäisen kumppanuuden puitteissa perustetun kansalaisyhteiskuntafoorumin ja EU:n ja Venäjän vastaavan kansalaisyhteiskuntaa käsittelevän foorumin välillä;

36. katsoo, että yhteistyövälineet olisi määritettävä täsmällisesti ottaen huomioon nykyiset välineet ja ohjelmat sekä keskittyen erityisesti koulutukseen ja korkeakoulujen vaihto-ohjelmiin; kehottaa osoittamaan lisärahoitusta itäisten kumppanuuksien täytäntöönpanoon sekä tukemaan uudistuksia, lippulaiva-aloitteita ja hankkeita; toivoo kaikkien kuuden itäisen kumppanimaan täysimääräistä osallistumista unionin ohjelmiin;

37. painottaa, että oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, mukaan lukien riippumattoman ja tehokkaan oikeuslaitoksen perustaminen, sekä korruption torjunta yksityisellä ja julkisella sektorilla ovat keskeisiä tekijöitä demokraattisten arvojen suojelun kannalta;

38. korostaa, että korruptio on edelleen laajalle levinnyttä itäisissä kumppanimaissa ja että se on merkittävä ongelma, jota on syytä käsitellä;

39. tunnistaa talouskriisin vaikutukset itäisen kumppanuuden kohdemaiden talouden kehitykseen; painottaa taloudellisen yhteistyön edistämisen merkitystä itäistä kumppanuutta koskevan hankkeen edistämiseksi muun muassa siten, että lisätään ymmärrystä taloudellisten ongelmien monimutkaisuudesta, edistetään rahoitusalan hyvää hallintoa ja yhteistyötä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, sovelletaan alakohtaista lähestymistapaa ja rohkaistaan pk-yritysten kehitystä tukevan lainsäädännön laatimista; korostaa tarvetta tehdä ja soveltaa väliaikaisesti pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppa-alueita koskevia sopimuksia, jotka ovat tärkeimpiä välineitä itäisten kumppanimaiden talouden nykyaikaistamisessa ja rahoituskriisistä toipumisessa;

40. pyytää ponnistelemaan enemmän itäisen kumppanuuden liiketoimintaa koskevan ulottuvuuden vahvistamiseksi muun muassa parantamalla kumppanimaiden liiketoimintaympäristöä paikallisten, alueellisten ja eurooppalaisten pk-yritysten ja muiden yritysten eduksi ja edistämällä EU:n ja itäisten kumppanimaiden välisiä liikekumppanuuksia;

41. katsoo lisäksi, että yhteisten toimintojen edistämisestä muiden strategisten kumppanien kanssa ja yhteistyöstä kansainvälisissä ja eurooppalaisissa järjestöissä olisi hyötyä kaikille asianosaisille;

42. painottaa tarvetta edistää sosiaalisia ja kulttuurisia suhteita, joissa pannaan täytäntöön EU:n tunnuslausetta ”moninaisuudessaan yhtenäinen”;

43. korostaa tiedon- ja kulttuurinvaihdon merkitystä itäisten kumppanimaiden ja EU:n välillä nykyaikaisten ja tietoon perustuvien yhteiskuntien rakentamiseksi sekä eurooppalaisten arvojen edistämiseksi;

44. painottaa, että eurooppalaisella demokratiarahastolla (EED) on jatkossa merkittävä asema itäisten kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan nopeassa, tehokkaassa ja joustavassa vahvistamisessa ja oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tukemisessa sekä demokratialiikkeiden tukemisessa tai kehittämisessä maissa, jotka eivät ole vielä siirtyneet demokratiaan tai jotka ovat vasta siirtymässä demokratiaan; kehottaa komissiota, ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita tukemaan eurooppalaisen demokratiarahaston työtä ja hyödyntämään täysipainoisesti yhteistyön ja synergioiden tarjoamia mahdollisuuksia; kehottaa tämän vuoksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan eurooppalaisen demokratiarahaston toiminnalle asianmukaisen ja vakaan rahoituksen;

45. katsoo, että itäisten kumppanimaiden välisen yhteistyön parantamiseksi EU:n olisi pidättäydyttävä yhden kielen vaatimuksesta yhteisissä hankkeissa ja edistettävä monikielisyyttä erityisesti paikallishallinnossa, kansalaisaloitteissa ja koulutusta koskevissa aloitteissa;

