Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2008/2250(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0015/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0015/2009

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 19/02/2009 - 5.7
CRE 19/02/2009 - 5.7
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0062

Hyväksytyt tekstit
PDF 163kWORD 81k
Torstai 19. helmikuuta 2009 - Bryssel
Osuus- ja yhteisötalous
P6_TA(2009)0062A6-0015/2009

Euroopan parlamentin päätöslauselma 19. helmikuuta 2009 osuus- ja yhteisötaloudesta (2008/2250(INI))

Euroopan parlamentti, joka

−   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 3, 48, 125–130 ja 136 artiklan,

−   ottaa huomioon eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003(1) ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 22. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/72/EY(2),

−   ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY(3),

−   ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 15. heinäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/618/EY(4),

−   ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2008 antaman tiedonannon ehdotuksesta sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevaksi yhteiseksi raportiksi 2008 (KOM(2008)0042), oheisasiakirjan ehdotusta yhteiseksi raportiksi koskevaan komission tiedonantoon (SEC(2008)0091) ja 13. ja 14. maaliskuuta 2008 pidetyn kevään Eurooppa-neuvoston päätelmissä hyväksytyn yhteisen työllisyysraportin 2007–2008,

−   ottaa huomioon vaihtoehtoisesta osuus- ja yhteisötaloudesta 6. toukokuuta 1994 antamansa päätöslauselman(5),

−   ottaa huomioon osuuskuntien merkityksestä naisten työpaikkojen lisäämisessä 18. syyskuuta 1998 antamansa päätöslauselman(6),

−   ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2008 esittämänsä kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta (2010)(7),

−   ottaa huomioon ihmisarvoisesta työstä kaikille 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman(8),

−   ottaa huomioon yhteiskunnallisen osallisuuden edistämisestä ja köyhyyden, myös lasten köyhyyden torjumisesta EU:ssa 9. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman(9),

−   ottaa huomioon komission 23. helmikuuta 2004 antaman tiedonannon osuuskuntien edistämisestä Euroopassa (KOM(2004)0018),

−   ottaa huomioon komission 4. kesäkuuta 1997 antaman tiedonannon yhdistysten ja säätiöiden tukemisesta Euroopassa (KOM(1997)0241) sekä parlamentin siitä 2. heinäkuuta 1998 antaman päätöslauselman(10),

−   ottaa huomioon komission 7. huhtikuuta 2000 antaman tiedonannon "Paikallinen toiminta työllisyyden hyväksi. Euroopan työllisyysstrategian paikallinen ulottuvuus" (KOM(2000)0196),

−   ottaa huomioon komission 6. marraskuuta 2001 antaman tiedonannon Euroopan työllisyysstrategian paikallisulottuvuuden vahvistamisesta (KOM(2001)0629) ja parlamentin siitä 4. heinäkuuta 2002 antaman päätöslauselman(11),

−   ottaa huomioon osuus- ja yhteisötaloudesta annetut Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnot, erityisesti lausunnon osuus- ja yhteisötaloudesta ja yhtenäismarkkinoista(12), lausunnon aiheesta "Unioniin liittyvien maiden talouden monipuolistaminen – pk-yritysten sekä osuus- ja yhteisötalouden yritysten rooli"(13) ja lausunnon aiheesta "Pk-yritysten sekä osuus- ja yhteisötalouden yritysten sopeutumiskyky talouden dynamiikan sanelemiin muutoksiin nähden"(14),

−   ottaa huomioon vapaaehtoistyön roolista taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä 22. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman(15),

−   ottaa huomioon Euroopan sosiaalimallista tulevaisuutta varten 6. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman(16),

−   ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2008 antaman tiedonannon "Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa" (KOM(2008)0412),

−   ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2008 antaman tiedonannon: "Uudistettu sitoumus sosiaaliseen Eurooppaan: sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän vahvistaminen" (KOM(2008)0418) ja samana päivänä yleishyödyllisistä sosiaalisista palveluista annetun ensimmäisen puolivuotiskertomuksen (SEC(2008)2179/2),

−   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

−   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A6-0015/2009),

A.   katsoo, että Euroopan sosiaalimalli rakentuu pääasiassa korkeatasoisille palveluille, tuotteille ja työpaikoille, joita syntyy osuus- ja yhteisötaloudessa sekä mallin liikkeelle panevien voimien kehittämien ennakointi- ja innovaatiovalmiuksien tuella,

B.   ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalous perustuu sosiaaliseen paradigmaan, joka on Euroopan sosiaali- ja hyvinvointimallin perusperiaatteiden mukainen, ja ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötaloudella on nykyään merkittävä asema tämän mallin säilyttämisessä ja vahvistamisessa, kun se säätelee lukuisten yleishyödyllisten sosiaalisten palvelujen tuottamista ja tarjontaa,

C.   katsoo, että osuus- ja yhteisötalouden mallien kehittämisessä olisi siten pyrittävä saavuttamaan talouskasvua, työllistettävyyttä, koulutusta ja henkilökohtaisia palveluja koskevat yhteiset tavoitteet, jotka sisältyvät kaikkiin EU:n politiikkoihin,

D.   katsoo, että yhteiskunnan vauraus ja tasapaino johtuvat sen moninaisuudesta ja että osuus- ja yhteisötalous myötävaikuttaa tähän moninaisuuteen aktiivisesti parantamalla ja lujittamalla Euroopan sosiaalimallia ja tuottamalla oman liiketoimintamallin, jonka ansiosta osuus- ja yhteisötaloudella voidaan edistää vakaata ja kestävää kehitystä,

E.   ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalouden arvot vastaavat suurelta osin EU:n yhteisiä sosiaalisen osallistamisen tavoitteita, ja katsoo, että hyvien työpaikkojen, koulutuksen ja uudelleen osallistamisen olisi oltava yhteydessä tähän; ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalous on osoittanut, että se voi suuresti parantaa epäedullisessa asemassa olevien ihmisten yhteiskunnallista asemaa (kuten on osoitettu esimerkiksi Nobel-palkitun professori Mohammed Yunusin suunnittelemilla mikroluotto-osuuskunnilla, jotka taloudellisen osallistamisen kautta lisäsivät naisten vaikutusvaltaa) ja että sillä on merkittävää kapasiteettia sosiaalisiin innovaatioihin, joilla tuetaan henkilöitä, joiden on vaikea löytää ratkaisuja omiin sosiaalisiin ongelmiinsa esim. suhteessa työ- ja yksityiselämän yhdistämiseen, sukupuolten tasa-arvoon, perhe-elämän laatuun ja kykyyn huolehtia lapsista, vanhuksista ja vammaisista,

F.   katsoo, että osuus- ja yhteisötalouden osuus on 10 prosenttia kaikista eurooppalaisista yrityksistä, toisin sanoen 2 miljoonaa yritystä tai 6 prosenttia kokonaistyöllisyydestä, ja että sillä on runsaasti potentiaalia luoda ja pitää yllä kestävää työllisyyttä pääasiassa siksi, että toiminta on luonteeltaan sellaista, että sitä ei todennäköisesti siirretä muualle,

G.   ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset ovat tavallisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jotka ylläpitävät kestävää talousmallia, jossa yksilöt ovat tärkeämpiä kuin pääoma, ja ottaa huomioon, että tällaiset yritykset toimivat usein sisämarkkinoilla, minkä vuoksi on varmistettava, että niiden toiminta on sovellettavan lainsäädännön mukaista,

H.   katsoo, että osuus- ja yhteisötalous on kehittynyt tietyistä liiketoiminnan järjestäytymis- tai yritysmuodoista, kuten osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset, sosiaaliset yritykset ja järjestöt, säätiöt ja muut yksiköt kussakin jäsenvaltiossa; ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalous kattaa eri jäsenvaltioissa käytetyt käsitteet, joita ovat esimerkiksi "solidaarinen talous" ja "kolmas sektori", ja että vaikka näitä ei katsottaisi "osuus- ja yhteisötalouden" osaksi kaikissa jäsenvaltioissa, kaikkialla Euroopan unionissa harjoitetaan vastaavia toimintoja, joilla on yhteisiä piirteitä,

I.   katsoo, että EU:n tasolla on hyväksyttävä joidenkin osuus- ja yhteisötalouteen sisältyvien organisaatiomuotojen säännöt siten, että otetaan huomioon sisämarkkinasäännöt, jotta vähennettäisiin yhteisön varojen saamiseen liittyviä hallinnollisia esteitä,

J.   katsoo, että osuus- ja yhteisötaloudella korostetaan yritysmallia, jota ei voida luonnehtia koolla tai toiminta-aloilla, vaan sellaisten yhteisten arvojen kunnioituksella, joita ovat erityisesti demokratian, sosiaalisten sidosryhmien osallistumisen sekä henkilökohtaisten ja sosiaalisten tavoitteiden ensisijaisuus voiton tavoitteluun nähden, yhteisvastuullisuuden ja vastuun periaatteiden puolustaminen ja täytäntöönpano, käyttäjäjäsenten etujen ja yhteisen edun yhdistäminen, jäsenten toteuttama demokraattinen valvonta, vapaaehtoinen ja avoin liittyminen, itsenäinen hallinta ja riippumattomuus viranomaisiin nähden sekä ylijäämän käyttö pääasiassa kestävään kehitykseen ja jäsenten palvelemiseen yleishyödyllisten tavoitteiden mukaisesti,

K.   ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalouden ja sen muodostavien organisaatioiden kasvavasta merkityksestä huolimatta sen tunnettuus on edelleen vähäinen ja siihen kohdistuu usein virheellisestä teknisestä lähestymistavasta aiheutuvaa arvostelua; ottaa huomioon, että institutionaalisen näkyvyyden puute on yksi osuus- ja yhteisötalouden suurimmista esteistä EU:ssa ja joissakin sen jäsenvaltioissa, mikä aiheutuu osaksi kansallisten kirjanpitojärjestelmien erityispiirteistä,

L.   katsoo, että parlamentin osuus- ja yhteisötaloutta tarkasteleva epävirallinen työryhmä on tehnyt yksityiskohtaista työtä,

Yleistä

1.   korostaa, että osuus- ja yhteisötaloudella on olennainen rooli Euroopan taloudessa, kun se yhdistää kannattavuuden solidaarisuuteen, luo korkealaatuisia työpaikkoja, lujittaa sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, luo sosiaalista pääomaa, edistää aktiivista kansalaisuutta, yhteisvastuullisuutta ja demokraattisiin arvoihin perustuvaa talousmallia, joka asettaa ihmiset etusijalle, ja lisäksi tukee kestävää kehitystä sekä sosiaalista, ympäristöön liittyvää ja teknologista innovaatiota;

2.   katsoo, että osuus- ja yhteisötalous on tärkeää sekä symbolisesti että toimintansa kannalta teollisen ja taloudellisen demokratian lujittamisessa;

3.   toteaa, että osuus- ja yhteisötalous voi menestyä ja hyödyntää kaikki mahdollisuutensa vain, jos sillä on tarkoituksenmukaiset poliittiset, lainsäädännölliset ja toiminnalliset olosuhteet ja edellytykset ja jos otetaan asianmukaisesti huomioon osuus- ja yhteisötalouden yritysten kirjavuus ja niiden erityisominaisuudet;

4.   katsoo, että osuus- ja yhteisötalouden yrityksiin ei pitäisi soveltaa samoja kilpailusääntöjä kuin muihin yrityksiin ja että ne tarvitsevat turvallisen lainsäädäntökehyksen, jonka perustana on niiden erityisarvojen tunnustaminen, jotta ne voivat toimia tasavertaisesti muiden vastaavien yritysten kanssa;

5.   korostaa, että talousjärjestelmä, jossa osuus- ja yhteisötalouden yrityksillä on merkittävämpi asema, vähentäisi alttiutta joutua keinottelun kohteeksi rahoitusmarkkinoilla, joilla jotkin yksityisyritykset ovat osakkeenomistajien ja sääntelyelinten valvonnan ulkopuolella;

Osuus- ja yhteisötalouden käsitteen tunnustaminen

6.   muistuttaa, että yritysmuotojen moninaisuus tunnustetaan EY:n perustamissopimuksessa ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen hyväksymisellä;

7.   muistuttaa, että komissio on jo tunnustanut useaan otteeseen osuus- ja yhteisötalouden käsitteen;

8.   kehottaa komissiota edistämään osuus- ja yhteisötaloutta uusilla politiikoilla ja puolustamaan osuus- ja yhteisötalouden "erilaisen yrittämisen" käsitettä, jonka liikkeelle paneva voima ei ole ensisijaisesti taloudellinen vaan yhteiskunnallinen hyöty niin, että osuus- ja yhteisötalouden erityispiirteet otetaan asiaankuuluvasti huomioon oikeudellisen kehyksen laatimisessa;

9.   katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tunnustettava osuus- ja yhteisötalous ja sen toimijat – osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt – omassa lainsäädännössään ja politiikassaan; ehdottaa, että näihin toimiin sisällytetään luottojen saannin helpottaminen ja verohelpotukset, mikroluottojen kehittäminen, yhdistysten, säätiöiden ja keskinäisten yhtiöiden eurooppalaisten sääntöjen kehittäminen sekä räätälöity EU-rahoitus ja kannustimet, joilla paremmin tuetaan markkinaehtoisia ja ei-markkinaehtoisia osuus- ja yhteisötalouden organisaatioita, jotka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyötyä;

Oikeudellinen tunnustaminen: yhdistyksiä, säätiöitä ja keskinäisiä yhtiöitä koskevat eurooppalaiset säännöt

10.   toteaa, että yhdistyksiä, keskinäisiä yhtiöitä ja säätiöitä koskevien yhteisön sääntöjen tunnustaminen on välttämätöntä, jotta voidaan taata, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset nauttivat sisämarkkinalainsäädännössä yhdenvertaista kohtelua; pitää näiden osuus- ja yhteisötalouden muotojen EU:ssa tapahtuvan kehityksen kannalta merkittävänä takaiskuna sitä, että komissio peruutti ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhdistysten eurooppalaisista säännöistä ja ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi keskinäisten yhtiöiden eurooppalaisista säännöistä (KOM(1991)0273); kehottaa siksi komissiota tarkistamaan työohjelmaansa vastaavasti;

11.   kehottaa komissiota noudattamaan eurooppalaisen säätiön sääntöjen toteuttamiskelpoisuutta koskevaa kertomusta, joka oli määrä julkaista vuoden 2008 loppuun mennessä, ja aloittamaan eurooppayhdistyksen sääntöjen ja eurooppalaisen keskinäisen yhtiön sääntöjen vaikutusten arvioinnin;

12.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan lainsäädäntökehyksen, jossa osuus- ja yhteisötalouden eri osatekijät tunnustetaan;

13.   kehottaa komissiota varmistamaan, että yksityisestä eurooppayhtiöstä tulee yhtiömuoto, joka voidaan hyväksyä kaikentyyppiseen liiketoimintaan;

14.   kehottaa komissiota laatimaan selkeät säännöt siitä, mitkä yhteisöt voivat lain mukaan toimia osuus- ja yhteisötalouden yrityksinä, ja ottamaan käyttöön tehokkaat lainsäädännölliset markkinoille pääsyä koskevat rajoitukset, jotta ainoastaan osuus- ja yhteisötalouden organisaatiot voivat hyötyä osuus- ja yhteisötalouden yrityksille tarkoitetusta rahoituksesta tai näiden rohkaisemiseksi laadituista menettelytavoista;

Tilastollinen tunnustaminen

15.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan osuus- ja yhteisötalouden yritysten kansallisten tilastorekisterien perustamista, käynnistämään sektori- ja toimialakohtaisen kansallisen satelliittitilinpidon ja mahdollistamaan sen, että Eurostat kerää näitä tietoja, myös käyttämällä yliopistoissa saatavilla olevaa ammattitaitoa;

16.   korostaa, että osuus- ja yhteisötalouden mittaaminen täydentää voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen mittausta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta kansantalouden tilinpidossa annetun YK:n käsikirjan käyttöä ja valmistelemaan satelliittitilit, joiden avulla voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen sekä osuus- ja yhteisötalouden organisaatioiden näkyvyys paranee;

Työmarkkinaosapuoleksi tunnustaminen

17.   kannattaa sitä, että osuus- ja yhteisötalouden osat olisi tunnustettava EU:n alojen sisäisessä ja välisessä sosiaalisessa vuoropuhelussa, ja kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioita voimakkaasti tukemaan osuus- ja yhteisötalouden toimijoiden ottamista mukaan sosiaaliseen vuoropuheluun ja kansalaiskeskusteluun;

Osuus- ja yhteisötalous keskeisenä toimijana Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamisessa

18.   huomauttaa, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset ja organisaatiot lujittavat osaltaan yrittäjähenkeä, tehostavat yritysmaailman demokraattista toimintaa, tuovat mukanaan yhteiskuntavastuuta ja edistävät heikossa asemassa olevien ryhmien aktiivista sosiaalista integraatiota;

19.   painottaa, että osuus- ja yhteisötalouden työnantajat ovat ratkaisevia toimijoita työelämään palauttamisen alalla, ja panee tyytyväisenä merkille näiden pyrkimykset luoda ja säilyttää laadukkaita, hyviä ja pysyviä työpaikkoja sekä investoida työntekijöihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja vahvistamaan osuus- ja yhteisötalouden roolia hyvänä työnantajana ja kunnioittamaan sen erityisasemaa;

20.   tähdentää, että osuus- ja yhteisötalous auttaa korjaamaan työmarkkinoiden kolme merkittävää epätasapainoa: työttömyys, työpaikkojen epävarmuus sekä työttömyyden aiheuttama syrjäytyminen yhteiskunnasta ja työmarkkinoilta; panee lisäksi merkille, että osuus- ja yhteisötaloudella on rooli työllistettävyyden kehittämisessä ja että se luo työpaikkoja, jotka eivät tavallisesti siirry muualle, mikä auttaa täyttämään Lissabonin strategian tavoitteet;

21.   katsoo, että jäsenvaltioiden tuki osuus- ja yhteisötalouden yrityksille olisi tulkittava aitona investointina sellaisten yhteisvastuullisuusverkostojen luomiseen, joiden avulla voidaan vahvistaa paikallisyhteisöjen ja -viranomaisten roolia sosiaalipolitiikan kehittämisessä;

22.   katsoo, että sosiaaliset ongelmat edellyttävät harkintaa mutta että nykytilanteessa tarvitaan ennen kaikkea toimintaa; katsoo, että useimpia sosiaalisia ongelmia olisi lähestyttävä paikallisten ratkaisujen kautta, jotta voitaisiin käsitellä käytännön tilanteita ja ongelmia; katsoo, että tehokkuuden saavuttamiseksi tällaiset toimet edellyttävät koordinaatiota koskevia tiukkoja sääntöjä, mikä merkitsee tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja osuus- ja yhteisötalouden yritysten välillä;

23.   toteaa, että osuus- ja yhteisöalan yritysten vahva paikallinen sitoutuminen mahdollistaa kansalaisten ja heidän alueellisten, kansallisten ja EU:n tasoisten edustuksellisten elintensä välisten yhteyksien luomisen, ja ne pystyvät siis edistämään osaltaan tehokasta eurooppalaista hallintotapaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta; suhtautuu erittäin myönteisesti osuus- ja yhteisötalouden yritysten ja organisaatioiden pyrkimyksiin ryhmittäytyä EU:n tasoisiin koordinaatiofoorumeihin;

24.   korostaa, että osuus- ja yhteisötaloudella on ratkaiseva merkitys Lissabonin strategian kestävää kasvua ja täystyöllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa, sillä sen avulla voidaan tasoittaa monia työmarkkinoiden epätasapainotekijöitä erityisesti tukemalla naisten työllistymistä, sekä luoda ja tarjota yhteisöllisiä hoitopalveluja (kuten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja) sekä luoda ja ylläpitää yhteiskunnan taloudellista rakennetta, mikä osaltaan edistää paikallista kehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

25.   katsoo, että Euroopan unionin pitäisi laatia puitteet osuus- ja yhteisötalouden toimintaohjelmalle, sillä se vahvistaisi kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia paikallisella ja EU:n tasolla, koska osuus- ja yhteisötaloudella voidaan tuoda vakautta erittäin suhdanneherkille talouden alueille jakamalla voittoja ja investoimalla niitä uudelleen paikallisesti tarpeen mukaan, edistämällä yrittäjyyttä, yhdistämällä taloudellinen toiminta paikallisiin tarpeisiin, tukemalla uhanalaista toimintaa (esimerkiksi käsityöläisammatteja) ja synnyttämällä sosiaalista pääomaa;

26.   kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia ja alan toimijoita arvioimaan ja vahvistamaan naisten asemaa osuus- ja yhteisötaloudessa sekä määrällisesti (kun otetaan huomioon naisten korkea työllisyystaso kaikilla tähän sektoriin liittyvillä aloilla, mukaan luettuna yhdistys- ja vapaaehtoistoiminta) että työn ja palvelujen suorittamisen laatuun ja organisointiin liittyvien näkökohtien osalta; on huolissaan osuus- ja yhteisötalouteenkin tiukasti juurtuneesta vertikaalisesta eriytymisestä, joka rajoittaa naisten osallistumista päätöksentekoon;

27.   kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja paikallisviranomaisia sekä alan toimijoita edistämään ja tukemaan mahdollista synergiaa palvelujen alalla osuus- ja yhteisötalouden toimijoiden ja käyttäjien välillä lisäämällä osallistumista sekä laajentamalla kuulemista ja yhteisvastuuta;

28.   pyytää komissiota ottamaan huomioon osuus- ja yhteisötalouden realiteetit, kun tarkistetaan valtiontukia koskevaa politiikkaa, sillä pienyrityksillä ja aktiivisilla paikallistason järjestöillä on suuria rahoitusvaikeuksia erityisesti nykyisessä talous- ja rahoituskriisissä; toivoo lisäksi, että komissio ei estäisi soveltamasta kansallisia yritysoikeus- ja verotussäännöksiä, jotka koskevat esimerkiksi osuustoimintaa pankkialalla ja vähittäismyymälöissä, joiden toiminta perustuu keskinäisyyden periaatteeseen, yritysdemokratiaan, omaisuuden siirtymiseen sukupolvien välillä, varantojen jakamattomuuteen ja solidaarisuuteen sekä työ- ja yritysetiikkaan;

29.   korostaa, että osa osuus- ja yhteisötalouden yrityksistä on mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei ehkä ole sisämarkkinoilla toimimisen sekä kansallisiin ja eurooppalaisiin ohjelmiin osallistumisen edellyttämiä välineitä, ja kehottaa ottamaan käyttöön kohdennettuja tukia ja välineitä, joilla mahdollistetaan se, että yritykset voivat lisätä panostaan EU:n kestävän talouskasvun tukemisessa, sekä tarjotaan talouskriisin tapauksessa mahdollisuutta muuntaa yritykset työntekijöiden omistamiksi yrityksiksi;

30.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään tuleville ja olemassa oleville osuus- ja yhteisötalouden yrityksille suunnattuja ohjelmia, jotka tarjoavat taloudellista tukea, tietoa, neuvoja ja koulutusta yrityksen perustamisprosessin yksinkertaistamiseen (mukaan lukien yritysten alkupääomavaatimusten vähentäminen), jotta yritykset selviäisivät yhä globaalimmassa talouselämässä, jota rahoituskriisi parhaillaan heikentää;

31.   korostaa, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset kohtaavat enemmän ongelmia kuin suuryritykset esimerkiksi lainsäädännöllisistä vaatimuksista selviytymisessä, rahoituksen saamisessa ja uuden tekniikan ja uusien tietojen saavuttamisessa;

32.   korostaa osuus- ja yhteisötalouden merkitystä yleishyödyllisissä palveluissa; korostaa julkisen ja yksityisen alan integroitujen verkostojen tuottamaa lisäarvoa, mutta myös väärinkäytösten vaaraa esimerkiksi silloin, kun työtä ulkoistetaan pyrittäessä leikkaamaan viranomaisten kuluja, mutta tässä hyödynnetäänkin vapaaehtoistyötä;

33.   kehottaa komissiota jatkamaan vuoropuhelua ja selvityksiä jäsenvaltioiden sidos- ja tukiryhmien kanssa yleispalveluja ja yleishyödyllisiä sosiaalisia palveluja koskevissa asioissa ja hyödyntämään yhdistettyihin indikaattoreihin perustuvaa menetelmää;

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat välineet

34.   kehottaa komissiota varmistamaan, että osuus- ja yhteisötalouden ominaisuudet (tavoitteet, arvot ja toimintamenetelmät) otetaan huomioon eurooppalaisia politiikkoja laadittaessa, ja erityisesti yhdistämään osuus- ja yhteisötalouden muihin yhteiskunnan, talouden ja yritysten kehittämiseksi suunniteltuihin toimiinsa ja strategioihinsa erityisesti eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (KOM(2008)0394) puitteissa; vaatii suorittamaan vaikutusten arvioinnin sekä kunnioittamaan osuus- ja sosiaalitalouden etuja ja asettamaan ne etusijalle, kun jokin politiikka vaikuttaa osuus- ja sosiaalitalouteen; kehottaa komissiota lisäksi harkitsemaan uudelleen mahdollisuutta perustaa osuus- ja yhteisötalouden yksikkö yhdistämällä kyseiset pääosastot;

35.   kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan pk-yritysten seurantakeskus ottaa osuus- ja yhteisötalouden yritykset järjestelmällisesti mukaan tutkimuksiinsa, sekä laatimaan suosituksia toimenpiteistä, joiden avulla tarjotaan avustusta näiden yritysten toimintaan ja kehitykseen; kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta osuus- ja yhteisötalouden yritykset voisivat olla yhteyksissä toisiinsa ja jotta ne voisivat saada tukea sähköisen liiketoiminnan eurooppalaiselta tukiverkostolta;

36.   kehottaa jäsenvaltioita tukemaan pieniä ja keskisuuria osuus- ja yhteisötalouden yrityksiä, jotka pyrkivät vähentämään riippuvuutta apurahoista ja parantamaan kestävyyttä;

37.   toivoo, että komissio kutsuu osuus- ja yhteisötalouden osallistujia mukaan pysyviin keskusteluelimiin sekä osallistumaan ja tekemään yhteistyötä korkean tason asiantuntijaryhmissä, jotka saattavat käsitellä osuus- ja yhteisötalouden kysymyksiä; kehottaa komissiota osallistumaan osuus- ja yhteisötaloutta edustavien organisaatioiden lujittamiseen alueellisella, kansallisella ja yhteisön tasolla ja laatimaan lainsäädäntökehyksen, jonka tarkoituksena on edistää paikallisviranomaisten ja osuus- ja yhteisötalouden yritysten aktiivista kumppanuutta;

38.   kehottaa komissiota lisäämään julkisten virastojen ja osuus- ja yhteisötalouden edustajien välistä vuoropuhelua kansallisella ja yhteisön tasolla ja näin edistämään keskinäistä ymmärrystä ja hyviä käytäntöjä;

39.   kehottaa komissiota tukemaan alan toimijoiden perustamaa osuustoiminnallisia pankkeja tai muita osuus- ja yhteistalouden kannalta kiinnostavia rahoituspalveluja tutkivaa eurooppalaista ajatushautomoa, joka tutkisi sitä, kuinka nämä osuus- ja yhteisötalouden yritykset ovat tähän mennessä suoriutuneet EU:n tasolla – erityisesti nykyisessä globaalissa luotto- ja rahoituskriisissä – ja millä tavoin ne voivat välttää vastaavat tulevat riskit;

40.   kehottaa komissiota harkitsemaan erityisesti osuus- ja yhteisötaloutta koskevan budjettikohdan ottamista uudelleen käyttöön;

41.   kehottaa toteuttamaan ohjelmia, joilla edistetään uusien taloudellisten ja sosiaalisten mallien kokeilua, käynnistämään tutkimuksen puiteohjelmia sisällyttämällä osuus- ja yhteisötaloutta käsitteleviä aiheita seitsemännen puiteohjelman mukaisiin tarjouspyyntöihin, tutkimaan virallisiin tilastotietoihin sovellettavan "kertoimen" käyttöä ja ottamaan käyttöön talouskasvua laadulliselta ja määrälliseltä kannalta mittaavia välineitä;

42.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdistämään "osuus- ja yhteisötalouden" ulottuvuuden yhteisön ja kansallisten politiikkojen toteuttamiseen sekä tutkimuksen, innovaation, rahoituksen, aluekehityksen ja kehitysyhteistyön alan yrityksille tarkoitettuihin EU-ohjelmiin sekä tukemaan EU:n, kansallisten ja paikallisten viranomaisten osuus- ja yhteisöalalle suuntaamien koulutusohjelmien toteuttamista ja varmistamaan osuus- ja yhteisötalouden yritysten pääsyn kehitysyhteistyöhön ja ulkosuhteisiin tarkoitettuihin ohjelmiin ja toimiin;

43.   kehottaa jäsenvaltioita luomaan korkeakoulutuksen, yliopisto-opetuksen ja ammattikoulutuksen aloilla hankkeita, joiden avulla välitetään tietoa osuus- ja yhteisötaloudesta ja sen arvoihin perustuvista liikeideoista;

44.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tietojen ja ammattitaidon vahvistamista alalla, jotta voitaisiin lisätä osuus- ja yhteisötalouden asemaa työmarkkinoiden integraatiossa;

45.   kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisten lainsäädäntökehyksen, joka sallii alueellisten kumppanuuksien perustamisen ja ylläpitämisen osuus- ja yhteisötalouden ja paikallisviranomaisten välillä, sekä määrittämään kriteerejä osuus- ja yhteisötalouden tunnustamiseksi ja vahvistamiseksi, kestävän paikallisen kehityksen voimistamiseksi ja yleisen edun parantamiseksi;

46.   kehottaa komissiota etsimään keinoja, joiden avulla helpotettaisiin investointeja osuus- ja yhteisötalouteen esimerkiksi investointirahastojen varoilla, taattujen lainojen avulla ja tukien muodossa;

47.   kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen:

o
o   o

   osuuskuntien edistämisestä Euroopassa ja eurooppaosuuskunnan säännöistä annetusta asetuksesta (EY) N:o 1435/2003 antamansa tiedonannot kyseisissä asiakirjoissa määrätyllä tavalla,
   yhdistysten ja säätiöiden tukemisesta Euroopassa antamansa tiedonannon;

48.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle sekä sosiaalisen suojelun komitealle.

(1) EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1.
(2) EUVL L 207, 18.8.2003, s. 25.
(3) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.
(4) EUVL L 198, 26.7.2008, s. 47.
(5) EYVL C 205, 25.7.1994, s. 481.
(6) EYVL C 313, 12.10.1998, s. 234.
(7) Hyväksytyt tekstit, Ρ6_ΤΑ(2008)0286.
(8) EUVL C 102 E, 24.4.2008, s. 321.
(9) Hyväksyt tekstit, P6_ΤΑ(2008)0467.
(10) EYVL C 226, 20.7.1998, s. 66.
(11) EUVL C 271 E, 12.11.2003, s. 593.
(12) EYVL C 117, 26.4.2000, s. 52.
(13) EUVL C 112, 30.4.2004, s. 105.
(14) EUVL C 120, 20.5.2005, s. 10.
(15) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0131.
(16) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 141.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö