Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–   ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyt kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon vuonna 2003 tehdyn kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen YK:n yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta (Palermon yleissopimuksen lisäpöytäkirja),

–   ottaa huomioon vuonna 1994 tehdyn Amerikan valtioiden yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä, rankaisemisesta ja poistamisesta (Belém do Parán yleissopimus),

–   ottaa huomioon vuonna 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan vuodelta 2002 ja paremman täytäntöönpanomahdollisuuden,

–   ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta vuonna 1979 tehdyn yleissopimuksen (CEDAW) ja sen valinnaisen pöytäkirjan vuodelta 1999,

–   ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisen oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan amerikkalaisen julistuksen (American Declaration of the Rights and Duties of Man) ja suositukset, jotka sisältyvät Amerikan ihmisoikeustoimikunnan (Inter-American Commission on Human Rights) 7. maaliskuuta 2003 laatimaan raporttiin "Situación de los Derechos Humanos de la Mujer en Ciudad Juárez, México: El Derecho a no ser Objeto de Violencia y Discriminación" (Naisten ihmisoikeustilanne Ciudad Juárezissa Meksikossa: oikeus väkivallattomuuteen ja syrjimättömyyteen),

–   ottaa huomioon Meksikon komission kolmannen toimintakertomuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä ja poistamisesta Ciudad Juárezissa toukokuun 2005 ja syyskuun 2006 välisenä aikana,

–   ottaa huomioon suositukset, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston tasa-arvoasiain komitean 12. toukokuuta 2005 julkaiseman useiden naisten ja tyttöjen katoamisia ja murhia Meksikossa koskevaan raporttiin, Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen samasta aiheesta hyväksymään päätöslauselmaan 1454 (2005) sekä 28. syyskuuta 2005 hyväksyttyyn Euroopan neuvoston ministerikomitean vastaukseen,

–   ottaa huomioon suositukset, jotka sisältyvät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sen syitä ja seurauksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan Yakın Ertürkin tekemään Meksikon-vierailuun liittyvään, 13. tammikuuta 2006 annettuun raporttiin "Integration of the Human Rights of Women and a Gender Perspective: Violence against Women" (Naisten ihmisoikeuksien integrointi ja sukupuolinäkökulma: naisiin kohdistuva väkivalta),

–   ottaa suositukset, jotka sisältyvät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, sen syitä ja seurauksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan Yakın Ertürkin tekemään Guatemalan-vierailuun liittyvään, 10. helmikuuta 2005 annettuun raporttiin "Integration of the Human Rights of Women and a Gender Perspective: Violence against Women" (Naisten ihmisoikeuksien integrointi ja sukupuolinäkökulma: naisiin kohdistuva väkivalta),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja ihmisoikeuksien alivaliokunnan 19. huhtikuuta 2006 järjestämän yhteisen julkisen kuulemistilaisuuden naisten murhista: Meksikon ja Guatemalan tapaukset,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon yhdysvaltojen taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskevan sopimuksen(1), vuonna 2003 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Costa Rican, El Salvadorin, Guatemalan, Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman tasavaltojen välisen poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen , ja Euroopan talousyhteisön sekä Costa Rican tasavallan, El Salvadorin tasavallan, Guatemalan tasavallan, Hondurasin tasavallan, Nicaraguan tasavallan ja Panaman tasavallan välistä yhteistyötä koskevan puitesopimuksen(2),

–   ottaa huomioon komission Keski-Amerikkaa koskevan alueellisen strategia-asiakirjan vuosiksi 2001‐2006 sekä Meksikoa koskevan maakohtaisen strategia-asiakirjan vuosiksi 2007‐2013,

–   ottaa huomioon vuosituhannen kolmannen kehitystavoitteen, joka koskee tasa-arvon edistämistä ja naisten aseman vahvistamista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A6-0338/2007),

A.   ottaa huomioon, että Meksiko ja kaikki Keski-Amerikan valtiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen,

B.   ottaa huomioon, että Meksiko valittiin myös YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajavaltioksi,

C.   ottaa huomioon, että Meksikolla on vuodesta 1999 lähtien ollut tarkkailijan asema Euroopan neuvostossa, ja että Meksiko osallistuu tämän aseman mukaisesti ministerikomitean ja suurlähettiläiden kokouksiin; ottaa huomioon, että Meksiko on myös ratifioinut Palermon pöytäkirjan,

D.   ottaa huomioon, että Meksiko on ratifioinut Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

E.   ottaa huomioon, että käsite "naismurha" on peräisin seuraavasta Belém do Parán yleissopimuksen 1 artiklassa vahvistetusta määritelmästä naisiin kohdistuvasta väkivallasta: "kaikkea hänen sukupuoleensa perustuvaa tekoa tai kohtelua, josta seuraa naisen kuolema tai joka tuottaa hänelle vamman taikka fyysistä, seksuaalista tai psyykkistä kärsimystä julkisessa tai yksityiselämässä"; katsoo, että kyseisistä teoista rankaiseminen ja naismurhien poistaminen on kaikkien oikeusvaltioiden velvollisuus ja ensisijainen tehtävä,

F.   katsoo, että tällä päätöslauselmalla halutaan kehottaa parantamaan tehokkaasti kyseisissä valtioissa vallitsevaa epätyydyttävää tilannetta, ja katsoo, ettei siinä esitetyillä toteamuksilla ja suosituksilla millään muotoa syytetä tai tuomita näiden täysin suvereenien valtioiden ja kansainvälisessä politiikassa yhdenvertaisten kumppanimaiden hallituksia,

G.   ottaa huomioon, että naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen eikä vain paikallinen ilmiö ja että sitä esiintyy kaikissa valtioissa, myös Euroopassa; katsoo, että tämä päätöslauselma on osa maailmanlaajuista strategiaa ja että sen tavoitteena on konkretisoida Euroopan unionin ja kumppanimaiden yhteiset toimet ja pyrkimykset naisten väkivaltaisten kuolemien torjumiseksi ja ehkäisemiseksi kaikkialla; katsoo myös, että on tarpeen parantaa Latinalaisen Amerikan maiden ja Euroopan maiden välistä vuoropuhelua, yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen keskinäistä vaihtoa,

H.   ottaa huomioon, että naisten murhat Ciudad Juárezissa ja Guatemalassa ovat olleet luonteeltaan poikkeuksellisen raakoja ja että monille uhreille on tehty seksuaalista väkivaltaa, mikä jo sellaisenaan on julmaa, epäinhimillistä ja halventavaa kohtelua; katsoo, että Ciudad Juárezin tapaukseen vaikuttaa eri tekijöiden yhdistelmä: väestönkasvu, siirtolaisvirrat, järjestäytynyt rikollisuus sekä se, että suuri osa murhista on tehty alueilla, joilla toimivat tuotantoteollisuusyritykset (maquiladoras), joissa ei ole käytössä tarvittavia turvatoimia naisten suojelemiseksi; ottaa huomioon, että kuten erityisraportoijan Yakın Ertürkin edellä mainitussa, Meksikoa koskevassa raportissa todetaan, on oleellisen tärkeää varmistaa, että kyseisillä alueilla on työntekijöiden turvallisempaan liikkumiseen tarvittava infrastruktuuri,

I.   ottaa huomioon, ettei tämän päätöslauselman aiheena olevia naisten murhia voida selittää "väkivallan ilmapiirin yleistymisellä", vaan on otettava huomioon myös naisten syrjintä sekä paikalliset naisten – varsinkin alkuperäisväestöön kuuluvien naisten – epäsuotuisat yhteiskunnalliset ja taloudelliset olosuhteet, suuri köyhyys, naisten taloudellinen riippuvaisuus, rikollisjoukkioiden toiminta sekä laittomien turvallisuusjoukkojen ja maanalaisten turvallisuusryhmien hajottamisen laiminlyöminen,

J.   ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1454 (2005), jonka mukaan Meksikon viranomaiset ovat ryhtyneet huomattaviin toimiin kaikilla tasoilla korjatakseen kyseisten kaupunkien sosiaalista verkkoa ja torjuakseen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, tutkiakseen naisten katoamisia ja murhia ja saadakseen oikeuden eteen sekä rikosten tekijät että ne virkamiehet, jotka alussa hoitivat tutkintoja huolimattomasti ja vaikeuttivat oikeuden toimintaa,

K.   ottaa huomioon joidenkin tekojen rankaisematta jättämisen, toisin sanoen tekoihin syyllistyneiden henkilöiden – oikeudellisesti tai tosiasiallisesti – rikos- tai siviilioikeudelliseen, hallinnolliseen tai kurinpidolliseen vastuuseen saattamatta jättämisen, tutkimusten toteuttamatta tai tekojen rankaisematta jättämisen, määrärahojen puutteen sekä uhrien ja heidän omaistensa usein kohtaamat esteet asiansa oikeuteen saattamisessa,

L.   ottaa huomioon, että oikeusvaltio on velvollinen edistämään asianmukaisia toimia kaikkien naisten ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien naisten asianmukaiseksi suojelemiseksi syrjinnältä, väkivallalta ja viime kädessä murhilta; ottaa huomioon, että ensimmäiseksi on saatava virkamiehet kaikilla tasoilla ja koko yhteiskunta tiedostamaan ongelman vakavuus,

M.   ottaa huomioon, että naismurhien ja rankaisemattomuuden torjumiseksi tarvitaan ennaltaehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista, kaiken syrjinnän poistamista lainsäädännöstä, syytteen nostamisen helpottamista ja parempia suojelutoimenpiteitä naisille asianomistajina sekä oikeusjärjestelmän ja -menettelyjen vahvistamista (erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa) rikostutkinnoista tuomioiden täytäntöönpanoon asti,

N.   ottaa huomioon, että instituutioiden vahvistaminen tai niiden jälleenrakentaminen on olennaisen tärkeää, jotta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan torjua tehokkaasti, ja katsoo, että tarvitaan henkilöresursseja ja rahoitusta,

O.   ottaa huomioon Pekingissä vuonna 1995 pidetyn YK:n neljännen naisten maailmankonferenssin toimintaohjelman 9 kohdan tehtävänmäärittelyn, joka on myös viime vuosikymmenen kaikissa kansainvälisissä kokouksissa esitetty perusperiaate: "Tämän toimintaohjelman toimeenpano on jokaisen valtion ehdoton velvollisuus. Se vaatii kansallisen lainsäädännön, strategioiden, menettelytapojen, ohjelmien ja kehitysprioriteettien muokkaamista kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien mukaisiksi. Yksittäisten ihmisten ja heidän yhteisöjensä erilaisia uskonnollisia ja eettisiä arvoja, kulttuuritaustoja ja filosofisia vakaumuksia on kunnioitettava ja niiden merkitys on otettava huomioon siten, että se edistää naisten mahdollisuuksia nauttia täysin ihmisoikeuksistaan. Vain näin saavutamme tasa-arvon, kehityksen ja rauhan.",

P.   ei missään nimessä hyväksy kidutusta keinona saada naismurhista epäillyt tunnustamaan syyllisyytensä,

Q.   ottaa huomioon, että kaksi Alankomaiden kansalaista on joutunut naismurhan uhriksi: Hester Van Nierop (vuonna 1998) ja Brenda Susana Margaret Searle (vuonna 2001), ja Searlen tapauksessa annettiin 26. helmikuuta 2007(3) tuomio, jonka seurauksena toiselle syylliselle langetettiin 33 vuoden ja toiselle 39 vuoden vankeusrangaistus; tuomiosta on kuitenkin valitettu,

R.   ottaa huomioon, että naisten murhiin ja tiettyjen naisiin kohdistuvien rikosten tekijöiden rankaisemattomuuteen liittyviä ongelmia on edelleen,

S.   ottaa huomioon, että maissa, joissa yhteiskunnan sosiaaliset stereotyypit vaikuttavat siihen, että naiset joutuvat ensimmäisinä väkivallan eri muotojen uhreiksi, väkivalta on toistuva ilmiö,

T.   pitää myönteisinä Meksikossa toteutettuja lainsäädäntötoimia, erityisesti helmikuussa 2007 säädettyä yleistä lakia naisten oikeudesta elää ilman väkivaltaa, ja erikoistuneiden liittovaltion ja paikallistason laitosten perustamista, kuten muun muassa vuonna 2006 aloittanutta naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten tutkinnasta vastaavan erityissyyttäjän virastoa, Juárezin komissiota ja naisten kansallista instituuttia,

U.   arvostaa Keski-Amerikan valtioiden lainsäädäntötoimia naisten oikeuksien tunnustamiseksi oikeusjärjestelmässä, mutta on edelleen huolissaan vaikeuksista ja viivästyksistä kyseisen lainsäädännön soveltamisessa,

V.   ottaa huomioon Espanjan, Meksikon ja Guatemalan parlamenttien naisjäsenten välisen vuoropuhelu- ja yhteistyöliittouman, joka perustettiin naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevien lainsäädäntötoimien edistämistä varten,

W.   ottaa huomioon, että demokratian ja oikeusvaltion kehittämisen ja vahvistamisen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen on oltava erottamaton osa Euroopan unionin ulkopolitiikkaa,

X.   ottaa huomioon, että EY:n ja Meksikon taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskevan sopimuksen ihmisoikeus- ja demokratialauseke on oikeudellisesti sitova ja koskee molempia osapuolia,

Y.   ottaa huomioon, että kun EU ja sen kumppanit allekirjoittavat ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen sisältävän sopimuksen kolmannen maan kanssa, niillä on velvollisuus valvoa, että kyseinen kolmas maa kunnioittaa kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja sopimuksen tekohetkellä, koska kyseinen lauseke koskee molempia osapuolia,

1.   kehottaa alueen hallituksia ja Euroopan unionin toimielimiä noudattamaan täysimääräisesti eri raporteissa ja ihmisoikeuksien suojelua koskevissa kansainvälisissä välineissä esitettyjä suosituksia, erityisesti edellä mainittuja naisten ihmisoikeuksia koskevia suosituksia; tunnustaa tässä yhteydessä Meksikon saavuttaman edistyksen naisten ja miesten tasa-arvoa koskevassa lainsäädännössä, pitää myönteisenä liittovaltion lakia syrjinnän ennaltaehkäisemisestä ja lopettamisesta ja kehottaa painokkaasti Meksikoa edistymään edelleen samaan suuntaan;

2.   kehottaa painokkaasti Meksikon ja Keski-Amerikan valtioiden hallituksia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet Yhdistyneiden kansakuntien vahvistamien vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi;

3.   kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia kahdenvälisissä suhteissaan Latinalaisen Amerikan valtioihin sekä unionin toimielimiä strategisen kumppanuuden puitteissa tukemaan yhteistyöohjelmin sekä taloudellisin ja teknisin resurssein naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemistä ja siltä suojaamista koskevia toimia, kuten sukupuoleen liittyviä ongelmia koskevien valistus- ja koulutusohjelmien perustamista tai vahvistamista, lisäämään määrärahoja murhatutkimuksista vastaaville elimille, luomaan tehokkaita suojelujärjestelmiä todistajille, uhreille ja näiden omaisille, vahvistamaan tuomioistuinten, turvallisuusjoukkojen ja syyttäjäviranomaisten kapasiteettia, jotta väkivallantekijät voidaan saada vastaamaan teoistaan ja heitä voidaan rankaista niistä, sekä torjumaan huumekauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta; kehottaa myös parantamaan alan instituutioiden koordinointia kaikkien hallitustasojen välillä;

4.   kehottaa unionin toimielimiä edistämään yhteistyötä ja vuoropuhelua Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden, Keski-Amerikan valtioiden ja Meksikon välillä, tukemaan kaikilla tasoilla toteutettavia naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseen tähtääviä aloitteita ja edistämään uhrien ja näiden omaisten asianmukaista suojelua;

5.   kehottaa Euroopan unionia edistämään Meksikon ja Keski-Amerikan valtioiden instituutioiden välistä koordinointia, tukemaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevien vaihto- ja yhteistyöohjelmien perustamista sekä edistämään jäsenvaltioiden ja niiden kumppanien viranomaisten yhteistyötä keskinäistä tukea ja oppimista koskevien ohjelmien toteuttamiseksi tässä tarkoituksessa;

6.   arvostaa Guatemalan kongressissa edustettuina olevien poliittisten puolueiden ilmaisemaa selvää päättäväisyyttä torjua rankaisemattomuutta niiden hyväksyessä rankaisemattomuutta Guatemalassa käsittelevän kansainvälisen selvitysryhmän (CICIG) perustamisen; kehottaa painokkaasti maan seuraavaa hallitusta jatkamaan toimiaan rankaisemattomuuden torjumiseksi ja luomaan kansainväliselle selvitysryhmälle otolliset institutionaaliset edellytykset täyttää toimeksiantonsa sekä kehottaa kansainvälistä yhteisöä varmistamaan, että kyseiset toimet toteutetaan käytännössä;

7.   kehottaa painokkaasti Keski-Amerikan valtioita toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet naisiin kohdistuvan väkivallan tehokkaaksi torjumiseksi; kehottaa ryhtymään toimiin, jotta varmistetaan ihmisoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja ihmisen oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan amerikkalaisen julistuksen mukaisesti esimerkiksi varmistamalla väkivallan uhriksi joutuneille naisille ja heidän omaisilleen ilmainen oikeusapu; kehottaa Meksikon hallitusta jatkamaan peräkkäisten hallintojen asiassa toteuttamia tarmokkaita toimia;

8.   kehottaa Meksikon hallitusta ja Keski-Amerikan valtioita poistamaan kaikki naisia syrjivät säännökset kansallisesta lainsäädännöstään; tunnustaa Meksikon asiassa saavuttaman edistyksen sen hyväksyttyä liittovaltion lain syrjinnän ennaltaehkäisemisestä ja lopettamisesta ja yleisen lain naisten ja miesten tasa-arvosta; kehottaa kansallisia viranomaisia edistämään lainsäädäntöaloitteita, joissa perheväkivalta ja sukupuolinen häirintä työpaikalla ja kaikilla julkisen elämän aloilla määritellään rikoksiksi, sekä kehottaa niitä laatimaan toimintalinjoja ja lainsäädäntöä rankaisemattomuuden torjumiseksi ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi naismurhiin ja sen uhreihin liittyvien asioiden parissa työskentelevien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden muotoilemien suositusten ja johtopäätösten perusteella;

9.   kehottaa painokkaasti Meksikon ja Keski-Amerikan valtioiden hallituksia kunnioittamaan ja helpottamaan naismurhien uhrien omaisten sekä ihmisoikeuksien puolustajien tuesta vastaavien kansalaisjärjestöjen ja valtioista riippumattomien järjestöjen työtä luomalla tehokkaan todistajiensuojelujärjestelmän ja edistämällä uhrien omaisille tarkoitettuja hyvitysmekanismeja, joissa rahallisen korvauksen lisäksi annetaan psykologista tukea ja avustetaan oikeussuojan saamisessa, sekä käymään vuoropuhelua näiden kanssa ja tunnustamaan näiden ratkaisevan tärkeän tehtävän yhteiskunnassa;

10.   kehottaa painokkaasti Meksikon ja Keski-Amerikan valtioiden hallituksia varmistamaan työtä tekevien naisten oikeudet kansallisessa lainsäädännössään ja kaikilla hallitustasoilla sekä huolehtimaan siitä, että yritykset kunnioittavat sosiaalisen vastuunsa mukaisesti työntekijöidensä koskemattomuutta, turvallisuutta, fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja oikeuksia;

11.   kehottaa painokkaasti Belizen, Hondurasin ja Nicaraguan hallituksia ratifioimaan kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamisesta tehdyn yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan;

12.   kehottaa komissiota toimimaan niin, että voimassa oleviin ja neuvoteltaviin sopimuksiin sisällytetään molemminpuolinen velvoite perustaa ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen täytäntöönpanomekanismeja ja että kyseisen velvoitteen muotoilussa painotetaan jäsenvaltioiden, Meksikon ja Keski-Amerikan valtioiden allekirjoittamista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita, ottaen erityisesti huomioon naisten oikeuksien kunnioittamisen ja sukupuolten tasa-arvon, joista on säädetty kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamisesta tehdyssä yleissopimuksessa ja sen valinnaisessa pöytäkirjassa sekä ihmisen oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa amerikkalaisessa julistuksessa;

13.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita asettamaan yhteistyössään Meksikon ja Keski-Amerikan valtioiden kanssa etusijalle alueen oikeus- ja rangaistusjärjestelmän uudistamisen ja parantamisen, parhaiden käytäntöjen vaihdon edistämisen, valistuskampanjoiden käynnistämisen sekä uhrien, todistajien ja heidän omaistensa suojelujärjestelmien perustamisen erityisesti naismurhien ilmiantoja varten; katsoo, että kyseiseen yhteistyöhön voitaisiin ottaa mukaan muita osapuolia, muun muassa kansainvälinen työtoimisto ja OECD, jotta ohjelmia, joilla varmistetaan naisten turvallisuus, ihmisarvoiset työolosuhteet ja yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, laaditaan tarvittaessa;

14.   kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen käytettäviksi metodeiksi, josta keskustellaan muun muassa EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisessa edustajakokouksessa ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden välisessä huippukokouksessa Limassa toukokuussa 2008 sen määrittämiseksi, miten koordinoida EU:n eri aloitteet naismurhien ja niihin syyllistyneiden rankaisematta jäämisen ennaltaehkäisemiseksi yhteistyössä paikallisten instituutioiden ja järjestöjen kanssa, ja miten toteuttaa toimia niiden henkilöstön valistamiseksi sukupuolten tasa-arvoon ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvissä asioissa; kehottaa myös esittämään mainitunkaltaisia aloitteita säännöllisesti naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan käsiteltäviksi yhdessä suhteista Keski-Amerikan maihin vastaavan valtuuskunnan ja EU:n ja Meksikon parlamentaariseen sekavaliokuntaan osallistuvan valtuuskunnan kanssa;

15.   kehottaa komission Meksikon-lähetystöä panemaan mahdollisimman pian täytäntöön uuden ihmisoikeusohjelman, jolla jatketaan viime vuosina toteutettuja toimia kolmea toimintalinjaa noudattaen: ensiksi Meksikon lainsäädännön yhdenmukaistaminen ihmisoikeuksien alalla tehtyjen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti, toiseksi naisiin kohdistuvan väkivallan poistaminen ja kolmanneksi oikeusjärjestelmän uudistaminen;

16.   kehottaa komissiota osoittamaan ihmisoikeuksiin Meksikossa ja Keski-Amerikan valtioissa liittyville ohjelmille oman budjettikohdan kahdenväliseen yhteistyöhön osoitetussa talousarviossa, jotta niille varattuja vähäisiä rahoitusvaroja ei ylikuormitettaisi;

17.   kehottaa painokkaasti komissiota ja jäsenvaltioiden hallituksia varmistamaan, että poliittisessa vuoropuhelussa Meksikon ja Keski-Amerikan valtioiden hallitusten kanssa sekä vuoropuhelussa kansalaisyhteiskunnan kanssa käsitellään naisiin kohdistuvan väkivallan ongelmaa, erityisesti naismurhia, sekä uhrien omaisten ja tukijärjestöjen oikeutta saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi;

18.   pitää myönteisenä toimia sukupuolten tasa-arvon hyväksi ja kehottaa asiaankuuluvia yhteisön elimiä tukemaan alan jatkuvan vuoropuhelun ja myönteisten kokemusten vaihdon vakiinnuttamista sekä osallistumaan niihin; kehottaa kuitenkin komissiota lisäämään naismurhien, naisiin kohdistuvan väkivallan ja naisten syrjinnän painotusta maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa vuosiksi 2007–2013 sekä esittämään toimintasuunnitelman;

19.   kehottaa jäsenvaltioita tukemaan naisten ja miesten välisen syrjimättömyyden edistämistoimia ja osallistumaan alan parhaiden käytäntöjen vaihtoa edistävän rakenteellisen vuoropuhelun käynnistämiseen;

20.   kehottaa komissiota mahdollisimman pian täydentämään kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointia tulevan EY:n ja Keski-Amerikan valtioiden välisen assosiaatiosopimuksen neuvottelujen yhteydessä sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla, jonka tulokset otetaan huomioon jo neuvottelujen aikana;

21.   kehottaa komissiota tiedottamaan EY:n ja Keski-Amerikan valtioiden assosiaatiosopimusneuvottelujen edistymisestä ennen niiden päättymistä tai ainakin ennen Limassa järjestettävää EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden huippukokousta;

22.   kehottaa jäsenvaltioiden pysyviä edustustoja EU:ssa ja niiden lähetystöjä järjestämään naisiin kohdistuvan väkivallan eri muotoja ja erityisesti naismurhia globaalissa kontekstissa ja niiden rankaisemattomuutta koskevan pyöreän pöydän keskustelun, johon osallistuvat eri verkostot ja parlamenttien aloitteet, tutkimuskeskukset, ihmisoikeusjärjestöt, tasa-arvojärjestöt ja uhrien omaisten järjestöt;

23.   kehottaa suhteista Keski-Amerikan maihin vastaavaa valtuuskuntaa ja EU:n ja Meksikon parlamentaarista sekavaliokuntaa sisällyttämään järjestelmällisesti asianomaisten valtioiden parlamentteihin suuntautuvien vierailujensa ohjelmaan sukupuoleen liittyvää väkivaltaa, naismurhia ja niiden rankaisemattomuutta Meksikossa, Keski-Amerikassa ja Euroopassa koskevan asiakohdan sekä sisällyttämään sen myös Meksikon ja Keski-Amerikan valtioiden Eurooppaan suuntautuvien parlamenttivaltuuskuntien vierailuohjelmaan ihmisoikeustilanteen järjestelmällisen seuraamisen varmistamiseksi, kuten Euroopan parlamentin valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen vuonna 2006 hyväksymissä säännöissä edellytetään;

24.   ehdottaa, että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta, ihmisoikeuksien alivaliokunta ja asiasta vastaavat valtuuskunnat järjestävät ennen Limassa vuonna 2008 järjestettävää EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden huippukokousta yhteisen julkisen kuulemistilaisuuden, jossa arvioidaan toteutettuja toimia ja alalla perustettujen elinten kokemuksia osana naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista;

25.   kehottaa arvioimaan samassa yhteydessä kaikkia tapauksia, joissa uhrina on jäsenvaltion kansalainen;

26.   kehottaa painokkaasti kaikista tässä päätöslauselmassa mainituista syistä neuvostoa ja tulevia neuvoston puheenjohtajavaltioita antamaan naisten oikeuksia koskevia suuntaviivoja, joilla edistetään ratkaisevasti unionin ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden lujittumista;

27.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä Euroopan neuvostolle ja Meksikon yhdysvaltojen, Belizen, Guatemalan tasavallan, Costa Rican tasavallan, El Salvadorin tasavallan, Hondurasin tasavallan, Nicaraguan tasavallan sekä Panaman tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 276, 28.10.2000, s. 44. (2) EYVL L 63, 12.3.1999, s. 39. (3) Brenda Searlen tapauksessa vastaajien rikosprosessi kesti viisi vuotta ja päättyi vuonna 2007.