46. painottaa, että on tärkeää edistää ja tukea yhteisiä tutkimusta ja innovointia koskevia ponnisteluja ja myös opiskelijavaihdon ohjelmia käyttämällä monikielisiä virtuaalihankkeita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua yhteisten elokuvatuotantojen ja kirjallisuuden käännöksin osoitettavien yhteisten resurssien avulla sekä tutkimalla yhdessä natsismin, kommunismin ja totalitaaristen järjestelmien perintöä sekä Euroopan yhteistä historiaa esimerkiksi ”Kansalaisten Eurooppa” -ohjelman avulla ja edistämällä yhteistyötä eurooppalaista muistiperintöä ja omatuntoa käsittelevän foorumin kautta;

47. kehottaa kehittämään asteittain yhteistä tieto- ja innovointialuetta useiden olemassa olevien tutkimukseen ja innovointiin liittyvän yhteistyön osa-alueiden yhdistämiseksi;

48. kannustaa lähentämään sääntelyä kaikilla liikenteen aloilla ja toteuttamaan liikenneinfrastruktuuriin liittyviä hankkeita itäisten kumppanimaiden liikenneverkossa olemassa olevien EU:n ohjelmien ja välineiden avulla sekä pyrkimään siihen, että eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten osallisuutta lisätään; kehottaa asettamaan etusijalle hankkeet, joilla parannetaan yhteyksiä TEN-T-runkoverkkoon;

49. kehottaa ymmärtämään, että itäinen kumppanuus on kunnianhimoinen ohjelma, jonka tuloksia voidaan nähdä selvemmin pitkällä aikavälillä; korostaa, että vaikka itäistä kumppanuutta onkin arvosteltu voimakkaasti, aloitteen onnistuminen riippuu sekä EU:n että sen itäisten naapurimaiden sitoutumisesta ja poliittisesta tahdosta; toteaa myös, että itäistä kumppanuutta koskevan kritiikin olisi oltava rakentavaa ja se olisi suunnattava hankkeen parantamiseen eikä sen tuomitsemiseen;

50. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, alueiden komitealle, itäisten kumppanimaiden hallituksille ja parlamenteille, Etyjille ja Euroopan neuvostolle.

[1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0446.
[2] EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 26.
[3] EUVL C 296 E, 2.10.2012, s. 105.
[4] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0565.
[5] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0570.
[6] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0334.
[7] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0126.
[8] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0575.
[9] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0503.
[10] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0113.
[11] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0504.
[12] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0470.
[13] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0274.

PERUSTELUT

Tulevaisuutta koskevia ehdotuksia sisältävä asiakirja esitetään erityisellä hetkellä: Euroopan talouskriisin aikana, Vilnassa pidetyn itäistä kumppanuutta koskeneen huippukokouksen jälkeen, EU:n parlamentin istuntokauden 2009–2014 päättyessä ja parlamentin aseman vahvistuessa. Tämän vuoksi Euroopan parlamentin olisi esitettävä kunnianhimoisia ehdotuksia, jotka osoittavat avoimen suhtautumisemme ja sitoutumisemme Euroopan yhdentymishankkeeseen. Tämän osalta kriisi ei saa rajoittaa pyrkimyksiämme, vaan sen olisi pikemminkin kannustettava tarkastelemaan aihetta laajemmin kuin pelkkänä poliittisena sitoumuksena ja keskittymään itäisten kumppanimaiden kansalaisiin sekä toimiin, joilla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia, kuten viisumivapauteen. EU:n olisi myös keskityttävä nuoriin ja nuoriin johtajiin ja varmistettava näiden tulevaisuuden ankkurointi EU:hun. Lisäksi EU:n olisi keskityttävä myös energiavarmuuteen ja tehtävä tässä yhteistyötä itäisten kumppanimaiden kanssa. Asiakirjan on määrä toimia kannustimena rohkeaan poliittiseen lähestymistapaan itäisen kumppanuuden kehittämiseksi sekä näyttää tietä ajatuksillemme.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	3.3.2014
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 2 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Bastiaan Belder, Elmar Brok, Mário David, Susy De Martini, Michael Gahler, Marietta Giannakou, Andrzej Grzyb, Takis Hadjigeorgiou, Anna Ibrisagic, Tunne Kelam, Andrey Kovatchev, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Eduard Kukan, Krzysztof Lisek, Francisco José Millán Mon, María Muñiz De Urquiza, Ria Oomen-Ruijten, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Cristian Dan Preda, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Werner Schulz, Davor Ivo Stier, Charles Tannock, Nikola Vuljanić, Sir Graham Watson, Boris Zala
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Emine Bozkurt, Andrew Duff, Kinga Gál, Elisabeth Jeggle, Emilio Menéndez del Valle, Luis Yáñez-Barnuevo García
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Georges Bach, Zdravka Bušić, Carmen Fraga Estévez, Czesław Adam Siekierski, Wim van de Camp

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö