Choisissez la langue de votre document :
- bg - български
- es - español
- cs - čeština
- da - dansk
- de - Deutsch
- et - eesti keel
- el - ελληνικά
- en - English
- fr - français
- ga - Gaeilge
- hr - hrvatski
- it - italiano
- lv - latviešu valoda
- lt - lietuvių kalba
- hu - magyar
- mt - Malti
- nl - Nederlands
- pl - polski
- pt - português
- ro - română
- sk - slovenčina
- sl - slovenščina
- fi - suomi
- sv - svenska
|
 Otsoni (inhalaatiosumutteet ja lääkeainepumput) *** I (menettely ilman keskustelua) |
| ||||||||||||
| |||||||||||||
Ehdotus hyväksyttiin.
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) - ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2000) 427 ), - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0360/2000 ), - ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, - ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietinnön (A5-0221/2000 ), 1. hyväksyy komission ehdotuksen; 2. pyytää saada komission ehdotuksen uudelleen käsiteltäväksi, jos komissio aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle. | |||||||||||||
| Vesipolitiikka *** III |
| |||||||||||||||||||
(Yhteispäätösmenettely: kolmas käsittely) - ottaa huomioon sovittelukomitean hyväksymän yhteisen tekstin ja siihen liittyvän komission lausuman (C5-0347/2000 ), - ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta ja komission muutetuista ehdotuksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1997) 49 (2) , KOM(1997) 614 (3) ja KOM(1998) 76 (4) ), - ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(1999) 271 )(5) , - ottaa huomioon toisessa käsittelyssä esittämänsä kannan(6) neuvoston yhteisestä kannasta, - ottaa huomioon komission lausunnon parlamentin tarkistuksista yhteiseen kantaan (KOM(2000) 219 - C5-0295/2000 ), - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 5 kohdan, - ottaa huomioon työjärjestyksen 83 artiklan, - ottaa huomioon sovittelukomiteavaltuuskunnan mietinnön (A5-0214/2000 ), 1. hyväksyy yhteisen tekstin ja palauttaa mieliin siihen liittyvän komission lausuman; 2. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti; 3. kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen asianmukaisesti ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä; 4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän lainsäädäntöpäätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||||||||
| Romuajoneuvot *** III |
| |||||||||||||||
(Yhteispäätösmenettely: kolmas käsittely) - ottaa huomioon sovittelukomitean hyväksymän yhteisen tekstin (C5-0258/2000 ), - ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(1) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1997) 358 )(2) , - ottaa huomioon komission muutetun ehdotuksen (KOM(1999) 176 )(3) , - ottaa huomioon toisessa käsittelyssä esittämänsä kannan(4) neuvoston yhteisestä kannasta, - ottaa huomioon komission lausunnon parlamentin tarkistuksista yhteiseen kantaan (KOM(2000) 166 - C5-0159/2000 ), - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 5 kohdan, - ottaa huomioon työjärjestyksen 83 artiklan, - ottaa huomioon sovittelukomiteavaltuuskunnan mietinnön (A5-0212/2000 ), 1. hyväksyy yhteisen tekstin; 2. kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa EY:n perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdan mukaisesti; 3. kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen asianmukaisesti ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä; 4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän lainsäädäntöpäätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||||
| Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaat *** II |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(Yhteispäätösmenettely: toinen käsittely) - ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (5347/2/2000 - C5-0220/2000 )(1) , - ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä esittämänsä kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1997) 680 )(3) , - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan, - ottaa huomioon työjärjestyksen 80 artiklan, - ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A5-0218/2000 ), 1. tarkistaa yhteistä kantaa seuraavasti; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tietyt vaaralliset aineet ja valmisteet (atsoväriaineet) *** I |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Ehdotusta muutettiin seuraavasti:
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely) - ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(1999) 620 )(2) , - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 95 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C5-0312/1999 ), - ottaa huomioon työjärjestyksen 67 artiklan, - ottaa huomioon ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietinnön (A5-0168/2000 ), 1. hyväksyy komission ehdotuksen näin muutettuna; 2. pyytää saada komission ehdotuksen uudelleen käsiteltäväksi, jos komissio aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella; 3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kolmastoista kansainvälinen aids-konferenssi |
| ||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon aiemmin antamansa päätöslauselmat HIV:stä ja aidsista, - ottaa huomioon liiketoiminta-, ammattiyhdistys-, ihmisoikeus- ja ympäristönsuojeluryhmien New Yorkissa 26. heinäkuuta 2000 allekirjoittaman YK:n Global Compact -sopimuksen, - ottaa huomioon Okinawassa Japanissa 22.-23. heinäkuuta 2000 pidetyn G8-kokouksen päätelmät, - ottaa huomioon Queluzissä Portugalissa 31. toukokuuta 2000 pidetyn EU:n ja Yhdysvaltain välisen huippukokouksen päätelmät, - ottaa huomioon kolmannentoista kansainvälisen aidsia ja sukupuolitauteja Afrikassa käsittelevän konferenssin 9.-14. heinäkuuta 2000 Durbanissa Etelä-Afrikassa, A. muistuttaa, että YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi New Yorkissa 17. heinäkuuta 2000 kaikkien aikojen ensimmäisen terveyttä käsittelevän päätöslauselmansa (1308/2000), joka keskittyi HIVin/aidsin aiheuttamaan kriisiin ja sen vaikutuksiin kansainvälisille rauhanturvaoperaatioille, B. panee merkille YK:n osastojen jatkuvat ponnistelut yhteistyön kehittämiseksi kehitysmaiden ja avunantajamaiden hallitusten sekä muiden kansainvälisten järjestöjen välillä Euroopan unioni mukaan luettuna aidsia torjuvan kansainvälisen kumppanuuden muodostamiseksi Afrikassa, C. katsoo, että HIV/aids on saavuttanut kulkutaudin mittasuhteet sen pahiten koettelemilla alueilla maailmassa (Afrikassa kuolee viisi ihmistä minuutissa tähän sairauteen) ja luonut yli 13,2 miljoonaa orpoa; katsoo lisäksi, että vähintään puolet tartunnan saaneista henkilöistä on naisia, joilta HIV-tartunta hyvin todennäköisesti siirtyy edelleen heidän vauvoilleen, D. katsoo, että HIV/aids on yleisin kuolinsyy Saharan eteläpuolisessa Afrikassa; katsoo lisäksi, että 18,8 miljoonaa ihmistä - mukaan lukien 3,8 miljoonaa lasta - on menehtynyt aidsiin maailmassa, ja vuosien ajan laskeneet kuolleisuusluvut ovat kääntyneet nousuun siten, että Afrikan elinajanodote todennäköisesti laskee alle 45 vuoden vuoteen 2015 mennessä, E. katsoo, että HIV/aidsin jatkuva nopea leviäminen muodostaa suoran uhan kaikille kehitysyhteistyöhankkeille ja heikentää poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia rakenteita kaikissa kehitysmaissa, koska HIV/aids iskee kaikkein aktiivisimpaan väestönosaan, F. katsoo, että useimmat Afrikan hallitukset ovat liian kauan aliarvioineet aids-kriisiä ja että kulttuuriset ja uskonnolliset perinteet ovat estäneet tehokkaiden aidsin torjuntaa koskevien toimien täytäntöönpanon, G. ottaa huomioon, että Senegal ja Uganda ovat toteuttaneet yhteistoimia, järjestäneet laajoja tiedotuskampanjoita ja jakaneet ilmaisia kondomeja, minkä avulla epidemian leviäminen on voitu pysäyttää; katsoo, että nämä toimet osoittavat, että poliittisten ja uskonnollisten johtajien vetoomukset ja osallistuminen tällaiseen toimintaan on hyvin tärkeää, H. ottaa huomioon, ettei useimmissa kehitysmaissa sovelleta määräyksiä, jotka mahdollistaisivat sairastuneiden kuolemisen ihmisarvoisissa oloissa, I. katsoo, että joissakin valtioissa HIViin/aidsiin liittyvät kustannukset pian nielevät yli puolet terveydenhoitobudjeteista, koska Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ilmeni neljä miljoonaa uutta HIV-tartuntaa vuonna 1999, J. katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi nopeuttaa niiden kehitysmaiden velkojen anteeksiantamista, jotka lisäävät investointeja kansanterveyteen ja koulutukseen, K. katsoo, että lääkkeitä valmistavien yritysten on etsittävä tapoja kustannuksien vähentämiseksi, koska kehitysmaiden kansoilla ei ole varaa teollisuusmaissa saatavissa oleviin antiviruslääkkeisiin; katsoo, että immateriaalioikeuksia olisi tästä syystä tarkistettava mahdollisimman pian, L. varoittaa, että tilanne voi muuttua aina vain huonompaan suuntaan, ellei kansainvälinen yhteisö investoi nykyistä selkeästi enemmän ennaltaehkäiseviin toimiin ja ohjelmiin, jotka kohdistetaan HIV/aids-pandemian sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin, M. vaatii, että tulevat HIViä/aidsia, malariaa ja tuberkuloosia koskevat politiikat perustuvat käytettävissä olevien varojen lisäämiseen ja entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen kansalaisyhteiskunnan sekä valtiosta riippumattomien ja yksityisen sektorin järjestöjen osallistumisen kautta, N. on huolestunut siitä, että kolmanneksella maailman väestöstä ei ole mahdollisuutta päästä osalliseksi olemassa olevasta HIV/aids-potilaille tarkoitetusta hoidosta ja että muut sairaudet, joiden on oletettu olevan hallinnassa - kuten malaria ja tuberkuloosi - ovat alkaneet yleistyä, O. katsoo, että komission ja EU:n jäsenvaltioiden tulisi toimia tiiviissä yhteistyössä muiden kehittyneiden maiden ja kansainvälisten tahojen, kuten YK:n kanssa, jotta voidaan luoda integroitu ohjelma sekä rahoitukselliset ja tekniset puitteet selkeästi lisääntyneiden HIV/aids-, malaria- ja tuberkuloositapausten aiheuttaman maailmanlaajuisen uhan torjumiseksi, 1. pyytää jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan kulkutaudin tavoin yleistyvän HIVin/aidsin torjumisen tärkeimmäksi poliittiseksi ja rahoitusta edellyttäväksi tavoitteeksi; 2. uskoo, että Saharan eteläpuolista Afrikkaa varten on luotava kiireellisesti HIViä/aidsia koskeva yleinen lähestymistapa, mikäli aidsin leviäminen halutaan pysäyttää ja tartuntojen määrää vähentää vuoteen 2015 mennessä; 3. tunnustaa YK:n HIViä/aidsia koskevan yhteisohjelman puitteissa tehdyn työn ja tukee sitä; kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita toimimaan tiiviissä yhteistyössä UNAIDSin kanssa; 4. kehottaa aidsin torjuntaan aktiivisesti osallistuvia eri kansainvälisiä lahjoittajia, kuten Maailmanpankkia, UNICEFia, YK:n kehitysohjelmaa, YK:n väestörahastoa, YK:n kansainvälistä huumeidenvalvontaohjelmaa, UNESCOa, WHO:ta ja EU:ta koordinoimaan politiikkojaan resurssien tuhlaamisen estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että rakenteellisissa mukautusohjelmissa otetaan huomioon HIV/aids-pandemia; 5. kehottaa maailman johtajia New Yorkissa 8. syyskuuta 2000 järjestettävän Millennium-huippukokouksen lopuksi sopimaan HIVin/aidsin torjumiseen tähtäävästä uudistetusta aloitteesta; 6. kehottaa maailman talousfoorumin kokoukseen Melbournessa 11.- 13. syyskuuta 2000 osallistuvia tahoja toimimaan YK:n Global Compact -sopimuksen pohjalta ja myöntämään varoja HIVin/aidsin torjuntaan; 7. uskoo, että EU:n aids-politiikan on oltava oleellinen osa terveys- ja kehityspolitiikkaa ja että sen on oltava johdonmukainen muiden politiikkojen kuten perhesuunnittelua, koulutusta ja terveydenhuoltoa, naisten aseman vahvistamista, työllisyyttä, köyhyyden lievittämistä ja ihmisoikeuksia koskevien politiikkojen kanssa; 8. kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita auttamaan kehitysmaita HIVin/aidsin - samoin kuin malarian ja tuberkuloosin - torjunnan rahoittamisessa vähentämällä kehitysmaiden velkaa, koska yksinomaan Afrikka maksaa maailman rikkaimmille valtioille vuosittain 15 miljardia Yhdysvaltojen dollaria velkojen lyhennyksinä, kun taas kotimaiset ja kansainväliset aidsin torjuntaan käytetyt varat ovat yhteensä vain 300 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria; 9. pyytää G8-maita harkitsemaan "debt-for aids” -ohjelmaa, jolla palkittaisiin kehitysmaita niiden pyrkimyksistä torjua aidsia; 10. ottaa huomioon ilmoituksen, jonka mukaan maailmanpankki aikoo perustaa 500 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin rahaston, jolla tuetaan Afrikan hallituksia laajennettujen aids-ohjelmien rahoittamisessa; katsoo kuitenkin, että tähän tarkoitukseen tarvittaisiin miljardeja Yhdysvaltojen dollareja ja kehottaa Euroopan investointipankkia ja komissiota ottamaan osaa tähän uuteen aloitteeseen; 11. kehottaa komissiota seuraamaan tarkoin Isossa-Britanniassa käynnissä olevia ihmisillä tehtäviä uuden aids-rokotteen testejä ja rohkaisemaan muita mahdollisia aids-rokotteita koskevaa EU:n tutkimusta; 12. kehottaa lääketeollisuutta alentamaan hintoja huomattavasti ja sallimaan tiettyjen lääkemäärien saattamisen käyttöön maksutta; 13. korostaa tarvetta jatkaa tutkimusta erityisesti rokotteiden kehittämisen osalta aidsin torjunnassa toteutettavien käytännön toimien lisäksi; 14. korostaa tarvetta luoda maailmanlaajuisia mekanismeja ja kannustimia tutkimuksen ja kehityksen edistämiseksi sellaisten sairauksien alalla - kuten HIV/aids ja tuberkuloosi - jotka koettelevat kehitysmaita suhteettoman kovasti; 15. kehottaa komissiota, WTO:ta ja WHO:ta tukemaan kansainvälistä aids-rokotealoitetta ja tutkimaan tapoja, joilla aids-lääkkeitä voitaisiin saattaa kehitysmaiden markkinoille edullisemmin ja Euroopan neuvoston asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää lääkkeiden myyntilupien myöntämisessä; 16. painottaa, että patentoitujen lääkkeiden korkeat hinnat ovat aiheuttaneet aiheellista huolta vaikutuksista, joita WTO:n teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyllä sopimuksella (TRIPS), jonka tarkoitus on vahvistaa maailmanlaajuista patenttisuojaa, voi olla; 17. kehottaa uskonnollisia, kulttuurisia ja poliittisia johtajia osallistumaan täysin ennaltaehkäisevien ohjelmien toteuttamiseen sekä ottamaan rakentavasti osaa aidsia ehkäisevään toimintaan, mukaan lukien koulutus- ja tiedotusohjelmat; 18. huomauttaa, että HIV/aids aiheuttaa dramaattisia väestötilastollisia muutoksia ja edistää siirtolaisuuden kasvua, koska kehitysmaiden taloudet romahtavat myyntiin tarkoitettujen satojen ja elintarviketuotannon vähentymisen myötä; kehottaa Euroopan unionia edistämään alueellista yhteistyötä, jotta perusterveydenhoito- ja koulutuspalvelut ovat siirtolaisväestön käytettävissä; 19. kehottaa komissiota ja EU:n jäsenvaltioita varmistamaan, että kehitysmaiden hallitukset toteuttavat seuraavien viiden vuoden kuluessa laajoja kansallisia aids-ohjelmia, ja vahvistavat lainsäädäntöä, joka suojelee HIV:hen perustuvalta syrjinnältä; 20. katsoo, että EU:n määrärahoja tulee käyttää perusterveydenhoidon ja julkisen koulutuksen kehittämiseen ei yksinomaan HIVin/aidsin vaan myös muiden sairauksien, kuten malarian ja tuberkuloosin torjumiseksi; 21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, YK:n pääsihteerille, Lomén yleissopimuksen jäsenvaltioille, Maailman terveysjärjestölle, Maailman kauppajärjestölle, YK:n kehitysohjelmalle, UNICEFille, YK:n väestörahastolle, YK:n kansainväliselle huumeidenvalvontaohjelmalle, UNESCOlle, Maailmanpankille, OECD:lle, Euroopan neuvostolle, Euroopan investointipankille ja Maailman talousfoorumille. | |||||||
