Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2543(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B7-0151/2010

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 10/03/2010 - 7.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0053

Hyväksytyt tekstit
PDF 127kWORD 54k
Keskiviikko 10. maaliskuuta 2010 - Strasbourg
EU 2020 - 11. helmikuuta 2010 pidetyn Eurooppa-neuvoston epävirallisen kokouksen seuranta
P7_TA(2010)0053RC-B7-0151/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. maaliskuuta 2010 Eurooppa 2020 -strategiasta

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 11. helmikuuta 2010 pidetyn Eurooppa-neuvoston epävirallisen kokouksen,

–   ottaa huomioon komission käynnistämän, Eurooppa 2020 -strategiaa koskevan kuulemisen ja sen tulokset (SEK(2010)0116),

–   ottaa huomioon komission teettämän Lissabonin strategian arvioinnin (SEK(2010)0114,

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston asiakirjan ”Seven steps to deliver on the European strategy for growth and jobs”,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan,

A.   katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian olisi palveltava talouskasvun ja työpaikkojen luomista, koska bkt:n romahtaminen neljällä prosentilla, teollisen tuotannon supistuminen ja yli 23 miljoonan naisen ja miehen työttömyys merkitsevät inhimillistä ja taloudellista katastrofia,

B.   katsoo, että Lissabonin strategialla ei päästy haluttuihin tavoitteisiin, mikä johtui heikoista hallintorakenteista, vastuun puuttumisesta, erittäin monimutkaisesta tavoitteesta, jossa keskityttiin liian moneen asiaan, liiallisesta kunnianhimoisuudesta sekä selkeyden, yksittäisen keskipisteen ja avoimuuden puutteesta, ja pitää siksi Eurooppa 2020 -strategiaa koskevaa komission ehdotusta, sen tavoitteita ja järjestelmää myönteisinä,

Yleisiä huomioita

1.   uskoo, että Eurooppa 2020 -strategialla on reagoitava tehokkaasti talous- ja rahoituskriisiin ja luotava Euroopan unionin elpymiseen uutta kunnianhimoa ja eurooppalaista johdonmukaisuutta ottamalla käyttöön kansallisia ja eurooppalaisia välineitä ja sovittamalla ne yhteen;

2.   ottaa huomioon, että liian moni edeltävän Lissabonin strategian eurooppalaisista tavoitteista jäi saavuttamatta, ja pitää siksi myönteisenä Eurooppa-neuvoston päätöstä, että määritellään vähemmän tavoitteita, joista tehdään selkeämpiä, realistisempia ja määrällisesti paremmin arvioitavia;

Sosiaalinen markkinatalous

3.   uskoo, että sekä miesten että naisten kestävä ja laadukas täystyöllisyys on tärkeä tavoite, johon päästään ainoastaan siten, että Euroopan unionin toimielimet ja jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat uudistukset;

4.   panee merkille, että työttömyys on keskeinen kysymys kriisin yhteydessä käytävissä keskusteluissa; uskoo, että voidakseen paneutua täysin suureen ja kasvavaan työttömyyteen EU:n on toteutettava kunnianhimoinen sosiaalinen ohjelmansa, johon sisältyvät toimet pidemmän ja terveellisemmän elämän edistämiseksi, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi, työntekijöiden auttamiseksi työelämän ja hoitovelvollisuuksien yhdistämisessä, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi, elinikäisen oppimisen edistämiseksi, syrjinnän torjumiseksi ja sukupuolten tasa-arvon ja sen valtavirtaistamisen sekä työntekijöiden oikeuksien ja hyvien työolojen edistämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita hoitamaan työttömyyttä luomalla lisää koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksia nuorille ja suojaamaan heitä samalla epäreiluilta työllistämiskäytänteiltä;

5.   korostaa, että EU:n on suuren ja kasvavan työttömyyden hoitamiseksi toteutettava kunnianhimoinen sosiaalinen ohjelmansa ja vahva sukupuolten tasa-arvoa koskeva strategia ja integraatiopolitiikka;

6.   uskoo, että EU:n on luotava osallistavat ja kilpailukykyiset työmarkkinat uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmiä ja lisäämällä työnantajien joustavuutta sekä myöntämällä työttömille lyhytaikaisia etuuksia ja tukemalla uudelleen työllistämistä;

7.   kehottaa EU:ta helpottamaan kaikkien kansalaisten vapaata liikkuvuutta, työntekijät, ammatinharjoittajat, liikemiehet, tutkijat, opiskelijat ja eläkeläiset mukaan luettuina;

8.   kehottaa EU:ta kartoittamaan mahdollisia eurooppalaisia järjestelmiä, joilla tuetaan osaamisen siirtymistä, estetään eurooppalainen aivovienti ja edistetään asiantuntijuutta sekä luodaan johtavien yliopistojen verkko kansainvälisellä tasolla; katsoo, että tätä olisi edistettävä viidennen vapaan liikkuvuuden, tietämyksen vapaan liikkuvuuden avulla;

9.   pahoittelee, että alkuperäisissä esityksissä Eurooppa 2020 -strategiaksi ei mainittu lainkaan maatalousalaa, vaikka maataloudella on mahdollisuudet myötävaikuttaa aktiivisesti strategian keskeisistä haasteista selviämiseen; on vakuuttunut siitä, että maa- ja metsätalous voivat oikean poliittisen järjestelmän ja asianmukaisten budjettivarojen turvin olla merkittävässä asemassa kokonaisvaltaisessa eurooppalaisessa strategiassa, jolla pyritään turvaamaan talouden elvyttämistä ja ilmastoa koskevien tavoitteiden saavuttaminen ja edistämään samalla EU:n ja koko maailman elintarviketurvaa, ja kasvun ja työpaikkojen luomista;

Vahva eurooppalainen hallintotapa menestyksekästä 2020-strategiaa varten

10.   uskoo, että Eurooppa 2020 -strategian olisi tarjottava kunnianhimoinen, johdonmukaisempi ja tavoitteisiin perustuva lähestymistapa talouskriisiin, jotta päällekkäisistä strategioista, kuten kestävän kehityksen strategiasta ja vakaus- ja kasvusopimuksesta, tulisi johdonmukaisempia ja jotta ne auttaisivat oikeudenmukaisen, kestävän ja vauraan Euroopan kehittämisessä;

11.   katsoo, että Lissabonin strategia epäonnistui, koska jäsenvaltiot eivät sitoutuneet siihen eivätkä tunteneet sitä omakseen, mikä johti sovittujen toimintaohjelmien toteuttamisen epäonnistumiseen, ja koska EU:n tasolla ei ollut tehokkaita aloitteita ja sitovia välineitä;

12.   kehottaa Eurooppa-neuvostoa hylkäämään avoimen koordinointimenetelmän, joka perustuu talouspolitiikan saralla parhaiden käytänteiden vaihtamiseen ja vertaispainostukseen; kannustaa komissiota käyttämään kaikkia Lissabonin sopimuksen artikloja, kuten 121, 122, 136, 172, 173 ja 194 artiklaa, koordinoidakseen jäsenvaltioiden talousuudistuksia ja toimintasuunnitelmia;

13.   korostaa, että komission olisi laadittava esteitä koskeva tulostaulu ja ehdotettava päähaittoja koskevia toimia sisämarkkinoiden loppuun saattamiseksi;

14.   pyytää komissiota ehdottamaan toissijaisuusperiaatetta noudattaen uusia toimenpiteitä, kuten asetuksia ja direktiivejä sekä mahdollisia seuraamuksia jäsenvaltioille, jotka eivät toteuta Eurooppa 2020 -strategiaa, ja kannustimia jäsenvaltioille, jotka toteuttavat sitä;

15.   muistuttaa, että niin komissio kuin Eurooppa-neuvosto ovat korostaneet parlamentin ratkaisevaa asemaa Eurooppa 2020 -strategiassa, ja niiden olisi siksi kunnioitettava parlamentin oikeuksia ja esitettävä vuosittaiset poliittiset suositukset parlamentille ennen kuin Eurooppa-neuvosto tekee päätöksiä; kehottaa neuvostoa ja komissiota tunnustamaan parlamentin avainroolin Eurooppa 2020 -strategian toteuttamisessa; katsoo, että olisi laadittava toimielinten välinen sopimus, jossa määritellään ja virallistetaan demokraattinen ja tehokas etenemistapa ja jossa neuvoston olisi sitouduttava pidättymään strategian muuttamisesta lähivuosina, jos se ei ole ensin kuullut parlamenttia virallisesti;

16.   korostaa kansallisten parlamenttien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän yhteistyön parantamista; katsoo, että useampien toimijoiden mukaan ottamisella lisätään kansallisten hallintojen tulospaineita;

17.   katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tiiviissä yhteistyössä komission kanssa laadittava kansallisia toimintasuunnitelmia, joissa on määritelty enimmäis- ja vähimmäisarvot niiden talouksien tiettyjä makrotaloudellisia näkökohtia varten;

18.   ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin on antanut kielteisen lausunnon tavasta, jolla komissio ja jäsenvaltiot ovat toteuttaneet EU:n talousarviota; katsoo, että koska jäsenvaltiot hallinnoivat 80 prosenttia Euroopan talousarviosta, komission olisi painostettava niitä ottamaan vastuuta varojen asianmukaisesta käytöstä ja harkittava taloudellisia seuraamuksia, mikäli jäsenvaltiot kieltäytyvät yhteistyöstä;

19.   katsoo, että jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava, miten ne ovat käyttäneet eurooppalaisia varoja Eurooppa 2020 -strategian eri tavoitteiden saavuttamiseksi, ja että EU-rahoituksen ehtona olisi oltava tuloksien aikaan saaminen ja yhdenmukaisuus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kanssa;

Euron vahvuuden suojeleminen tehostamalla rahoitusvalvontaa

20.   korostaa, että budjettien vakauttamistoimia ja talouspolitiikkoja on koordinoitava tiiviisti kasvun vauhdittamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi ja jotta jatkossa euron vakaus voidaan varmistaa; katsoo, että jäsenvaltioiden on noudatettava Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerejä säilyttäen samalla tasapainon kansallisen budjettivajeen, investointien ja sosiaalisten tarpeiden välillä;

21.   katsoo, että useiden euroalueen jäsenvaltioiden kyvyttömyys noudattaa Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerejä osoittaa, että rahaliittoon kuuluvien maiden välistä taloudellista koordinaatiota on vahvistettava; on sitä mieltä, että euroalueen ongelmat edellyttävät eurooppalaista ratkaisua, ja pitää valitettavana euron vakauden varmistamiseen tähtäävien mekanismien puuttumista;

22.   toteaa, että spekulatiiviset hyökkäykset talousvaikeuksiin ajautuneita maita vastaan pahentavat entisestään niiden taloudellisia ongelmia ja aiheuttavat sen, että rahan lainaaminen on niille hyvin kallista;

23.   painottaa tarvetta luoda yksi eurooppalainen mikro- ja makrotason vakaudenvalvontajärjestelmä, jolla varmistetaan tehokas valvonta ja estetään tulevat kriisit; painottaa tarvetta luoda tehokas eurooppalainen pankkijärjestelmä, joka kykenee rahoittamaan reaalitaloutta ja varmistamaan, että Eurooppa säilyttää asemansa yhtenä johtavista rahoituskeskuksista ja talouksista maailmassa; korostaa, että valvonta ei voi olla enää pelkästään kansallinen kysymys, koska markkinat ovat kansainväliset ja rahoituslaitokset toimivat rajojen yli;

Sisämarkkinoiden mahdollisuuksien vapauttaminen

24.   toteaa, että yhtenäismarkkinat myötävaikuttavat suuresti eurooppalaiseen hyvinvointiin ja pitää tervetulleena sitä, että Mario Montille on annettu tehtäväksi esittää uusia ja tasapainoisia ajatuksia Euroopan yhtenäismarkkinoiden elvyttämiseksi, katsoo, että koska sisämarkkinat ovat Eurooppa 2020 -strategian keskeinen osatekijä, neuvoston ja komission olisi annettava ehdotuksia sisämarkkinoiden toteuttamisen päätökseen saamiseksi;

25.   panee merkille, että eräät hallitukset harjoittavat taloudellista protektionismia, joka uhkaa purkaa 50-vuotisen taloudellisen yhdentymisen ja solidaarisuuden tulokset;

26.   muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että ne voivat käyttää tiiviimmän yhteistyön menetelmää aloilla, joilla neuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan;

27.   katsoo, että on olennaisen tärkeää toteuttaa energian sisämarkkinat, jotta varmistetaan talouskasvu, uusiutuvien energialähteiden integrointi ja toimitusvarmuus; katsoo, että kestävillä vähähiilisillä energialähteillä pitäisi olla tärkeä asema EU:n energiamuotojen yhdistelmässä;

28.   katsoo, että Euroopan teollisuuden olisi pyrittävä hyötymään johtavasta roolistaan kestävän talouden ja vihreän liikenteen teknologioiden alalla käyttämällä hyväkseen vientimahdollisuutensa; katsoo, että näin vähennettäisiin samalla raaka-aineriippuvuutta ja helpotettaisiin tarvittavien 20-20-20–ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista; korostaa kuitenkin, että EU:n talous tarvitsee riittävästi korkean teknologian raaka-aineita tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

Pienten ja keskisuurten yritysten ja työpaikkojen tukeminen

29.   katsoo, että komission olisi pitänyt painottaa enemmän pienten ja keskisuurten yritysten edistämistä ja tukemista ottaen huomioon, että suurin osa työpaikoista luodaan tällä alalla ja että pk-yritysten innovaatiot ja teknologinen kehitys ovat keskeisessä asemassa taloutemme elvyttämisessä; katsoo, että byrokratian karsimiseksi ja innovatiivisten ideoitten edistämiseksi tarvitaan lisää ehdotuksia;

30.   painottaa, että eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite on ensimmäinen askel, jonka jälkeen olisi jatkettava kunnianhimoisemmin tavoittein; katsoo, että pk-yrityksille myönteiselle lainsäädännölle, yrittäjyyden rohkaisemiselle ja rahoituksen saatavuuden parantamiselle olisi annettava etusija;

31.   painottaa, että menestyksekkäällä 2020-strategialla olisi keskityttävä pk-yritysten sekä kaupan ja palvelualan työpaikkojen edistämisen lisäksi teollisuuteen ja maatalouteen, jotka ovat elintärkeitä tulevaisuuden taloudessa;

32.   katsoo, että Euroopan väestön ikääntyminen edellyttää elinikäisen oppimisen politiikkoja sekä eläkkeelle siirtymisiän joustavampaa soveltamista (mikäli työntekijä valitsee asianomaisen vaihtoehdon), jotta aktiiviväestön määrä pysyy riittävän suurena työmarkkinoilla ja jotta eläkkeelle siirtyvien sosiaalinen osallisuus lujittuu; katsoo, että ikääntyvien ja vammaisten työntekijöiden työllistämispotentiaalia laiminlyödään usein, ja odottaa ehdotuksia, joilla kyseistä potentiaalia lisätään; kehottaa lisäksi komissiota laatimaan strategian nuorisotyöttömyyden torjumiseksi;

Talousarvio, joka heijastaa nopeaa, kattavaa ja kestävää kasvua 21. vuosisadan keskeisenä tavoitteena

33.   katsoo, että nykyinen talousarvio ei heijasta riittävästi taloudellisia tarpeita, joilla tartutaan 21. vuosisadan haasteisiin; kehottaa komissiota esittämään Eurooppa 2020 -strategian menestykseen siivittävän kunnianhimoisen ehdotuksen;

34.   kehottaa komissiota säilyttämään uuden strategian tutkimus- ja kehittämistavoitteenaan Lissabonin strategian tavoitteen, eli 3 prosenttia bkt:sta sekä EU:n että kansallisten talousarvioiden osalta; pyytää komissiota antamaan ehdotuksen, jolla pyritään tehostamaan eurooppalaista tutkimusta virtaviivaistamalla nykyisiä rakenteita, karsimalla byrokratiaa ja luomalla sekä julkiselle että yksityiselle sektorille investointi-ilmapiiri, joka on aiempaa tutkimus- ja innovaatiomyönteisempi; katsoo, että toimivan osaamiskolmion luomiseksi on keskeisen tärkeää parantaa koulutusta, kehittää ja tehostaa innovointijärjestelmien rakenteita ja tukea samanaikaisesti keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita; kehottaa jäsenvaltioita käyttämään paremmin hyväksi koheesiopolitiikan ja tutkimus- ja kehittämisohjelmien yhdistettyjä rahoitusmahdollisuuksia;

35.   katsoo, että Euroopan investointipankin sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin painoarvoa infrastruktuuriin, ympäristöä säästävään tekniikkaan, innovaatioihin ja pk-yrityksiin kohdistuvien investointien tukemisessa olisi kasvatettava;

36.   korostaa, että innovaatiot alkavat parantamalla koulutusta ja kehottaa komissiota rohkaisemaan uusia kumppanuuksia liike-elämän, tieteen ja yliopistollisen tutkimuksen välillä;

37.   kehottaa tarkastelemaan EU:n tulevaa innovaatiopolitiikkaa laaja-alaisesti; on sitä mieltä, että keskeisille kehitystä vauhdittaville teknologioille olisi järjestettävä riittävästi rahoitusta, jotta Eurooppa nousisi johtavaan asemaan näillä aloilla;

38.   katsoo, että liikenneala on tärkeä tekijä EU 2020 -strategiaan sisältyvän kestävän kasvun saavuttamisessa ja että se vaikuttaa tärkeältä osaltaan talouskasvuun, jota tarvitaan strategian panemiseksi täytäntöön; katsoo, että energiamuotojen yhdistelmän, hinnanmuodostustoimien ja ulkoisten kustannusten hintoihin sisällyttämiseen sovellettavan realistisen lähestymistavan kaltaisten toimien yhdistelmä on tärkeä tässä mielessä ja että näiden toimien yhteydessä olisi asetettava selkeämmät ja realistisemmat tavoitteet, joita olisi tarkasteltava säännöllisesti;

39.   muistuttaa, että taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus on yksi Euroopan yhdentymishankkeen kulmakivistä, jota käynnissä olevan talouskriisin vaikutukset horjuttavat; katsoo, että 2020-strategia tarjoaa historiallisen mahdollisuuden EU:n yhteenkuuluvuuden säilyttämiseen ja vahvistamiseen pääasiassa avoimen, yksinkertaistetun ja älykkään koheesiopolitiikan avulla, johon ei liity jälleenkansallistamispyrkimystä, Euroopan laajuisia verkkoja varten laaditun pitkän aikavälin kestävän rahoitussuunnitelman avulla sekä tieto- ja viestintätekniikan ja laajakaistayhteyksien vapaan ja oikeudenmukaisen saatavuuden avulla, jotta kansalaisilla ja erityisesti nuorilla olisi mahdollisuus käyttää helposti mutta samalla itsekriittisesti nykyaikaisia viestintämahdollisuuksia;

40.   pitää teollisuuspolitiikkaa hyvin tärkeänä kestävään talouteen siirtymisen helpottamiseksi; katsoo, että EU:n olisi edistettävä innovointia ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien kehittämiseksi sekä tarvittaessa sallittava Euroopan teollisuuden viherryttämisestä maailmanlaajuisten markkinoiden oloissa maksettavat väliaikaiset korvaukset;

41.   katsoo, että EU:n olisi käynnistettävä taloudellisia suurhankkeita, kuten täysin eurooppalainen energiaverkko, Galileo-hankkeen loppuunsaattaminen, vihreän teknologian laaja-alainen käyttö, johon sisältyy EU:n rakennuskannan järjestelmällinen uudistaminen, terveysalan sähköiset sovellukset sekä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin päivittäminen;

42.   korostaa pitävänsä tätä päätöslauselmaa ensimmäisenä askeleena ja aikovansa antaa kesäkuun huippukokoukseen mennessä tätä yksityiskohtaisemman päätöslauselman, jossa käsitellään pullonkauloja, ongelmia ja ns. lippulaivahankkeita;

o
o   o

43.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle ja komissiolle.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö