Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2007/2027(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0224/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0224/2008

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 09/07/2008 - 5.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0352

Hyväksytyt tekstit
WORD 80k
Keskiviikko 9. heinäkuu 2008 - Strasbourg Lopullinen painos
Kansallisen tuomarin asema Euroopan oikeuslaitoksessa
P6_TA(2008)0352A6-0224/2008

Euroopan parlamentin päätöslauselma 9. heinäkuuta 2008 kansallisen tuomarin asemasta Euroopan oikeuslaitoksessa (2007/2027(INI))

Euroopan parlamentti , joka

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 61 artiklan, jossa määrätään vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen asteittaisesta toteuttamisesta ja siihen sisältyvistä siviili- ja rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevista toimenpiteistä,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 5. marraskuuta 2004 Brysselissä hyväksymän Haagin ohjelman(1) vapauden, turvallisuuden ja oikeuden lujittamiseksi Euroopan unionissa sekä komission 10. toukokuuta 2005 antaman tiedonannon aiheesta "Haagin ohjelma: kymmenen painopistettä seuraaviksi viideksi vuodeksi – Kumppanuus Euroopan uudistamiseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla" (KOM(2005)0184),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston Laekenissa 14. ja 15. joulukuuta 2001 antaman julistuksen, jossa kehotetaan perustamaan nopeasti eurooppalainen verkosto edistämään oikeuslaitoksen palveluksessa olevien koulutusta oikeudellista yhteistyötä tekevien tahojen välisen keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi,

–   ottaa huomioon 10. syyskuuta 1991 antamansa päätöslauselman(2) Eurooppaoikeuden akatemian (Academy of European Law, ERA) perustamisesta ja 24. syyskuuta 2002 antamansa päätöslauselman Ranskan tasavallan aloitteesta neuvoston päätöksen tekemiseksi oikeuslaitoksen palveluksessa olevien koulutuksen eurooppalaisen verkoston perustamisesta(3) (European Judicial Training Network, EJTN),

–   ottaa huomioon komission 29. kesäkuuta 2006 antaman tiedonannon oikeusalan koulutuksesta Euroopan unionissa (KOM(2006)0356), 5. syyskuuta 2007 antaman tiedonannon "Tulosten Eurooppa – yhteisön lainsäädännön soveltaminen" (KOM(2007)0502) sekä 4. helmikuuta 2008 antaman tiedonannon EU:n oikeusalan politiikkaa ja käytänteitä käsittelevän keskustelufoorumin perustamisesta (KOM(2008)0038),

–   ottaa huomioon yhteisöjen tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan muuttamisesta 20. joulukuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/79/EY, Euratom(4) ja sitä seuranneet Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen muutokset, joilla otettiin käyttöön kiireellinen ennakkoratkaisumenettely,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä tulevassa sopimuksessa olevat 81 artiklan 2 kohdan h alakohdan ja 82 artiklan 1 kohdan c alakohdan, sellaisina kuin ne on lisätty siihen Lissabonin sopimuksella, ja jotka luovat oikeudellisen perustan oikeusalan ammattilaisten kouluttamiseen tähtääville toimenpiteille,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A6-0224/2008),

A.   ottaa huomioon, että tätä päätöslauselmaa varten vuoden 2007 jälkimmäisellä puoliskolla tehdyssä tutkimuksessa korostetaan, että:

   kansallisten tuomareiden yhteisön oikeuden(5) tuntemuksessa on merkittäviä eroja Euroopan unionin alueella ja tuomareiden yhteisön oikeuden tuntemus on osittain hyvin rajallista,
   kansallisten tuomareiden kielitaitoa on kiireellisesti parannettava,
   kansallisilla tuomareilla on vaikeuksia saada yksityiskohtaista tai ajan tasalla olevaa tietoa yhteisön oikeudesta,
   on tarpeellista parantaa ja tehostaa kansallisten tuomarien peruskoulutusta ja elinikäistä oppimista yhteisön oikeuden alalla,
   tuomarien ennakkoratkaisumenettelyn tuntemus on puutteellista ja kansallisten tuomarien ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen välistä vuoropuhelua tulee vahvistaa,
   monet tuomarit pitävät yhteisön oikeutta liian monimutkaisena ja vaikeasti tulkittavana,
   on tärkeää varmistaa, että kansalliset tuomarit pystyvät paremmin soveltamaan yhteisön oikeutta,

B.   katsoo, että oikeusalan koulutuksen järjestäminen ja eurooppalaisen ulottuvuuden sisällyttäminen koulutukseen on ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla; ottaa huomioon, että edellä mainittuun Haagin ohjelmaan sisältyy Eurooppa-neuvoston lausuma, jonka mukaan "EU-tietous olisi järjestelmällisesti sisällytettävä oikeusviranomaisten koulutukseen"(6) ; katsoo, että oikeusalan ammattilaisten koulutus kussakin jäsenvaltiossa on kuitenkin Euroopan unionin toimielinten ja kunkin jäsenvaltion yhteinen huolenaihe,

C.   katsoo, että yhteisön oikeutta ei tule mieltää yksinomaan valikoituneille asiantuntijoille tarkoitetuksi alaksi ja että tämän alan koulutusmahdollisuuksia ei tule rajoittaa ylempien oikeusasteiden tuomareihin, vaan koulutusmahdollisuudet olisi ulotettava koskemaan tasapuolisesti tuomareita oikeuslaitoksen kaikilla tasoilla,

D.   katsoo, että tietyt yhteisön taloudellisesti tukemat elimet ovat yhä menestyksekkäämpiä ja tarjoavat koulutusta jo lukuisille tuomareille ja valtionsyyttäjille,

E.   katsoo, että kielitaidolla on ratkaiseva merkitys asianmukaisen oikeudellisen yhteistyön varmistamisessa etenkin siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, tuomarien välistä suoraa yhteydenpitoa edellyttävillä aloilla sekä sen varmistamisessa, että tuomarit voivat osallistua vaihto-ohjelmiin,

F.   katsoo, että ennakkoratkaisumenettelyn keskimääräinen kestoaika tällä hetkellä on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen jatkuvista ponnisteluista huolimatta liian pitkä ja vähentää huomattavasti menettelyn kiinnostavuutta kansallisten tuomareiden silmissä,

G.   ottaa huomioon, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on katsonut, että jäsenvaltioiden tehtävänä on luoda oikeusturvajärjestelmä, jonka avulla varmistetaan tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden kunnioittaminen yksilölle yhteisön oikeusjärjestyksen mukaan kuuluvien oikeuksien osalta(7) ,

H.   katsoo, että minkään tässä päätöslauselmassa mainitun asian ei tule vaikuttaa tuomarien eikä kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuuteen Euroopan neuvoston ministerineuvoston antaman suosituksen N:o R(94)12 ja vuonna 1998 hyväksytyn tuomarien ohjesääntöä koskevan eurooppalaisen peruskirjan mukaisesti,

Kansallinen tuomari yhteisön oikeuden ensimmäisenä tuomarina

1.   panee merkille, että Euroopan yhteisö on oikeusyhteisö(8) ; panee merkille, että yhteisön oikeus jää kuolleeksi kirjaimeksi, jos sitä ei sovelleta asianmukaisesti jäsenvaltioissa kansallisten tuomareiden toimesta, jotka ovat näin ollen Euroopan unionin oikeusjärjestyksen kulmakiviä ja joilla on erittäin tärkeä ja ehdottoman välttämätön tehtävä Euroopan yhteisen oikeusjärjestyksen luomisessa, myös kun otetaan huomioon yhteisön lainsäätäjän äskettäiset saavutukset(9) siinä, että kansallisten tuomareiden osallisuutta yhteisön oikeuden soveltamiseen on lisätty ja heille on annettu siinä enemmän vastuuta;

2.   on tyytyväinen komission tunnustukseen, jonka mukaan kansallisilla tuomareilla on yhteisön oikeuden noudattamisen varmistamisessa tärkeä rooli, joka toteutuu käytännössä esimerkiksi yhteisön oikeuden ensisijaisuusperiaatteen, välittömän vaikutuksen ja yhtenäisen tulkinnan sekä yhteisön oikeuden rikkomistapauksissa kyseeseen tulevan jäsenvaltion korvausvastuun kautta; kehottaa komissiota jo olemassa olevien alakohtaisten aloitteiden lisäksi jatkamaan pyrkimyksiään tällä saralla; pyytää lisäksi komissiota jatkamaan viivytyksettä toimenpiteitään kansallisten viranomaisten toimesta tehtyjä yhteisön oikeuden rikkomisia käsittelevän tiedotteen julkaisemiseksi;