| Televiestintäalan fuusiot |
| ||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon komission julkilausuman, - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan, jonka mukaisesti Euroopan yhteisö pyrkii kieltämään sellaiset yritysten väliset sopimukset, yritysten yhteenliittymien päätökset sekä yritysten yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja joiden tarkoituksena on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua yhteismarkkinoilla tai joista seuraa, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy yhteismarkkinoilla, - ottaa huomioon komission neuvostolle kesäkuussa 2000 antaman kertomuksen sulautumisasetuksen tarkistamisesta, - ottaa huomioon komission ja Yhdysvaltain oikeusministeriön äskettäiset päätökset MCI WorldComin ja Sprintin fuusion kieltämisestä, - ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa yritysten fuusioista, uudelleenjärjestelyistä, siirroista ja sulkemisista EU:ssa, - ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien menettelysäännöt, A. ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen periaatteissa todetaan, että yhteisön jäsenvaltioiden tulee kehittää talouspolitiikka, joka noudattaa avoimen markkinatalouden periaatetta kilpailunäkökohtineen sekä kasvun ja työllisyyden odotuksineen, B. ottaa huomioon, että tällä nopeasti muuttuvalla alalla asetuksin saavutettavat toimintaperiaatteita koskevat päätavoitteet sekä laajan sääntelyjärjestelmän periaatteet ja rakenne on määritelty vuoden 1999 viestintäalan uudelleentarkastelussa, C. ottaa huomioon, että Euroopan unionissa on itse asiassa meneillään useita muutoksia, kuten euron nopeuttama yhteismarkkinoiden vakiintuminen strategisten palvelujen aloilla, uuden teknologian käyttöönotto, rahoitusmaailman myllerrykset sekä tuleva laajentuminen ja globalisaation voimistuminen, D. ottaa huomioon, että vuoden 1990 jälkeen on sulautumisasetuksen alaisten fuusioiden määrä viisinkertaistunut ja että niitä on nyt noin 300 vuodessa; ottaa huomioon, että tämä merkitsee 33 prosentin lisäystä vuoteen 1998 verrattuna ja että fuusiot ja niiden valvontatoimet ovat tulleet yhä monimutkaisimmiksi, sillä niiden maantieteellinen ulottuvuus on laajentunut ja ne edellyttävät useiden eri markkinoiden samanaikaista tutkimista, E. ottaa huomioon, ettei telealalla toimivien yritysten keskuudessa tapahtuvien yritysmyyntien ja -ostojen, fuusioiden, liittoutumien ja toimintojen eriyttämisen tulevaa suuntaa, vauhtia ja tulosta voida ennustaa varmuudella, F. katsoo, että Yhdysvaltain markkinapenetraation aste Euroopassa on hyvin korkea, erityisesti puhelinliikenteen, yhteisyritysten ja suorien omistusten aloilla; katsoo, että Yhdysvaltain ja Euroopan yhteisön kilpailua valvovien elinten välinen yhteistyö on riittävää ja tyydyttävää, 1. pitää myönteisenä Euroopan komission ja Yhdysvaltain oikeusministeriön päätöstä kieltää MCI WorldComin ja Sprintin fuusio, kun otetaan huomioon sen vaikutus kilpailuun huipputason Internet-yhteyksien ja Yhdysvaltain ja EU:n välisen puhelinliikenteen markkinoilla; katsoo, että päätös on hyvä esimerkki eurooppalaisten kuluttajien hyväksi tehtävästä työstä ja hallitsevan aseman torjumisesta telemarkkinoilla; 2. huomauttaa, että Euroopassa on luotava modernille taloudelle suotuisat olosuhteet, erityisesti turvautumalla uuteen tietotekniikkaan, kehittämällä uusia palveluja ja luomalla uusia liikealoja; uskoo vakaasti, että voidakseen hallita teollisia muutoksia Euroopan on luotava kestävää taloudellista kehitystä, taattava laatuun, aloitteellisuuteen ja innovointiin perustuvan kilpailun avulla kaikille Euroopan ihmisille yleinen ja huokea Internet-yhteys sekä luotava tietopohjainen eurooppalainen yhteiskunta, joka perustuu tasa-arvoon, elinikäiseen oppimiseen, tehokkaaseen sosiaaliturvaan, sopeutuvaisuuteen ja työllistettävyyteen; 3. on sitä mieltä, että Euroopassa tai koko maailmassa käytävä kilpailu voi pysyä tehokkaana ainoastaan siinä tapauksessa, että markkinoilla on kohtalaisen tasavahvoja kilpailijoita, joista yksikään ei ole hallitsevassa asemassa, ja että markkinoiden kaikille osa-alueille pääsy on kohtuullisen vapaata; 4. kehottaa neuvostoa ja komissiota tarkistamaan sulautumisasetusta ja yritysvaltauksia koskevaa direktiiviä voidakseen varmistaa kyseisten yrityskeskittymien yksinkertaisen ja kuluttajaystävällisen menettelyn, jossa otetaan huomioon työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevat vaatimukset; 5. on hyvin huolestunut Yhdysvaltain kauppa-, oikeus- ja ulkoministeriöiden budjettilakiesityksestä, jossa rajoitetaan lisenssien siirtoa sellaisille yrityksille, joista joku toinen valtio omistaa enemmän kuin 25 prosenttia ja joka ei salli nykyisten poikkeuslupien käyttöä; 6. katsoo, että kyseinen lakiesitys rikkoo Yhdysvaltain GATT- ja WTO-sitoumuksia ja että kyse on vaarallisesta ennakkotapauksesta, josta voi seurata muiden maiden uusia protektionistisia pyrkimyksiä; 7. pyytää uudelleen pohtimaan tarkemmin kilpailun käsitettä telealalla ja pitää myönteisenä komission aikomusta tehdä perusteellisempi selvitys fuusioiden valvontajärjestelmästä; 8. aikoo ottaa nämä mutkikkaat kysymykset uudelleen esille käsitellessään tulevaisuudessa mainittuja komission kertomuksia; 9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä työmarkkinaosapuolille. | |||||||
| Ihmisten kloonaus |
| |||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ehdotuksen sallia lääketieteellinen tutkimus, jossa käytetään tumansiirrolla luotuja alkioita (ns. terapeuttinen kloonaus), - ottaa huomioon 16. maaliskuuta 1989 antamansa päätöslauselmat geenitekniikan eettisistä ja oikeudellisista ongelmista(1) ja in vivo ja in vitro -keinohedelmöityksestä(2) sekä 28. lokakuuta 1993 antamansa päätöslauselman ihmisalkioiden kloonauksesta(3) , 12. maaliskuuta 1997 antamansa päätöslauselman kloonauksesta(4) , 15. tammikuuta 1998 antamansa päätöslauselman ihmisten kloonauksesta(5) ja 30. maaliskuuta 2000 antamansa päätöslauselman(6) , - ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla - yleissopimus ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä - sekä 20. syyskuuta 1996 aiheesta antamansa päätöslauselman(7) sekä lisäpöytäkirjan, jossa kielletään ihmisten kloonaus, - ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suosituksen 1046 ihmisalkioiden käytöstä, - ottaa huomioon yhteisön viidennen tutkimuksen puiteohjelman ja siihen sisältyvät erityisohjelmat, - ottaa huomioon 6. heinäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/44/EY bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta(8) , A. katsoo, että ihmisarvo ja sen seurauksena jokaisen ihmisen arvo ovat jäsenvaltioiden tärkeimpiä tavoitteita, kuten useissa nykyaikaisissa perustuslaeissa todetaan, B. katsoo, että kiistatonta tarvetta lääketieteelliseen tutkimukseen, joka perustuu ihmisen geeniperimän tuntemuksessa saavutettuun edistykseen, on arvioitava tiukoin eettisin ja sosiaalisin perustein, C. katsoo, että alkioiden kloonauksen sijasta on muita tapoja parantaa vakavia sairauksia, kuten kantasolujen ottaminen aikuisilta tai vastasyntyneiden lasten napanuorasta; katsoo, että on myös muita ulkoisia sairauden aiheuttajia, joita on tutkittava, D. ottaa huomioon, että viidennessä puiteohjelmassa ja 25. tammikuuta 1999 tehdyssä neuvoston päätöksessä 1999/167/EY tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskevasta erityisohjelmasta "Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen” (1998-2002) todetaan: "Myöskään ei tueta "kloonauksena” tunnettua tutkimustoimintaa, jossa itusolun tai alkion solun tuma korvataan jonkin yksilön tai alkion solun tumalla tai sellaisella tumalla, joka on saatu jostakin ihmisen alkiovaihetta seuraavasta kehitysvaiheesta.”, E. katsoo, että yhteisön rahoitusta ei saa käyttää tällaisiin tarkoituksiin suoraan eikä välillisesti, F. ottaa huomioon, että edellä mainitussa direktiivissä 98/44/EY todetaan, että yhteisössä vallitsee yksimielisyys siitä, että ihmisen sukusolujen geeneihin kohdistuvat toimenpiteet ja ihmisten kloonaaminen ovat yleisen järjestyksen ja hyvien tapojen vastaisia, G. katsoo, että uudella semantiikkaan perustuvalla strategialla pyritään heikentämään ihmisten kloonauksen moraalista merkitystä, H. katsoo, että terapeuttinen kloonaus ja suvun jatkamiseen liittyvä kloonaus eivät eroa toisistaan millään tavoin ja että nykyisen kiellon lieventäminen lisää paineita kehittää edelleen alkion tuotantoa ja käyttöä, I. katsoo, että ihmisen kloonaus on määritelty sellaisten ihmisalkioiden luomiseksi, joilla on sama geneettinen perimä kuin jollakin elävällä tai kuolleella ihmisellä kaikissa kehitysvaiheissa, ilman että on mahdollista erottaa käytettyä menettelyä, J. ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ehdotukset edellyttävät hyväksymistä Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylä- ja alahuoneessa, joiden jäsenet saavat äänestää asiasta vapaasti omantunnon mukaan, 1. katsoo, että ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamisen on oltava poliittisen lainsäädäntötyön jatkuvana tavoitteena; 2. katsoo, että terapeuttinen kloonaus, joka tarkoittaa ihmisalkioiden luomista ainoastaan tutkimustarkoituksia varten, aiheuttaa selvän eettisen ongelman, ylittää peruuttamattomasti tutkimussääntöjen rajat ja on Euroopan unionissa omaksutun yleisen politiikan vastainen; 3. kehottaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta tarkistamaan ihmisalkioiden kloonausta koskevaa kantaansa ja pyytää kollegojaan, Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin jäseniä käyttämään äänioikeuttaan omantunnon mukaan ja hylkäämään ehdotuksen, jossa sallitaan tumansiirrolla luotujen alkioiden käyttö tutkimuksissa, kun kyseinen ehdotus esitetään heille; 4. toistaa jäsenvaltioille antamansa kehotuksen laatia sitovaa lainsäädäntöä, jossa kielletään kaikenlainen ihmisten kloonausta koskeva tutkimus kunkin jäsenvaltion alueella ja määrätään rikosoikeudellinen rangaistus rikkomuksista; 5. vaatii mahdollisimman suurta poliittista, lainsäädännöllistä, tieteellistä ja taloudellista panostusta sellaisiin hoitomuotoihin, joissa käytetään aikuisilta otettuja kantasoluja; 6. antaa täyden tukensa bioteknologian tieteelliselle tutkimukselle edellyttäen, että sitä arvioidaan tiukoin eettisin ja sosiaalisin perustein; 7. vaatii uudelleen, että kehitetään sellaisia ihmisten keinohedelmöitysmenetelmiä, joissa ei tuoteta liikaa alkioita, jotta vältetään ylimääräisten alkioiden luominen; 8. pyytää jäsenvaltioiden ja yhteisön toimivaltaisia viranomaisia pitämään huolta siitä, että mitään ihmiseen liittyvää ei saa kloonata eikä patentoida, ja laatimaan tätä varten säännöksiä; 9. kehottaa komissiota takaamaan, että viidennen puiteohjelman ja kaikkien siihen sisältyvien erityisohjelmien ehtoja noudatetaan täysin, ja korostaa, että paras tapa päätöksen täytäntöön panemiseksi on varmistaa, että mikään tutkimuslaitos, joka on jollakin lailla mukana ihmisalkioiden kloonauksessa, ei saa rahoitusta EU:n talousarviosta mihinkään tutkimukseen; 10. toistaa vaatimuksensa, että Yhdistyneissä Kansakunnissa olisi hyväksyttävä maailmanlaajuinen ja erityinen kielto, joka koskee ihmisten kloonausta kaikissa muodostumis- ja kehitysvaiheissa; 11. katsoo, että jos Euroopan parlamentti asettaa väliaikaisen valiokunnan käsittelemään ihmisen geeniperimän alalla saavutetun viimeaikaisen kehityksen aiheuttamia eettisiä ja oikeudellisia ongelmia, sen on aloitettava työnsä parlamentin päätöslauselmissa esitettyjen näkemysten pohjalta; katsoo, että valiokunnan olisi tutkittava kysymyksiä, joista parlamentti ei ole vielä ilmaissut selvää kantaansa; katsoo, että valiokunnan valtuudet, kokoonpano ja toimikausi on määriteltävä puheenjohtajakokouksen ehdotuksen pohjalta, rajoittamatta pysyvän valiokunnan valtuuksia, joka vastaa yhteisön oikeuden soveltamisesta ja valvontaa koskevista kysymyksistä tällä alalla; 12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin jäsenille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.
| ||||||||||||||||||||||||
| Lentoliikenne ja ympäristö |
| |||||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(1999) 640 - C5-0086/2000 ), - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 2 artiklan, jossa nimenomaisesti todetaan, että kestävä kehitys kuuluu EU:n tavoitteisiin, - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 6 artiklan, jonka mukaan ympäristönäkökohdat on sisällytettävä kaikkiin yhteisön toimiin, - ottaa huomioon, että turvallisuus on aina ollut lentoliikennealan tärkein tavoite, joka on merkittävällä tavalla vaikuttanut sen menestymiseen; turvallisuudesta on huolehdittava riippumatta siitä, mitä ympäristöstrategioita vaaditaan toteutettaviksi, - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen selkeät määräykset, joiden mukaan kestävän kehityksen periaatteita on sovellettava kaikkiin liikennemuotoihin (maantieliikenne, rautatieliikenne ja lentoliikenne), - ottaa huomioon lentoliikenteen taloudellisen ja sosiaalisen merkityksen EU:n jäsenvaltioissa, joissa lentoliikenne on luonut työpaikkoja ja vaurautta sekä lisännyt kaupankäyntiä ja uusia matkustus- ja matkailumahdollisuuksia, - katsoo, että EU:n ei tule luoda tarpeettomia eroja aloilla, joilla kansainväliset normit ovat olemassa; niissä tapauksissa, joissa tarvitaan uusia säännöksiä esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi, luonteeltaan kansainvälinen lentoliikenne vaatii kansainvälistä sääntelykehystä, - ottaa huomioon Euroopan unionin viidennen ympäristön toimintaohjelman, joka suosittelee verojen käyttöä ympäristöpolitiikassa tarkoituksena sen varmistaminen, että kuluttajat ja tuottajat käyttävät luonnonvaroja vastuullisella tavalla, sekä ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvää yhteisön politiikkaa ja toimintaa koskevasta ohjelmasta 17. marraskuuta 1992 antamansa päätöslauselman(1) , - ottaa huomioon toukokuussa 1999 pidetyn OECD:n neuvoston kokouksen, jossa ministerit totesivat kestävän kehityksen vaativan ympäristönsuojelun taloudellisten instrumenttien, erityisesti ulkoisten kustannusten sisällyttämistä(2) , - ottaa huomioon Euroopan liikenneministerien konferenssin, joka julkaisi laajan ja perusteellisen raportin uusimmista sisällyttämistoimista, johon sisältyy joukko konkreettisia ehdotuksia ympäristömaksujen käyttöönotosta kaikissa liikennemuodoissa(3) , - ottaa huomioon komission valkoisen kirjan "Oikeudenmukainen maksu infrastruktuurin käytöstä: Vaiheittainen lähestymistapa liikenneinfrastruktuurin yhtenäiseen hinnoitteluun Euroopan unionissa” (KOM(1998) 466 ), jossa komissio esitteli EU:n uuden infrastruktuurimaksujen kehyksen, jossa otetaan huomioon liikenteen sosiaaliset sivukustannukset, sekä Euroopan parlamentin 15. huhtikuuta 1999 siitä antaman päätöslauselman(4) , - ottaa huomioon liikenteen infrastruktuurimaksuja käsitelleen korkean tason työryhmän 9. syyskuuta 1999 antaman loppuraportin vaihtoehdoista, joiden mukaisesti infrastruktuurin toimintamenot peritään suoraan käyttäjiltä, - ottaa huomioon vuonna 1998 aloitetun ympäristönäkökohtien sisällyttämistä koskevan Cardiffin prosessin, jonka aikana ministerit ovat useaan otteeseen esittäneet liikenteen alan ulkoisten kustannusten sisällyttämistä(5) , - ottaa huomioon IPCC:n (kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin) erityisraportin lentoliikenteestä ja maapallon ilmakehästä, jossa todetaan, että tiettyjen lentoliikenteen päästöjen vaikutukset tunnetaan hyvin, mutta joka paljastaa myös sen, että tieteellisessä tutkimuksessa on merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka tällä hetkellä rajoittavat kykyä ennustaa lentoliikenteen vaikutusta ilmastoon ja otsonikerrokseen, - ottaa huomioon WHOn maaliskuussa 2000 hyväksymät yhdyskuntamelua koskevat ohjeet sekä kesäkuussa 1999 hyväksytyn WHO:n liikennettä, ympäristöä ja terveyttä koskevan peruskirjan, - ottaa huomioon, että EU on tiettyjen jäsenvaltioidensa kautta edustettuna Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) ja että EU toimii itse tarkkailijana ICAOn alaisessa lentoliikenteen ympäristönsuojelukomiteassa (CAEP), jossa näitä kansainvälisiä ympäristönormeja laaditaan, - ottaa huomioon 30. maaliskuuta 2000 antamansa päätöslauselman vaimennussarjoin varustetuista lentokoneista(6) , 14. huhtikuuta 2000 antamansa päätöslauselman yölennoista ja melusaasteesta lentokenttien läheisyydessä(7) ja 4. toukokuuta 2000 antamansa päätöslauselman "Euroopan lentoliikenne: yhtenäismarkkinoilta maailmanlaajuisiin haasteisiin”(8) , - ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, - ottaa huomioon aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A5-0187/2000 ), A. ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien Rion ympäristö- ja kehittämiskonferenssin julistuksen 16 periaate kehottaa allekirjoittajavaltioita edistämään ulkoisten kustannusten sisällyttämistä ja taloudellisten instrumenttien käyttöä siten, että saastuttajan on periaatteessa maksettava saastuttamisen kustannukset, kuitenkin siten, että yleinen etu otetaan asianmukaisesti huomioon ja siten, että ne eivät saa vääristää kansainvälistä kauppaa ja investointeja, B. ottaa huomioon, että ilmaston lämpenemisen estämisestä tehdyn yleissopimuksen liite 4.2b velvoittaa liitteen 1 sopimuspuolet hyväksymään kansallisia toimia ja ryhtymään vastaaviin toimiin ilmastonmuutoksen lieventämiseksi rajoittamalla ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjä ja suojelemalla ja parantamalla kasvihuonekaasujen nielujaan ja varastojaan, C. ottaa huomioon, että ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa liitteessä I mainittuja osapuolia vaaditaan rajoittamaan tai vähentämään lentoliikenteen aiheuttamia kasvihuonekaasujen päästöjä, D. ottaa huomioon, että ICAOn 32. kokouksessa tehtiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden aloitteesta päätökset, jotka koskevat ICAOn toiminnan jatkamista ja nopeuttamista lentoliikenteen ympäristönsuojelun alalla, E. ottaa huomioon, että CAEP on muodostanut erityisen työryhmän, jonka tarkoituksena on määrittää ja arvioida markkinapohjaisten vaihtoehtojen roolia, mukaan lukien päästömaksut, polttoaineverot, hiilen sitominen ja päästökauppajärjestelyt, F. ottaa huomioon, että ICAO on erityisjärjestö, joka on maailmanlaajuisesti vastuussa normien asettamisesta ja suositeltavien menettelyjen määräämisestä sekä suuntaviivojen antamisesta kansainvälisen lentoliikenteen eri näkökohtien osalta, ympäristönsuojelu mukaan lukien, ja että se määrittää kansainväliset normit ja suositukset, joihin sekä alueellinen että kansallinen lainsäädäntö perustuu, G. ottaa huomioon, että matkustajamäärät yhteisön sisäisillä ja ulkoisilla lennoilla ovat lisääntyneet melkein 40 prosentilla vuosien 1993 ja 1997 välillä; Euroopan unionin matkustajamäärien odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 15 vuoden kuluessa, minkä vuoksi kielteisiä ympäristövaikutuksia on rajoitettava, H. ottaa huomioon, että ICAOn odotetaan antavan uudet melunormit ja määräävän niihin liittyvistä toimista tammikuussa 2001, ja että sen odotetaan määrittävän maailmanlaajuiset parametrit uusille markkinapohjaisille vaihtoehdoille, päästömaksut mukaan lukien, I. katsoo, että muita tehokkaita julkisia liikennevälineitä on käytettävä lentoliikenteen vaihtoehtona lyhemmillä matkoilla, J. ottaa huomioon, että ICAO/CAEP valmistelevat parhaillaan lentomelun ja kaasupäästöjen vaikutuksen vähentämistä, ja ottaa huomioon vuonna 2001 pidettävän ICAOn 33. kokouksen, jossa on tarkoitus ottaa käyttöön nykyistä tiukemmat lentokoneiden maailmanlaajuiset melunormit, K. toivoo, että mainitussa kokouksessa komissio saa EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa jäsenvaltioilta neuvotteluvaltuudet, jotka heijastavat perussopimuksen velvoitteita, joiden mukaan ympäristönsuojelun vaatimukset on sisällytettävä kaikille politiikan aloille, Yleistä 1. pitää tätä komission merkittävää aloitetta myönteisenä; katsoo toimien olleen tähän saakka erittäin puutteellisia ja katsoo sen vuoksi, että alalla tarvitaan nopeita ja asianmukaisia toimenpiteitä; 2. pitää tavoitteiden asettamista ja määräaikojen käyttöönottoa äärimmäisen tärkeänä, koska sen avulla lentokoneiden valmistajat, lentoyhtiöt ja käyttäjät voivat hyvissä ajoin mukautua lainsäädäntötoimiin; 3. katsoo, että lentoliikenne eroaa muista liikennemuodoista mm. sen vuoksi, että se vaatii kansainvälisiä liiketoiminnan muotoja ja kansainvälistä sääntelykehystä; 4. kehottaa komissiota esittämään ICAOn prosessia koskevat EU:n tavoitteet ennen 5. tammikuuta 2001 pidettävää CAEP:n 5. kokousta; 5. pitää myönteisenä, että toukokuussa 2000 tuli voimaan lentomiehistöjä koskeva työpaikalla säteilylle altistumista koskeva direktiivi, jota EU:n kaikki lentoyhtiöt ovat panemassa täytäntöön; Lentomelu 6. katsoo, että EU:n on tuettava ja vahvistettava melunormien tiukentamista ICAOn prosessin kautta tarkoituksena täyttää mahdollisimman pitkälle tiheästi asutun ja teollistuneen EU:n erityistarpeet ja tarkoituksena ottaa erityisesti huomioon EU:hun lentoja järjestävät kehitysmaiden lentoyhtiöt; tähän voisi sisältyä lentoasemien kansainvälinen luokitusjärjestelmä, josta päätetään ICAOn puitteissa; kehottaa siksi komissiota pyrkimään täydentävien toimien toteuttamiseen, jos ICAOssa ei päästä asianmukaiseen sopimukseen; 7. pitää myönteisenä komission vaatimusta, jonka mukaan meluisimmat 3 luvun mukaiset lentokoneet poistetaan käytöstä siirtymäkauden jälkeen; 8. vaatii komissiota kehittämään maanpinnan kohtuulliselle melutasolle yhteisen määritelmän, joka toimisi perustana Euroopan lentokenttien melunormien kehittämiselle; 9. suosittelee, että yhteisö asettaa uuden ja kunnianhimoisen määräajan, johon mennessä 3 luvun tavoitteisiin 5 dB(A):n rajan sisällä kuuluvat lentokoneet ja muut 3 luvun tavoitteisiin sisältyvät lentokoneet poistetaan vaiheittain käytöstä heti kun uudet melunormit on määritelty; 10. suosittelee, että turvatakseen lentoasemien ympäristössä asuvien kansalaisten terveyden EU:n on kehitettävä yhteisön laajuiset ohjearvot, joissa otetaan huomioon WHO:n yhdyskuntamelulle altistumista koskeva ohje ja kaikki ympäristömelun lähteet; 11. suosittelee myös, että EU hyväksyy yhteisön laajuiset melulle altistumisen enimmäistasot sen varmistamiseksi, että kukaan ei altistu liialliselle melutasolle yöllä; näiden tasojen on perustuttava WHO:n yhdyskuntamelulle altistumista koskevaan ohjeeseen; 12. pyytää komissiota luomaan yhteisön laajuiset kehykset, joilla jäsenvaltioille ja lentoasemille annetaan tarvittavat suuntaviivat 7 ja 8 kohdassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että melutasoa voidaan parhaiten alentaa lentokenttien ympäristössä erilaisten toimien yhdistelmällä; 13. pyytää komissiota kehittämään tavoitteita, joilla määritellään käsite "melualttiit lentoasemat”; 14. kehottaa komissiota jatkamaan aktiivista osallistumistaan ICAOn työhön, joka koskee markkinapohjaisten mekanismien määrittämistä ja uusien meluparametrien luomista nousu- ja matkalentovaihetta varten sekä näiden arvioimista; Kaasupäästöt 15. pitää valitettavana komission epämääräistä sanamuotoa kaasupäästöjen osalta ja kehottaa komissiota määrittämään kaasupäästöjä koskevat selkeät tavoitteet erityisesti, kun tätä asiaa käsitellään CAEP:n 5. työohjelman yhteydessä; 16. katsoo, että kansainväliselle lentoliikenteelle ja muille toimialoille ja liikennealoille on asetettava yhtäläiset vaatimukset, ja katsoo sen vuoksi, että liitteeseen 1 sisältyvissä maissa (teollisuusmaissa) kunnianhimoinen mutta toteuttamiskelpoinen tavoite voisi olla sama kuin Kioton pöytäkirjassa muille aloille asetettu tavoite; Lentoliikenne 17. pyytää komissiota kehittämään uuden järjestelmän, jonka avulla lähtö- ja tuloaikojen jakaminen voidaan kytkeä myös lentokoneiden ja toiminnan ympäristövaikutuksiin ja jossa lähtö- ja tuloaikoja myönnetään ensisijaisesti niille reiteille, joilla suurnopeuksisia junayhteyksiä ei ole olemassa; 18. tukee komission pyrkimyksiä Euroopan lentoliikenteen hallinnan uudistamiseksi, koska kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan lentoliikenteen hallinnan parantaminen voisi vähentää polttoaineen käyttöä 6-12 prosenttia; 19. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet johdonmukaisen lentokenttäpolitiikan kehittämiseksi niin, että pyritään luomaan alueellisten ja kansallisten lentokenttien keskinäinen täydentävyys; Polttoainevero 20. pitää ympäristöpoliittisista syistä välttämättömänä ottaa käyttöön polttoainevero kaikilla EU:sta lähtevillä lentoreiteillä (26 kohta, vaihtoehto A), jos kansainväliset ja/tai kahdenväliset säännökset sen sallivat; komission on tutkittava polttoaineveron käyttöönottoa vain siinä tapauksessa, että ratkaisu on teknisesti toteuttamiskelpoinen, taloudellisesti järkevä ja ympäristöä hyödyttävä; kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota yhteistyöhön tätä asiaa koskevissa keskusteluissaan ICAO:n puitteissa; Ympäristömaksut 21. katsoo, että jos polttoaineverosta tai muista ympäristön tilaa riittävästi parantavista taloudellisista instrumenteista ei päästä kansainväliseen sopimukseen, on otettava käyttöön saastuttaja maksaa -periaatteen mukainen yhteisön laajuinen ympäristömaksu, ja tukee sen vuoksi komission ehdottamia tätä asiaa koskevia toimia; tällä maksulla pitäisi varmistaa oikeudenmukainen kilpailu eri liikennemuotojen välillä; vaikka maksu otettaisiin käyttöön yhteisön tasolla, sen tuotot on palautettava jäsenvaltioihin, jotka investoivat ne lentoliikenteen ympäristövaikutusten vähentämiseen edelleen; Suorat valtiontuet 22. kehottaa komissiota kiireellisesti tutkimaan taloudellisia vaikutuksia, jotka aiheutuvat lentolippujen, lentobensiinin ja uusien lentokoneiden hankinnan ALV-vapaudesta, sekä lentobensiinin vapauttamisesta valmisteverosta ja lentoasemien ja lentoyhtiöiden suorasta valtiontuesta tarkoituksena varmistaa eri liikennemuotojen oikeudenmukainen keskinäinen kilpailu, ja kehottaa komissiota antamaan raportin asiasta vuoden 2000 loppuun mennessä; Maankäytön suunnittelu 23. tukee komission ehdotusta ottaa käyttöön maankäytön suunnittelun parhaita käytäntöjä koskevia suosituksia lentokenttien läheisyydessä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa; 24. pyytää komissiota kehittämään maankäytön suunnittelua koskevat suuntaviivat tarkoituksena yhtenäistää kansallista lainsäädäntöä ja koordinoida jäsenvaltioiden toimia; jäsenvaltioiden on estettävä asuinalueiden rakentaminen lentoasemien läheisyyteen tarkoituksena suojella ihmisten terveyttä ja lentoasemien pitkän aikavälin laajentumismahdollisuuksia; Liikenteen vähentäminen ja matkustustavan vaihtaminen 25. toteaa komission tunnustavan, että liikennemuodon vaihtaminen lentokoneesta junaan saattaa kuulua merkittävänä osana strategiaan, jonka avulla vähennetään lentoliikenteen aiheuttamia ympäristöongelmia; pyytää komissiota laatimaan vuoden 2001 loppuun mennessä raportin eri skenaarioiden todennäköisten myönteisten ympäristövaikutusten laajuudesta; Ympäristöauditointi 26. pyytää lentoliikennealaa yhdessä komission kanssa tutkimaan yksityiskohtaisemmin, onko laillista ja käytännöllistä perustaa EMAS:n tapainen ympäristösertifikaatti, jota lentokoneiden valmistajat, lentoyhtiöt, lentokentät ja matkailuteollisuus voisivat käyttää markkinointitarkoituksiin; Loppupäätelmät 27. kehottaa jäsenvaltioita antamaan komissiolle vuonna 2001 pidettävää 33:tta ICAOn kokousta koskevan selkeän neuvottelumandaatin, jonka avulla ympäristöpoliittiset ja liikennepoliittiset tavoitteet voidaan ajaa tehokkaasti läpi mainitussa kokouksessa; o 28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.
| ||||||||||||||||||||||||
| Dopingin torjuminen urheilussa |
| |||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(1999) 643 - C5-0087/2000 ), - ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 152 artiklan 1 kohdan, - ottaa huomioon 22. kesäkuuta 1994 annetun neuvoston direktiivin 94/33/EY nuorten työntekijöiden suojelusta(1) , - ottaa huomioon Amsterdamin sopimukseen liitetyn julistuksen 29 urheilusta, - ottaa huomioon 16. marraskuuta 1989 tehdyn Euroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, - ottaa huomioon 13. kesäkuuta 1997 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin asemasta urheilun alalla(2) , - ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon aiheesta "Urheilun eurooppalainen malli”(3) , - ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(4) , - ottaa huomioon 11. ja 12. joulukuuta 1998 pidetyn Wienin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät, - ottaa huomioon 17. joulukuuta 1998 antamansa päätöslauselman kiireellisesti toteutettavista toimenpiteistä dopingin torjumiseksi urheilussa(5) , - ottaa huomioon Olympiassa toukokuussa 1999 järjestetyn Euroopan unionin urheilukonferenssin johtopäätökset, - ottaa huomioon komission selvityksen Eurooppa-neuvostolle nykyisten urheiluun liittyvien rakenteiden turvaamisesta ja urheilun yhteiskunnallisen tehtävän säilyttämisestä Euroopan yhteisössä - Urheilua koskeva selvitys Helsingissä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle (KOM(1999) 644 ), - ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, - ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön ja ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan lausunnon (A5-0203/2000 ), A. ottaa huomioon, että yli puolet Euroopan unionin kansalaisista harrastaa säännöllisesti urheilua, ja että lähes kaksi miljoonaa opettajaa, valmentajaa ja vapaaehtoistyöntekijää käyttää työ- tai vapaa-aikaansa urheilutoiminnan järjestämiseen, B. katsoo, että taloudellisen merkityksensä lisäksi ammattilais- ja amatööriurheilulla on tärkeä koulutuksellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä, kun se edistää ystävyyden, solidaarisuuden ja reilun pelin henkeä ja auttaa voittamaan muukalaisvihan ja rasismin, C. katsoo, että urheilijat ovat esimerkkinä monille eurooppalaisille, erityisesti nuorille, D. katsoo, että urheilun liiallinen kaupallistuminen, tapahtumakalenterin täyttyminen ja urheilijoille asetettavat kasvavat fyysiset ja henkiset vaatimukset ovat johtaneet yhä kasvavaan kilpailupaineeseen, E. katsoo, että on olemassa todisteita paitsi siitä, että tällainen paine on haitallista urheilijoiden terveydelle, niin myös siitä, että tämä paine aiheuttaa dopingtuotteiden käytön lisääntymistä, F. katsoo, että dopingtuotteiden käyttö urheilijoiden keskuudessa on vastoin sitä rehellisyyden, solidaarisuuden ja reilun pelin henkeä, jonka pitäisi olla urheilulle luonteenomaista, G. ottaa huomioon, että dopingtuotteiden käyttö tai nauttiminen urheilijoiden keskuudessa voi vahingoittaa heidän terveyttään ja tehdä tyhjiksi urheilun harjoittamisen myönteiset terveysvaikutukset, H. ottaa huomioon, että urheilijat matkustavat ja kilpailevat yhä enemmän EU:ssa ja jäsenvaltioiden ulkopuolella, I. ottaa huomioon, että useimmilla jäsenvaltioilla on oma dopingin vastainen lainsäädäntönsä, J. katsoo, että kyseessä on ylikansallinen ongelma, jota valtiot eivät voi yksin toimiessaan ratkaista, K. katsoo, että vaikka perustamissopimuksessa ei olekaan oikeusperustaa urheilun alalla toteutettaville yhteisön toimille sellaisenaan, monia eurooppalaisia ja kansallisia politiikkoja ja välineitä voidaan hyödyntää dopingin torjumisessa, L. katsoo, että dopingin välttäminen on myös kaupallisten tukijoiden etujen mukaista, M. ottaa huomioon, että farmasia-ala välittää urheilijoiden terveydestä, N. katsoo, että olisi tunnustettava, että kaikki doping ei ole tahallista ja että se ei aina välttämättä paranna urheilijan suoritusta, O. ottaa huomioon, että dopingia ei käytetä vain ammattilaisurheilussa ja ammattilaistasolla vaan myös amatööriurheilussa ja amatööritasolla, P. ottaa huomioon, että yksi ihmisoikeuksien peruskirjalla suojelluista periaatteista on puolustautumisoikeus, joka perustuu oikeuteen tulla kohdelluksi syyttömänä sekä kiistää syytökset, Q. katsoo, että urheilijalla on oltava oikeus osoittaa syyttömyytensä samalla tavoin kuin minkä tahansa - joko urheiluun tai johonkin muuhun asiaan liittyvän - rangaistavan teon kohdalla, R. katsoo, että yhteisön lainsäädännön pohjalta on kokeista saatavien tietojen sekä rankaisevien elinten käsittelyn suojelua ja luottamuksellisuutta lisättävä siten, että suojellaan urheilijan henkilökohtaista kunniaa ja turvataan oikeus intimiteettisuojaan, S. katsoo, että samalla tavoin kuin lasten työskentelyä suojellaan työmarkkinoilla erittäin tarkasti, myös lapsi- ja nuorisourheilijoiden terveyttä on suojeltava, 1. kehottaa sisällyttämään perustamissopimukseen oikeusperustan yhteisön toiminnalle urheilun alalla; 2. muistuttaa, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisissa päätöksissä on vahvistettu, että urheilulla on erityispiirteitä, jotka mahdollistavat erityiskohtelun EU:n lainsäädännön soveltamisessa, mikä osoittaa, että perustamissopimukseen tarvitaan urheilua koskeva oikeusperusta; 3. pitää komission tiedonantoa ja siinä esitettyjä toimia tervetulleina, mutta kehottaa sitä analysoimaan dopingin syitä eri urheilulajeissa ja eri tasoilla; 4. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan huolellisesti etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän hahmottelemia mahdollisia toimenpiteitä urheiludopingin torjumiseksi; 5. pyytää monikansallisia urheilualan yhtiöitä sijoittamaan osan voitoistaan dopingin torjuntaan parhaaksi katsomallaan tavalla; 6. pyytää komissiota vaatimaan kansainvälistä olympiakomiteaa tarkistamaan määräajoin, vähintään vuosittain, dopingaineluetteloa; 7. huomauttaa, että dopingaineiden käyttö ei rajoitu ammattilaisurheiluun vaan se on levinnyt laajalti myös amatööriurheiluun (esim. kuntosaleille ja kehonrakennukseen), minkä myötä dopingista on tullut kansanterveysongelma, uusi päihderiippuvuuden muoto ja vakava uhka urheiluetiikalle; 8. vaatii sen vuoksi komissiota tutkimaan perusteellisesti dopingongelmaa uuden kansanterveyden toimintaohjelman puitteissa; 9. kehottaa komissiota viidennen puiteohjelman yhteydessä tehostamaan tutkimusta, joka kohdistuu dopingaineisiin, havaitsemismenetelmiin, dopingaineiden käytön terveysvaikutuksiin sekä ihmiskehon tuottamien luonnollisten hormonien rajoihin; 10. pitää tervetulleena komission suunnitelmaa, jonka mukaan Euroopan unionin koulutus-, ammattikoulutus- ja nuoriso-ohjelmat on tarkoitus valjastaa tiedottamaan nuorille dopingtuotteiden vaaroista, mutta kehottaa komissiota toteuttamaan kiireellisesti yhdessä tunnettujen urheilijoiden kanssa tiedotuskampanjan, jonka tarkoituksena on antaa hyviä esimerkkejä kaikilta urheilun alueilta; 11. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita dopingin torjumiseksi lisäämään tieteellistä tutkimusta, jolla pyritään ymmärtämään itse dopingin perusmekanismeja; 12. katsoo, että tiedotuspolitiikan ja erityisesti tiedotusvälineiden avulla tulisi tiedottaa julkisesti myös urheilijoiden harjoitteluohjelmista, eikä ainoastaan urheilutapahtumien tuloksista, ja antaa hyödyllisiä tietoja dopingin haittavaikutuksista terveydelle; 13. pitää tervetulleena koulutuksen ja kulttuurin pääosaston aikomusta tukea tiedottavaa ja tietoisuutta lisäävää kampanjaa urheiludopingin käytöstä; 14. huomauttaa, että dopingaineiden tuotannosta ja jakelusta on tullut taitavasti järjestäytyneiden rikollisverkostojen harjoittamaa kansainvälistä liiketoimintaa; 15. pitää tervetulleena komission suunnitelmaa käyttää yhteisön ohjelmia jäsenvaltioiden välisen poliisi- ja oikeusyhteistyön parantamiseen; 16. kehottaa komissiota käyttämään täysin hyväkseen sillä neuvoston direktiivin 92/27/ETY 12 artiklan mukaisesti olevaa toimivaltaa ja tutkimaan mahdollisuutta sijoittaa lääkepakkauksiin urheilupiireille suunnattuna standardisymbolina "liikennevalot”, joissa esiintyvät viisi olympiarengasta, osoittamaan yhdellä silmäyksellä, johtaako jonkin tuotteen käyttö varmasti / mahdollisesti / ei missään tapauksessa siihen, että urheilijan dopingtesti on positiivinen; 17. kehottaa komissiota perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla pyrkimään kohti urheiludopingiin sovellettavien politiikkojen parempaa koordinointia sekä esittämään ehdotuksen neuvoston suositukseksi dopingin kieltämiseksi urheilussa ja erityisesti amatööriurheilussa; 18. pitää tervetulleena sitä, että budjettikohdassa B3-2020 on varattu varoja koehankkeisiin, joilla tuetaan kampanjoita dopingtuotteiden käytön torjumiseksi urheilussa Euroopassa; 19. kehottaa komissiota perustamissopimuksen 152 artiklan nojalla sisällyttämään dopingtuotteiden vaaroja koskeviin tiedotuskampanjoihinsa tietoa sellaisten tuotteiden, jotka ovat "melkein” dopingtuotteita, mahdollisista haittavaikutuksista, sekä kannustamaan tavarataloja, urheiluliikkeitä, kuntosaleja jne. olemaan myymättä näitä tuotteita; 20. pyytää komissiota painostamaan urheilujärjestöjä soveltamaan periaatetta miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ulottuvuuden sisällyttämisestä kaikkiin politiikkoihin ja toimiin ja vaatimaan naisten osallistumista kaikkeen päätöksentekoon ja antidopingyksikön toimintaan; 21. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita painostamaan urheilujärjestöjä asettamaan urheilijoiden terveyden etusijalle, kun ne tekevät päätöksiä urheilutapahtumien järjestämisen kellonajasta, tapahtumakalenterista, kilpailujen pituudesta jne.; 22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita painostamaan urheiluliittoja ja vaatimaan, että urheilijoille tehdään pakolliset lääketieteelliset kokeet ennen liittolisenssin myöntämistä; 23. kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian neuvostolle perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisen suosituksen, jonka tavoitteena on Euroopan yhteisön liittyminen Euroopan neuvoston dopingin vastaiseen yleissopimukseen; 24. kannattaa riippumattomuuden, avoimuuden ja puolueettomuuden periaatteisiin perustuvan maailmanlaajuisen antidopingyksikön perustamista (WADA) ja yksikön toimintaan osallistuvien EU:n jäsenvaltioiden paremmin koordinoitua ja päättäväisempää toimintaa; 25. kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen, jonka tavoitteena on virallistaa yhteisön aktiivinen ja tehokas osallistuminen maailmanlaajuisen antidopingyksikön toimintaan; 26. kehottaa komissiota painostamaan WADAa yhdessä Kansainvälisen olympiakomitean kanssa asettamaan ISO-standardeja KOK:n akkreditoimille laboratorioille ja erityisesti tutkimaan ISO-standardin 17025 hyväksymisen etuja ja laatimaan näytteiden keruulle yhdenmukaisen menettelyn, johon kuuluu laitteiston ja tutkimusryhmien sekä näytteidenottohenkilöstön lupien standardisointi; 27. kehottaa komissiota painostamaan WADAa asettamaan etusijalle alaikäisten suojelun (ja tutkimaan, ketä olisi pidettävä vastuussa, jos he nauttivat dopingaineita) ja kilpailujen ulkopuolella tapahtuvan valvonnan sekä yhtenäisen dopingaineiden ja kiellettyjen menetelmien luettelon laatimisen EU:ta ja mahdollisuuksien mukaan koko maailmaa varten; 28. kehottaa komissiota painostamaan WADAa tutkimaan huolellisesti, olisiko vilustumislääkkeiden kaltaiset lääkkeet sisällytettävä tähän luetteloon; 29. kehottaa komissiota painostamaan WADAa asettamaan etusijalle sen, että kehitetään yhtenäiset ja tehokkaat sanktiot, joita sovelletaan dopingaineita nauttiviin urheilijoihin kaikissa lajeissa ja kaikissa maissa; kun otetaan huomioon, että urheiluseurat, yhdistykset ja liitot voivat myös olla osallisina dopingissa, myös näiden olisi kuuluttava sanktioiden piiriin; 30. pyytää komissiota painostamaan WADAa kehittämään yhdenmukaisen kurinpitomenettelyn, jossa taattaisiin urheilijoiden oikeudet; 31. pyytää komissiota painostamaan WADAa sovittamaan yhteen eri kansalliset järjestelmät päällekkäisyyksien välttämiseksi viranomaisten, urheilujärjestöjen ja itse viraston kilpailuissa ja niiden ulkopuolella suorittamissa testeissä ja tukemaan erityisesti maita, joissa ei voida varojen puutteessa kehittää ja toteuttaa kansallista dopingtorjuntaa; 32. pyytää komissiota esittämään säännöllisesti kertomuksia yksikön työskentelystä ja saavutetuista tuloksista; 33. kehottaa komissiota kutsumaan Euroopan neuvoston kanssa ja 1. huhtikuuta 2001 mennessä koolle konferenssin laatimaan urheilun hyviä toimintatapoja; 34. kehottaa komissiota EU:n politiikkojen ja välineiden käytön avulla korostamaan viestiä siitä, että urheilemisessa ei ole kyse vain voittamisesta tai häviämisestä vaan että sillä on yksilön kannalta terveydellisiä etuja sekä laajempia yhteiskunnallisia etuja; 35. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja jäsenvaltioiden hallituksille.
| ||||||||||||||||||
| Urheilua koskeva selvitys Helsingin Eurooppa-neuvostolle |
| |||||||||||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon komission selvityksen (KOM(1999) 644 - C5-0088/2000 ), - ottaa huomioon Olympiassa 20.-23. toukokuuta 1999 järjestetyn Euroopan unionin urheilukonferenssin, jossa korostettiin urheilun merkitystä Euroopan unionin kansalaisten lähentämisessä toisiinsa, - ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksen liitteenä olevan julistuksen nro 29 urheilusta, - ottaa huomioon komission valkoisen kirjan opettamisesta ja oppimisesta (KOM(1995) 590 ), - ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon urheilun eurooppalaisesta mallista(1) , - ottaa huomioon 17. joulukuuta 1998 antamansa päätöslauselman kiireellisesti toteutettavista toimenpiteistä dopingin torjumiseksi urheilussa(2) , - ottaa huomioon Wienissä 11. ja 12. joulukuuta 1998 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, - ottaa huomioon 22. toukokuuta 1996 antamansa päätöslauselman urheilutapahtumien lähettämisestä(3) ja 13. kesäkuuta 1997 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin asemasta urheilun alalla(4) , - ottaa huomioon 19. ja 20. kesäkuuta 2000 kokoontuneen Santa Maria da Feiran Eurooppa-neuvoston päätelmien 50 kohdan, jossa vaaditaan ottamaan huomioon eurooppalaisen urheilun erityispiirteet ja sen yhteiskunnallinen merkitys, - ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Bosman antaman tuomion(5) , - ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asioissa Deliège (C-191/97) ja Lehtonen (C-176/96) antamat tuomiot, - ottaa huomioon 18. marraskuuta 1999 antamansa päätöslauselman perustamissopimusten uudistuksen ja seuraavan hallitustenvälisen konferenssin valmistelusta(6) , - ottaa huomioon komission tiedonannon yhteisön tukisuunnitelmasta dopingin torjumiseksi urheilussa (KOM(1999) 643 ), - ottaa huomioon Euroopan naisurheiluverkoston (EWS) Helsingin henki 2000 -konferenssin suositukset, - ottaa huomioon, että komissio ei ole antanut tyydyttävää vastausta parlamentin 13. tammikuuta 2000 esittämään kysymykseen amatööriurheilun erityislaadun tunnustamisesta (P-0102/2000), - ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan, - ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön ja oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnon (A5-0208/2000 ), A. katsoo, että urheilu on ihanteellinen tapa toteuttaa sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta ja sen on näin ollen oltava erottamaton osa nykyisiä yhteisön ohjelmia, joissa sitä pitäisi käyttää sosiaalisen syrjäytymisen, väkivallan, epätasa-arvon, rasismin ja muukalaisvihan torjunnassa, B. panee merkille yleisen huolestuneisuuden urheilutilaisuuksissa esiintyvästä tuomittavasta väkivallasta, rasismista ja muukalaisvihasta, C. katsoo, että jäsenvaltioiden ja urheilujärjestöjen velvollisuus vapauteen ja oikeuteen perustuvalla alueella on taata kansalaistensa suojelu urheilutilaisuuksissa, D. panee merkille dopingin yleistymisen ja järjestäytyneen rikollisuuden huolestuttavan soluttautumisen urheiluun, millä on vakavia seurauksia, koska alaa koskevaa lainsäädäntöä ei edelleenkään ole olemassa; toteaa, että lääkkeiden lisääntynyt väärinkäyttö vahingoittaa urheilijoiden terveyttä vakavasti; katsoo, että Euroopan urheiluviranomaisten on laadittava yhteiset dopingia koskevat säännöt, E. ottaa huomioon, että ammattilaisurheilussa esiintyy taloudellista epätasapainoa seurojen ja urheilijoiden välillä ja nuorten urheilijoiden koulutukseen liittyy ongelmia, joita on syntynyt Bosman-tuomion seurauksena, F. toteaa, että ammattiurheilusta ja ammattiurheilun markkinoinnista on tullut liiketoimintaa; katsoo, että kilpailulainsäädännön ja neljän vapauden on tämän vuoksi koskettava myös urheilun kaupallisia näkökohtia; katsoo lisäksi, että sovellettaessa perustamissopimuksen määräyksiä urheiluun alan erityispiirteet on otettava huomioon, kuten yhteisöjen tuomioistuin on jo ilmaissut, G. ottaa huomioon komission kannan edellä mainittuun parlamentin 22. toukokuuta 1996 antamaan päätöslauselmaan, jossa todettiin, että yksinoikeudet yleistä kiinnostusta herättävien urheilutapahtumien lähettämiseen on annettava tv-asemille, jotka eivät käytä koodausta, jotta mahdollisimman suuri osa väestöstä voi osallistua tapahtumiin, H. ottaa huomioon urheilun valtavan taloudellisen kehityksen, joka on johtanut tv-oikeuksien, sponsoroinnin, kaupankäynnin ja kaiken muun urheiluun liittyvän toiminnan arvon nousemiseen, samoin kuin kansainvälisten kilpailujen määrän moninkertaistumiseen ja tästä johtuvaan alan työpaikkojen lisääntymiseen, I. toteaa, että sekä erilaisten järjestöjen että yksittäisten henkilöiden harjoittama urheiluun liittyvä taloudellinen toiminta on yhteisön oikeuden ja perussopimusten alaista, J. katsoo, että urheilu on ainutlaatuinen koulutuksen ja sosiaalisen integraation väline kaikissa yhteiskuntaluokissa ja että tämän vuoksi se on otettava asianmukaisesti huomioon kansallisissa ja yhteisön politiikoissa, K. ottaa huomioon, että urheilulla on hyvin myönteisiä vaikutuksia Euroopan terveyspolitiikan kehittämisen kannalta, L. katsoo, että jäsenvaltioiden ja kansallisten ja kansainvälisten urheiluliittojen pitäisi riittävästi ottaa huomioon urheilijoiden työ ja asema sekä suojella niitä, M. pitää tärkeänä, että jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan urheiluliitto, joka valvoo vammaisten ja heikommassa asemassa olevien väestöryhmien urheilutoiminnan levittämistä ja harjoittamista; katsoo, että näiden ryhmien urheiluohjelmiin ja -tapahtumiin olisi kiinnitettävä enemmän huomiota, 1. pitää myönteisenä komission näkemystä urheilun merkittävistä kasvatuksellisista ja yhteiskunnallisista tehtävistä; korostaa urheilun harrastamisen yhdistävää luonnetta ja sen merkitystä sekä fyysiselle kehitykselle että myös psyykkiselle kehitykselle siinä mielessä, että sen kautta on mahdollista oppia tärkeitä yhteiskunnallisia arvoja, kuten joukkuehenki, reilu kilpailu, yhteistyökyky, suvaitsevaisuus ja solidaarisuus; 2. korostaa, että yhteisön on otettava huomioon sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnustettujen urheiluelinten autonomia ja toimivalta urheiluasioiden hallinnoinnissa ja organisoinnissa; 3. kehottaa komissiota sisällyttämään Euroopan urheilutieteellisten instituuttien verkoston (ENSSHE) toiminnan tähänastiset tulokset ja urheilijoiden ammatillista koulutusta ja pätevöitymistä koskevat asiat yhteisön Sokrates- ja Leonardo-ohjelmiin sekä edistämään urheilijoiden sopeutumista työelämään urheilu-uran jälkeen; 4. pitää myönteisenä komission Helsinki-selvityksessä ilmaisemaa valmiutta esittää yhteisön seuranta-, koordinointi- tai tulkintatoimenpiteitä, joilla vahvistetaan urheilutoiminnan oikeusvarmuutta ja sen erityistä yhteiskunnallista ja kasvatuksellista tehtävää; 5. korostaa koulujen urheilukasvatuksen merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään asianmukaista huomiota liikunnanopetukseen kaikkien koulujen opetussuunnitelmissa ja edistämään nuorten osallistumista amatööriurheiluun; 6. pitää itsestään selvänä, että komissio tunnustaa Bosman-tuomion yhteydessä syntyneet periaatteet vahvistetuiksi periaatteiksi; kehottaa sen vuoksi komissiota tukemaan urheilussa sellaisia itsehallintorakenteita, jotka edistävät solidaarisuutta ja auttavat kannustamaan pelaajien valmennusta ja kehittymistä yhtä lailla pienissä paikallisissa seuroissa kuin suurissa kansainvälisesti tunnustetuissa seuroissa; muistuttaa komissiota, että tällaiset rakenteet ja tavoitteet ovat täysin yhteensopivia Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Bosman-tapauksessa tekemän ratkaisun kanssa; pyytää komissiota pidättymään toimista tai ehdotuksista, jotka saattaisivat asettaa Bosman-tuomiossa vahvistetun periaatteen kyseenalaiseksi; 7. kehottaa urheiluliittoja parantamaan sisäistä demokratiaansa ja ottamaan huomioon ammattiurheilun ja amatööriurheilun erilaiset tarpeet ja hallintotavat luomalla soveltuvat edustusrakenteet; 8. pyytää hallitustenvälistä konferenssia sisällyttämään perustamissopimuksen 151 artiklaan selvän viittauksen urheiluun, jotta EU tunnustaisi toiminnassaan urheilun kulttuurisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen merkityksen; 9. toistaa edellä mainitun 13. kesäkuuta 1997 antamansa päätöslauselman 6 kohdan f alakohdassa komissiolle esittämänsä kehotuksen tutkia erilaiset ammattiseuroille myönnettyä valtion tukea koskevat kansalliset säädökset ja pyrkiä edistämään avoimuutta ammattilaisseurojen taloudellisen tilanteen suhteen; 10. kehottaa komissiota ottamaan yhteisön terveyspolitiikkaa kehittäessään huomioon urheilun myönteiset vaikutukset terveyteen; 11. palauttaa mieleen edellä mainittuun 13. kesäkuuta 1997 Euroopan unionin asemasta urheilun alalla antamaansa päätöslauselmaan sisältyvät johtopäätökset Euroopan urheilun vuoden järjestämisestä; 12. pyytää komissiota tarkastelemaan myönteisesti mutta perustamissopimuksen määräyksiä tiukasti noudattaen käytäntöjä, jotka edistävät urheilun ruohonjuuritason kehitystä ja takaavat yhtäläiset mahdollisuudet ja siten osaltaan edistävät eurooppalaisen urheilun tervettä ja monipuolista kehitystä; 13. kunnioittaa urheiluseuroissa kuntourheilun alalla tehtävää vapaaehtoistyötä ja erityisesti nuorten sekä urheilun ja yhteiskunnan vähemmistöryhmien parissa tehtävää työtä; korostaa, että koordinointi on tarpeen erityisesti amatööriurheilussa sen erityispiirteiden vuoksi; 14. katsoo, että tätä työtä on tuettava enemmän ja kehottaa komissiota tutkimaan, miten tämä voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollisimman kattavasti yhteisön tasolla; 15. varoittaa suurista eroista, joita voi syntyä toisaalta huippu-urheilun ja pienten urheiluseurojen ja toisaalta ammattilais- ja amatööriurheilun välille; korostaa, että molemmat ovat riippuvaisia toisistaan ja että on syytä huolehtia siitä, että kummassakin tapauksessa säilyy keskinäinen avunanto; 16. kehottaa edistämään urheiluyhdistysten perustamista aina kun tarkoituksena on tukea amatööriurheilua ja osoittaa solidaarisuutta yhteiskunnassa heikommassa asemassa oleville ryhmille; 17. ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen puitteet urheiluasioissa mutta kehottaa komissiota Amsterdamin sopimukseen liitetyn julistuksen nro 29 hengessä ottamaan asiaankuuluvasti huomioon urheilurakenteiden kansallisen ja alueellisen luonteen ja eurooppalaisen urheilutoiminnan historiallisen perinteen; 18. pyytää komissiota keräämään ja levittämään laajalti yhteisöjen johtajina toimivien, paikallisessa uudistusyhteistyössä avainasemassa olevien sekä yhteisön kaikille jäsenille palveluja tarjoavien ja järjestävien paikallisten ja alueellisten viranomaisten luomia parhaita käytänteitä; 19. pyytää jäsenvaltioita ja urheiluliittoja suojelemaan alaikäisiä urheilijoita, asettamaan tiukat rajat heitä koskevalle toiminnalle (jopa kieltämään heitä koskevan kaupankäynnin) sekä käynnistämään tutkimuksen nuorten urheilijoiden "kaupasta” ja selvittämään erityisesti sen vaikutuksia alle 18-vuotiaisiin nuoriin urheilijoihin, jotka ryhtyvät ammattilaisiksi; 20. kehottaa kansainvälistä voimisteluliittoa olemaan kannustamatta äärimmäisen laihuuden tavoittelua, joka on vahingollista voimistelijoille ja muille urheilijoille; 21. pyytää urheiluelimiä vahvistamaan periaatteen, jonka mukaan huippu-urheilijoiksi valmennettaville nuorille annetaan urheilukoulutuksen lisäksi myös yleissivistävää ja ammatillista koulutusta; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä näkökohdat Sokrates- ja Leonardo-ohjelmiin; 22. muistuttaa urheiluelimiä ja jäsenvaltioita Euroopan unionin tavoitteesta, jonka mukaan unioni suojelee kansalaisiaan vapauden ja turvallisuuden aloilla; kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia tehostamaan yhteistyötään, jotta estetään urheilutapahtumiin liittyvät väkivaltaisuudet; 23. pyytää jäsenvaltioita toimeenpanemaan mahdollisimman pian neuvoston 22. huhtikuuta 1996 antaman suosituksen jalkapallo-otteluiden yhteydessä esiintyvien levottomuuksien ehkäisemiseksi ja hillitsemiseksi ja ryhtymään tiukkoihin toimiin syyllisiä kohtaan neuvoston päätöslauselmallaan 21. kesäkuuta 1999 hyväksymän kansainvälistä poliisiyhteistyötä koskevan käsikirjan(7) mukaisesti; 24. pyytää jäsenvaltioita säätämään lainsäädännössään rahoitustoimista, joilla edistetään yksityisiä investointeja urheiluun; 25. kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka vielä eivät ole perustaneet virallisten urheiluelinten tunnustamaa ja tukemaa sekä fyysisesti että henkisesti vammaisille tarkoitettua urheiluliittoa, perustamaan sellaisen; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota vammaisurheilun kehittämiseen, rahoittamiseen ja edistämiseen ja turvaamaan vammaisten erityistarpeet osana urheilukulttuuria sekä mahdollistamaan vammaisten ja ei-vammaisten urheilijoiden välisen vaihdon; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan yhteisön ohjelmilla vammaisten urheilu- ja muuta fyysistä toimintaa; 26. kehottaa urheilujärjestöjä jakamaan urheilutoimintaan liittyvän vastuun naisten ja miesten kesken ja vahvistamaan naisten asemaa päätöksenteossa sekä kehittämään jäsenilleen sukupuolten tasa-arvoon tähtääviä malleja; 27. pyytää, että televisio-oikeudet myönnetään kartellilakia noudattaen ja että ne myönnetään sellaisille yhtiöille, jotka ottavat vastuun urheilutapahtumiin liittyvistä riskeistä; pyytää myös, että televisio-oikeuksien myöntämisessä noudatetaan avoimuuden periaatetta; 28. vaatii, että urheiluvälineiden ja -vaatteiden taloudellisesti erittäin merkittävässä tuotannossa noudatetaan yhteisön oikeutta ja että yhteisön markkinoille ei varsinkaan kehitysyhteistyön puitteissa tuoda tuotteita, joiden tuotanto ei vastaa ympäristönormeja ja ILO:n sääntöjä; 29. ottaa huomioon Portugalin puheenjohtajakauden ja Feiran Eurooppa-neuvoston päätelmät ja kehottaa komissiota esittämään tiedonannon urheilun sisällyttämisestä yhteisön eri politiikkoihin ja tavoista, joilla urheilujärjestöjen työ tunnustetaan sekä liikunnanopetuksen asemasta jäsenvaltioiden opetussuunnitelmissa ja urheilun piirissä tapahtuvasta sukupuolisesta häirinnästä ja hyväksikäytöstä; 30. edellyttää, että kuluttajille jätetään kohtuullinen osuus näin saatavasta hyödystä; edellyttää erityisesti, että Euroopan kansalaisille annetaan mahdollisuus seurata tärkeitä urheilutapahtumia julkisen palvelun lähetystoiminnan välityksellä tai muiden kanavien välityksellä, jotka tarjoavat tapahtuman maksutta; kehottaa sen vuoksi komissiota tarkastelemaan suopeasti käytäntöjä, joilla tämä mahdollistetaan, ja sallimaan osittaisen vapauttamisen kilpailusäännöksistä EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan mukaisesti; 31. toistaa edellä mainitun 13. kesäkuuta 1997 antamansa päätöslauselman 4 kohdassa kaikille jäsenvaltioille esittämänsä pyynnön televisiodirektiivin 3 artiklan a kohdan tarjoaman mahdollisuuden hyödyntämisestä, jotta yksinoikeuden piiriin siirretyt merkittävät tapahtumat eivät jäisi näkemättä huomattavalta osalta suurta yleisöä; 32. pyytää jäsenvaltioita edistämään sitä, että osa sponsoreilta saaduista tuloista ja mainosrahoista käytettäisiin amatööriurheilun hyväksi; 33. pyytää jäsenvaltioita kehittämään urheilulääketieteeseen erikoistuneita oppilaitoksia ja järjestämään ammatillista koulutusta koskevia kursseja urheilulääketieteen eri alojen tekniselle henkilöstölle; 34. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
| ||||||||||||||||||||||
| Ydinsukellusveneonnettomuudet |
| ||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa ydinsaasteiden vaarasta entisestä Neuvostoliitosta itsenäistyneissä valtioissa, A. on hyvin järkyttynyt venäläisen Kursk-sukellusveneen uppoamisesta arktisella Barentsinmerellä 12. elokuuta 2000 sekä 118 merimiehen menehtymisestä, B. on huolissaan ydinkäyttöisen sukellusveneen mahdollisista säteilyvuodoista, C. on täysin tietoinen ekologisesta vaarasta, jonka aiheuttavat ainakin 110 käytöstä poistettua ydinsukellusvenettä, joissa on 135 ydinreaktoria; 72 sukellusveneessä on käytettyä ydinpolttoainetta, ja niiden ydinreaktorit voivat saastuttaa napaseudun radioaktiivisesti, D. pahoittelee, että Venäjän presidentti Putin ja Venäjän hallitus eivät tiedottaneet onnettomuudesta neljään päivään ja salasivat senkin jälkeen monia seikkoja, mikä haittasi kansainvälistä pelastusoperaatiota ja antoi myös väärän kuvan Barentsinmerelle ja Venäjän eurooppalaisille naapurimaille aiheutuneesta säteilyn uhasta, E. on hyvin huolissaan Alexander Nikitiniin edelleen kohdistuvista syytteistä; hän on entinen laivastoupseeri ja mielipidevanki, joka toi julki alueeseen kohdistuvan ekologisen uhan, minkä jälkeen häntä syytettiin valtionsalaisuuksien paljastamisesta; on samoin huolissaan ympäristöä tutkiviin tiedemiehiin ja tiedotusvälineisiin kohdistuvasta ahdistelusta, 1. jakaa uhrien perheiden syvän surun; perheet eivät kärsineet ainoastaan itse onnettomuudesta, vaan myös tavasta, jolla Venäjän viranomaiset käsittelivät sitä, mikä oli seurausta viranomaisten puutteellisesta tiedottamisesta; 2. kiittää venäläisiä, brittiläisiä ja norjalaisia asiantuntijoita, jotka ottivat suuria riskejä yrittäessään pelastaa Kurskin miehistöä; 3. kehottaa Venäjän viranomaisia suhtautumaan vakavasti käytöstä poistettujen ydinsukellusveneiden aiheuttamaan ekologiseen vaaraan alueella ja kehottaa poistamaan ne käytöstä entistä turvallisemmin; 4. kehottaa Venäjän viranomaisia suorittamaan hylyn täydellisen analyysin ja asianmukaisen riskien arvioinnin yhdessä jonkin venäläisen siviilipuolen laitoksen ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa, ennen kuin tehdään päätös Kurskin nostamisesta meren pohjasta; 5. kehottaa Venäjän viranomaisia käyttämään kaikkia mahdollisia voimavaroja ja myös omia alan asiantuntijoitaan; 6. kehottaa komissiota Kurskin onnettomuuden jälkeen lisäämään tukea, joka on tarkoitettu Venäjälle sen ikääntyvän ydinsukellusvenelaivaston poistamiseksi käytöstä; 7. kehottaa komissiota tekemään kansainvälisen yhteistyön ja säännönmukaisten avustusohjelmien avulla kaiken voitavansa sen takaamiseksi, että Venäjän käyttämä ydinpolttoaine ei aiheuta mitään vaaraa ihmisille tai ympäristölle; 8. kehottaa komissiota osallistumaan aktiivisesti arktisen neuvoston työhön ja kokouksiin, sillä se on paras mahdollinen foorumi koordinoiduille toimille tämänkaltaisissa kysymyksissä arktisella alueella; 9. kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita - ottaen huomioon, että EU:n talousarviossa ei ole tarvittavia varoja - harkitsemaan mahdollisuuksia antaa taloudellista tukea entisen Neuvostoliiton tasavalloille yhteisen ympäristömme turvaamiseksi; 10. pitää tärkeinä Venäjän ja lännen yhteisiä sopimuksia pelastusoperaatioista sotilaalliset (merillä tapahtuvat) onnettomuudet mukaan lukien; 11. kehottaa sisällyttämään sotilaalliset (laivaston) tukikohdat nykyisiin sopimuksiin molemminpuolisesta varoituksesta sellaisissa onnettomuus- tai vaaratilanteissa, joihin liittyy ydinlaitteita; 12. kehottaa Venäjän viranomaisia luopumaan Alexander Nikitinin vastaisista syytteistä ja päättämään asian käsittelyn lopullisesti; 13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Venäjän presidentille, Venäjän hallitukselle sekä duumalle. | |||||||
| Burundi |
| ||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon aiemmat Burundin tilanteesta antamansa päätöslauselmat, - ottaa huomioon EU:n puheenjohtajavaltion ja Euroopan komission puheenjohtajan 29. elokuuta 2000 antamat julkilausumat, - ottaa huomioon Arushassa allekirjoitetun rauhansopimuksen, A. ottaa huomioon, että Burundissa on vuodesta 1993 lähtien käyty sisällissotaa, jossa on kuollut yli 200 000 ihmistä ; ottaa edelleen huomioon, että yli 800 000 ihmistä on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan ja että suurin osa heistä näkee nälkää ja kärsii sairauksista, B. ottaa huomioon, että pitkällisten neuvottelujen ja erityisesti Etelä-Afrikan entisen presidentin, Nelson Mandelan, peräänantamattomuuden ansiosta rauhansopimus vihdoin allekirjoitettiin Arushassa 28. elokuuta 2000, mikä on uusi merkittävä askel kohti kansallista sovintoa, C. ottaa huomioon, että rauhansopimuksen välittäjänä toimi Nelson Mandela, ja että sopimuksen allekirjoittamista todistivat EU:n edustaja, joukko afrikkalaisia valtionpäämiehiä sekä USA:n presidentti Bill Clinton, D. ottaa huomioon, että kaikki läsnä olleet hutuvaltuuskunnat ja neljä tutsipuoluetta allekirjoittivat sopimuksen, mutta muut tiukan linjan ryhmät eivät, E. toteaa, että tässä sopimuksessa ei määrätä, ketkä hallitsevat maata siirtymäkauden aikana, F. toteaa, että vähemmistö varmistaa edelleen, että se johtaa valtiokoneistoa, erityisesti armeijaa, G. ottaa huomioon sitoutumisensa monipuoluejärjestelmän demokraattiseen periaatteeseen, H. pahoittelee syvästi, etteivät osapuolet voineet sopia tulitauon ehdoista ennen sopimuksen allekirjoittamista ja että taistelut jatkuvat Burundissa, suurimman osan uhreista ollessa viattomia siviilejä, I. ottaa huomioon, että rauhansopimuksella pyritään jakamaan valta tasapuolisemmin tutsivähemmistön ja hutuenemmistön kesken, J. katsoo, että rauhanprosessin ja kansallisen sovinnonteon on perustuttava oikeuden toteutumiseen ja etnisestä väkivallasta vastuussa olevien syytteeseen asettamiseen, K. katsoo, ettei Burundiin voida saada kestävää rauhaa ellei Suurten järvien alueelle ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan saada rauhaa, 1. on ilahtunut rauhansopimuksen allekirjoittamisesta Arushassa ja onnittelee presidentti Mandelaa, muita välittäjiä ja burundilaisia neuvottelijoita tästä saavutuksesta, joka on tärkeä askel eteenpäin rauhanprosessissa; 2. pitää tervetulleena ilmoitusta Nairobissa 20. syyskuuta pidettävästä kokouksesta, jonka tarkoituksena on allekirjoittaa mahdollisesti sopimus tulitauosta; 3. vaatii sopimuksen allekirjoittaneita osapuolia sitoutumaan panemaan sen yhdessä täytäntöön ja kaksinkertaistamaan ponnistelunsa jäljellä olevien ongelmien ratkaisemiseksi, jotta saataisiin aikaan laaja-alainen rauha; 4. pyytää niitä osapuolia, jotka kieltäytyivät allekirjoittamasta sopimusta, tarkistamaan kantaansa ja tekemään välttämättömät kompromissit; 5. pyytää kaikkia burundilaisia luopumaan väkivallasta ja pyytää erityisesti aseistettuja ryhmiä lopettamaan vihamielisyydet ja osallistumaan neuvotteluihin; 6. pyytää naapurivaltioita tukemaan Burundin rauhanprosessia varmistamalla, ettei niiden aluetta millään tavalla käytetä Burundin väestön uhkaamiseen; 7. painottaa, että rakenteellisen avun antamista Burundille olisi asteittain jatkettava seuraavien ehtojen täyttyessä: poliittisten puolueiden aktiivinen osallistuminen rauhanprosessiin sekä ihmisoikeustilanteen ja turvallisuustason parantuminen; 8. pyytää, että siirtyminen tapahtuisi kollegiaalisesti ja niin, että kansallisesti yhtenäinen hallitus jakaa vastuun; 9. pyytää vapaiden vaalien järjestämistä Arushan sopimuksen mukaisesti; 10. on ilahtunut hutujen "kokoomaleirien” sulkemisesta; 11. muistuttaa, että vapaalla ja vastuuntuntoisella lehdistöllä voi olla tärkeä merkitys rauhanprosessissa, maan jälleenrakentamisessa ja kansallisen sovinnon teossa; 12. on ilahtunut poliittisten vankien vapauttamisesta, edellyttäen että ihmiskuntaa vastaan tehtyjen rikosten tekijät saatetaan vastuuseen teoistaan; 13. pyytää huolehtimaan siviiliväestön suojelemisesta, niin että taataan, että pakolaiset voivat palata asuinsijoilleen ja että väestöllä on mahdollisuus saada humanitaarista apua; 14. pitää välttämättömänä, että vähitellen luodaan koko kansaa edustava armeija; 15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, presidentti Mandelalle, Afrikan yhtenäisyysjärjestölle sekä Burundin, Kongon demokraattisen tasavallan, Tansanian ja Ugandan hallituksille. | |||||||
| Ihmisoikeudet: Nepalissa olevat bhutanilaiset pakolaiset |
| |||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon 14. maaliskuuta 1996 antamansa päätöslauselman nepalia puhuvien pakolaisten ahdingosta Bhutanissa(1) , A. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin suhteista Etelä-Aasian maihin ja Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön liittoon (SAARC) vastaava valtuuskunta vieraili Nepalissa 21. ja 22. huhtikuuta 2000, ja että vierailuun sisältyi paikan päällä tehty arviointi Itä-Nepalissa sijaitseville pakolaisleireille sijoitetun jo lähes 98 000 bhutanilaisen pakolaisen jatkuvasta ahdingosta Nepalissa, B. palauttaa mieliin, että sekä Bhutan että Nepal ovat vakuuttaneet Euroopan parlamentille, että kahdenväliset neuvottelut saatetaan pikaisesti päätökseen ja että pakolaisten tunnistaminen leireissä alkaa heinäkuuhun 2000 mennessä, C. on tietoinen siitä, että bhutanilaisten pakolaisten väestönkasvu, joka on luonnollinen prosessi, merkitsee jatkuvien lisäresurssien tarvetta, uudet asuintilat ja muut tilat jo ennestään ahtaissa pakolaisleireissä mukaan lukien, ja että sen lisäksi myös elintarvikkeiden ja muiden tarvikkeiden kysyntä jatkaa sekin kasvuaan vuodesta vuoteen, D. on tietoinen Maailman elintarvikeohjelman (WPF) ja UNHCR:n ratkaisevan tärkeästä roolista pakolaisten avustamisessa sekä siitä, että Euroopan unioni ja muut avunantajat ovat antaneet varoja edellä mainituille kahdelle järjestölle; pitää myönteisenä sitä, että EU on lisäksi on tukenut myös pakolaisia ja pakolaisia vastaanottaneita yhteisöjä kansalaisjärjestöjen kautta, E. korostaa sitä, että vaikka EU on edelleen suurimpia avunantajia, sekä UNHCR:llä että WFP:llä on entistä suurempia ongelmia, kun ne yrittävät kerätä varoja leirien ylläpitoon, ja että viime kuukausien aikana WFP:llä on ollut edessään todellinen ja vakavasti otettava elintarvikepulan mahdollisuus; on lisäksi huolissaan siitä, että avunantajat ovat lisääntyvässä määrin huolissaan siitä että pakolaisten tilanteessa ei ole tapahtunut mitään edistymistä, F. pitää myönteisinä neuvotteluja, joita YK:n pakolaisasiain pääkomissaari Sadako Ogata kävi bhutanilaisten pakolaisten tilanteesta Bhutanin ja Nepalin viranomaisten kanssa, kun hän vieraili näissä maissa huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa 2000, 1. toistaa Bhutanin ja Nepalin hallituksille antamansa kehotuksen, jonka mukaan niiden on yhteistyössä kaikkien muiden osapuolten kanssa päästävä sopimukseen, joka mahdollistaa näiden bhutanilaisten pakolaisten pikaisen ja vapaaehtoisen paluun kotimaahansa; 2. pitää valitettavana hallituksen käynnistämää ja kodeistaan karkotettujen kiinteistöjen ja maaomaisuuden laitonta valtaamista, koska se monimutkaistaa tulevaa kotimaahan palauttamista ja vaikeuttaa oikeudenmukaisen ratkaisun saavuttamista; 3. pitää myönteisinä Nepalin ja Bhutanin viimeisintä kahdenvälistä neuvottelukierrosta Thiumpussa tämän vuoden toukokuussa; pitää myönteisenä myös sitä, että Nepal on hyväksynyt UNHCR:n esittämän kompromissin ratkaisevan tärkeästä "perhe”-yksikön määritelmästä tunnistamisen yhteydessä ja kehottaa Bhutanin viranomaisia hyväksymään UNHCR:n kompromissin, jotta henkilöllisyyden tunnistaminen paikan päällä voidaan aloittaa välittömästi tarkoituksena toteuttaa pikainen ja aikatauluun sidottu pakolaisten palauttaminen; 4. pitää myönteisenä sitä, että kun UNHCR:n pakolaisasiain pääkomissaari vieraili Bhutanissa ja Nepalissa, Bhutanin hallitus antoi sitoumuksen, jonka mukaan se pyrkii ratkaisemaan pakolaisongelman ja osoittamaan tarvittavaa joustavuutta, jonka avulla Nepalissa olevien bhutanilaisten pakolaisten ongelma voidaan ratkaista pikaisesti; 5. katsoo, että kansainvälisten avunantajien on annettava käyttöön tarvittavat varat, joiden avulla leirejä voidaan ylläpitää neuvottelu- ja tunnistusprosessin aikana, ja antaa suuren arvon suoralle tuelle pakolaisleirien ylläpitoon, joka on tähän mennessä maksanut 92 miljoonaa USD, ja kehottaa lisäksi avunantajia vaatimaan, että Bhutanin hallitus tekee mahdolliseksi pakolaisten pikaisen paluun kotimaahansa; 6. antaa tunnustusta Nepalille sen osoittamasta hyväntahtoisuudesta sen otettua vastaan mielivaltaisen kansallisuuden riistämisen ja karkotuksen kohteeksi joutuneet, Intian kautta Nepaliin saapuneet pakolaiset; ottaa huomioon, että Intia johdonmukaisesti kieltäytyy edistämästä palauttamisprosessia teeskentelemällä, että tämä on vain Bhutania ja Nepalia koskeva kahdenvälinen ongelma; 7. katsoo, että Intian viranomaisten on otettava täysin huomioon Nepalissa olevien bhutanilaisten pakolaisten humanitaarinen tilanne ja että Intian viranomaisten pitäisi tehdä poliittisia aloitteita, joilla tuetaan ongelman ratkaisua, ja huomauttaa samalla, että Intiassa on 25 000 bhutanilaista pakolaista; 8. kehottaa ja rohkaisee kaikkia asianosaisia, kansainväliset avunantajat mukaan lukien, edistämään pikaista ja pysyvää ratkaisua ottaen huomioon, että lähes 98 000 pakolaiselta on kielletty heidän ihmisoikeutensa jo lähes kahdeksan vuoden ajan; 9. pitää Tek Rath Rizalin ja 200 muun vangin vapauttamista myönteisenä merkkinä Bhutanin hallituksen hyvästä tahdosta, mutta pitää toisaalta valitettavana sitä, että muilla aloilla ei ole saavutettu edistystä; 10. pitää myönteisenä edistysaskelia, joista voidaan mainita tunnistusprosessin vaatiman tietokannan ja menettelyjen määritteleminen, ja huomauttaa, että UNHCR voi esittää merkittävää roolia täytäntöönpanoprosessin käytännön toteuttamisen helpottamisessa; 11. pitää myönteisenä sitä, että Bhutanin ja Nepalin pääministerit tapaavat piakkoin New Yorkissa ja että he tapaavat myös pakolaisasiain pääkomissaari Ogatan; toivoo että nämä tapaamiset johtavat tämän pitkäaikaisen ongelman lopulliseen poliittiseen ratkaisuun; jos näin ei tapahdu, kehottaa neuvostoa käynnistämään tarkoituksenmukaiset neuvottelut ja harkitsemaan taloudellisen tuen antamista, minkä tarkoituksena on rohkaista kaikkia asianomaisia osapuolia tekemään vaadittavat poliittiset aloitteet, jotka johtavat lopulliseen ja kestävään ratkaisuun korkeimmalla poliittisella tasolla; 12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, Bhutanin, Nepalin ja Intian hallituksille, Etelä-Aasian alueellisen yhteistyön liiton sihteeristölle, WFP:lle ja UNHCR:lle.
| ||||||||||
| Ihmisoikeudet: Myanmar |
| |||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista ja etenkin 16. syyskuuta 1999(1) ja 18. toukokuuta 2000(2) antamansa päätöslauselmat, - ottaa huomioon EU:n puheenjohtajavaltion kaksi julkilausumaa Myanmarista (25. elokuuta 2000 ja 2. syyskuuta 2000), A. ottaa huomioon, että kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun Kansallinen demokratialiitto (NLD) voitti 392 parlamentin 485 paikasta vapaissa ja rehellisissä vaaleissa, ja että vaaleilla valitulle parlamentille, jota nyt edustaa CRPP, ei vieläkään ole annettu lupaa kokoontua, B. ottaa huomioon, että Aung San Suu Kyi on monen vuoden ajan pyrkinyt palauttamaan demokratian rauhanomaisin keinoin ja hänelle on myönnetty aikaansaannoksistaan Nobelin palkinto ja Saharov-palkinto, C. ottaa huomioon, että elokuun loppupuolella Valtion rauhan ja kehityksen neuvoston (SPDC) virkailijat estivät NLD:n valtuuskuntaa, johon kuului myös Aung San Suu Kyi, tapaamasta NLD:n henkilöstöä Kungyangonissa, D. ottaa huomioon, että NLD:n jäsenet kieltäytyivät ensin palaamasta pääkaupunkiin ja viettivät useita päiviä tien varrella, minkä jälkeen heidät pakotettiin palaamaan pääkaupunkiin, jossa Amnesty Internationalin mukaan Aung San Suu Kyita ja hänen kollegojaan on pidetty eristettyinä 2. syyskuuta 2000 lähtien, E. ottaa huomioon, että Kansainvälisen työjärjestön (ILO) hallintoneuvosto esitti maaliskuun lopulla todisteita siitä, että SPDC ylläpitää pakkotyöjärjestelmää eikä tilanteen parantumisesta näy merkkejä, sekä antoi päätöslauselman, jossa vaadittiin pakotteita Myanmarin hallitusta vastaan, F. ottaa huomioon, että ILO:n konferenssi hyväksyi Genevessä 14. kesäkuuta 2000 äänin 257 puolesta, 41 vastaan ja 31 tyhjää nämä Myanmarin vastaiset toimenpiteet, mutta antoi Myanmarille neljä kuukautta aikaa todistaa halukkuutensa luopua pakkotyöstä, G. ottaa huomioon, että Myanmarin hallinto hyväksyi ILO:n Myanmar-valtuuskunnan ehdot, minkä seurauksena toimenpiteiden täytäntöönpano lykkäytyy 30. päivään marraskuuta 2000, jolloin niitä aletaan soveltaa, ellei maan hallinto osoita aikovansa täyttää ILO:n hallintoneuvoston suositukset kokonaisuudessaan, H. toteaa, että EU:n pyrkimykset parantaa tilannetta Myanmarin viranomaisten kanssa käytävän vuoropuhelun avulla ovat jääneet tuloksettomiksi, ja pitää valitettavana sitä, että Myanmar otettiin äskettäin uudelleen ASEANin jäseneksi ja sille annettiin lupa osallistua EU:n ja ASEANin välisiin kokouksiin, I. panee merkille, että neuvosto ei vielä ole vastannut Aung San Suu Kyin pyyntöön panna talouspakotteet täytäntöön eikä ole toteuttanut mainittavia taloudellisia toimenpiteitä SPDC:tä vastaan, ja panee merkille, että USA on jo pysäyttänyt uudet investoinnit Myanmariin, J. on huolissaan tiedoista, joiden mukaan Myanmarin alueelle olisi rakennettu useita kiinalaisia sotilastukikohtia, 1. tuomitsee voimakkaasti Kansallisen demokratialiiton (NLD) pääsihteerin oikeuteen liikkua vapaasti, sananvapauteen ja kokoontumisvapauteen kohdistuvat loukkaukset sekä hänen pelottelemisensa, NLD:n toimintaan kohdistuvat uhkaukset, pääsihteerin asettamisen käytännössä kotiarestiin paluustaan lähtien sekä sen, että länsimaisille diplomaateille ei vielä ole annettu lupaa tavata häntä; 2. vaatii Myanmarin viranomaisia sallimaan välittömästi Aung San Suu Kyin ja kaikkien Myanmarin kansalaisten liikkua vapaasti; 3. kehottaa komissiota ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa pyrkimään päättäväisesti tapaamaan Aung San Suu Kyita; 4. kehottaa SPDC:tä lopettamaan laajamittaisen pakkotyövoiman käytön, jota ILO on kutsunut "rikokseksi ihmiskuntaa vastaan”, sekä siihen liittyvät ihmisoikeusloukkaukset; 5. kehottaa ILO:ta asettamaan marraskuussa pakotteita, ellei pakkotyötä ole lakkautettu Myanmarissa, ja jatkamaan pakotteita, kunnes pakkotyöstä on luovuttu; 6. kehottaa Myanmarin viranomaisia palauttamaan demokratian ja ryhtymään opposition kanssa vuoropuheluun, joka voisi johtaa kansalliseen sovintoon yhdistyneessä ja demokraattisessa valtiossa; 7. kehottaa ASEAN-maiden hallituksia suostuttelemaan SPDC:n poistamaan maan huomattavimpaan oppositiojohtajaan ja NLD:n jäseniin kohdistamansa rajoitukset; 8. kehottaa jälleen komissiota ja neuvostoa ottamaan käyttöön Myanmarin vastaiset talouspakotteet yhteistyössä USA:n kanssa ja sulkemaan se EU:n ja ASEANin kokouksista, esimerkiksi joulukuussa pidettävästä EU:n ja ASEANin ulkoministerikokouksesta, sekä pyrkimään samalla kaikin tavoin eristämään Myanmar YK:ssa, kunnes maassa on palattu demokratiaan; 9. kehottaa komissiota ja neuvostoa tarjoamaan apua Thaimaassa, Malesiassa ja Intiassa oleville myanmarilaisille pakolaisille; 10. kehottaa komissiota ja neuvostoa tutkimaan väitteet, joiden mukaan Myanmarissa on Kiinan sotilastukikohtia; 11. katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden hallitusten olisi varoitettava kansalaisiaan matkustamasta Myanmariin turisteina, erityisesti koska monet matkailupalvelutkin on luotu pakkotyövoiman avulla; 12. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, EU:n ja ASEANin jäsenvaltioiden hallituksille sekä Myanmarin, Intian, Kiinan ja Japanin hallituksille.
| ||||||||||||
| Ihmisoikeudet: Ihmisoikeusloukkaukset Kolumbiassa ja erityisesti isä Brendan Forden tapaus |
| ||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon aiemmat Kolumbiasta antamansa päätöslauselmat, - ottaa huomioon YK:n ihmisoikeuskomission viimeisimmät Kolumbiaa koskevat tiedot, A. panee merkille rauhanprosessin käynnistymisen, ja toistaa Euroopan unionin ehdottoman tuen rauhanprosessiin liittyville ponnisteluille, joilla pyritään pääsemään kaikkien konfliktin osapuolten väliseen sopimukseen, B. on syvästi huolissaan Kolumbiassa lisääntyneestä poliittisesta väkivallasta, C. panee merkille, että Uraban alueella toimivat, rauhaa edistävät yhteisöt ovat ilmoittaneet olevansa puolueettomia Kolumbian poliittisessa konfliktissa sissien, puolisotilaallisten ryhmien ja armeijan välillä; siitä huolimatta La Uniónin rauhanyhteisö ja oikeudenmukaisuutta ja rauhaa ajava seurakuntien välinen komissio sekä etenkin irlantilainen fransiskaanimunkki, isä Brendan Forde, ovat saaneet jatkuvasti tappouhkauksia, elleivät he lähde alueelta, D. toteaa, että siviiliväestöllä ei ole keinoja puolustautua väkivaltaa vastaan, 1. toistaa kannattavansa rauhanomaista ratkaisua Kolumbian kriisiin ja tukee vuoropuhelua ja rauhanneuvotteluja Kolumbian hallituksen sekä FARC- ja ELN-sissiryhmien välillä; 2. tuomitsee kaiken väkivallan, ja etenkin 8. heinäkuuta 2000 La Uniónin rauhanyhteisössä Uraban alueella tapahtuneen joukkomurhan, sekä tukee kaikkia, jotka pyrkivät luomaan maasta oikeusvaltion; 3. vaatii Kolumbian viranomaisia parantamaan ihmisoikeusjärjestöjen suojeluaan ja tukemaan näiden työtä kaikin mahdollisin tavoin sekä etenkin toteuttamaan välittömiä toimia rauhaa edistävien yhteisöjen, erityisesti La Uniónin, jäsenten ja oikeudenmukaisuutta ja rauhaa ajavan seurakuntien välisen komission jäsenten sekä irlantilaisen fransiskaanimunkin, isä Brendan Forden, elämän ja oikeuksien kunnioittamiseksi; 4. pitää myönteisenä Kolumbian hallituksen päätöstä perustaa komitea tutkimaan La Uniónin viimeisintä joukkomurhaa, joka oli kolmas yhteisössä vuoden 1997 jälkeen, ja osallistua tämän komitean toimintaan, jotta teosta vastuussa olevat henkilöt tuotaisiin oikeuden eteen; 5. toistaa, että turvautuminen aseisiin ei ole oikea keino ratkaista Kolumbian yhteiskunnan ongelmia, ja vaatii kaikkia osapuolia jatkamaan presidentti Andrés Pastranan johdolla rauhanneuvotteluja FARC:n ja ELN:n sissien kanssa; 6. pyytää Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan Kolumbian ihmisoikeustilanteen kehittymistä läheisessä yhteistyössä YK:n ihmisoikeuskomission kanssa ja tiedottamaan siitä Euroopan parlamentille; 7. sitoutuu kannustamaan EU:ta lisäämään tukeaan Kolumbiassa sijaitsevalle YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimistolle; 8. katsoo, että Euroopan unionin on kehitettävä oma ei-sotilaallinen strategiansa taistelussa huumeita vastaan, jotta köyhiä huumeiden tuottajamaita ei jätettäisi yksin kohtaamaan ongelmaansa, vaan että ne voisivat tehdä yhteistyötä huumeiden vastaanottajamaiden kanssa, koska kansainvälinen huumausainekauppa ei ole mahdollista ilman molempia osapuolia; 9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Kolumbian hallitukselle sekä La Unión/San José de Apartadó -yhteisön edustajille. | |||||||
| Ihmisoikeudet: Brittisotilaiden sieppaaminen Sierra Leonessa |
| ||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Sierra Leonen poliittisesta tilanteesta, A. ottaa huomioon, että West Side Boys -kapinallisryhmä sieppasi Sierra Leonessa 25. elokuuta 2000 yksitoista brittisotilasta, B. ottaa huomioon, että viiden panttivankin vapauttamisen jälkeen kuusi sotilasta on edelleen sieppaajien käsissä, C. ottaa huomioon, että sieppaajat vaativat johtajansa kenraalimajuri Bombblastin vapauttamista ehtona panttivankien vapauttamiselle, D. ottaa huomioon, että Sierra Leonessa on aiemminkin siepattu Yhdistyneiden kansakuntien (UNAMSIL) sotilaita tai henkilökuntaa, erityisesti 400 YK-sotilasta viime toukokuussa, E. ottaa huomioon Lomén sopimukset heinäkuulta 1999, joissa määrätään kaikkien valtiosta riippumattomien tahojen riisumisesta aseista ja joita ei valitettavasti ole noudatettu, F. ottaa huomioon, että brittien läsnäolo on estänyt kapinallisten uudet tuhoisat hyökkäykset pääkaupunkiin Freetowniin, G. ottaa huomioon, että Sierra Leonen hallitus on hylännyt kapinallisten vaatimukset ja kieltäytynyt aloittamasta neuvotteluja, H. katsoo, että Sierra Leonen konfliktin rauhanomainen ratkaisu on mahdollinen ainoastaan todellisen alueellisen yhteistyön kautta ja torjumalla timanttien salakuljetus, jota itäisissä provinsseissa hallitsee pääasiassa RUF-ryhmä, jolla on yhteyksiä naapurimaihin, I. pitää myönteisenä AFRC:n entisen johtajan, West Side Boys -ryhmää lähellä olevan Johnny Paul Koroman viimeksi tapahtuneen sieppauksen jälkeen antamia lausumia, joissa tämä vaatii brittisotilaiden vapauttamista mahdollisimman pian ja joissa tämä ottaa etäisyyttä kapinallisten vaatimuksiin, 1. vaatii West Side Boys -ryhmää vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta panttivankeinaan olevat brittisotilaat; ilmaisee myötätuntonsa edelleen pankkivankeina oleville brittisotilaille ja näiden omaisille sekä toivoo hartaasti panttivankien pikaista vapauttamista; 2. pyytää Sierra Leonen hallitusta pysymään kannassaan, jonka mukaan kenraalimajuri Bombblastia ei vapauteta, ja jatkamaan prosessia rauhan ja sovinnon palauttamiseksi Sierra Leonen kansojen välille; 3. pyytää neuvostoa lukuisista ongelmista huolimatta toimimaan edelleen Sierra Leonen rauhanprosessin lujittamiseksi tukemalla brittien toimintaa alueella ja täydentämään sitä; 4. pyytää YK:ta, OAU:ta, neuvostoa ja komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimiin sotaa lietsovan timanttien salakuljetuksen torjumiseksi, ja sisällissodasta kärsivän siviiliväestön suojelemiseksi; 5. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerille, Sierra Leonen presidentille sekä YK:n ja OAU:n pääsihteereille. | |||||||
| Ihmisoikeudet: Turkin suorittamat pommitukset Pohjois-Irakissa |
| ||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Turkin tilanteesta ja erityisesti Turkin pommituksista Pohjois-Irakissa, A. ottaa huomioon, että Turkki on ratifioinut eurooppalaisen yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä kidutuksen vastaisen kansainvälisen yleissopimuksen, B. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto myönsi Helsingissä joulukuussa 1999 pitämässään kokouksessa Turkille ehdokasvaltion aseman, C. ottaa huomioon, että Turkin armeija pommitti 15. elokuuta 2000 Pohjois-Irakissa sijaitsevan Kendakorin alueen kyliä aiheuttaen useita kymmeniä siviiliuhreja ja haavoittaen kymmeniä ihmisiä, D. ottaa huomioon, että Turkin ihmisoikeusliiton valtuuskunta, joka halusi ottaa selkoa näiden viimeisimpien pommitusten seurauksista, ei saanut lupaa matkustaa alueelle, E. ottaa huomioon, että pommittaessaan Pohjois-Irakissa sijaitsevia kurdikyliä Turkin armeija loukkaa Irakin alueellista koskemattomuutta ja kansainvälistä oikeutta, F. ottaa huomioon, että Turkki on EU:n ehdokasvaltiona sitoutunut täyttämään Kööpenhaminan arviointiperusteet, 1. esittää osanottonsa Turkin Pohjois-Irakiin 15. elokuuta 2000 kohdistamien pommitusten uhrien perheille; 2. pyytää kunnioittamaan kaikkien alueen maiden kansainvälisiä rajoja ja tuomitsee näin ollen kansainvälisen oikeuden vastaisena Turkin tunkeutumisen Irakin maaperälle; 3. esittää jälleen varmana vakaumuksenaan, että kurdien perusoikeuksien tunnustaminen ja kunnioittaminen muodostaa keskeisen tekijän Turkin demokratiakehityksessä ja maan liittymisessä unioniin Kööpenhaminan arviointiperusteiden mukaisesti; 4. kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan aseidenvientiä koskevia käytännesääntöjä myös Turkin ollessa kyseessä; 5. toistaa olevansa vakuuttunut, että ainoastaan "kurdikysymyksen” poliittinen ja rauhanomainen ratkaisu, johon pakostakin kuuluu Turkin kehityksessä jälkeen jääneiden kaakkoisosien olojen parantaminen, voi edistää alueen vakautumista ja kehitystä; 6. pyytää neuvostoa ja komissiota tähdentämään, että Turkki voi säilyttää asemansa Euroopan unionin ehdokasvaltiona ainoastaan ihmisoikeuksia, oikeusvaltion periaatteita sekä kansainvälistä oikeutta kunnioittamalla; 7. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä Turkin hallitukselle ja parlamentille. | |||||||
| Temelínin ydinvoimala |
| |||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon komission tiedonannon ydinalaan liittyvästä toiminnasta jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa sekä uusissa itsenäisissä valtioissa (KOM(1998) 134 - C4-0314/1998 ), - ottaa huomioon 7. joulukuuta 1998 esitetyt neuvoston päätelmät ydinturvallisuudesta Euroopan unionin laajentumisen yhteydessä, - ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen N:o 25/98 Euroopan unionissa toteutetuista toimista, jotka liittyvät ydinturvallisuuteen Keski- ja Itä-Euroopan maissa (KIE) sekä uusissa itsenäisissä valtioissa (kausi 1990-1997)(1) , - ottaa huomioon 6. toukokuuta 1999 antamansa päätöslauselman Temelínin ydinvoimalasta Tšekin tasavallassa(2) , A. katsoo, että suvereeneilla valtioilla on oikeus päättää energiavalinnoistaan, B. panee merkille, että Tšekin tasavallan hallitus aikoo aloittaa lähipäivinä Temelínin ykkösreaktorin koekäytön ja että polttoaineen lataus tapahtui aiemmin heinäkuussa, C. panee merkille, että kyseessä oli alun perin Neuvostoliitossa suunniteltu VVER 1000 -tyyppinen reaktori ja että muutostyöt on tehnyt BNFL:n tytäryhtiö, yhdysvaltalainen Westinghouse, D. panee merkille, että päätös Temelínin ottamisesta käyttöön aiheuttaa suurta huolta Tšekin tasavallan väestön keskuudessa sekä naapurimaissa, E. panee merkille, että joidenkin tšekkiläisten lähteiden mukaan Temelínin ydinvoimalan rakenteellisten muutostöiden ympäristövaikutuksia ei ole täysin arvioitu, F. katsoo, että Temelínin ydinvoimalan ykkösreaktorin käyttöönotto ennen näiden arviointimenettelyjen saattamista päätökseen asianmukaisella tavalla tekee tästä tärkeästä välineestä merkityksettömän, G. panee merkille, että tšekkiläiselle ja kansainväliselle suurelle yleisölle ei ole vielä tiedotettu yksityiskohtaisesti Temelínin turvastandardeista, joihin kohdistuu vakavia epäilyksiä, H. katsoo, että Euroopan väestön suojelu edellyttää korkeimpia mahdollisia ydinturvanormeja, 1. kehottaa Tšekin tasavallan hallitusta takaamaan, että Temelínin ydinvoimalan ykkösreaktoria ei oteta käyttöön, ennen kuin asianmukainen ympäristövaikutusten arviointi on saatettu päätökseen EU:n standardeja vastaavalla tavalla; 2. kehottaa Tšekin tasavallan hallitusta takaamaan, että tšekkiläinen ja kansainvälinen suuri yleisö saavat Temelínin käyttäjiltä sekä kansalliselta valvontaviranomaiselta (SUBJ) yksityiskohtaisia tietoja, joiden avulla myös asiantuntijat voivat arvioida Temelínin turvallisuuden tasoa; 3. kehottaa Tšekin hallitusta käyttämään kaikkia keinoja vuoropuhelun aikaansaamiseksi ja asiaan liittyvien tietojen vaihdon lisäämiseksi Euroopan unionin toimielinten kanssa; 4. kehottaa Tšekin tasavallan parlamenttia ratifioimaan nopeasti Espoon yleissopimuksen, joka takaa naapurimaiden kansalaisten oikeudet ydinvoimaloihin liittyvien ympäristövaikutusten arviointimenettelyjen yhteydessä, ja kehottaa harkitsemaan tämän yleissopimuksen vaatimusten vapaaehtoista soveltamista välittömästi; 5. pyytää Tšekin hallitusta ja Tšekin viranomaisia yleensä pyrkimään kansainvälisten turvanormien täyttämiseen kokonaisuudessaan ja kehottaa niitä jatkamaan yhteistyötään IAEA:n kanssa; 6. kehottaa käsittelemään esimerkiksi energiaan ja ydinturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä edelleen Euroopan unionin ja Tšekin tasavallan välisessä parlamentaarisessa sekavaliokunnassa; 7. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä Tšekin tasavallan asiasta vastaaville viranomaisille.
| ||||||||||||
| Tulipalot Euroopassa |
| |||||||||||||
Euroopan parlamentti, joka - ottaa huomioon kesällä 2000 Euroopassa ja etenkin Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Portugalissa ja Balkanilla esiintyneet metsäpalot, - ottaa huomioon päätöksen 1999/847/EY yhteisön pelastuspalvelun alan toimintaohjelman perustamisesta, - ottaa huomioon asetuksen (ETY) N:o 2158/92 metsäpalojen torjunnasta yhteisössä sekä parhaillaan käsiteltävän muutosehdotuksen (KOM(1999) 379 ) ja parlamentin 6. heinäkuuta 2000 siitä vahvistaman kannan(1) , - ottaa huomioon Euroopan parlamentin 20. tammikuuta 2000(2) ja 14. huhtikuuta 2000(3) antamat päätöslauselmat talven 1999 myrskyjen vaikutuksista maa- ja metsätalouteen sekä ympäristöön, A. panee merkille lukuiset tulipalot, jotka tuhosivat laajoja alueita Etelä-Euroopassa surmaten useita ihmisiä ja polttaen yli 100 000 hehtaaria metsää ja viljelysmaata, monia karja- ja muita tiloja ja aiheuttivat laajaa tuhoa ja sekä suuria vahinkoja asunnoille ja infrastruktuurille, B. panee merkille katastrofaaliset seuraukset tulipalon kohteiksi joutuneiden alueiden taloudelle, C. ottaa huomioon Välimeren alueen metsien suuren merkityksen alueen talouden, aluesuunnittelun, ihmisten elämän sekä biologisen monimuotoisuuden kannalta, sekä sen, että tuhoutunut pinta-ala on paljon suurempi kuin vuosittain metsitettävä alue, millä on erittäin vakavia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia seurauksia, D. panee merkille yhteisen metsäpolitiikan puutteen sekä muutokset asetukseen (ETY) N:o 2158/92, minkä johdosta toimet rajoittuvat yksinkertaisesti vain metsien tilan valvontaan, E. katsoo, että jäsenvaltiot ja etenkään niistä köyhimmät eivät yksin selviä näin suurista luonnonkatastrofeista, vaan niille on osoitettava solidaarisuutta ja apua, 1. ilmaisee tukensa ja solidaarisuutensa kuolleiden perheille sekä kyseisten alueiden asukkaille ja antaa tunnustuksen palomiesten ja vapaaehtoisten mobilisoinnille ja heidän panokselleen; he taistelivat keskeytyksettä tulipaloja vastaan vaarantaen usein oman henkensä; 2. tuomitsee voimakkaasti sellaisten henkilöiden rikollisen toiminnan, jotka sytyttävät tulipaloja hyötyäkseen vakuutuksista ja muista korvauksista tuhoten maa-alueita ja vaarantaen kansalaisten ja palomiesten hengen; 3. kehottaa komissiota ja kansallisia sekä alueellisia viranomaisia muuttamaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä sen takaamiseksi, että maatalouden tukimalleilla ei ole sellaisia vääristyneitä vaikutuksia, jotka kannustavat tuhoamaan maa-alueita; 4. kehottaa komissiota ja metsäpalojen koskettamia jäsenvaltioita muuttamaan rakennerahastoista rahoitettavia vuosien 2000-2006 aluekehitysohjelmia metsäpaloihin liittyvien kysymysten käsittelemiseksi ennalta ehkäisevin, alkuperäisen tilan palauttavin ja metsittämiseen liittyvin toimenpitein erityisesti Välimeren alueella ja Etelä-Euroopassa; 5. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään vuosia 2000-2006 koskevaa yhteisön Interreg-aloitetta sellaisten toimien kehittämiseen, jotka liittyvät aluesuunnitteluun ja kestävän maankäytön hallintaan metsäpaloalueilla; 6. vaatii, että vahingoittuneiden alueiden uudelleenmetsittämisessä otetaan huomioon paikalliset puulajit sekä biologinen monimuotoisuus ja muistuttaa jälleen painokkaasti, että erityistä huomiota on kiinnitettävä maaseutumaiseman palauttamiseen; korostaa, että resurssien ekologisen hallinnan tutkimus ja toteutus edellyttävät, että toimien kohteena olevalla alueella etenkin maatalouteen, metsiin ja maisemaan liittyvää potentiaalia vastaavat asianmukaiset toimet, joilla alueet voidaan elvyttää niin, että samalla taataan mahdollisuuksia kestävään kehitykseen; korostaa, että tällaisten toimien toteuttaminen metsäalueilla edistää valvontaa ja estää tulipalojen alkamista riippumatta siitä, onko se tarkoituksellista vai ei; 7. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki tarvittavat aloitteet ja toimet metsärekisterien ottamiseksi käyttöön maissa, joissa niitä ei vielä ole, mikä edistäisi näiden maiden metsien suojelua, kehitystä, ekologista elpymistä sekä tuottavaa hyödyntämistä; kehottaa jäsenvaltioita vastustamaan maakeinottelua, jotta kärsineitä alueita voitaisiin suojella ja metsittää uudelleen; 8. kehottaa laatimaan luetteloita tilaa käyttävistä taloudellisista toimista ja tutkimaan menetelmiä, joilla niitä voidaan parhaiten hyödyntää ja estää tulipaloja; kehottaa myös luomaan maantieteellisiä tietokantoja, jotka helpottavat aluesuunnittelua maaseudulla sekä luonnonvarojen hyödyntämistä; 9. kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöaloitteen, jolla pyritään lisäämään teknisen ja tutkimukseen liittyvän tiedon vaihtoa sekä kehittämään yhteisön tason yhteistyötä maaseutuympäristöön ja metsätalouteen erikoistuneiden poliisivoimien välillä; 10. kehottaa paikallisia, alueellisia ja kansallisia elimiä sekä tarpeen mukaan yhteisön toimielimiä käynnistämään yhteisiä tiedotuskampanjoita ja ympäristöön liittyviä koulutusohjelmia metsäpaloihin liittyviä riskejä koskevan yleisen tietämyksen lisäämiseksi; 11. kehottaa paikallisia viranomaisia parantamaan metsien hoitoa ja hyväksymään tarvittavat maankäytön suunnitteluun ja budjetteihin liittyvät toimet, jotka mahdollistavat sen, että palomiehet voivat havaita tulipalot ja toimia sen jälkeen nopeasti; 12. kehottaa komissiota perustamaan yhteisöön tulipalojen torjuntakeskuksen, jossa harjoitetaan järjestelmällistä tutkimusta ja otetaan käyttöön uusia menetelmiä metsäpalojen estämiseksi ja sammuttamiseksi Välimeren alueella ja Etelä-Euroopan maissa; 13. pitää myönteisinä komission ja yhteisen tutkimuskeskuksen äskettäisiä aloitteita Välimeren alueen jäsenvaltioiden riskiosoittimien kehittämiseksi, minkä avulla palomiehet voivat arvioida pikaisten toimien mahdollista tarvetta; kehottaa tekemään uuden asiaa koskevan aloitteen; 14. kehottaa komissiota lisäämään väestönsuojeluun EU:ssa osoitettavia määrärahoja; 15. kehottaa komissiota edistämään Euroopan unionissa sellaisten erityismekanismien luomista, joilla koordinoidaan luonnon- ja teollisuuskatastrofien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä osallistumaan näihin toimiin aktiivisesti; 16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille sekä tulipaloalueiden paikallisille viranomaisille.
| ||||||||||||||
| Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö |