Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

 Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 15. maaliskuu 2001 - Strasbourg Lopullinen painos
EU:n vaaliapu ja vaalitarkkailutoiminta
A5-0060/2001

Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta Euroopan unionin vaaliavusta ja vaalitarkkailutoiminnasta (KOM(2000) 191 - C5-0259/2000 - 2000/2137(COS) )

Euroopan parlamentti, joka

-  ottaa huomioon komission tiedonannon (KOM(2000) 191 - C5-0259/2000 ),

-  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6 ja 11 artiklan ja EY:n perustamissopimuksen 3 ja 177 artiklan,

-  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 21 artiklan 3 kohdan ja Kööpenhaminassa 1990 sovitut ETYJ:n sitoumukset,

-  ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen 17 artiklan 2 kohdan,

-  ottaa huomioon Euroopan unionin suuntaviivat vaalitarkkailijoiden valintaan sovellettavista yhteisistä edellytyksistä(1) sekä Euroopan unionin vaalitarkkailua koskevat suuntaviivat(2) ,

-  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 1999 demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta edistävien kehitysyhteistyötoimien täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 975/1999(3) ja demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yleistavoitetta kolmansissa maissa yhteisön yhteistyöpolitiikan puitteissa edistävien yhteisön toimien, jotka ovat muita kuin kehitysyhteistyötoimia, täytäntöönpanoa koskevista vaatimuksista 29. huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 976/1999(4) ,

-  ottaa huomioon kansainvälisestä ihmisoikeustilanteesta ja Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta 16. maaliskuuta 2000 antamansa päätöslauselman(5) ,

-  ottaa huomioon komission kertomuksesta ihmisoikeuksien ja kansanvaltaistamisen edistämiseksi toteutetuista toimista (vuonna 1995)(6) sekä komission sisäisen ihmisoikeus- ja demokratisointiasioista vastaavan yhtenäisen koordinointirakenteen perustamisesta(7) 19. joulukuuta 1997 antamansa päätöslauselmat,

-  ottaa huomioon valtuuskuntien tehtävien suorittamista koskevat täytäntöönpanomääräykset,

-  ottaa huomioon työjärjestyksen 47 artiklan 1 kohdan,

-  ottaa huomioon ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnot (A5-0060/2001 ),

A.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa todetaan, että kaikilla kansalaisilla on oltava oikeus osallistua vapaasti valittujen edustajien määräaikaisiin ja aitoihin vaaleihin, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen, ja tämä on demokratian ja oikeusvaltion, joihin Euroopan unioni on perussopimuksissaan sitoutunut, olennainen osatekijä,

B.  katsoo, että vaalitarkkailu ja -apu ovat olennaisia tekijöitä EU:n globaalissa strategiassa ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseksi sekä kehityksen edistämiseksi EU:n suhteissa kolmansiin maihin,

C.  katsoo, että vaalit ovat poliittisen moniarvoisuuden demokraattinen ilmaisumuoto ja että ne on järjestettävä kansainvälisesti tunnustettujen sääntöjen mukaisesti,

D.  katsoo, että vaikka vaalien määrä on viimeisimpien kymmenen vuoden aikana lisääntynytkin ja vaikka 60 prosentissa maailman maista on tänä aikana järjestetty vaaleja, on kuitenkin todettava, että monet hallitukset julistautuvat demokraattisiksi ilman, että tämä vastaa yhteiskunnan todellista tilannetta ja että monissa maissa ja etenkin kehitysmaissa demokratia on edelleen tuore ja hauras - joidenkin kehitysmaiden valtiosäännöissä ei ole riittäviä säännöksiä kaikkien kansalaisten poliittisten oikeuksien takaamiseksi,

E.  panee merkille, että Cotonoun sopimus antaa AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, johon kuuluu 77 Euroopan parlamentin jäsentä, mandaatin edistää demokraattisia prosesseja keskustelun ja kuulemisten avulla,

F.  katsoo, että demokratian edistämisen vaalien tukemisen kautta tulee perustua asianomaisen maan poliittisen ympäristön pitkän aikavälin seurantaan ja että vaalitarkkailun tulee olla osa jatkuvaa seurantaprosessia,

G.  katsoo, että vaalitarkkailun tavoitteena on etupäässä vaalimenettelyn legitiimiyden vahvistaminen, vaaleja kohtaan tunnetun yleisen luottamuksen vahvistaminen, vaalipetosten välttäminen, ihmisoikeuksien entistä parempi suojelu sekä osallistuminen konfliktien ratkaisemiseen,

H.  katsoo, että Euroopan parlamentin on sen demokraattisen legitiimiyden ja vaaliprosesseja koskevan erityisasiantuntemuksen vuoksi omaksuttava huomattava rooli EU:n vaalitarkkailussa ja kohotettava siten tällaisten tehtävien poliittista profiilia,

I.  katsoo, että komission tiedonanto seuraa parlamentin pyyntöä arvioida EU:n osallistumista kansainväliseen vaalitarkkailuun ja vahvistaa EU:n sekä Euroopan parlamentin roolia tällaisissa toimissa,

J.  katsoo, että aiemmista kokemuksista saadut opit ovat saaneet komission esittämään vaaliapuun ja -tarkkailuun liittyviä tulevia toimiaan koskevan järjestelmällisen suunnitelman, minkä ansiosta se voi toimia entistä koordinoidummin ja johdonmukaisemmin,

K.  katsoo, että tämä EU:n uusi strategia käsittää asianmukaiset välineet, riittävän rahoituksen, resurssien parhaan käytön, toimien näkyvyyden, Euroopan parlamentin roolin määrittämisen sekä entistä paremman koordinoinnin toisaalta neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin välillä ja toisaalta EU:n toimielinten ja asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen välillä,

L.  katsoo, että edellä mainittujen, ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien neuvoston asetusten tultua voimaan poliittinen ja rahoituksellinen päätös sekä vaaliavun antamisesta että EU:n tarkkailijoiden lähettämisestä täytyy tehdä ensimmäisen pilarin sisällä komission ehdotusten pohjalta,

M.  katsoo, että vaalien mahdollista seurantaa koskevan päätöksen tärkeys vahvistaa kansainvälisten järjestöjen tarvetta omaksua asiaa koskeva johdonmukainen ja uskottava lähestymistapa, joka viime kädessä vahvistaa kansainvälisen yhteisön sanomaa,

1.  pitää komission tiedonantoa myönteisenä ja toivoo, että tiedonanto on ensimmäinen askel kohti vaaliapua ja -tarkkailua koskevaa hyvin määritettyä EU:n strategiaa ja että se samalla lopettaa kahdeksan vuoden aikana sovelletut tilapäiset toimet ja lisää toiminnan näkyvyyttä;

2.  vahvistaa aikeensa tukea täysipainoisesti käynnissä olevien demokratisoitumisprosessien kehitystä hyödyntämällä kaikkia käytettävissään olevia välineitä ja politiikkoja;

3.  tunnustaa Euroopan unionin tärkeän roolin avointen monipuoluevaalien järjestämisessä ja tarkkailussa;

EU:n koordinointi

4.  pitää EU:n vaalitarkkailutehtävien onnistumisen kannalta olennaisen tärkeänä, että komission, neuvoston puheenjohtajavaltion, jäsenvaltioiden kolmansissa maissa sijaitsevien lähetystöjen, EU:n vaaliyksikön ja EP:n valtuuskunnan välillä on tiivis koordinaatio;

5.  korostaa päätöksentekoon liittyvää autonomiaansa, mutta pitää yhteisen menettelyn soveltamisen kannalta tärkeänä, että EP:n ja EU:n suorittamaa vaalitarkkailua koskevat päätökset tehdään puolivuosittain parlamentin, komission ja neuvoston välisen institutionalisoidun kuulemismekanismin puitteissa;

6.  pyytää Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota sopimaan mahdollisesti yhteisymmärryspöytäkirjan avulla lisäksi säännöistä, jotka koskevat niiden rooleja ja vastuualueita vaaliavussa ja -tarkkailussa; kehottaa tätä tarkoitusta varten puhemiestä käynnistämään virallisesti tarvittavat menettelyt;

7.  korostaa, että neuvoston puheenjohtajavaltion säännöllisten kolmikantaneuvotteluiden tulisi olla foorumi, jolla käsitellään EU:n tarkkailijoiden ja etenkin Euroopan parlamentin jäsenten vaalitarkkailuun osallistumista koskevia kysymyksiä;

8.  kehottaa komissiota ottamaan parlamentin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan vaalitarkkailun valmisteluun, joka käsittää yhteiset arviointitehtävät, EU:n mahdollisen osallistumisen luonteen sekä erityisesti EU:n tarkkailijavaltuuskunnan johtajan nimittämisen ja mandaatin määrittämisen;

9.  suosittelee EU:n profiilin ja näkyvyyden maksimoimiseksi ja tiedotusvälineiden huomion takaamiseksi, että unioni nimittäisi kutakin vaalitarkkailutehtävää varten yhden jo tarvittavan asiantuntemuksensa osoittaneen päätarkkailijan, joka saisi mielellään olla Euroopan parlamentin jäsen ja joka toimisi pääasiallisena edustajana suhteissa tiedotusvälineisiin;

10.  korostaa, että Euroopan parlamentin on tutkittava tarkkailijaryhmän päällikön nimittämistä koskevien ohjeiden hyväksymistä, mutta myönnettävä, että nykyinen epävirallinen järjestelmä, jossa parlamentista on valittu kolme ryhmän päällikköä, on toistaiseksi toiminut tyydyttävästi;

EP:n organisaatio

11.  esittää, että perustetaan Euroopan parlamentin "vaalikoordinointiryhmä”, joka koostuu ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan edustajista, Euroopan parlamentin jäsenistä AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa sekä parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien edustajista;

12.  esittää, että "vaalikoordinointiryhmän” tehtäväksi annetaan tarkastella kaikkia Euroopan parlamentin vaalitarkkailutehtävien suunnitteluun, järjestelyyn, arviointiin ja seurantaan liittyviä kysymyksiä, jotta varmistetaan riittävä yhteistyö neuvoston ja komission kanssa sekä koordinointi asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kanssa; uskoo aiheen merkitystä ajatellen, että olisi saatava sihteeristötukea siten, että olemassa olevan ihmisoikeusyksikön henkilökuntaa lisätään;

13.  uskoo, että vaikka parlamentin jäsenet ovat paikalla vain rajoitetun ajan, heidän roolinsa on väkisinkin erilainen kuin muilla lyhytaikaisilla tarkkailijoilla, sillä vaaleilla valittuina parlamentaarikkoina he edustavat erityistä poliittista perspektiiviä, asiantuntemusta ja kokemusta;

14.  tunnustaa, että neuvoston 28. kesäkuuta 1998 hyväksymät kriteerit tarjoavat hyvän lähtökohdan määriteltäessä EU:n osallistumista vaaliapuun ja vaalitarkkailutoimintaan, ja päättää tarkistaa tällä hetkellä voimassa olevia määräyksiä samoin kuin hyväksyä selkeät ja avoimet kriteerit oman osallistumisensa määrittelemiseksi; kehottaa lisäksi tekemään vaaliapua ja vaalitarkkailutoimintaa koskevat päätökset tapauskohtaisesti;

15.  huomauttaa, että demokratisoituminen on jatkuva prosessi, joka alkaa paikalliselta ja alueelliselta tasolta, ja että saattaa olla tärkeää seurata myös ensimmäisiä demokraattisia vaaleja seuraavia vaaleja;

16.  suosittelee, että puheenjohtajakokous antaisi luvan Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunnille "vaalikoordinointiryhmän” esittämän puolivuosittaisen aikataulun pohjalta, millä varmistettaisiin riittävä aika Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskuntien valmisteluun;

17.  suosittelee yleissääntönä, että parlamentti osallistuisi EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntiin ja että sen pitäisi tarvittaessa osallistua vaalitarkkailuun asianomaisten kansainvälisten järjestöjen alaisuudessa;

18.  suosittelee tässä yhteydessä, että tutkitaan mahdollisuutta lähettää tarkkailuvaltuuskunta myös silloin, kun pyyntö tulee ainoastaan vähemmistöltä, vähemmistön osalta tai kansalaisyhteisöiltä;

19.  suosittelee, että erityisen arkaluontoisia poliittisia tilanteita koskevan päätöksenteon helpottamiseksi lähetettäisiin tilapäinen valtuuskunta tutkimaan tarkoin asianomaisen maan tilannetta, ennen kuin tehdään lopullinen päätös siitä, lähetetäänkö kyseisiin vaaleihin tarkkailijoita vai ei;

20.  toteaa, että ainoastaan Euroopan parlamentti voi määrittää vaalitarkkailutehtävänsä laajuuden ja koostumuksen ja määrittää kyseisen tehtävän keston;

21.  pitää sekä edustuksen että näkyvyyden vuoksi tärkeänä, että Euroopan parlamentin valtuuskuntiin määritetään valiokunta- ja ryhmäjäsenyyden mukaisesti eritelty osallistujien vähimmäismäärä, jota voidaan lisätä aina tehtävän tärkeyden mukaan;

22.  katsoo, että tehtävän pitäisi kattaa kaikki tarkkailun vaiheet mukaan lukien vaalivalmistelut, ääntenlasku, vaalikampanja ja tulosten virallinen julistaminen;

23.  katsoo, että vaalikampanjoihin liittyviä epäsäännönmukaisuuksia ilmenee useimmiten vaalien alla; katsoo, että Euroopan parlamentin olisi siksi koordinoitava valvontansa tässä vaalien vaiheessa mahdollisimman pitkälle komission ja neuvoston kanssa; ehdottaa, että Euroopan parlamentin jäsenten olisi myös voitava olla paikalla kyseisessä maassa valmistelujen aikana, jotta he voivat paremmin seurata vaalien toteuttamista;

24.  pitää tärkeänä, että Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskuntien sukupuolijakauman olisi mahdollisuuksien mukaan oltava tasapainoinen;

25.  vaatii, että kehitysmaissa tapahtuvassa vaalien tarkkailussa on aina oltava mukana kehitysyhteistyövaliokunnan jäseniä ja AKT-maiden tapauksessa myös Euroopan parlamentin jäseniä AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa;

26.  vaatii, että Cotonoun sopimuksen hengen mukaisesti noudatetaan tarvittaessa AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toivomusta molempien osapuolten muodostaman tarkkailijajoukon lähettämisestä;

27.  suosittelee, että tilapäisen valtuuskunnan kokoonpanossa otettaisiin huomioon jäsenten erityisasiantuntemus; pitää tärkeänä, että EP:n valtuuskunta saa sekä komissiolta että neuvostolta riittävästi tietoa vaaleja edeltävästä tilanteesta sekä ennen lähtöään että kohteessa ja että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan johtaja mahdollisesti esittää sille myös lyhyen erityiskatsauksen vaalitarkkailuun liittyvistä menettelyistä;

28.  katsoo, että vaaleja tarkkailevan EP:n valtuuskunnan jäsenten kannalta olisi sangen toivottavaa saada mahdollisuus valmistautua edessä oleviin tarkkailutehtäviin laajasti jo ennen matkalle lähtöä;

29.  ehdottaa, että kansainväliset vaaliasiantuntijat avustaisivat parlamenttia antamalla neuvoja ennen äänestystä, ja katsoo, että he voisivat myös kouluttaa ulkopolitiikkaa käsitteleviä Euroopan parlamentin aluekoordinaattoreita;

EU:n kapasiteetti

30.  pyytää, että - ottaen huomioon EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien vahva poliittinen ulottuvuus - komissioon perustettaisiin parlamentin ja neuvoston pääasiallisena keskustelukumppanina toimiva vaaliyksikkö, jolla on riittävä henkilöstö ja joka olisi poliittisen ulottuvuuden vuoksi sijoitettava ulkosuhteiden pääosastoon eikä täytäntöönpanon ja hallinnon parissa työskentelevään EuropeAid Co-operation Officeen ja joka takaisi vaalitarkkailuun osallistumista koskevan järjestelmällisen ja koordinoidun EU:n strategian;

31.  kehottaa komissiota valitsemaan huolellisesti järjestöt, jotka tarjoavat teknistä ja logistista apua sekä tarkkailijoita; suosittelee painokkaasti, että vaalitarkkailijoita koskevia EU:n kriteerejä noudatetaan, ja korostaa erityisesti tarkkailijoiden vastuuta EU:lle vaaleihin liittyvissä EU:n toimissa; kehottaa komissiota tekemään pitkäaikaisia sopimuksia sellaisten järjestöjen kanssa, jotka ovat osoittaneet täyttävänsä EU:n vaatimukset;

32.  kehottaa painokkaasti komissiota lujittamaan Euroopan unionin näkyvyyttä ja läsnäoloa vaalitarkkailutehtäviin osallistumisessa esimerkiksi kehittämällä tarkkailuvaltuuskunnan koostumusta ja ohjesääntöjä sekä ottamalla valtuuskuntaan neuvonantaja, jolla on Euroopan unionissa hankittua kokemusta tiedotusvälineistä ja suhdetoiminnasta, jotta taataan tarvittava huomio lehdistössä ja tiedotusvälineissä; suosittelee lisäksi, että EU:n logoja ja muita tunnuksia käytetään tarkoituksenmukaisemmin ja laajemmin;

Maiden arviointi ja kestävä tuki

33.  korostaa, että EU:n osallistumista vaalitarkkailuun on täydennettävä kestävällä pitkän aikavälin tuella demokratisoitumisprosessissa, johon liittyen EU auttaa asianomaisen maan poliittisia ja yhteiskunnallisia voimia laatimaan asialuettelon vaalien asianmukaisen järjestämisen edellyttämistä prioriteeteista ja tarpeista, mukaan lukien oikea ajoitus ja sitoumus kutsua EU:n tarkkailijoita;

34.  korostaa, että kun otetaan huomioon vaaliprosessin usein hyvin pitkä kesto vaalien tukemisen on alettava jopa kaksi vuotta ennen varsinaista vaalien tarkkailua;

35.  kehottaa kaikkia kehitysmaita takaamaan valtiosäännöissään kaikkien kansalaistensa poliittiset oikeudet, jotta voidaan vaaliprosessin kautta mahdollistaa moniarvoisen yhteiskunnan kehittyminen ja ilmentyminen;

36.  painottaa, että Euroopan parlamentin tulisi parlamentaarisen vuoropuhelun yhteydessä laajentaa poliittista rooliaan osallistumalla "demokratiavajetta” koskevan asialuettelon laadintaan;

37.  suosittelee, että keskustelut ihmisoikeuksiin ja demokratian edistämiseen liittyvistä strategisista prioriteeteista sekä EU:n osallistumisesta vaaleihin olisivat osa tulevaa neuvoston, komission ja parlamentin yhteistä asialuetteloa;

38.  kehottaa komissiota kehittämään johdonmukaisia strategisia asiakirjoja, jotka kattavat vaaliapua ja/tai -tarkkailua koskevat määräykset, ja korostaa, että vaaliavun ja kehitysavun tulisi olla sidoksissa toisiinsa ja että ehdollisuus olisi vahvistettava uudestaan;

39.  pitää tärkeänä, että etukäteen suoritetaan perinpohjainen ja järjestelmällinen analyysi poliittisista olosuhteista, toteutettavuudesta ja etenkin poliittisesta hyödystä, joka liittyy EU:n osallistumiseen vaaleihin;

40.  katsoo, että parlamentin pitäisi saada pyynnöstä EU:n diplomaattisten edustustojen ja EY:n kolmansissa maissa toimivien valtuuskuntien laatimat maaraportit sekä arviointivaltuuskuntien kertomukset, jotta saataisiin asianmukaista tietoja vaalit järjestävästä maasta; korostaa itse vaalimenettelyä ja vaalien jälkeistä kautta koskevan riittävän raportoinnin merkitystä;

41.  ehdottaa, että maiden arvioinnin helpottamiseksi komissio loisi kumppanuuksia sellaisten riippumattomien järjestöjen kanssa, joilla on kansainvälisesti tunnustettua asiantuntemusta ja kokemusta demokratian tukemisesta sekä etenkin vaalitarkkailusta ja -avusta;

Vaaliarviointi

42.  pitää välttämättömänä määrittää selkeät ja avoimet perusteet, joilla vaaliprosessia arvioidaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltion ja yhteiskunnan yleisen demokratisoitumisen näkökulmasta;

43.  korostaa, että vaalien arvioimiseksi on usein riittämätöntä todeta ne "vapaiksi ja oikeudenmukaisiksi” ja että olisi edellytettävä myös muita perusteita, ennen kuin vaalit julistetaan demokraattisten periaatteiden mukaisiksi; katsoo, että vaalimenettelyjen arviointistandardeja on sovellettava joustavasti mutta johdonmukaisesti;

44.  katsoo, että EU:n tarkkailijavaltuuskunnan suorittaman vaalitarkkailun tulee perustua yksinomaan vaaliprosessista tehtyihin havaintoihin ilman mitään jäsenvaltioiden vaikutusta;

45.  kehottaa komissiota muotoilemaan suuntaviivoja ja standardeja, jotta voitaisiin arvioida asianmukaisella tavalla EU:n vaaliapua ja etenkin sen relevanssia, vaikutusta, tehokkuutta ja kestävyyttä ottaen mahdollisesti huomioon paikallisten toimijoiden ja riippumattomien vaaliasiantuntijoiden suorittama analyysi;

46.  suosittelee, että parlamentin tarkkailijavaltuuskunta koordinoisi ja mahdollisesti antaisi alustavan lausunnon yhdessä EU:n päätarkkailijan kanssa, ja kun kyseessä ovat muut kuin EU:n valtuuskunnat ja kun se on muuten mahdollista, se tekisi tämän yhdessä muiden tarkkailijavaltuuskuntien kanssa; katsoo kuitenkin, että sen erityistä roolia tulisi korostaa esittämällä lopullinen kertomus, joka keskittyy vaikutuksiin asianomaista maata koskevaan EU:n politiikkaan tulevaisuudessa;

47.  kehottaa komissiota ja neuvostoa arvioimaan vaaliprosessia - etenkin, kun on kyse tärkeistä vaaleista, joissa EU on tarkkailijana - täysistunnossa annettavan lausunnon muodossa ja käyttäen pohjana valtuuskunnan johtajan ja EP:n valtuuskunnan kertomuksia niin, että otetaan riittävällä tavalla huomioon parlamentin poliittinen arvio seuratuista vaaleista ja että samalla parannetaan EU:n toimien näkyvyyttä;

48.  pyytää painokkaasti muuttamaan työjärjestystä siten, että tarkkailijaryhmän päällikkönä toimiva Euroopan parlamentin jäsen voisi puhua täysistunnossa;

49.  ehdottaa, että parlamentti noudattaa vaalitarkkailua koskevaa sitoumusta seuraamalla tarkoin myös vaalien jälkeistä kehitystä, mikä on keskeistä vaalimenettelyn uskottavuuden kannalta, ja ottamalla kehitys huomioon tulevissa suhteissa kyseiseen maahan, ja kehottaa komissiota toimimaan samoin;

50.  suosittelee, että EU:n vuotuiseen ihmisoikeuskertomukseen sisältyisi entistä yksityiskohtaisempia tietoja EU:n vaalitoimista ja niiden vaikutuksista;

51.  suosittelee, että vuosittaisen ihmisoikeusfoorumin tuleva esityslista sisältäisi keskustelua vaalitarkkailusta saaduista opeista, ja että tarkkailijoina toimineiden Euroopan parlamentin jäsenten osallistuminen olisi aktiivista;

Kansainvälinen koordinaatio

52.  korostaa, että on vältettävä päällekkäisyyttä ja kaksinkertaista työtä eri järjestöjen välillä tietyn maan vaalitarkkailussa ja että Euroopan unionin osallistuminen ei ole itsetarkoitus silloin, kun paikalla on muita vaalitarkkailujärjestöjä;

53.  kehottaa komissiota tekemään vaalitarkkailu- ja vaaliapuvaltuuskuntiin liittyviä kumppanuussopimuksia asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kuten ETYJ:n, Euroopan neuvoston ja YK:n kanssa niin, että taataan entistä parempi yhteistyö, työmenetelmien koordinointi ja EU:n/EP:n toiminnan näkyvyys;

54.  suosittelee, että komissio järjestäisi asiaa koskevan konferenssin, johon osallistuisivat parlamentti, neuvosto sekä jäsenvaltiot samoin kuin asiaan liittyvät kansainväliset organisaatiot;

55.  kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteiset perusteet vaaliprosessin arvioimiseksi; korostaa kuitenkin, että kumppanuussopimusten pitää taata EU:lle riittävä poliittinen liikkumavara, jota tarvitaan vaalien tuloksen arvioimiseksi itsenäisesti ja ilman minkään kansainvälisen järjestön aiheuttamaa painostusta;

56.  ehdottaa, että EP:n valtuuskunnan tulisi tarvittaessa toimia kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan puheenjohtajana yhdessä muiden parlamentaaristen, esimerkiksi ETYJ:n tai Euroopan neuvoston, valtuuskuntien kanssa; suosittelee järjestettäviksi säännöllisiä kuulemisia Euroopan parlamentin ja näiden organisaatioiden välillä;

57.  pitää tärkeänä, että tarvittaessa sovitaan kaikkia tietyissä vaaleissa toimivia kansainvälisiä järjestöjä koordinoivasta elimestä; ehdottaa perussääntönä, että erityisesti jos EU on tärkein avustaja, sen tulisi koordinoida ja johtaa poliittisesti vaalien yleistä arviointia;

58.  vaatii, että kun EU päättää avustaa vaaliprosessissa ja tarkkailla sitä, kansainvälisten kumppaneiden kanssa ryhdytään tarvittaviin järjestelyihin sen takaamiseksi, että EU:n rahallinen apu tunnustetaan selvästi;

59.  suosittelee, että kansainvälinen yhteistyö käsittäisi yhteisiä arviointivaltuuskuntia, joihin Euroopan parlamentti osallistuisi, jotta voidaan varmistaa vaalimenettelyn uskottavuuden vähimmäisehdot sekä tarkkailun asianmukaista suorittamista koskevat vaatimukset;

60.  suosittelee, että kansainvälinen yhteistyö sisältäisi myös pitkän aikavälin suunnittelun, tietojenkeruun, tiedottamisen ja koulutuksen, yhteiset toimet, yhdenmukaisen analysointi- ja raportointimenettelyn sekä tärkeimpien resurssien jakamisen;

61.  korostaa kansallisten tarkkailijoiden ja kansalaisoikeusjärjestöjen asemaa sekä itse vaaliprosessissa että myös kyseisten maiden demokratioiden vakauttamista koskevassa prosessissa; pyytää näin ollen komissiota myötävaikuttamaan niiden kapasiteetin parantamiseen teknistä tukea ja koulutusta koskevien ohjelmien avulla;

62.  pitää lisäksi tärkeänä, että paikallisille tarkkailijoille annetaan tarvittavat tiedot kansainvälisten tarkkailijavaltuuskuntien roolista ja luonteesta;

63.  panee tyytyväisenä merkille, että kansalaisyhteiskunnalla on yhä tärkeämpi rooli demokraattisten arvojen edistämisessä, ja pyytää tämän vuoksi, että kansalaisyhteiskunta otettaisiin nykyistä laajemmin mukaan yhteistyöhön, joka ei rajoitu ainoastaan vaaliajanjaksoon vaan myös demokraattisten perinteiden kehittämiseen;

Talousarvioon liittyviä kysymyksiä

64.  on tyytyväinen siitä, että vaalitarkkailuun ja -apuun liittyvä budjettikohta, johon liittyvät toimet ovat keskeisellä sijalla kansanvaltaa ja ihmisoikeuksien suojelua koskevassa eurooppalaisessa aloitteessa, on säilytetty sitä koskevassa luvussa; ehdottaa tämän budjettikohdan määrärahojen lisäämistä;

65.  kehottaa komissiota varaamaan riittävästi varoja vaaliapuun kussakin eri maantieteellisiä alueita koskevassa budjettikohdassa;

66.  katsoo, että EKR:n määrärahojen yksityiskohtaisen jakauman ja vaaliapuun käytetyt summat sisältävän erittelyn liittäminen yleiseen talousarvioon olisi tärkeä askel kohti talousarvion yhtenäisyyttä;

67.  kehottaa komissiota esittämään toimistaan säännöllisiä arviointikertomuksia, joihin sisältyy osallistuminen rahoitukseen muiden toimijoiden kanssa sekä sen vaalitoimien kustannustehokkuus;

68.  suosittelee hankkeiden toteutusta koskevien tietojen järjestelmällistä sähköistä välittämistä ja muistuttaa tässä yhteydessä parlamentin pyynnöstä, joka koski Euroopan ihmisoikeus- ja demokratiaverkoston perustamista;

o
o   o

69.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Neuvoston päätös 8728/99 - PESC 165 - COHOM 4, 28.5.1999.
(2)Neuvoston päätös 9262/98 - PESC 157 - COHOM 6, 3.6.1998.
(3)EYVL L 120, 8.5.1999, s. 1.
(4)EYVL L 120, 8.5.1999, s. 8.
(5)EYVL C 377, 29.12.2000, s. 336.
(6)EYVL C 14, 19.1.1998, s. 399.
(7)EYVL C 14, 19.1.1998, s. 402.

Päivitetty viimeksi: 27. toukokuuta 2004Oikeudellinen huomautus