Kieleen liittyvät asiat

3.   katsoo, että kieli on oikeusalan ammattilaisten pääasiallinen työväline; katsoo, että kansallisten tuomareiden vieraiden kielten taidon tämänhetkinen taso yhdistettynä yhteisön oikeuden tuntemuksen tämänhetkiseen tasoon ei rajoita vain yksittäisiin säädöksiin perustuvan oikeudellisen yhteistyön mahdollisuuksia vaan myös keskinäisen luottamuksen kehittymistä, acte clair -opin asianmukaista käyttöä ja vaihto-ohjelmiin osallistumista; pyytää kaikkia oikeusalan koulutuksessa osallisina olevia tahoja kiinnittämään erityistä huomiota tuomareiden kielikoulutukseen;

4.   toteaa, että yhteisön oikeuden soveltaminen on suuri haaste kansallisille tuomareille, erityisesti Euroopan unioniin toukokuussa 2004 tai sen jälkeen liittyneiden jäsenvaltioiden tuomareille, ja tästä syystä on vastaavasti tehostettava toimia, joilla edistetään tuomareiden koulutusta näissä jäsenvaltioissa;

5.   on lisäksi sitä mieltä, että yhteisön lainsäätäjä on hyväksyessään lainvalintasääntöjä sisältäviä säännöksiä tehnyt tietoisen poliittisen valinnan, jonka todennäköisenä seurauksena on ulkomaisen oikeuden soveltaminen kansallisissa tuomioistuimissa mahdollisesti myös vertailevaa lähestymistapaa käyttäen; katsoo, että nämä asiat yhdessä puhuvat kielikoulutuksen lisäämisen puolesta;

6.   katsoo, että on yleisen edun mukaista parantaa oikeusalan ammattilaisten kielitaitoa jäsenvaltioissa; pyytää tästä syystä jäsenvaltioita varmistamaan, että kyseinen koulutus on maksutonta ja helposti saatavilla, ja selvittämään mahdollisuutta, voisivatko tuomarit opiskella vierasta kieltä jäsenvaltiossa, jossa sitä puhutaan, esimerkiksi oikeusalan vaihto-ohjelmiin osallistumisen yhteydessä;

7.   katsoo, että tieteellisen kirjallisuuden saatavuus tuomarin äidinkielellä on tärkeä tekijä yhteisön oikeuden paremman ymmärtämisen kannalta, ja panee merkille, että tietyillä Euroopan unionin virallisilla kielillä on julkaistu vain niukasti yhteisön oikeutta käsittelevää erikoiskirjallisuutta esimerkiksi kansainvälisen yksityisoikeuden kysymyksistä, ja että tällä tosiseikalla on mahdollisesti vakavat seuraukset oikeudellisten perinteiden kirjoa kuvastavan yhteisen oikeusjärjestyksen rakentamiselle; pyytää tästä syystä komissiota tukemaan erikoiskirjallisuuden kehittämistä erityisesti vähemmän puhutuilla virallisilla kielillä;

Merkityksellisten oikeuslähteiden saatavuus

8.   panee merkille, että täydellistä ja ajan tasalla olevaa tietoa yhteisön oikeudesta ei ole järjestelmällisellä ja asianmukaisella tavalla monien kansallisten tuomareiden saatavilla, ja että yhteisön oikeus on aika ajoin heikosti esillä kotimaisissa virallisissa lehdissä, lakikokoelmissa, lainselitysteoksissa, aikakauslehdissä ja oppikirjoissa, ja se perustuu vaihtelevan tasoisiin käännöksiin; pyytää jäsenvaltioita tehostamaan ponnistelujaan tällä alueella;

9.   on sitä mieltä, että tehokkaan oikeudellisen yhteistyön mahdollistava Euroopan oikeudellinen alue edellyttää eurooppaoikeuden tuntemuksen lisäksi yleistietoa muiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä; korostaa ulkomaisen oikeuden käsittelyssä esiintyviä epäjohdonmukaisuuksia Euroopan unionin alueella ja katsoo, että tähän tärkeään asiaan tulisi paneutua tulevaisuudessa; panee tässä yhteydessä merkille komission lähestyvän horisontaalisen tutkimuksen ulkomaisen oikeuden käsittelystä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa ja kansainvälistä yksityisoikutta käsittelevän Haagin konferenssin luoman viitekehyksen puitteissa meneillään olevan tutkimuksen;

10.   on tyytyväinen komission aikomukseen tukea kansallisten tuomioistuinten antamia yhteisön oikeutta koskevia tuomioita sisältävien kansallisten tietokantojen parempaa saatavuutta; katsoo, että tietokantojen tulisi olla mahdollisimman täydellisiä ja käyttäjäystävällisiä; on lisäksi sitä mieltä, että yleissopimukset ja tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettu neuvoston asetus olisivat hyvä esimerkki eurooppalaisten tietokantojen tarpeellisuudesta ottaen huomioon, että kansalliset tuomarit käyttävät niitä toistuvasti;

11. on sitä mieltä, että jokaisella kansallisella tuomarilla tulee olla mahdollisuus käyttää tietokantoja, jotka sisältävät kaikista jäsenvaltioista saapuneet vireillä olevat ennakkoratkaisupyynnöt; pitää yhtä hyödyllisenä myös ennakkoratkaisupyynnön esittäneiden kansallisten tuomioistuinten tuomioiden julkaisemista, jota on jo käsitelty Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen muistiossa kansallisten tuomioistuinten ennakkoratkaisupyyntöjen tekemisestä(10) ;
12. katsoo yhteisön oikeutta käsittelevän runsaan Internet-aineiston huomioon ottaen, että tuomareita on koulutettava oikeuden sisältöön liittyvien kysymysten lisäksi myös ajan tasalla olevien oikeuslähteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen;
13. on tyytyväinen komission sitoumukseen julkaista kansalaisille tarkoitettuja tiivistelmiä yhteisön lainsäädännöstä, ja katsoo, että myös tällaiset ei-oikeudelliset tiivistelmät voivat auttaa oikeusalan ammattilaisia saamaan merkityksellistä tietoa nopeammin;
14. rohkaisee verkko-opetustyökalujen kehittämistä ja verkko-oppimiseen (e-learning) liittyviä aloitteita, jotka tulisi nähdä tuomareiden ja kouluttajien henkilökohtaisia tapaamisia täydentäviksi välineiksi, vaikka ne eivät voi olla ainoita koulutusmenetelmiä;
Kohti järjestelmällisempää oikeusalan koulutuksen viitekehystä Euroopan unionissa

15.   pyytää, että kaikkien oikeuslaitoksen jäsenten kansallisen tason koulutuksessa

   EU-osuus olisi sisällytettävä järjestelmällisesti koulutukseen ja ammattiin pääsemiseksi vaadittavaan tutkintoon,
   sitä olisi painotettava aikaisimmasta mahdollisesta vaiheesta lähtien keskittäen huomion nousujohteisesti käytännönläheisiin näkökohtiin,
   siinä olisi käsiteltävä myös kotimaiselle oikeusjärjestelmälle mahdollisesti tuntemattomia mutta yhteisön oikeuden kannalta tärkeitä tulkintamenetelmiä ja oikeusperiaatteita;

16.   panee merkille oikeusviranomaisille tarkoitetun vaihto-ohjelman kasvavan menestyksen; rohkaisee EJTN:ää mahdollistamaan vaihto-ohjelmaan osallistumisen mahdollisimman monelle tuomarille ja varmistamaan, että riittävästi tuomareita siviili-, kauppa- ja hallinto-oikeuden alalta pääsee mukaan ohjelmaan; on tyytyväinen EJTN:n toimenpiteisiin kielikoulutuksen suhteen ja vaihto-ohjelman ulottamiseen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, Eurojust-yksikköön ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen;

17.   katsoo, että kansallisten tuomareiden mahdollisuus osallistua perus- ja jatkokoulutukseen on suuri logistinen ja taloudellinen kysymys jäsenvaltioille; katsoo, että koulutuksesta yhteisön oikeuden alalla aiheutuvien kustannusten ei periaatteessa tulisi jäädä tuomarien maksettavaksi; pyytää komissiota antamaan parlamentille kunkin jäsenvaltion osalta arvion kustannuksista, jotka aiheutuvat sijaisten järjestämisestä vaihto-ohjelmaan osallistuville tuomareille;

18.   ottaa huomioon, että komissio tunnustaa, että EJTN:llä on tosiasiassa monopoliasema vaihto-ohjelman tarjoamisessa Euroopan oikeusviranomaisille; kehottaa komissiota varmistamaan, että menettelyt, joita EJTN soveltaa vaihto-ohjelman rahoitukseen, vastaavat tätä monopoliasemaa; kehottaa erityisesti valtavirtaistamaan nämä menettelyt sen varmistamiseksi, että varat ovat käytettävissä ajoissa, jotta EJTN voi huolehtia sellaisen tehokkaan ohjelman järjestämisestä ja toteuttamisesta, joka vastaa osallistuvien kansallisten oppilaitosten, kansainvälisten elinten sekä tuomareiden ja syyttäjien odotuksia ja sitoumuksia; katsoo, että jos näin ei tapahdu, vaihto-ohjelman luotettavuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi, mistä aiheutuu vahinkoa ohjelmasta kiinnostuneille kansallisille tuomareille ja syyttäjille sekä eurooppalaisen tuomarikunnan keskinäisen luottamuksen edistämiselle;

19.   panee merkille komission arvion, jonka mukaan sopivin keino koulutuksen edistämiseen Euroopan oikeudellisella alueella on tällä hetkellä taloudellisen tuen myöntäminen eri elimille perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelmasta vuosiksi 2007–2013, jonka päätyttyä kysymys Euroopan oikeusalan koulutusrakenteen kehittämisestä kohti uutta muotoa voitaisiin nostaa uudelleen esiin;

20.   pyytää komissiota arvioimaan perusteellisesti kyseisen puiteohjelman tuloksia ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon tämän päätöslauselman sekä laatimaan uusia ehdotuksia kehittääkseen ja monipuolistaakseen toimia, joilla edistetään tuomareiden koulutusta;

21.   katsoo kuitenkin, että aika on kypsä oikeusalan koulutusta Euroopan unionin tasolla koskevan kysymyksen käytännölliselle ja institutionaaliselle ratkaisulle, jossa hyödynnetään olemassa olevat rakenteet välttäen samalla ohjelmien ja rakenteiden tarpeettoman toistamisen; pyytää tästä syystä Euroopan oikeusalan koulutusverkostoon perustuvan European Judicial Academy -oppilaitoksen ja Academy of European Law -koulutusorganisaation perustamista; pyytää, että ratkaisussa huomioidaan European Police College -verkoston ylläpitämisestä saatu oleellinen kokemus;

22.   katsoo, että kansalliset tuomarit eivät voi omaksua passiivista suhtautumistapaa yhteisön oikeuteen, mikä myös on selvästi osoitettu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä, joka koskee kansallisten tuomioistuinten omasta aloitteestaan esiin tuomia yhteisön oikeuden kysymyksiä(11) ;

23.   pyytää, että oikeuslaitoksen palvelukseen hakeutuvien koulutusta olisi vahvistettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja noudattaen vastaavasti edellä olevia ehdotuksia, jotka koskevat kansallisia tuomareita;

Kansallisten tuomareiden ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen välisen vuoropuhelun lisääminen

24.   katsoo, että ennakkoratkaisumenettely muodostaa olennaisen takeen yhteisön oikeusjärjestyksen yhtenäisyydelle ja yhteisön oikeuden yhdenmukaiselle soveltamiselle;

25.   pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta ja kaikkia asianomaisia tahoja pyrkimään edelleen lyhentämään ennakkoratkaisumenettelyn keskimääräistä kestoa ja siten vahvistamaan kansallisten tuomareiden kiinnostusta tätä ratkaisevaa vuoropuhelun mahdollisuutta kohtaan;

26.   kehottaa komissiota tutkimaan, muodostaako jokin kansallinen menettelysääntö jossakin jäsenvaltiossa todellisen tai mahdollisen esteen minkä tahansa tuomioistuimen mahdollisuudelle esittää ennakkoratkaisupyyntö EY:n perustamissopimuksen 234 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti, ja puuttumaan määrätietoisesti tällaisten esteiden muodostamaan yhteisön oikeuden rikkomiseen;

27.   katsoo, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan rajoitukset, jotka liittyvät erityisesti EY:n perustamissopimuksen IV osastoon, muodostavat tarpeettoman haitan yhteisön oikeuden yhdenmukaiselle soveltamiselle näillä aloilla ja antavat negatiivisia viestejä suurelle osalle kyseisten asioiden kanssa tekemisissä olevista tuomareista tehden suoran yhteyden muodostamisen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen mahdottomaksi ja saaden aikaan tarpeettomia viivästyksiä;

28.   pitää valitettavana, että Lissabonin sopimukseen liitetyn siirtymämääräyksiä koskevan pöytäkirjan 10 artiklassa määrätään, että yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevissa asioissa, sellaisena kuin se hyväksyttiin ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, pysyy viiden vuoden siirtymäkauden ajan samana kuin nykyisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisesti; panee kuitenkin tyytyväisenä merkille hallitustenvälisen konferenssin julistuksen kyseisestä pöytäkirjan artiklasta ja pyytää neuvostoa ja komissiota tästä syystä painokkaasti omaksumaan parlamentin kannan ja hyväksymään uudestaan ne poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevat säädökset, jotka hyväksyttiin ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa;

29.   on kiireellisen ennakkoratkaisumenettelyn käyttöön ottamisen vuoksi samaa mieltä neuvoston kanssa siitä, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen on tärkeää antaa ohjeita, joihin kansalliset tuomarit voivat tukeutua harkitessaan kiireellisen ennakkoratkaisupyynnön tekemistä;

30.   pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuinta harkitsemaan kaikkia mahdollisuuksia ennakkoratkaisumenettelyn parantamiseen keinoilla, jotka lisäisivät ennakkoratkaisupyynnön tehneen tuomarin osallistumista menettelyyn, kuten paremmat mahdollisuudet ennakkoratkaisupyynnön käsittelyyn ja osallistuminen suulliseen käsittelyyn;

31.   katsoo, että hajautuneessa ja kypsässä yhteisön oikeusjärjestyksessä kansallisia tuomareita ei tule väheksyä, vaan heille tulee antaa enemmän vastuuta ja heitä tulee rohkaista tehtävässään yhteisön oikeuden ensimmäisinä tuomareina; kehottaa tästä syystä harkitsemaan niin sanottua vihreän valon järjestelmää, jossa kansalliset tuomarit sisällyttäisivät vastausehdotuksensa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle osoittamiinsa ennakkoratkaisukysymyksiin, jonka jälkeen Euroopan yhteisöjen tuomioistuin päättäisi annetun ajan sisällä, hyväksyykö se ehdotetun tuomion vai muuttaako se sitä toimien tavallaan muutoksenhakutuomioistuimena;

Paremmin kansallisten tuomareiden sovellettavaksi soveltuvat lait

32.   panee merkille Euroopan unionin oikeusalan politiikkaa ja käytänteitä käsittelevän keskustelufoorumin perustamisen ja pyytää komissiota varmistamaan, että foorumi toteuttaa tehtävänsä avoimella tavalla; panee merkille komission sitoumuksen raportoida säännöllisesti sekä parlamentille että neuvostolle;

33.   vaatii selkeämpää kieltä yhteisön lainsäädännössä ja suurempaa terminologista yhtenäisyyttä säädösten välille; tukee erityisesti hanketta, joka koskee Euroopan sopimusoikeuden yhteistä viitekehystä parempana lainsäädäntövälineenä;

34.   tukee vahvasti komission näkemystä, jonka mukaan jäsenvaltiot tuottavat järjestelmällisesti vastaavuustaulukoita siitä, kuinka yhteisön direktiivejä pannaan täytäntöön kansallisilla säädöksillä; on yhtä mieltä siitä, että tämänkaltaisten taulukoiden avulla saadaan arvokasta tietoa vähäisillä kustannuksilla ja työtaakalla; katsoo lisäksi, että vastaavuustaulukot lisäävät yhteisön oikeuden täytäntöönpanon avoimuutta ja antavat kansallisille tuomareille ja heitä edeltäville osapuolille realistisen mahdollisuuden nähdä, onko yhteisön oikeus tietyn kansallisen säädöksen takana ja tarkistaa, onko direktiivi saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista oikeusjärjestystä;

o
o   o

35.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle ja Euroopan oikeusasiamiehelle.

(1) EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1.
(2) EYVL C 267, 14.10.1991, s. 33.
(3) EUVL C 273 E, 14.11.2003, s. 99.
(4) EUVL L 24, 29.1.2008, s. 42.
(5) Tässä päätöslauselmassa viittauksilla yhteisön oikeuteen tarkoitetaan myös Euroopan unionin oikeutta.
(6) EUVL C 53, 3.3.2005, s. 1.
(7) Asia C-50/00 P, Union de Pequeños Agricultores, Kok. 2002, s. I-6677, tuomion 41 kohta.
(8) Asia 294/83, Parti écologiste "Les Verts" v. parlamentti, Kok. 1986, s. 1339, Kok. Ep. VIII, s. 551, tuomion 23 kohta.
(9) Ks. esimerkiksi neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta, (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).
(10) EUVL C 143, 11.6.2005, s. 1, 31 kohta.
(11) Asia C-312/93, Peterbroeck, Kok. 1995, s. I-4599; asia C-473/00, Cofidis, Kok. 2002, s. I-10875 ja asia C-168/05, Mostaza Claro, Kok. 2006, s. I-10421.

Päivitetty viimeksi: 7. huhtikuuta 2009Oikeudellinen huomautus