Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin (EIP) vuosikertomuksen 2012,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15, 126, 175, 208, 209, 271, 308 ja 309 artiklan sekä siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 5 Euroopan investointipankin perussäännöstä,

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman innovatiivisista rahoitusvälineistä tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä(1),

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitetuista riskinjakovälineistä, siihen 19. huhtikuuta 2012 vahvistamansa kannan(2) ja erityisesti talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2011(3),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 26. kesäkuuta 2012 antaman selvityksen "Kohti todellista talous- ja rahaliittoa",

–  ottaa huomioon 28. ja 29. kesäkuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa kaavaillaan 10 miljardin euron lisäystä EIP:n pääomaan,

–  ottaa huomioon 27. ja 28. kesäkuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa vaaditaan uutta investointiohjelmaa pk-yritysten tukemiseksi ja talouden rahoituksen edistämiseksi,

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2013 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa asetetaan tavoitteeksi kaikkien EU:n politiikkojen käyttäminen kilpailukyvyn, työllisyyden ja kasvun tukemiseen,

–  ottaa huomioon komission innovatiivisia rahoitusvälineitä koskevat tiedonannot ”Kehys innovatiivisten rahoitusvälineiden seuraavalle sukupolvelle” (COM(2011)0662) ja ”Eurooppa 2020 -hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihe” (COM(2011)0660),

–  ottaa huomioon Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) pääoman lisäyksen, erityisesti EIP:n ja EBRD:n välisten suhteiden osalta,

–  ottaa huomioon päätöksen EBRD:n toiminta-alan laajentamisesta koskemaan Välimeren aluetta,

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2012 allekirjoitetun EIP:n ja EBRD:n välisen uuden yhteisymmärryspöytäkirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1080/2011/EU(4) EIP:n ulkoisista valtuuksista vuosiksi 2007–2013,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan ja 119 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä talous- ja raha‑asioiden valiokunnan lausunnon (A7‑0137/2014),

A.  toteaa, että EIP perustettiin Rooman sopimuksella ja että SEUT-sopimuksen 309 artiklan mukaisesti sen tehtävänä on myötävaikuttaa sisämarkkinoiden tasapainoiseen ja vakaaseen kehitykseen käyttäen sekä pääomamarkkinoita että omia varojaan ja auttaa saavuttamaan unionin ensisijaisia tavoitteita valitsemalla taloudellisesti elinkelpoisia hankkeita unionin investointeja varten;

B.  katsoo, että nykyisessä erityisen vaikeassa sosiaalisessa ja taloustilanteessa, jota leimaavat julkisen talouden rajoitukset, on otettava käyttöön kaikki unionin ja myös EIP:n resurssit ja toimintalinjat, jotta voidaan tukea talouden elpymistä ja löytää uusia kasvun lähteitä;

C.  toteaa, että EIP toimii myös muiden investointilähteiden rahoituskanavana ja täydentää niitä korvaamalla ja korjaamalla markkinoiden puutteita;

D.  toteaa, että EIP auttaa unionia säilyttämään kilpailuetunsa maailmanlaajuisesti ja vahvistamaan sitä;

E.  katsoo, että EIP on tulevaisuudessakin unionin politiikan kulmakivi ja kehityksen moottori, sillä se turvaa julkisen sektorin toiminnan ja tarjoaa investointivalmiuksia mutta varmistaa samanaikaisesti, että Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeet otetaan toiminnassa huomioon ja pannaan täytäntöön parhaalla mahdollisella tavalla;

F.  toteaa, että keskeisenä vakautusvälineenä EIP keskittyy tasaamaan suhdanteita ja toimimaan uskottavana kumppanina järkevissä hankkeissa koko unionissa ja sen ulkopuolella;

G.  toteaa, että EIP tukee Eurooppa 2020 -strategian kasvua ja työpaikkoja koskevien tavoitteiden keskeisiä vauhdittajia, kuten kasvua tukevaa infrastruktuuria, huippuinnovointia ja kilpailukykyä;

H.  katsoo, että EIP:n on ehdottomasti säilytettävä AAA-luottoluokituksensa, jotta se voi edelleen osallistua kansainvälisille pääomamarkkinoille parhain mahdollisin rahoitusehdoin ja näin vaikuttaa myönteisesti hankkeiden elinkaareen ja sidosryhmiin;

I.  ottaa huomioon, että kesäkuussa 2012 kokoontunut Eurooppa-neuvosto käynnisti kasvu‑ ja työllisyyssopimuksen, joka sisältää joukon toimintalinjoja, joilla pyritään vauhdittamaan älykästä, kestävää, osallistavaa, resurssitehokasta ja työpaikkoja luovaa kasvua;

J.  toteaa, että innovatiivisten rahoitusvälineiden käytön katsotaan olevan yksi keino laajentaa nykyisten välineiden, kuten avustusten, käyttöalaa ja parantaa unionin talousarvion kokonaistehokkuutta;

K.  katsoo, että on ratkaisevan tärkeää palauttaa normaalit luotonannon edellytykset ja helpottaa investointien rahoitusta;

L.  katsoo, että kansainväliset rahoitusvälineet tarjoavat uusia yhteistyömahdollisuuksia kaikille institutionaalisille toimijoille ja mahdollistavat todelliset mittakaavaedut;

M.  katsoo, että EIP:n toimiessa unionin ulkopuolella se tukee unionin ulkopolitiikkaa, jolloin toiminnan tulisi olla unionin tavoitteiden mukaista ja edistää niiden saavuttamista SEUT-sopimuksen 208 ja 209 artiklan mukaisesti;

N.  toteaa, että EIP:n toimintaa täydennetään Euroopan investointirahaston (EIR) erityisvälineillä, joissa keskitytään riskirahoitukseen pk-yritysten ja startup‑yritysten tukemiseksi sekä mikrorahoitukseen;

O.  katsoo, että pääoman lisäys on vahvistanut EIP:n tasetta ja mahdollistanut kunnianhimoiset toiminnalliset lainanantotavoitteet;

P.  toteaa, että yhteisiä toimia (EIR:n takuiden yhdistäminen EIP:n pk-yrityksille myöntämiin lainoihin) on pyritty lisäämään erityistoimin;

EIP:n toiminnan poliittinen kehys ja pääperiaatteet

1.  panee tyytyväisenä merkille Euroopan investointipankin vuosikertomuksen 2012 ja pitää myönteisenä, että sovittu toimintasuunnitelma noin 400 hankkeen rahoittamisesta 52 miljardilla eurolla yli 60 maassa on toteutettu;

2.  pitää myönteisenä, että EIP:n valtuusto on hyväksynyt 10 miljardin euron lisäyksen pääomaan, mikä helpottaa 60 miljardin euron myöntämistä uusina pitkäaikaisina lainoina unionissa vuosina 2013–2015 toteutettaville hankkeille (luotonantotavoitteiden 49 prosentin kasvu);

3.  kehottaa EIP:tä pitämään kiinni sen lisätoimien suunnitelluista tavoitteista ja vapauttamaan 180 miljardia euroa ylimääräisiin investointeihin eri puolilla unionia edellä mainittuna ajanjaksona;

4.  palauttaa mieliin, että unionissa toteutettavien hankkeiden näkymät ovat erityisen kiinnostavia useilla Eurooppa 2020 -strategian ensisijaisilla aihealueilla, joita ovat innovointia ja taitoja, vähähiilisiä infrastruktuureja, pk-yrityksiin tehtäviä investointeja, koheesiota ja resurssi- ja energiatehokkuutta (mukaan lukien siirtyminen vähähiiliseen talouteen) koskevat paketit; toteaa, että nämä ensisijaiset alat on määritetty asianmukaisesti EIP-ryhmän toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2013–2015, ja pitää myönteisenä luotonantokapasiteetin täydentämistä vielä 60 miljardilla eurolla täytäntöönpanon rahoittamiseksi kyseisillä aloilla;

5.  on kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että näiden laajojen ensisijaisten tavoitteiden yhteydessä olisi erityisesti pyrittävä investoimaan pitkäaikaiseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen sekä luomaan kestäviä ja näkyviä vaikutuksia reaalitalouteen; kehottaa sen vuoksi laatimaan kattavan arvion, jossa esitetään käyttökelpoisia numerotietoja EIP:n luotonannon avulla luoduista pitkäaikaisista työpaikoista sekä luotonannon vaikutuksista talouteen kaikilla aloilla rahoituskriisin jälkeen;

6.  pitää myönteisenä kasvu- ja työllisyyssopimuksen rahoitusvälineen käynnistämistä, sillä EIP pystyy sen avulla seuraamaan perusteellisemmin rahoittamiensa hankkeiden vaikutuksia työllisyyteen ja kasvuun;

7.  kehottaa EIP:tä tukemaan edelleen unionin pitkän aikavälin tavoitteita, jotka koskevat taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, kasvua ja työllisyyttä, ympäristön kestävyyttä ja ilmastotoimia sekä resurssitehokkuutta, kehittämällä edelleen uusia rahoitus- ja muita välineitä, joiden avulla on tarkoitus puuttua sekä markkinoiden lyhytaikaisiin heikkouksiin että unionin talouden pitkäaikaisempiin rakenteellisiin puutteisiin;

8.  kannustaa EIP:tä neuvottelemaan ja tekemään yhteisymmärryspöytäkirjoja sen toiminta‑alueiden alueellisten kehityspankkien kanssa synergian edistämiseksi, riskien ja kustannusten jakamiseksi ja riittävän lainanannon varmistamiseksi reaalitaloudelle;

9.  katsoo, että kasvu- ja työllisyyssopimus on tärkeä joskin riittämätön vastaus unionin haasteisiin, ja toteaa, että EIP:n pääoman lisääminen sekä komission ja EIP:n yhteisten riskinjakovälineiden käytön tehostaminen ovat yhdessä EIP:n ja EIR:n erityistoimien keskinäisen vuorovaikutuksen kanssa sopimuksen onnistumisen avaintekijöitä;

10.  kehottaa EIP:tä keskittämään rahoituksensa hankkeisiin, jotka edistävät voimakkaasti talouskasvua;

11.  palauttaa mieliin, että komissio antoi yhdessä EIP:n kanssa kertomuksen mahdollisuuksista ja kohdennetuista painopisteistä, jotka olisi kartoitettava kasvu- ja työllisyyssopimuksen yhteydessä, erityisesti infrastruktuurin, energia- ja resurssitehokkuuden, digitaalitalouden, tutkimuksen ja innovoinnin sekä pk-yritysten alalla; toivoo, että tämän kertomuksen pohjalta käydään parlamentissa poliittista keskustelua, johon Eurooppa-neuvoston, komission ja Euroopan investointipankin puheenjohtajat osallistuvat;

12.  on erityisen huolissaan siitä, että rahoitus pysyi vuoden 2012 aikana alhaisena ohjelmamaissa (Kreikka, Irlanti, Portugali, Kypros), joissa se oli noin viisi prosenttia EIP:n kokonaisinvestoinneista; toteaa, että ohjelmamaissa EIP:n vuoden 2013 investointitavoite on 5 miljardia euroa unionin 62 miljardin euron kokonaistavoitteesta;

13.  on huolissaan siitä, että EIP on pyrkinyt luotonannossaan jossain määrin välttämään riskejä ja rajoittaa siten potentiaalisten luotonottajien mahdollisuuksia täyttää EIP:n luotonantovaatimukset, mikä heikentää lainojen lisäarvoa;

14.  vaatii EIP:tä parantamaan sisäistä riskinottokykyään varmistamalla, että sen riskinhallintajärjestelmät vastaavat nykyistä ympäristöä;

15.  toteaa, että EIP:lle on erittäin tärkeää säilyttää AAA-luottoluokituksensa, jotta varmistetaan, että se säilyttää taloudellisen vahvuutensa sekä kykynsä tuoda rahaa reaalitalouteen; kehottaa kuitenkin EIP:tä tarkastelemaan yhdessä EIR:n kanssa ryhtymistä enenevässä määrin riskejä sisältäviin toimiin kohtuullisten kustannus‑hyötynäkymien turvaamiseksi;

16.  panee merkille, että EIP:n riskialttiiden erityistoimien tavoitteet nousivat 6 miljardiin euroon vuonna 2013, riskinjako- ja erillistakausjärjestelyjen rahoitus nousi 2,3 miljardiin euroon ja että äskettäin käynnistettiin Growth Financing Initiative (GFI) ‑aloite, jolla helpotetaan innovatiivisten, markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten rahoituksen saantia;

17.  kehottaa EIP:tä lisäämään toimiaan, jotka liittyvät riskipääomavaltuutukseen (Risk Capital Mandate) ja EIP:n EIR:lle tarjoamaan kasvua edistävään välirahoitusvälineeseen (Mezzanine for Growth);

18.  pitää myönteisenä, että EIR on korottanut miljardilla eurolla EIP:n rahoittamia riskipääomavaroja koskevaa valtuutustaan ja erityisesti välirahoitusta, jossa riski on suurempi, osana EIP:n ja EIR:n yhteisiä toimia, joilla torjutaan eurooppalaisten keskisuurten yritysten uusien innovaatio- ja kasvusuunnitelmien rahoitukseen kohdistuvia rajoituksia;

19.  kehottaa EIP:tä tarjoamaan oma-aloitteisesti teknistä asiantuntemustaan kaikissa jäsenvaltioissa kaikilla keskeisillä toiminta-aloilla, joilla on voimakas kasvupotentiaali; palauttaa mieliin, että tekninen ja rahoitusneuvonta on tehokas keino auttaa hankkeiden toteutuksessa sekä vauhdittaa maksujen suorittamista ja reaali-investointeja; katsoo sen vuoksi, että EIP:n asiantuntemusta olisi lisättävä ja sitä olisi tarjottava varhaisessa vaiheessa unionin ja EIP:n yhteisesti rahoittamissa hankkeissa sekä suurten hankkeiden ennakkoarvioinneissa, myös JASPERS-välineen kautta (Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu);

20.  kehottaa EIP:tä lisäämään toimiaan, joilla jäsenvaltioita autetaan tehostamaan unionin varojen, myös rakennerahastojen, käyttöä nykytilanteessa, jossa käyttöaste on monissa jäsenvaltioissa hälyttävän alhainen, kehittämällä edelleen uusia yhteisiä riskinjakovälineitä ja mukauttamalla unionin talousarviosta jo rahoitettavia nykyisiä välineitä;

21.  kehottaa jäsenvaltioita tekemään tarpeen mukaan yhteistyötä komission kanssa ja käyttämään osan rakennerahastoista saamistaan määrärahoista EIP:n luottoriskin jakamiseen ja tarjoamaan pk-yrityksille lainatakuita tietämystä ja taitoja, resurssi- ja energiatehokkuutta, strategista infrastruktuuria ja rahoituksen saantia varten;

22.  arvostaa sitä, että käyttämättömiä rakennerahastovaroja voidaan nyt käyttää EIP:n lainaustoiminnan erityistakuurahastona etenkin Kreikan tapauksessa;

23.  toteaa, että vuonna 2012 EIP myönsi rakenneohjelmien lainoja 2,2 miljardia euroa ja että niillä tuetaan monia pieniä ja keskisuuria järjestelyjä koheesiopolitiikan painopisteiden mukaisesti useilla aloilla;

24.  kehottaa EIP:tä ottamaan huomioon unionissa vallitsevat erilaiset talous- ja rahoitustilanteet ja kehittämään tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tuloshakuisia investointisuunnitelmia, jotka mukautetaan asianmukaisesti kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin kasvutavoitteisiin, sekä kiinnittämään riittävästi huomiota komission vuotuisen kasvuselvityksen monialaisiin tavoitteisiin ja talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

25.  kannustaa EIP:tä selvittämään mahdollisuuksia lisätä panostaan osallistumalla ennakoivasti komission ja jäsenvaltioiden välisiin kumppanuussopimuksiin;

26.  panee merkille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien määrän laskun kriisin aikana ja sen jälkeen ja muistuttaa niiden erityisen tärkeästä merkityksestä etenkin liikenneverkkoihin sekä tutkimukseen ja innovointiin tehtäville investoinneille; toteaa, että vaikka unionin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia koskevien markkinoiden arvo on kasvanut, markkinatransaktioiden määrä on laskenut huomattavasti;

27.  pitää valtiontakuita tärkeinä välineinä sellaisten markkinoiden toimintapuutteiden korjaamisessa, jotka voivat viivästyttää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusohjelmien ja -hankkeiden toteutusta; ottaa huomioon EIP:n asiantuntemuksen alalta ja kehottaa sitä osallistumaan enemmän julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille valtiontakuiden kautta myönnettäviin lainatakuisiin;

28.  katsoo lisäksi, että EIP:n neuvontavalmiuksia, jotka perustuvat eurooppalaisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevassa asiantuntijakeskuksessa (EPEC) hankittuun kokemukseen, voitaisiin hyödyntää kohdennetun teknisen tuen ja erityistuen myöntämiseksi valtiohallinnon tasolla ja tarvittaessa aluetasolla ja että siten voitaisiin arvioida asianmukaisesti valtiontakuun sisällyttämisestä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusohjelmiin koituvia hyötyjä;

29.  muistuttaa EIP:n ja komission jäsenvaltioiden tuella vuonna 2012 käynnistämästä hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheesta, jonka tavoitteena on keskeisten infrastruktuurihankkeiden rahoituksen lisääminen houkuttelemalla yhteisösijoittajia;

30.  on tyytyväinen hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheesta laadittuun ensimmäisen puolivuotisraporttiin, jonka mukaan kuudessa maassa on hyväksytty yhdeksän hanketta; kehottaa jatkamaan ja lisäämään kyseisten joukkolainojen käyttöä sekä tarkastelemaan säännöllisesti niiden tehokkuutta, jotta voidaan lisätä kestäviä investointeja velkainstrumentteihin, joiden kautta yksityistä pääomaa kanavoidaan välttämättömiin liikenteen, energian sekä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurihankkeisiin ja varsinkin rajaylittäviin hankkeisiin; katsoo kuitenkin, että EIP:n olisi arvioitava paremmin hankkeita, joihin se haluaa investoida, myös turvallisuuden ja riskiprofiilien suhteen; muistuttaa, että unionin talousarviosta myönnetään 230 miljoonaa euroa EIP:n erillisiin takauksiin, jotka kohdistuvat liikenteen, energian ja viestinnän alojen infrastruktuurisijoituksiin;

31.  vaatii, että parlamentille ilmoitetaan valituista hankkeista asianmukaisesti ja hyvissä ajoin;

32.  panee huolestuneena merkille yhä jäljellä olevat keskeiset haasteet, joita ovat muun muassa mielenkiinnon muuttaminen sitoumuksiksi, hankintaviranomaisten vähäinen joukkolainaratkaisuihin liittyvä kokemus, yhteisösijoittajien sitoutumiseen liittyvä epäröinti ja rahoittajien kustannuksiin kohdistuvat huolet; pyytää EIP:tä arvioimaan asianmukaisesti varhaisiin joukkolainakauppoihin tehtävien yhteissijoitusten mahdollisuutta sijoittajien ja rahoittajien luottamuksen varmistamiseksi; kehottaa EIP:tä varmistamaan, että hankejoukkolainoja koskeva aloite on yhdenmukainen unionin pitkän aikavälin ilmastotavoitteen kanssa eli siinä painotetaan vähähiilisiä infrastruktuureja;

33.  on huolissaan Castor-hankkeen heikosta toteutuksesta; vaatii, että EIP antaa tietoja asianmukaisesta huolellisuudestaan sekä siitä, osoittavatko toteutetut geologiset tutkimukset seismisen riskin mahdollisuuden, mikä oli riskin prosenttiosuus ja miten sitä käsiteltiin;

34.  odottaa hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaiheen lopullista arviointiraporttia, jonka on määrä valmistua vuonna 2015;

35.  pitää myönteisenä EIP:n uutta energiapolitiikkaa, jolla otetaan käyttöön unionin energia- ja ilmastopolitiikan ja nykyisten investointisuuntausten mukaisia uusia energialainojen ehtoja; edellyttää, että EIP:n energia-alan investoinnit julkistetaan ja että niitä analysoidaan vuosittain tuoden julki, mitä energialähteitä EIP tukee; haluaa kuitenkin painottaa, että EIP:n investointipolitiikassa olisi keskityttävä entistä enemmän kestävän kehityksen mukaisiin hankkeisiin; muistuttaa, että on laadittava kattava suunnitelma uusiutumattomalle energialle myönnettävien lainojen lopettamiseksi asteittain;

36.  on tyytyväinen EIP:n käyttöön ottamaan uuteen päästönormiin, jota sovelletaan kaikkiin fossiilisiin polttoaineisiin perustuviin energiantuotantohankkeisiin sellaisten investointien karsimiseksi, joiden arvioidut hiilidioksidipäästöt ylittävät raja-arvon; kehottaa EIP:n valtuustoa tarkastelemaan päästönormia säännöllisesti ja harkitsemaan tiukempia sitoumuksia tulevaisuudessa;

37.  ottaa huomioon vuoden 2030 ilmastopaketin ja siihen sisältyvät hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet ja kehottaa EIP:tä lisäämään investointejaan vähähiiliseen talouteen ja laatimaan toimintalinjoja, jotka johtavat kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin; vaatii EIP:tä esittämään ilmastoarvioinnin ja kaikkien vuoden 2014 toimintojensa tarkastelun, joiden perusteella laaditaan uudistettu ilmastopolitiikka käyttämällä esimerkiksi hankearviointia ja integroitua lähestymistapaa, jotta voidaan yhdistää älykkäästi alakohtaiset politiikat keskeisillä aloilla; kehottaa EIP:tä liittämään tarkastelun seuraavaan vuosikertomukseensa;

38.  muistuttaa EIP:n merkityksestä rahoitettaessa julkisen ja yksityisen sektorin energiainfrastruktuureihin kohdistuvia investointeja ja tuettaessa unionin ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden saavuttamista edistäviä hankkeita; muistuttaa vuonna 2007 antamastaan päätöslauselmasta, jossa vaadittiin lopettamaan fossiilisia polttoaineita koskevien hankkeiden julkinen rahoitus sekä siirtämään painopiste energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin; katsoo, että EIP:n olisi yhteistyössä komission kanssa unionin ja kansainvälisten ilmastonmuutostavoitteiden sekä korkeimpien kansainvälisten normien mukaisesti ajantasaistettava ilmastonmuutosstrategiaansa omien rahoitustoimiensa osalta ennen vuoden 2015 loppua;

39.  kehottaa lisäämään EIP:n resursseja ja asiantuntemusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi;

40.  pyytää EIP:tä panemaan täytäntöön korkeimmat kansainväliset vesivoimaa koskevat normit eli Maailman patokomission ohjaavat periaatteet ja Hydropower Sustainability Assessment Protocol (HSAP) -pöytäkirjan, mikä merkitsee sitä, että investointeja tehdään ainoastaan, jos valtioissa on vahvistettu oikeudellinen kehys, jolla otetaan käyttöön energia-alan suunnittelumekanismeja (mukaan lukien vaara-alueet eli niin sanotut 'no go' -alueet), ja vaatii, että ekosysteemeihin ja paikallisiin yhteisöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia arvioidaan, vältetään, lievennetään ja valvotaan asianmukaisesti ja että hankkeet eivät sijaitse suojelluilla alueilla tai niiden lähistöllä tai sellaisilla jokiosuuksilla, joiden ekologinen tila on hyvä;

41.  kehottaa EIP:tä ottamaan hankkeissaan asianmukaisesti huomioon biologista monimuotoisuutta koskevan unionin strategian vuoteen 2020, 'Luonnonpääoma elämämme turvaajana', vision ja tavoitteet;

Pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille tarkoitettujen tukimuotojen lisääminen

42.  muistuttaa, että pk-yritykset muodostavat unionin talouden selkärangan ja ne ovat Euroopan kasvun ja työllisyyden keskeinen tekijä, koska ne työllistävät yli 80 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta;

43.  pitää myönteisenä sitä, että unionin lainanannon lisäämisen yhteydessä keskitytään erityisesti pk-yritysten rahoituksen saannin edistämiseen, ja on tyytyväinen EIP-ryhmän vuoden 2013 tavoitteeseen, jonka mukaan pk-yritysten lainasopimuksia olisi allekirjoitettava unionissa yli 19 miljardin euron edestä;

44.  kehottaa neuvostoa myös tässä yhteydessä sopimaan pikaisesti komission ja EIP:n yhteisistä aloitteista ja yhdistämään pk-yrityksille tarkoitettuja unionin talousarviovaroja sekä ryhtymään päättäväisempiin toimiin EIP:n kanssa tehtävässä yhteistyössä, jotta voitaisiin vähentää pk-yritysten rahoitusta koskevia rajoitteita; palauttaa mieliin, että rahoitusmarkkinoiden pirstoutumisen vuoksi pk-yritykset eivät saa riittävästi rahoitusta ja myös niiden rahoituskustannukset kasvavat, mikä on yksi merkittävimmistä ongelmista monissa jäsenvaltioissa; pyytää suuntaamaan uudelleen EIP:n toimia pirstoutumisen estämiseen, jotta pk-yritysten rahoitusta, yrittäjyyttä, vientiä ja innovointia voidaan lisätä, mikä on erittäin tärkeää talouden elpymisen kannalta;

45.  pitää myönteisenä, että pankkien lainananto pk-yrityksille on lisääntynyt EIP-ryhmän uuden ABS-aloitteen avulla elvytettyjen pk-yritysten arvopaperistamismarkkinoiden ansiosta; kehottaa EIP:tä laatimaan markkina-analyysin tämän tarjouksen mitoittamiseksi paremmin sidosryhmien tarpeisiin; pitää myönteisenä EIR:n luotonantovalmiuksien lisäämistä pääoman lisäyksen ja valtuutuksen myötä, ja kehottaa EIP:tä ja komissiota saattamaan prosessin päätökseen ensi vuoden alkuun mennessä;

46.  tukee EIP-ryhmän aloitteita, jotka koskevat pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille tarkoitettua innovatiivista rahoitusta, joka saadaan käynnistämällä Horisontti 2020- ja COSME-rahoitusvälineet ja riskinjakovälineet pankkien lainan- ja takauksenannon edistämiseksi ja pitkän aikavälin riskipääomien tarjoamisen varmistamiseksi;

47.  kannattaa komission ja EIP:n yhteistä uuden monivuotisen rahoituskehyksen mukaista pk-yritysten rahoitusaloitetta, jolla yhdistetään COSME- ja Horisontti 2020 -ohjelmissa käytettävissä olevia unionin varoja ja enintään 8,5 miljardia euroa Euroopan rakenne- ja investointirahastoille (ERI-rahastoille) myönnettyjä varoja lisälainojen myöntämiseksi pk-yrityksille;

48.  kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti toimiin ja edistämään yhteisiä välineitä ERI-rahasto-osuuksiensa kautta lisääntyneen pk-yrityksiin kohdistuvan lainanannon tukemiseksi alueellaan ja kokonaisvipuvaikutusten lisäämiseksi;

49.  kehottaa EIP:tä laajentamaan kaupan rahoitusaloitetta; katsoo, että tämä pk-yritysten takuumekanismi on olennaisen tärkeä ja sitä olisi laajennettava unionissa alueille, joilla sitä tarvitaan eniten; kehottaa EIP:tä laatimaan oman ohjelman kaupankäynnin helpottamiseksi; kehottaa EIP:tä ensimmäisenä vaiheena vahvistamaan toimenpiteet tarvittavien takuiden varmistamiseksi, jotta yritykset voivat hyödyntää koko vientipotentiaalinsa;

50.  tukee EIP:n keskittymistä alueelliseen ja paikalliseen ulottuvuuteen ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti rahoitusvälineisiin kuuluvia jaetun hallinnoinnin välineitä, kuten JEREMIE-ohjelmaa ja paikallisille pk-yrityksille pääoma‑ ja velkarahoitusta tarjoavia alueellisia rahastojärjestelmiä;

51.  on tyytyväinen unionissa toimiville pk-yrityksille välittäjien kautta vuosina 2005–2011 myönnettyjä EIP:n lainoja koskevaan jälkiarviointiin; panee merkille, että EIP allekirjoitti lainasopimuksia 64 miljardin euron arvosta EU:n 27 jäsenvaltion alueella toimivien noin 370 rahoituslaitoksen kanssa vuosina 2005–2012; toteaa, että vuoden 2012 loppuun mennessä 53 miljardia euroa näistä varoista oli maksettu rahoituslaitoksille, jotka olivat puolestaan lainanneet lähes 48 miljardia euroa pk‑yrityksille myöntämällä niille noin 300 000 lainaa;

52.  toteaa, että arvioinnin mukaan EIP:n pk-yrityksille L4SME-tuotteen kautta välittämät lainat ovat unionin tavoitteiden mukaisia; kehottaa kuitenkin arvioimaan paremmin EIP:n tuotteen ja kansallisten poliittisten yhdistelmien välistä täydentävyyttä, jotta voidaan lisätä edelleen toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta; pyytää EIP:tä esittämään ehdotuksia L4SME-tuotteen vaikutuksen parantamiseksi, jotta tuote voidaan ottaa käyttöön tiettyjen vajeiden korjaamiseksi, sen sijaan että rahoitettaisiin laajalti pk‑yrityksiä, ja jotta voidaan optimoida EIP:n osallistuminen kasvun ja työllisyyden edistämiseen;

53.  toteaa huolestuneena, että tarkastelujakson aikana EIP:n myöntämillä luotoilla oli jonkin verran vaikutusta kasvuun ja työllisyyteen, mutta maiden välillä oli huomattavia eroja (vain kolmasosa pk-yrityksistä katsoi liikevaihdon kasvun olevan EIP:n rahoituksen ansiota); on huolissaan siitä, että EIP:n lainojen vaikutuksesta työllisyyden säilyttämiseen on vain rajallista näyttöä; toteaa, että suhteellisen vaikutuksen kasvuun ja työllisyyteen todettiin olevan suurempi uusissa jäsenvaltioissa; myöntää kuitenkin, että tarkastelujakson aikana vallitsi rahoitus- ja talouskriisi ja että työllisyystason laskusta huolimatta saatiin luotua uusia työpaikkoja, joskin niiden määrä jäi suhteellisen vaatimattomaksi;

54.  on huolissaan siitä, että EIP:n rahoitusta on suurimmassa osassa toimintoja nähtävästi käytetty tukemaan menestyneitä pk-yrityksiä eikä paikkaamaan rahoitusvajetta; toteaa kuitenkin, että yli 80 prosenttia tavoitetuista pk-yrityksistä oli yrityksiä, joissa oli alle 50 työntekijää, mikä osoittaa, että EIP tavoittaa pk-yritysten alan pienimmän segmentin;

55.  vaatii EIP:tä soveltamaan tukikelpoisuusperusteita kattavasti, jotta rahoitustuki voidaan kohdentaa tuensaajille aiempaa tehokkaammin;

56.  kehottaa EIP:tä määrittämään ja valitsemaan toisaalta enemmän lisäarvoa tuottavat ja toisaalta riskipitoiset hankkeet yksilöimällä erityisesti juuri toimintansa käynnistäneet yritykset, mikroyritykset, osuuskunnat, yrityskeskittymät, pk-yritykset ja markkina‑arvoltaan keskisuuret yritykset, jotka harjoittavat tutkimusta tai toteuttavat kehitys- ja innovointihankkeita ensisijaisilla teknologia-aloilla;

57.  korostaa tarvetta lisätä potentiaalisten sijoittajien ja tuensaajien tietoisuutta ja ymmärrystä innovatiivisten rahoitusvälineiden olemassaolosta; kannustaa kehittämään viestintäpolitiikkaa, jolla parannettaisiin unionin EIP:n kautta tarjoamien erilaisten uusien rahoitusvälineiden avulla toteuttamien toimien näkyvyyttä; korostaa lisäksi, että olisi varmistettava hankkeita koskevien tietojen entistä laajempi ja järjestelmällinen saatavuus sekä tuensaajien ja paikallisen kansalaisyhteiskunnan laajempi osallistuminen, jota EIP:n rahoittamilla investoinneilla voitaisiin parantaa;

58.  kehottaa EIP:tä vahvistamaan toimintasuunnitelman, jolla yksinkertaistetaan pk‑yritysten mahdollisuutta saada tietoja ja rahoitusta, kiinnittämällä erityistä huomiota rahoituksen saantiin liittyviin hallinnollisiin menettelyihin;

59.  muistuttaa, että välittäjien kautta annetut lainat muodostavat yli 20 prosenttia EIP:n vuosittaisesta lainanannosta;

60.  toteaa jälleen huolestuneena, että huomattavan suuri osa ongelmista on tältä osin vielä ratkaisematta, erityisesti avoimuuden puute (erityisesti lopullisia tuensaajia koskevien tietojen suhteen), vaikeus arvioida lainojen taloudellista ja yhteiskunnallista vaikutusta (huonosti kohdennetun lähestymistavan vuoksi) sekä vastuiden ulkoistamisen vuoksi riippuvuus siitä, että rahoituksen välittäjät noudattavat toiminnassaan asianmukaista huolellisuutta; kehottaa EIP:tä ilmoittamaan tarkat tiedot siitä, miten se pyrkii nopeuttamaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi toteutettavia toimenpiteitä, ja pyytää EIP:tä laatimaan yhdessä komission kanssa sitovan luettelon rahoituksen välittäjien valintaan sovellettavista arviointiperusteista ja asettaa luettelon yleisesti saataville;

61.  kehottaa EIP:tä laatimaan ajantasaisen ja kokonaisvaltaisen arvion siitä, kuinka rahoituskriisi on vaikuttanut EIP:n myöntämän rahoituksen lopullisiin saajiin, ja laatimaan perusteellisen arvion rahoituskriisin vaikutuksista EIP:n käyttämien rahoituksen välittäjien nykyiseen asemaan sekä unionissa että unionin ulkopuolella;

62.  vaatii EIP:tä varmistamaan, että se saavuttaa tavoitteensa noin puolen miljoonan työpaikan luomisesta vuonna 2013 myöntämällä rahoitusta infrastruktuuri- ja resurssitehokkuushankkeisiin ja tietoon perustuvaa taloutta edistäviin hankkeisiin;

63.  toteaa, että vaikean taloudellisen toimintaympäristön ja tiukempien luottomarkkinoiden vuoksi yritysten ja julkisen sektorin rahoituksen saannin vähentyminen haittaa edelleen nuorison työllistymistä ja rajoittaa ammattikoulutuksen parantamiseksi toteutettavia toimenpiteitä;

64.  katsoo, että EIP:n nuorisotyöllisyysohjelmalla, jonka lainojen määrä oli 6 miljardia euroa ja joka koostuu kahdesta painopistealueesta: työpaikkojen luomisesta nuorille (Jobs for Youth) ja osaamiseen investoimisesta (Investing in Skills), on äärimmäisen tärkeä rooli näiden ongelmien ratkaisemisessa; suhtautuu myönteisesti väliaikaiseen täytäntöönpanokertomukseen, josta käy ilmi, että kyseisellä alalla on saatu aikaan merkittäviä saavutuksia, kuten 4,9 miljardin lainatuki Investing in Skills ‑painopistealueen ja 2,7 miljardin lainatuki Jobs for Youth -painopistealueen hankkeille; panee merkille, että se on saavuttanut tavoitteensa varhaisessa vaiheessa;

65.  tukee EIP:n tavoitetta lisätä edelleen pk-yrityksille myönnettäviä lainoja, jotta voidaan luoda selvä yhteys EIP:n myöntämän lainatuen ja uusien nuorille luotujen työpaikkojen välille;

66.  kannustaa EIP:tä laajentamaan toiminta-alaansa ja hyödyntämään uusia välineitä, jotta voidaan luoda toimivia kannusteita nuorisotyöllisyyden lisäämiseen, erityisesti jäsenvaltioissa, joissa nuorisotyöttömyysluvut tunnetusti ovat korkealla;

EIP:n osuus unionin ulkoisissa toimissa

67.  pyytää EIP:tä unionin ulkopuolisia toimintoja koskevan tarkistetun EIP:n valtuuden mukaisesti tukemaan komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon laatimia unionin ulkopoliittisia tavoitteita;

68.  suhtautuu myönteisesti unionin takaukseen ulkopuolisiin hankkeisiin myönnetyille lainoille; toteaa, että takaus myönnetään EIP:lle nykyisen takauksen suuruisena unionin talousarviosta ja sen enimmäismääräksi on vahvistettu 30 miljardia euroa (jaettuna 27 miljardin euron yleisvaltuutukseen ja 3 miljardin euron lisäoptioon väliarvioinnin perusteella) seuraavalle rahoituskaudelle käyttämällä käyttämättä jääneistä FEMIP:n (Euro–Välimeri-investointi- ja kumppanuusväline) operaatioista vuotta 2007 edeltävältä ajalta takaisin saatuja varoja;

69.  pyytää tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen EIP:n ulkoisten lainanantotoimintojen tuloksellisuudesta ja yhteensopivuudesta unionin politiikkojen kanssa ennen EIP:n ulkoisen valtuuden väliarviointia sekä vertaamaan kyseisten toimintojen tuottamaa lisäarvoa EIP:n käyttämiin omiin varoihin; pyytää lisäksi tilintarkastustuomioistuinta erottelemaan analyysissaan unionin talousarviosta myönnetyt vakuudet, EKR:n takaaman investointivälineen, unionin ja Afrikan välisen EU-Africa Infrastructural Trustfund -erityisrahaston, Caribian Investment Fund ‑investointirahaston ja Investment Facility for the Pacific -rahoitusvälineen käytössä olevat erilaiset yhdistelmät sekä näistä sijoituksista takaisin saatujen varojen käytön;

70.  suhtautuu myönteisesti joustavuutta lisääviin säännöksiin, jotka sisältyvät EIP:n uuteen ulkoiseen lainavaltuuteen; kehottaa EIP:tä maksimoimaan unionin politiikkaan ja tavoitteisiin myöntämänsä tuen;

71.  pyytää EIP:tä käyttämään takuurahastoa enemmän ja joustavammin ja keskittymään enemmän oman riskin lainavälineisiin laajentamalla niiden käyttöaluetta diskonttauskelpoisiin hankkeisiin; vaatii EIP:tä varmistamaan suuren näkyvyyden suhteessa EU:n rahoitustukea saavien hankkeiden lopullisiin edunsaajiin;

72.  toteaa, että liittymistä valmistelevat maat sekä itäiset ja eteläiset naapurimaat ovat EIP:n ensisijaisia tukialueita; korostaa erityisesti tarvetta tukea edelleen arabimaiden demokraattista ja taloudellista siirtymää arabikevään jälkeen varsinkin tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimijoita, työpaikkojen luomista ja talouden elpymistä eteläisissä maissa sekä itäisen kumppanuuden maissa; on tyytyväinen siihen, että painopisteenä ovat pk-yritykset ja rahoituksen saatavuus;

73.  tukee unionin ulkopolitiikan yhteydessä komission ja jäsenvaltioiden kanssa toteutettavaa uusien rahoitusvälineiden, kuten unionin avustuksia, lainoja ja riskinjakovälineitä yhdistelevien tuotteiden, progressiivista kehitystä, jotta voidaan tavoittaa uusia yritystyyppejä; kehottaa määrittelemään parhaat käytännöt ja hyvin määritellyt kelpoisuusehdot näiden välineiden käyttöä varten sekä jäsennellyt raportointi-, seuranta- ja valvontaehdot; kehottaa saattamaan määrärahojen jakamista koskevat toimet päätökseen;

74.  edellyttää siksi, että yhteistyömekanismin ja varojen yhdistämistä koskevien kansainvälisten rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskeva hallinnointiraportti sisältää yksityiskohtaiset ja johdonmukaiset asiaa koskevat tiedot ja että varmistetaan EIP:n asianmukainen rooli; kehottaa komissiota toimittamaan kattavan kertomuksen varojen yhdistämistä koskevan yhteistyömekanismin rahoitusvälineiden täytäntöönpanon vaikutuksista ja tuloksista;

75.  on tyytyväinen siihen, että EIP on tukenut useilla energian aloilla kasvua ja työllisyyttä tukevia hankkeita; muistuttaa, että on tarpeen säilyttää johdonmukaisuus unionin energia- ja ilmastopolitiikan uuden kehityksen kanssa; kehottaa EIP:tä uudistetun energiapolitiikkansa puitteissa edelleen tukemaan sekä unionissa että sen ulkopuolella energiatehokkuutta ja kestäviä uusiutuvia energiamuotoja koskevia hankkeita ja siten tasoittamaan tietä kohti vähähiilistä taloutta;

EIP:n yhteistyö muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa

76.  muistuttaa, että rakenteellinen yhteistyö unionin elinten (komission ja EIP:n) ja muiden rahoituslaitosten kesken on ainoa tehokas keino päällekkäisten toimintojen välttämiseksi;

77.  suhtautuu myönteisesti EIP:n ja EBRD:n tekemään ajantasaistettuun yhteisymmärryspöytäkirjaan, joka kuvastaa unionin halukkuutta tehostaa koordinointia ja yhteistyötä näiden kahden merkittävän kansainvälisen rahoituslaitoksen kesken; kannustaa EIP:tä neuvottelemaan ja tekemään yhteisymmärryspöytäkirjoja sen toiminta‑alueiden alueellisten kehityspankkien kanssa synergian edistämiseksi, riskien ja kustannusten jakamiseksi ja riittävän lainanannon varmistamiseksi reaalitaloudelle;

78.  kehottaa molempia laitoksia koordinoimaan toimintaansa mahdollisimman hyvin täydentävyyden ja työnjaon osalta, jotta voidaan systemaattisesti tutkia parhaat mahdollisuudet ja synergiat ja etsiä optimaaliset vipuvaikutukset unionin poliittisten tavoitteiden tukemiseksi ja toteuttamiseksi ja ottamaan samalla huomioon kummankin laitoksen edut ja erityispiirteet;

79.  kehottaa EIP:tä ja EBRD:tä vahvistamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa (ennakkoarviointivaihe tai toimien määrittämisvaihe) asiantuntemustaan ja strategista ja ohjelmasuunnittelua koskevaa menettelytapaansa eri toiminta-aloilla ja erityisesti riskinhallintavälineitä (rahoitusriskit, toimintariskit tai maakohtaiset riskit) koskevaa yhteistyötään, jotta riskinvalvonta saadaan tehokkaammaksi;

80.  panee tyytyväisenä merkille uuden yhteisen toimintasuunnitelman, josta EIP, EBRD ja Maailmanpankkiryhmä sopivat marraskuussa 2012 ja jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä ja kasvua Keski- ja Kaakkois-Euroopassa, ja toteaa, että toimintasuunnitelmassa määritellään yli 30 miljardin euron yhteiset sitoumukset kaudelle 2013–2014; kehottaa EIP:tä sitomaan vähintään sovitut 20 miljardin määrärahat;

81.  muistuttaa ehdotuksestaan, että unionista tulisi EIP:n jäsen;

EIP:n hallinto, vaatimusten noudattaminen ja valvontajärjestelmä

82.  kehottaa EIP:tä ja muita yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä parantamaan entisestään hallintomekanismejaan muun muassa kehittämällä kattavia ja järkeviä seuranta-, raportointi- ja valvontajärjestelmiä;

83.  on tyytyväinen siihen, että EIP on sitoutunut lujemmin avoimuuteen liittymällä kansainvälisen avun avoimuutta koskevaan aloitteeseen (IATI);

84.  vaatii EIP:tä varmistamaan valitusjärjestelmänsä täyden riippumattomuuden ja toimivuuden;

85.  kehottaa EIP:tä noudattamaan Århusin yleissopimuksen määräyksiä ja luomaan julkisen asiakirjarekisterin, jotta taataan unionin perussopimuksissa vahvistettu oikeus tutustua asiakirjoihin; kehottaa EIP:tä noudattamaan sitoumustaan ja julkistamaan rekisterin vuodesta 2014 alkaen;

86.  vaatii, että seuraavaa vuosikertomusta täydennetään sisällyttämällä siihen monialaisia tulosindikaattoreita, jotka koskevat rahoitustoiminnan vaikutusta EIP:n toimien kannalta keskeisiin aloihin, mahdollista odotettavissa olevaa kerrannaisvaikutusta ja taloudellisten etujen siirtoa rahoitetuissa ohjelmissa;

87.  muistuttaa EIP:n vastuusta ja painottaa sen merkitystä rahoituksen välittäjien ja yhteisrahoitettujen hankkeiden kumppanien valintaa sekä lopullisia edunsaajia koskevan avoimuuden lisäämisessä;

88.  korostaa, että EIP:n pitäisi vähentää byrokratiaa, jotta se voisi jakaa rahoitusta tehokkaammin ja nopeammin;

89.  kehottaa EIP:tä edistämään edelleen rahoituksen välittäjien kautta tapahtuvan lainanantotoimintansa avoimuutta siten, että se raportoi vuosittain pk-yrityksille myöntämistään lainoista, esittää yhdistetyt tiedot pk-yrityksille tehdyistä maksuista, kohteena olevien pk-yritysten lukumäärästä, keskimääräisestä lainakoosta ja tuetuista aloista sekä arvioi pk-yritysten lainansaantia ja lainojen tehokkuutta;

90.  kehottaa EIP:tä pidättäytymään yhteistyöstä sellaisten rahoituksen välittäjien kanssa, joiden toiminta on aiemmin ollut avoimuuden, petosten, korruption sekä ympäristövaikutusten että sosiaalisten vaikutusten suhteen kielteistä; kannustaa EIP:tä muodostamaan kaikissa toimintamaissa kumppanuuksia sellaisten avointen ja vastuullisten rahoituksen välittäjien kanssa, joilla on vakiintuneet suhteet paikalliseen talouselämään; kehottaa EIP:tä tässä yhteydessä lisäämään avoimuutta etenkin välittäjien avulla tapahtuvassa lainanantotoiminnassa sekä harjoittamaan erityistä huolellisuutta verokeitaiden käytön, siirtohinnoittelun, veropetosten sekä aggressiivisen verosuunnittelun ja veronkierron estämiseksi; pyytää laatimaan tiukan julkisen luettelon rahoituksen välittäjienvalintaan sovellettavista kriteereistä; kehottaa EIP:tä tehostamaan yhteistyötä kansallisten julkisten luottolaitosten kanssa, jotta se voi maksimoida pk‑yrityksille koituvat rahoitusohjelmiensa myönteiset vaikutukset;

91.  kehottaa EIP:tä käynnistämään välittömästi osallistavan tarkistusprosessin, joka koskee sen yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin nähden noudattamaa politiikkaa ja jossa otetaan asianmukaisesti huomioon asiaan liittyvät viimeaikaiset tapahtumat unionissa ja kansainvälisesti; kehottaa EIP:tä tästä syystä varmistamaan, että kaikki sen hankkeisiin osallistuvat yritykset ja rahoituslaitokset julkistavat kaikkien yrityksiin välittömästi tai välillisesti liittyvien oikeudellisten rakenteiden edunsaajat, mukaan lukien rahastot, säätiöt ja pankkitilit;

92.  pyytää lisäksi laatimaan rahoituksen välittäjiä varten poissulkemista koskevan julkisen luettelon, joka on tarkoitus kehittää yhdessä komission kanssa ja joka perustuu toimijoiden tuloksiin avoimuuden, petosten, yhteyksien jäsenvaltioiden lainkäyttövallan ulkopuolella oleviin alueisiin sekä sosiaalisten ja ympäristövaikutusten alalla;

93.  pitää ensiarvoisen tärkeänä, että EIP säilyttää AAA-luottoluokituksensa, koska luokituksen ansiosta se pystyi vuonna 2012 lainaamaan 71 miljardia euroa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta edullisella korolla; kannustaa EIP:tä kuitenkin vahvistamaan valmiuttaan asettaa etusijalle korkeampiriskisiä suuremman lisäarvon tuottavia hankkeita;

94.  muistuttaa aiempien vuosien tapaan EIP:n vakavaraisuuteen kohdistuvan pankkivalvonnan välttämättömyydestä ja korostaa sen merkitystä sekä pyytää selvittämään mahdollista ratkaisua oikeudellisella tutkimuksella;

95.  ehdottaa, että tätä valvontaa

pitää valitettavana, että komissio ei ole ehdottanut asiassa mitään toimia, vaikka parlamentti on pyytänyt sitä ensimmäisen kerran jo vuonna 2007;

96.  pitää ilahduttavana parhaiden pankkikäytäntöjen yleistä noudattamista koskevaa uutta sisäistä kehitystä EIP:n sisällä; vaatii, että EIP:n toimien yhteydessä myös sen pankkitoimintakumppanit noudattavat unionissa ja sen ulkopuolella hyviä pankkikäytäntöjä, jotka ovat rahoituspalveluja ja rahoitusmarkkinoiden vakautta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia; pyytää, että EIP sisällyttää vuotuiseen työsuunnitelmaansa yhden toiminta-alan tarkastuksen osoittaakseen, että hyvät pankkikäytännöt ovat osa sen kirjallisia menettelyjä;

97.  kehottaa EIP:tä lisäämään toimintansa, arviointiensa ja tulostensa avoimuutta ja saatavuutta jakamalla paremmin tietoa sisäisesti henkilöstölleen, kutsumalla osallistujia asiaa koskeviin sisäisiin kokouksiinsa ja tarjoamalla tietoa ulospäin esimerkiksi verkkosivuillaan;

98.  pitää ilahduttavana, että EIP on toteuttanut toimenpiteitä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan alalla ja myös vahvistanut vaatimusten noudattamista koskevia resurssejaan nimittämällä uuden niiden noudattamista valvovan ryhmävastaavan; pyytää, että parlamentti pidetään säännöllisesti ajan tasalla vaatimusten noudattamista valvovan ryhmävastaavan raportissa esitetyistä tuloksista;

99.  kehottaa EIP:tä seuraamaan maakohtaista raportointia laittoman toiminnan rahoittamisen estämiseksi; toteaa, että voidakseen saada EIP:n rahoitusta kaikki edunsaajat, riippumatta siitä, ovatko ne yhtymiä vai rahoituksen välittäjiä, jotka kuuluvat eri oikeudenkäyttöalueisiin, on velvoitettava julkistamaan tilintarkastajien hyväksymissä vuosikertomuksissaan maakohtaiset tiedot myynneistään, varoistaan, työntekijöistään, voitoistaan ja veromaksuistaan kussakin maassa, jossa ne toimivat; toteaa myös, että edunsaajien on julkistettava isäntämaiden kanssa tekemänsä sopimukset ja erityisesti ilmoitettava verotusmenettely, jota niihin kussakin toimintamaassa sovelletaan;

100.  vaatii, että valvontaympäristöä mukautetaan niin, että siinä otetaan huomioon EIP:n pääoman korotuksesta ja muista rahoituskumppanuuksista johtuvien rahoituspyyntöjen määrän kasvu tulevaisuudessa, erityisesti riskinhallintatehtävien osalta;

EIP:n jatkotoimet parlamentin päätöslauselmien johdosta

101.  pyytää EIP:tä ilmoittamaan kussakin vuosikertomuksessa parlamentin aiempien suositusten tilanteesta, erityisesti lainanantotoiminnan vaikutuksista kasvun ja uusien työpaikkojen luomiseen EIP:n toiminta-alueilla ja unionissa sekä unionin ja ehdokas- ja naapurimaiden välisestä taloudellisesta yhdentymisestä.

o
o   o

102.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0404. (2) EUVL C 258 E, 7.9.2013, s. 131. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0057. (4) EUVL L 280, 27.10.2011, s. 1.