Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2005/2249(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0201/2006

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0201/2006

Keskustelut :

PV 03/07/2006 - 18
CRE 03/07/2006 - 18

Äänestykset :

PV 04/07/2006 - 6.18
CRE 04/07/2006 - 6.18
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2006)0296

Hyväksytyt tekstit
PDF 101kWORD 52k
Tiistai 4. heinäkuu 2006 - Strasbourg Lopullinen painos
Ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentäminen
P6_TA(2006)0296A6-0201/2006

Euroopan parlamentin päätöslauselma ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentämisestä (2005/2249(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle nimeltä "Ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentäminen" (KOM(2005)0459),

–   ottaa huomioon 16. marraskuuta 2005 hyväksymänsä päätöslauselman maailmanlaajuisen ilmastomuutoksen torjumisesta(1) ,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A6-0201/2006),

A.   ottaa huomioon, että EU on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjumiseen ja esittänyt globaalin tavoitteen, jonka mukaan maapallon keskilämpötila ei saa nousta yli kahta celsiusastetta esiteolliseen aikaan verrattuna,

B.   ottaa huomioon edellä mainitun 16. marraskuuta 2005 antamansa päätöslauselman, jossa se totesi, että kehittyneiden maiden on vähennettävä päästöjään tuntuvasti eli 30 % vuoteen 2020 mennessä ja 60–80 % vuoteen 2050 mennessä,

C.   ottaa huomioon, että ilmailun vaikutus ilmastonmuutokseen on merkittävä ja kasvaa nopeasti,

D.   ottaa huomioon, ettei ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus (UNFCCC), siihen liitetty Kioton pöytäkirja tai mikään muukaan kansainvälinen ilmastosopimus koske kansainvälistä lentoliikennettä,

E.   katsoo, että EU:n pitäisi osoittaa johtajuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä näyttää esimerkkiä ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten torjumisen alalla toteuttamalla toimia hyvissä ajoin omalla alueellaan,

1.   pitää myönteisenä komission tiedonantoa, jossa tunnustetaan, että ilmailun kaikkien ilmastovaikutusten huomioon ottamiseksi tarvitaan kattava toimenpidekokonaisuus, johon kuuluu sääntelypoliittisia, taloudellisia, teknologisia ja toiminnallisia välineitä ja jonka yhteydessä sovelletaan "saastuttaja maksaa"-periaatetta ja varmistetaan kustannusten täysimääräinen huomioon ottaminen;

2.   korostaa, että valittujen politiikan välineiden yleisenä tavoitteena täytyy olla ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentäminen kustannustehokkaalla tavalla; katsoo, että nämä politiikan välineet on valittava niin, että voidaan taata mahdollisimman suuri kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen, minimoida samalla kilpailun vääristyminen EU:n lentoliikenteen harjoittajien ja EU:n ulkopuolisten lentoliikenteen harjoittajien välillä sekä vähentää syrjivää kilpailua lentoliikennealalla ja muilla liikenteen aloilla EU:ssa;

3.   korostaa, että tässä yhteydessä on vältettävä kaikenlaista tarpeetonta byrokraattista kuormitusta etenkin ottaen huomioon markkinoilla olevat pienet lentoliikenteen harjoittajat;

4.   tukee täysin komission aikomusta ottaa käyttöön kerosiiniveroja ja kehottaa sitä aloittamaan toimet välittömästi edellyttämällä kaikkien kotimaanlentojen ja EU:n sisäisten lentojen verottamista (niin, että verosta voidaan vapauttaa kaikki liikenteenharjoittajat reiteillä, joilla liikennöi EU:n ulkopuolisia liikenteenharjoittajia); pyytää komissiota ehdottamaan menettelyjä, joiden avulla tällaiset verot voitaisiin ottaa käyttöön koko maailmassa;

5.   korostaa, että on tärkeää saavuttaa kiireesti tuloksia parhaillaan käynnissä olevissa uusissa lentoliikennesopimuksia koskevissa neuvotteluissa – erityisesti neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa solmittavasta sopimuksesta – jotta EU:n sisällä toimivien ja sen ulkopuolisten lentoliikenteen harjoittajien polttoaineverotus saataisiin tasa-arvoiseksi;

6.   korostaa, että lentoliikenteen verovapautukset ja muunlainen epätasapaino johtaa hyvin syrjivään kilpailuun lentoliikenteen ja muiden liikennemuotojen välillä;

7.   korostaa, että tämä on taakkana erityisesti rautatiesektorilla, koska sitä koskevat paitsi verot myös yhteisön päästökauppajärjestelmä (EU ETS), joka nostaa merkittävästi tämän ympäristöystävällisen liikennemuodon kustannuksia;

8.   korostaa, että tällainen liikennealojen välinen kilpailun vääristyminen johtaa myös matkailualueiden väliseen kilpailun vääristymiseen, mikä haittaa sellaisia alueita, joille matkustetaan ensisijaisesti henkilöautolla, linja-autolla tai rautateitse;

9.   korostaa, että on harkittava syrjimätöntä ratkaisua lentoliikenteen aiheuttamiin ympäristöongelmiin;

10.   kehottaa ottamaan käyttöön maksuja askeleena kohti kustannusten täysimääräistä huomioon ottamista, jolloin maksujen vaikutuksen laajuus ja niiden suuruus riippuvat siitä, kuinka kauas päästökauppajärjestelmät jäävät edellä esitettyjen vaatimusten täyttämisestä;

11.   pyytää kiinnittämään erityishuomiota lentoliikennepalveluista erityisen riippuvaisten kaikkein eristyneimpien alueiden tilanteeseen ja etenkin saarialueisiin ja syrjäisimpiin alueisiin, joilla vaihtoehtoisia ratkaisuja on rajoitetusti tai ei lainkaan;

12.   pitää myönteisenä silloisen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja Itävallan liittokanslerin Wolfgang Schüsselin Euroopan parlamentissa 18. tammikuuta 2006 pitämää puhetta, jossa hän käsitteli asiaa ja pyysi neuvostoa laatimaan asiaa koskevia konkreettisia ehdotuksia;

13.   korostaa, että tarvitaan kiireellisesti entistä parempaa ilmaliikenteen hallintaa, jotta voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä, tiivistymisjuovia ja sirrus-pilviä, ja että tämä olisi kustannustehokas toimenpide;

14.   kehottaa jatkamaan tutkimusta, jotta voitaisiin ymmärtää entistä paremmin lentoliikenteen kokonaisvaikutusta ilmastonmuutokseen; pitää erityisen tärkeänä selvittää lentokoneiden aiheuttamien tiivistymisjuovien (vesihöyryn) vaikutuksia sekä sitä, missä määrin lentäminen matalammalla vähentäisi kokonaispäästöjä ja samalla ilmastovaikutusta, ja arvioida stratosfääriin joutuvien aerosolien lämmittävää vaikutusta;

15.   kehottaa komissiota tukemaan biopolttoaineiden käyttöönottoa lentoliikenteessä keinona vähentää ilmastonmuutokseen kohdistuvaa vaikutusta;

16.   korostaa, että myös seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen puiteohjelmassa (TTK-puiteohjelma) etusijalle on asetettava puhtaiden moottoriteknologioiden sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen; katsoo, että on noudatettava yhdistettyä menettelyä, jota sovelletaan sekä päästökaupassa että puhtaiden moottorien ja polttoaineiden kehittämisessä, jotta voitaisiin vähentää muitakin päästöjä kuin lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä;

17.   katsoo myös, että on edistettävä tieteellisiä ja teknisiä ponnistuksia lentokoneiden ja helikopterien energiatehokkuuden parantamiseksi;

18.   huomauttaa, että seitsemännen TTK-puiteohjelman toimet ilmailualan teknologisten innovaatioiden edistämiseksi ja yhteistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön mukainen parempi ilmaliikenteen hallinta ovat ratkaisevan tärkeitä päästöjen vähentämisen kannalta;

19.   kehottaa komissiota ryhtymään viipymättä toimiin lennonjohtopalveluiden ja lentoliikenteen hallinnan parantamiseksi SESAR-hankkeessa (Single European Sky ATM Research) ja yhteistä eurooppalaista ilmatilaa koskevassa lainsäädännössä tavoitteena lentojen energiatehokkuuden lisääminen ja lentokoneiden jättämien höyryjuovien vähentäminen tai välttäminen;

20.   kehottaa komissiota varmistamaan, että seitsemännen TTK-puiteohjelman määrärahoista varataan yhteistyötutkimuksen yhteydessä osa lentokoneiden ja helikopterien moottorien ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden parantamiseen;

Ilmailun sisällyttäminen yhteisön päästökauppajärjestelmään

21.   tunnustaa, että päästökauppajärjestelmä voi olla osa kattavaa toimenpidekokonaisuutta, jolla puututaan ilmailun ilmastonmuutosvaikutuksiin, mikäli se suunnitellaan asianmukaisesti;

22.   korostaa, että päästökauppajärjestelmän ympäristötehokkuus riippuu siitä, onko sen maantieteellinen soveltamisala riittävän laaja ja asetetaanko siinä tiukat rajat, sekä teknologian tason ja aikaisen vaiheen toimien huomioon ottamisesta jaossa samoin kuin kaikkien ilmastovaikutusten huomioon ottamisesta;

23.   pyytää komissiota esittämään välittömästi vaikutustutkimuksen sen rakenteellisiin ehdotuksiin liittyvistä erityisistä tekijöistä, kuten lentoliikennettä koskevasta ylärajasta, sääntöjenmukaisuudesta sekä osallistuvan kokonaisuuden valinnasta (ilma-alusten käyttäjät, lentoyhtiöt ja lentokentät), ja pyytää sitä tekemään ehdotuksia sen takaamiseksi, että yhteisön päästökauppajärjestelmää voidaan soveltaa Euroopan unionin ulkopuolisiin lentoyhtiöihin;

24.   ehdottaa, että otetaan käyttöön erillinen lentoliikenteen päästöjä koskeva järjestelmä, jossa tunnustetaan, että koska UNFCCC ja Kioton pöytäkirja eivät sisällä kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä koskevia velvoittavia sitoumuksia, ilmailuala ei todellisuudessa kykenisi myymään päästökauppajärjestelmään;

25.   panee merkille, että vastuiden selvittäminen olisi oleellisesti yksinkertaisempaa erillisessä, suljetussa järjestelmässä; katsoo, että jos olisi tarkoitus luoda keino, jolla lentoyhtiöiden sallittaisiin ostaa yhteisön päästökauppajärjestelmästä, järjestely pitäisi toteuttaa huolellisesti rajattuna;

26.   korostaa, että jos ilmailu on lopulta sisällytettävä laajempaan yhteisön päästökauppajärjestelmään, sitä ennen olisi toteutettava ainakin erillisen järjestelmän pilottivaihe, joka kattaisi vuodet 2008–2012;

27.   panee merkille, että ulkopuolisten hyvitysten mahdollinen pääsy erilliseen järjestelmään (esimerkiksi puhtaan kehityksen mekanismi ja yhteinen täytäntöönpano taikka hyvitykset sellaisten maiden alueellisista rajoitus- ja kauppajärjestelmistä, jotka eivät ole allekirjoittaneet Kioton pöytäkirjaa) on minimoitava rajaamalla ne tasolle, jolla varmistetaan, että ilmailuala myötävaikuttaa kokonaistavoitteen saavuttamiseen eli auttaa pysäyttämään vaarallisen ilmastonmuutoksen ja lisäksi vähentää byrokratiaa ja lisää avoimuutta;

28.   ehdottaa, että mikäli ilmailu lopulta sisällytetään laajempaan yhteisön päästökauppajärjestelmään, sovelletaan erityisiä ehtoja, joilla varmistetaan, ettei se vääristä markkinoita tavalla, joka haittaisi heikommin suojattuja aloja; näitä ehtoja ovat markkinoilta ostettavissa olevien päästöoikeuksien määrän yläraja sekä mahdollisesti sellainen vaatimus, että ennen ostoluvan saamista välttämättömistä päästövähennyksistä on toteutettava tietty osuus ilman kauppaa;

29.   kehottaa komissiota ehdottamaan muita politiikan välineitä, joilla puututaan muusta kuin hiilidioksidista johtuviin ilmailun vaikutuksiin yhteisön päästökauppajärjestelmän rinnalla; toteaa, että mikäli näihin vaikutuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, politiikan pitäisi perustua ennalta varautumisen periaatteeseen; katsoo, että ilmastonmuutosvaikutusten lisäksi erityistä huomiota tulisi kiinnittää lentokoneiden noustessa ja laskeutuessa aiheutuvaan ilman saastumiseen ja lentomeluun; kehottaa komissiota tukemaan tutkimusohjelmia, joilla parannetaan tieteellistä tietoa lentoliikenteen muista kuin hiilidioksidiin liittyvistä vaikutuksista, ja tukemaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön toimia typen oksideja koskevien normien määrittämiseksi;

30.   pitää mahdollisena sitä, että tulevaisuudessa on ryhdyttävä myös paikallisiin tukitoimiin;

Lentoliikennejärjestelmän kattavuus

31.   katsoo, että lentoliikennejärjestelmän olisi ensi vaiheessa katettava kaikki EU:n lentokentiltä lähtevät ja niille saapuvat lennot (jos mahdollista myös EU:n ilmatilan kautta kulkevat mannertenväliset lennot) asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan alkuperämaasta riippumatta, jolloin taataan tasa-arvoinen toimintaympäristö toimijoille, joiden reittiprofiilit ovat erilaiset, estetään markkinoiden vääristyminen EU:n ulkopuolisiin kohteisiin suuntautuvien lentojen hyväksi, varmistetaan ympäristötehokkuus, estetään ristikkäistuet sekä vaikutetaan lentokoneiden suunnitteluun; korostaa, että käyttöön on otettava mahdollisimman pian maailmanlaajuinen päästökauppajärjestelmä;

32.   panee merkille, että komissio katsoo huolellisen arvioinnin jälkeen, että näin laaja soveltamisala on yhteensopiva kansainvälisten sopimusten ja esimerkiksi Maailman kauppajärjestön sääntöjen kanssa; pyytää komissiota ja neuvostoa puolustamaan tätä kantaa mahdollisilta kolmansista maista tulevilta hyökkäyksiltä kansainvälisissä järjestöissä;

Päästöoikeuksien alkujako

33.   korostaa, että päästöoikeuksien alkujako kokonaisuudessaan olisi määriteltävä Kioton sitoumuksen tavoitteiden mukaisesti ja ettei siinä saisi missään tapauksessa jättää sijaa viitevuoden ylittävälle päästöjen kasvulle;

34.   katsoo, että alkujaon määrä on asetettava EU:n tasolla, koska jäsenvaltioiden asettamana siihen liittyisi alkujaon ylimitoittamisen vaara, mikä vääristäisi markkinoita ja heikentäisi järjestelmän ympäristötehokkuutta;

35.   korostaa, että jakotavan ei pitäisi rangaista suoraan tai epäsuorasti yhtiöitä, jotka ovat jo ottaneet käyttöön tehokkaita lentokoneita, eli aikaiset toimet on tunnustettava kaikissa olosuhteissa ja suurin muutospaine on kohdistettava lentoyhtiöihin, joiden polttoainetehokkuus on huono;

Jakomenetelmä

36.   katsoo, että päästökiintiöiden huutokauppaaminen on paras kiintiöiden jakamisen vaihtoehto, koska se kuvastaa alan dynaamista luonnetta eikä siihen liity mitään ennakkoasenteita uusia yrityksiä tai sellaisia alueita kohtaan, joiden on vielä kehityttävä tällä alalla;

37.   panee merkille, että huutokauppaaminen täyttää myös "saastuttaja maksaa"-periaatteen vaatimukset, että se tarjoaa myös muita ympäristöetuja, jos siitä saatavat tulot kohdennetaan asianmukaisesti, ja että se palkitsee automaattisesti liikenteenharjoittajien hyvän aikaisemman ja tulevan suoritustason;

38.   korostaa, että päästölupien mahdollinen osittainen vastikkeeton jakaminen, tapahtuupa se perittyjen oikeuksien tai esikuva-analyysien perusteella, ei saisi syrjiä liikenteenharjoittajia, jotka liittyvät järjestelmään alkujakovaiheen jälkeen; katsoo, että siksi tulisi ottaa käyttöön erityinen säännös uusille tulokkaille;

39.   panee merkille, että on todennäköistä, että päästölupien vastikkeeton jako, tapahtuipa se perittyjen oikeuksien tai esikuva-analyysien perusteella, johtaisi alalla kuluttajien kustannuksella odottamattomiin voittoihin, jotka johtuisivat päästökiintiöiden markkinahintaan perustuvasta marginaalisesta kustannushinnoittelusta huolimatta lupien vastikkeettomasta jakamisesta; korostaa, että tämä ei ehdottomasti kuulu politiikan tavoitteisiin;

40.   katsoo, että perittyihin oikeuksiin perustuva päästöoikeuksien vastikkeeton myöntäminen on huonoin vaihtoehto, koska siinä rangaistaan lentoyhtiöiden varhaisessa vaiheessa tekemiä toimia, ja että esikuva-analyyseihin perustuva päästöoikeuksien jako on teoriassa hieman kannustavampi, mutta siihen liittyy liiallisen monimutkaisuuden ja byrokratian vaara, ja kaikissa laskentamenetelmissä on vaikeata määrittää todenmukainen paras suoritustaso;

o
o   o

41.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0433.

Päivitetty viimeksi: 23. maaliskuuta 2007Oikeudellinen huomautus