Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2012/2260(INL)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0019/2013

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0019/2013

Keskustelut :

PV 05/02/2013 - 11
CRE 05/02/2013 - 11

Äänestykset :

PV 07/02/2013 - 5.4

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2013)0054

Hyväksytyt tekstit
PDF 192kWORD 51k
Torstai 7. helmikuu 2013 - Strasbourg Lopullinen painos
Sisämarkkinoiden hallinnointi
P7_TA(2013)0054A7-0019/2013
Päätöslauselma
 Liite

Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. helmikuuta 2013 suosituksista komissiolle sisämarkkinoiden hallinnoinnista (2012/2260(INL))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 26 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantaminen” (COM(2012)0259),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vuotuinen kasvuselvitys 2013” (COM(2012)0750) ja komission kertomuksen ”Sisämarkkinoiden yhdentymistilanne 2013 – Osallistuminen vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013” (COM(2012)0752),

   ottaa huomioon arvion sisämarkkinoiden paremman hallinnoinnin tuottamasta eurooppalaisesta lisäarvosta, jonka Euroopan parlamentin Euroopan yhdentymisestä saatavan lisäarvon arviointiyksikkö esitti osana EU-ohjausjaksoa ja jonka se toimitti parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle 7. helmikuuta 2013,

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta – 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi” (COM(2010)0608),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi – 'Yhdessä uuteen kasvuun'” (COM(2011)0206),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – ”Yhdessä uuteen kasvuun”” (COM(2012)0573),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2012 annetun komission tiedonannon palveludirektiivin täytäntöönpanosta: Kasvua luovia uusia palveluita koskeva kumppanuus vuosina 2012–2015 (COM(2012)0261),

–  ottaa huomioon Mario Montin Euroopan komission puheenjohtajalle laatiman 9. toukokuuta 2010 päivätyn kertomuksen ”A new strategy for the Single Market – At the service of Europe's Economy and Society” (Uusi sisämarkkinastrategia – unionin talouden ja yhteiskunnan palveluksessa),

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2011 annetun komission valkoisen kirjan ”Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää” (COM(2011)0144),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 26. kesäkuuta 2012 antaman selvityksen ”Kohti todellista talous- ja rahaliittoa” ja 12. lokakuuta 2012 laaditun välikertomuksen sekä 5. joulukuuta 2012 asiasta laaditun lopullisen kertomuksen,

–  ottaa huomioon sisämarkkinoiden tulostaulun nro 23 (syyskuu 2011) ja parlamentin 22. toukokuuta 2012 asiasta laatiman päätöslauselman(1) ,

–  ottaa huomioon sisämarkkinoiden tulostaulun nro 25 (lokakuu 2012),

–  ottaa huomioon 24. helmikuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Making the Single Market Deliver: Annual Governance check-up 2011” (Sisämarkkinoiden lupauksien täyttäminen: vuotuinen hallinnollinen tarkastus 2011) (SWD(2012)0025),

–  ottaa huomioon 30. ja 31. toukokuuta 2012 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmät aiheesta ”Digital Single Market and Governance of the Single Market” (Digitaaliset sisämarkkinat ja sisämarkkinoiden hallinnointi),

–  ottaa huomioon 10. ja 11. lokakuuta 2012 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmät sisämarkkinoiden toimenpidepaketista,

–  ottaa huomioon 28. ja 29. kesäkuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 18. ja 19. lokakuuta 2012 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 14.–16. lokakuuta 2012 järjestetyn Euroopan unionin parlamenttien unionin asioita käsittelevien valiokuntien XLVIII konferenssin (COSAC) kannanoton ja päätelmät,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta(2) ,

–  ottaa huomioon 6. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman hallintotavasta ja kumppanuudesta sisämarkkinoilla(3) ,

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden toimenpidepaketista ja kasvun edistämistoimista(4) ,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman kaupan ja jakelun alan tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämisestä(5) ,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 42 ja 48 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0019/2013),

A.  katsoo, että tarvitaan entistä enemmän erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen perustuvia hyvin toimivia ja tehokkaita sisämarkkinoita kasvun ja kilpailukyvyn edistämiseksi sekä työpaikkojen luomiseksi ja Euroopan talouden elvyttämiseksi; katsoo, että sisämarkkinoiden pitäisi edesauttaa tämän tavoitteen saavuttamista tarjoamalla konkreettinen vastaus kriisiin siten, että samalla varmistetaan kuluttajien turvallisuus ja edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

B.  katsoo, että sisämarkkinat ovat ratkaisevassa asemassa, kun pyritään saavuttamaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

C.  ottaa huomioon, että sisämarkkinoita ei ole vieläkään, 20 vuoden kuluttua niiden virallisesta perustamisesta, saatu täysin valmiiksi, mikä johtuu ensisijaisesti siitä, etteivät jäsenvaltiot ole täysimääräisesti saattaneet osaksi kansallisia lainsäädäntöjä tai panneet täytäntöön noin 1 500:aa direktiiviä ja lähes 1 000:ta asetusta;

D.  katsoo, että on kiireellisesti vahvistettava sisämarkkinoiden hallinnointia sekä parannettava sisämarkkinasääntöjen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, niiden täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa;

E.  ottaa huomioon, että sisämarkkinat olisi saatettava loppuun mahdollisimman päättäväisesti ja ripeästi ja että samalla olisi säilytettävä taloudellisten ja sosiaalisten näkökohtien sekä ympäristönäkökohtien välinen välttämätön tasapaino;

F.  ottaa huomioon, että sisämarkkinoita ei pidä pitää erillään muista laaja-alaisista toimintalinjoista, kuten kuluttajien ja työntekijöiden suojelusta, sosiaalisista oikeuksista, ympäristökysymyksistä ja kestävästä kehityksestä;

G.  ottaa huomioon, että sisämarkkinoiden täysi toteuttaminen muodostaa perustan Euroopan unionin poliittisen ja taloudellisen yhdentymisprosessin loppuun saattamiselle ja takaa tarvittavan yhteyden kaikkien jäsenvaltioiden, sekä euroalueen jäsenten että muun unionin välillä;

H.  katsoo, että sisämarkkinoiden hyvä hallintotapa ja alueiden kehittämisen jatkaminen täydentävät toisiaan ja ne voisivat parantaa merkittävästi paikallisia ja alueellisia kasvunäkymiä ja luoda yhdessä voimakkaan Euroopan, jolle luonteenomaista on koheesio ja kilpailukyky; katsoo, että erityisesti Euroopan alueellinen yhteistyö perustuu samanlaiseen ajattelutapaan kuin sisämarkkinat, koska siinä edistetään rajat ylittävää vuorovaikutusta ja saadaan keskinäistä hyötyä alueellisista ja paikallisista infrastruktuureista, investoinneista ja markkinoista; katsoo, että sisämarkkinoita voitaisiin vielä vahvistaa korjaamalla markkinoiden puutteita, lujittamalla rajat ylittävää alueellista yhteistyötä sekä tukemalla alue- ja paikallisviranomaisten toimintaa ja rahoitusta alueellisten sopimusten puitteissa;

I.  katsoo, että korkeimmalla tasolla tehdyistä poliittisista sitoumuksista ja komission ja jäsenvaltioiden toteuttamista toimista huolimatta vaje, joka vallitsee unionin sisämarkkinalainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, nousi vuoden 2008 keskimääräisestä 0,7 prosentista 1,2 prosenttiin helmikuussa 2012 ja on viime kuukausina tapahtuneen edistyksen johdosta asettunut 0,9 prosenttiin; katsoo, että tarvitaan vielä lisää työtä, sillä vaje johtaa epäluottamukseen unionia ja erityisesti sisämarkkinoita kohtaan;

J.  katsoo, että unionin selkärankana toimivat sisämarkkinat ja niiden asianmukainen toiminta unionin taloudellisen ja sosiaalisen elpymisen perustana ja kehyksenä ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa; katsoo, että sosiaalisten oikeuksien kunnioittaminen unionin lainsäädäntöä noudattavien kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti on välttämätöntä;

K.  katsoo, että kuten kuluttajamarkkinoiden tulostaulujen ja neljää vapautta koskeva sisämarkkinoiden yhdentymisen tarkastelu osoitti, yhdentymisprosessin ansiosta lisääntynyt kilpailu on tehokas kannustin, jolla edistetään halvempien ja laadukkaampien tuotteiden aiempaa suuremman valikoiman tarjoamista eurooppalaisille kuluttajille;

L.  katsoo, että mahdollinen taloudellinen hyötyminen palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY(6) täysimääräisestä ja asianmukaisesta täytäntöönpanosta tuottaa kasvupotentiaalia, joka on suuruudeltaan 0,8–2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), ja että tuloksia olisi odotettavissa viidestä kymmeneen vuoden kuluttua kyseisen direktiivin täytäntöönpanosta

M.  ottaa huomioon, että komission arvion mukaan unionin BKT saattaisi kasvaa vielä neljä prosenttia seuraavien kymmenen vuoden aikana, jos sisämarkkinoiden kehittämistä vauhditetaan;

N.  katsoo, että sisämarkkinastrategiaa pitäisi koordinoida ja sen pitäisi perustua käytännölliseen, kattavaan ja laaja-alaiseen sopimukseen, jota myös kaikki jäsenvaltiot ja unionin toimielimet tukevat; katsoo, että kaikilta unionin toimielimiltä vaaditaan yhä vahvaa johtajuutta ja jäsenvaltioilta selkeää poliittista vastuuta, jotta sisämarkkinoiden toimintaa säätelevät direktiivit ja asetukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja lisätään sisämarkkinoiden uskottavuutta ja luottamusta niitä kohtaan;

O.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja painotti edellä mainitussa, 26. kesäkuuta 2012 antamassaan selvityksessä, että on tärkeää taata täysimääräinen yhdenmukaisuus sisämarkkinoiden kanssa samoin kuin avoimuus edettäessä kohti syvempää talous- ja rahaliittoa; ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja korosti jälleen 5. joulukuuta 2012 laaditussa lopullisessa kertomuksessa sisämarkkinoiden loppuun saattamisen tärkeyttä, sillä ne tarjoavat voimakkaan välineen kasvun edistämiseen;

P.  katsoo, että niin jäsenvaltioissa kuin unionissa on yhä toteutettava konkreettisia toimia, jotta tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus unionissa toteutuisi täysimääräisesti; katsoo, että uusien liiketoimintamahdollisuuksien tarjoaminen yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, myös soveltamalla tarkasti pk-yritystestiä osana komission ja parlamentin tekemiä vaikutustenarviointeja, järkevää sääntelyä koskevan ohjelman nopea edistyminen, ja tarvittaessa erityyppisille yrityksille mukautettu lainsäädäntö siten, ettei vaaranneta kuitenkaan yleisiä tavoitteita, kuten työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta, voisivat osaltaan auttaa unionin talouksien elvyttämistä;

Q.  katsoo, että olisi annettava sisämarkkinoiden yhteydessä tunnustusta sekä sähköisten että fyysisten keskitettyjen asiointipisteiden arvokkaalle roolille, sillä ne vähentävät hallinnollista rasitusta ja kaupankäyntikuluja, lisäävät tehokkuutta, markkinoiden avautumista ja avoimuutta ja kilpailua, mikä johtaa julkisten menojen vähenemiseen sekä yritysten, myös pk-yritysten ja mikroyritysten, parempiin mahdollisuuksiin päästä markkinoille ja säilyttää työpaikkoja ja luoda niitä lisää;

Lainsäädännön parantaminen

R.  katsoo, että komission olisi asetettava tavoitteeksi monialaisen koordinoinnin ja yhdenmukaisuuden lisääminen valmisteltaessa lainsäädäntöehdotuksia, joilla on merkitystä sisämarkkinoiden kannalta; katsoo, että komission olisi toteutettava perusteellisia vaikutuksenarviointeja, myös alueellisia vaikutustenarviointeja, joissa esitetään vakuuttavia perusteita sisämarkkinalainsäädännön antamiseksi ennen lainsäädäntöehdotusten hyväksymistä;

S.  katsoo, että komission olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja aina, kun se on asianmukaista – sekä ensisijaisesti tapauksissa, joissa unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyen ei tarvita enempää harkintavaltaa – valittava mieluummin asetukset direktiivien sijaan sisämarkkinoita sääntelevinä oikeudellisina välineinä;

T.  katsoo, että komission olisi otettava jäsenvaltioissa käyttöön ”sisämarkkinatesti”, jotta olisi mahdollista arvioida, vaikuttaako uusi, kansallisesti hyväksytty lainsäädäntö kielteisesti sisämarkkinoiden toimintatehokkuuteen; katsoo, että komission olisi tarkasteltava mahdollisuutta ottaa käyttöön sellaisten kansallisten lakiesitysten ilmoitusjärjestelmä, jotka saattavat vaikuttaa kielteisesti sisämarkkinoiden toimintaan, millä täydennettäisiin direktiivissä 98/34/EY vahvistettua menettelyä, jotta luotaisiin horisontaalinen väline ja vahvistettaisiin sen ennalta ehkäisevää luonnetta komission antaessa yksityiskohtaisia lausuntoja kansallisista lakiesityksistä ja varmistettaisiin sen soveltaminen niin, että voidaan puuttua tapauksiin, joissa unionin lainsäädäntöä ei ole sovellettu asianmukaisesti paikallistasolla;

U.  katsoo, että on keskeisen tärkeää, että jäsenvaltioiden välistä hallinnollista yhteistyötä toteutetaan tehokkaalla, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla, kuten sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) tapauksessa; katsoo, että IMI-järjestelmää pitäisi käyttää järjestelmällisesti myös muilla aloilla järjestelmän toimivuuden parantamiseksi, turhan byrokratian poistamiseksi, avoimuuden lisäämiseksi sekä sen varmistamiseksi, että kaikki sisämarkkinatoimijat hyötyvät järjestelmästä täysimääräisesti;

Osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamisen, täytäntöönpanon ja soveltamisen parantaminen

V.  katsoo, että kunkin jäsenvaltion olisi saatettava kaikki direktiivit johdonmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja hyväksyttävä yhteisesti ja samanaikaisesti kaikki toimenpiteet, joilla säädös saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta varmistetaan, että kyseessä olevan säädöksen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ilmentää unionissa saavutettua kompromissia, sillä direktiivien epätarkka ja myöhäinen saattaminen osaksi lainsäädäntöä vääristää kilpailua ja estää kansalaisia hyödyntämästä täysimääräisesti sisämarkkinoiden etuja;

W.  katsoo, että on lisättävä unionin lainsäädännön täytäntöönpanon avoimuutta ja yhtenäistä soveltamista jäsenvaltioissa; katsoo, että vastaavuustaulukkojen hyödyllisyys korostuu entisestään yhdentyneillä sisämarkkinoilla, kun tarkoituksena on ilmentää unionin säännösten saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja katsoo, että komission olisi tästä syystä kehotettava laatimaan näitä taulukoita useammin;

Täytäntöönpanon seuranta

X.  katsoo, että kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen jäsenvaltioiden kesken on ratkaisevan tärkeää, jotta saataisiin tietoa unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevista kansallisista mekanismeista ja jäljellä olevista sisämarkkinoiden esteistä; katsoo, että jo ennen säädöksen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä jäsenvaltioiden pitäisi vaihtaa sekä keskenään että komission kanssa tietoa, jotta varmistetaan kansalliseen lainsäädäntöön siirtämisen asianmukaisuus ja estetään hajanaisuus; katsoo, että unionin lainsäädännön täytäntöönpanon valvonta on yksi komission ja sen virkamiesten tärkeimmistä tehtävistä; katsoo, että täyttääkseen velvollisuutensa tukea jäsenvaltioita unionin säädösten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanossa komissio voisi käynnistää kaiken unionin uuden lainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien virkamiesten verkoston toiminnan ja koordinoida sitä SOLVIT-verkon rinnalla, luoden siten vaihto- ja vertaisarviointifoorumin tiiviin yhteistyön tekemiseksi jäsenvaltioiden kanssa ja täytäntöönpanon kokonaisvaltaisen laadun parantamiseksi sekä jäsenvaltioissa havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi; katsoo, että olisi edistettävä unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten virkamiehien välisiä vaihtoja, jotta parannetaan tiedonkulkua ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

Y.  katsoo, että sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa koskevien, yksinomaan määrällisten tilastojen avulla ei voida arvioida täytäntöönpanon laadukkuutta ja keskeisten erityisvälineiden vaikutusta sisämarkkinoihin; katsoo, että tästä syystä tarvitaan sisämarkkinoiden täytäntöönpanoa ja edistymistä koskevaa poliittista ja laadullista arviointia, erityisesti ottaen huomioon uuden sisämarkkinalainsäädännön taloudellinen merkitys ja nykyisen lainsäädännön soveltaminen;

Z.  katsoo, että tällaisessa arvioinnissa olisi tehtävä ero sen välillä, jätetäänkö lainsäädäntöä saattamatta osaksi kansallista lainsäädäntöä, mikä on selvästi tunnistettavissa jäsenvaltion laiminlyöntinä, vai jätetäänkö lainsäädäntöä mahdollisesti noudattamatta, mikä saattaa perustua unionin lainsäädännön erilaiseen tulkintaan ja ymmärtämiseen; toteaa, että perussopimuksissa määrätään, että ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin voi viime kädessä ja julkisesti vahvistaa, että kansallinen lainsäädäntö ei ole unionin lainsäädännön mukainen; toteaa, ettei mikään muu toimielin siten voi todeta, että jonkin maan kansallinen lainsäädäntö ei ole unionin lainsäädännön mukainen; katsoo, että parlamentille olisi toimitettava vuosittain luettelo unionin säädöksistä, joita ei ole saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä tai joita ei ole saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä kyseisissä jäsenvaltioissa;

AA.  ottaa huomioon, että rakennerahastojen ehdoista, jotka koskevat sisämarkkinadirektiivien saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä, neuvotellaan edelleen uusien asetusten hyväksymistä koskevan lainsäädäntöprosessin yhteydessä; katsoo, että näihin toimiin olisi turvauduttava vasta viimeisenä keinona ja että unionin antamasta taloudellisesta tuesta koituvan vipuvoiman käyttöä kannustimiin, joilla edistetään sisämarkkinasäännösten pikaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, olisi puntaroitava asianmukaisesti;

Täytäntöönpanon parantaminen

AB.  katsoo, että sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantamiseksi olisi sovellettava nollatoleranssia niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät noudata asianmukaisesti sisämarkkinoiden sääntöjä;

AC.  katsoo, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa vahvistetut ja komission täytäntöön panemat rikkomismenettelyt eivät anna mahdollisuutta tarkastella ja oikaista nopeasti puutteita, jotka liittyvät sisämarkkinasäännösten täytäntöönpanoon ja soveltamiseen jäsenvaltioissa;

AD.  ottaa huomioon, että rikkomismenettelyissä on usein ilmennyt joitakin seikkoja, jotka rajoittavat edellytyksiä täyttää niiden avulla yksittäisten kuluttajien ja yritysten odotuksia, ja että olisi perustettava yksi unionin tason oikeussuojaväline, joka on nopea ja kohtuuhintainen;

AE.  toteaa, että jäsenvaltioiden ja Eurooppa-neuvoston olisi tästä syystä jatkettava rikkomismenettelyjen kehittämistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tulevien tarkistusten yhteydessä; katsoo, että sillä välin pitäisi kaikin tavoin pyrkiä käyttämään tiukemmin rikkomismenettelyjä unionin sisämarkkinasäännösten vastaisten rikkomusten johdosta; katsoo, että tässä yhteydessä olisi sovellettava aktiivisemmin nopeampia menettelyjä komissiossa ja vietävä tarvittaessa asia välitoimimenettelyyn unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 279 artiklan mukaisesti; ottaa huomioon, että eräissä unionin säädöksissä on säädetty väliaikaisista toimenpiteistä, joita kansalliset tuomioistuimet voivat toteuttaa estääkseen säännöksen välittömän rikkomisen, kuten kieltovaatimuksista; ottaa huomioon, että tämä voisi toimia mallina tehokkaammille menettelyille ja että tällaisia väliaikaisia toimenpiteitä olisi siksi harkittava kaikilla asiaankuuluvilla aloilla;

AF.  ottaa huomioon, että EU Pilot -hanke on tuottanut myönteisiä tuloksia pyrittäessä varmistamaan unionin lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano ja että hankkeen avulla vastataan nopeammin kansalaisten ja yritysten ongelmiin; katsoo, että komission olisi tästä syystä edistettävä EU Pilot -hankkeen käyttöä ja jatkettava sen tehokkuuden parantamista, jotta sisämarkkinasääntöjen rikkominen havaittaisiin helpommin ja siihen voitaisiin puuttua paremmin, jolloin vältettäisiin aikaa vievät rikkomismenettelyt;

AG.  katsoo, että SOLVIT-verkostolla on merkittävä rooli keskeisenä ongelmanratkaisuvälineenä kansallisella tasolla, ja siten se varmistaa unionin sisämarkkinalainsäädännön paremman noudattamisen, mutta sen potentiaalia ei vieläkään käytetä riittävästi; katsoo, että olisi tuettava konkreettisia toimia SOLVIT-verkoston näkyvyyden parantamiseksi ja intensiivisempää tiedottamista unionin kansalaisille, jotta sen potentiaalia voidaan hyödyntää paremmin ylittämättä kuitenkaan nykyistä talousarviota; katsoo, että on tehtävä lisää työtä SOLVIT-verkoston integroimiseksi paremmin jäsenvaltioiden ja unionin tasolla käytettävissä olevien avustavien palveluiden ja täytäntöönpanokeinojen joukkoon; katsoo vastaavasti, että keskitettyjen asiointipisteiden käyttäjäystävällisyyttä ja niiden antamien tietojen selkeyttä olisi parannettava jäsenvaltioissa;

AH.  katsoo, että komission on tehostettava toimia, joilla varmistetaan kaikkien jäsenvaltioissa hyväksyttyjen sääntöjen asianmukainen täytäntöönpano ja täytäntöönpanon valvonta, reagoitava nopeammin unionin lainsäädännön epäasianmukaista täytäntöönpanoa koskeviin ilmoituksiin ja kanteluihin sekä toteutettava tarvittavia toimia olemassa olevien epäjohdonmukaisuuksien poistamiseksi;

AI.  toteaa, että komission on poliittisen arvioinnin seurauksena hyödynnettävä päättäväisesti ja täysimääräisesti sen kaikkea toimivaltaa ja sen käytössä olevia seuraamusmekanismeja;

AJ.  katsoo, että ”EU:n tehoiskut”, jotka ovat komission koordinoimia ja asianomaisten kansallisten viranomaisten samanaikaisesti jäsenvaltioissa täytäntöön panemia valvontatoimia, ovat osoittautuneet hyödylliseksi välineeksi sikäli, että niiden avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat yhteisin toimin valvoa voimassa olevan sisämarkkinalainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa; katsoo, että viimeaikaisissa tehoiskuissa havaittiin, että pankkialalla noudatettiin huonosti kuluttajansuojasäännöksiä kaikkialla unionissa; katsoo tästä syystä, että komission olisi tarjottava jäsenvaltioille laajamittaisempaa mahdollisuutta käyttää EU:n tehoiskuja erityisesti heikommin varustettujen ja valmistautuneiden kansallisten viranomaisten valvonnan helpottamiseksi; katsoo, että on tarpeen harkita EU:n tehoiskujen yhteensovittamista myös muilla aloilla sekä laajentaa ne koskemaan myös muita kuin internetissä myytäviä tuotteita ja palveluita;

Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti

AK.  katsoo, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketti auttaa osaltaan vahvistamaan sisämarkkinoiden hallinnointia, koska sen ansiosta voidaan helpottaa ja koordinoida paremmin etenkin lainsäädäntöä edeltävää vaihetta;

AL.  ottaa huomioon, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketin jaksottainen esittelymenettely olisi nähtävä myönteisenä asiana, koska sen pohjalta voidaan määrittää sisämarkkinoiden kehityksen painopisteitä ja keskustella niistä säännöllisin väliajoin;

AM.  katsoo, että sisämarkkinoiden ensimmäisessä toimenpidepaketissa luotiin toimiva strategia sisämarkkinoiden suurimpien puutteiden korjaamiseksi; toteaa myös, että kyseinen strategia sisälsi konkreettisia horisontaalisia lainsäädäntötoimia ja muita kuin lainsäädäntötoimia, joiden avulla voidaan hyödyntää käyttämättä jäänyt potentiaali ja poistaa sisämarkkinoiden esteitä; ottaa huomioon, että komission antamissa ehdotuksissa on havaittavissa joitakin asiaa koskevia edistysaskeleita, mutta edelleen tarvitaan kaukonäköisiä tulevaisuuteen tähtääviä toimia; ottaa huomioon, että komission olisi painotettava nyt sisämarkkinoiden toimenpidepaketin jo sisältämiä ehdotuksia ja erityisesti laaja-alaista markkinoiden valvontavälinettä, pankkimaksujen avoimuutta sekä yritysten antamia muita kuin taloudellisia tietoja;

AN.  toteaa, että sisämarkkinoiden toinen toimenpidepaketti jatkaa samalla linjalla, koska siinä määritetään integroidut verkot, kansalaisten ja yritysten liikkuvuus, digitaalitalous ja yhteiskunnallinen yrittäjyys sekä kuluttajien luottamus tulevan kasvun neljäksi tukipilariksi; katsoo, että lainsäädäntöesitykset, joilla varmistetaan kansalaisten oikeus saada käyttöön peruspankkitili, maksupalveluista sisämarkkinoilla 13. marraskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY(7) tarkistaminen sekä pitkän aikavälin investointeja helpottavat toimet reaalitaloudessa voisivat olla merkittävässä roolissa tässä asiassa; katsoo, että komission olisi toimenpiteitä ehdottaessaan ja parlamentin ja neuvoston olisi niitä käsitellessään arvioitava huolellisesti kaikki suunnitellut toimet ja niihin liittyvät mahdollisuudet erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden saavuttamiseksi ja pyrittävä hyväksymään kyseiset toimet ripeästi;

AO.  ottaa huomioon, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketilla olisi myös puututtava unionin sosioekonomisiin ongelmiin ja edistettävä kansalaisia palvelevia markkinoita;

AP.  katsoo, että tulevien horisontaalisien toimien yhteydessä pitäisi pyrkiä digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen, jotta kansalaiset voisivat hyödyntää digitaalisia ratkaisuja täysimääräisesti ja jotta voitaisiin varmistaa unionin yritysten kilpailukyky;

Avainalat

AQ.  toteaa, että komissio ehdottaa sen toimien kohdistamista erityisiin avainaloihin ja -välineisiin; katsoo kuitenkin, että on keskityttävä vielä enemmän tiettyihin välineisiin ja toimiin, jotta saadaan aikaan konkreettisia parannuksia sisämarkkinasääntöjen soveltamiseen; toteaa, että digitaaliset sisämarkkinat, palveluala, energia-ala, julkiset hankinnat, tutkimus ja innovointi sekä kuluttajansuoja ja kansalaisten, erityisesti työntekijöiden ja asiantuntijoiden, lisääntynyt liikkuvuus, kuuluvat kasvun kannalta tärkeimpiin avainaloihin;

AR.  toteaa, että näitä avainaloja ja välineitä voitaisiin tarkistaa vuosittain, jotta viimeaikaiset tapahtumat jäsenvaltioissa ja erityisesti sisämarkkinoiden kannalta taloudellisesti tärkeillä aloilla otetaan asianmukaisesti huomioon unionin toimielimien päätöksentekoprosesseissa näyttöön perustuvan arvioinnin perusteella; katsoo, että avainalojen määrittämiseen tarkoitettua menetelmää sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi on tarkistettava säännöllisesti, ja siinä on otettava huomioon kasvutavoitteet ja -näkymät;

AS.  toteaa, että jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten olisi keskityttävä avainaloihin liittyvien lainsäädäntötoimien hyväksymiseen ja nopeaan täytäntöönpanoon, sillä ne ovat välttämättömiä kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta, kuten kasvu- ja työllisyyssopimuksessa on korostettu;

AT.  katsoo, että tarvitaan lisätoimia sellaisen rahoituspalvelujen sääntelyvälineen aikaansaamiseksi, joka tarjoaa kuluttajille asianmukaista tietoa ja suojelua, mahdollistaa rahoitustuotteiden ja etenkin riskialttiiden rahoitustuotteiden avoimen arvioinnin sekä tarjoaa riita-asioissa mahdollisuuden vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, jotka takaavat kuluttajille todellisia vahingonkorvauksia ja hyvityksiä;

AU.  katsoo, että moitteettomasti toimivia ja täysin valmiita sisämarkkinoita ei ole mahdollista toteuttaa ilman yhteistä, yhteensopivaa ja tehokasta Euroopan laajuista liikennejärjestelmää, sillä se on ratkaisevan tärkeä tavaroiden, ihmisten ja palvelujen sujuvan liikkumisen eli sisämarkkinoiden keskeisten perusvapauksien kannalta;

AV.  ottaa huomioon, että yhtenäisen Euroopan liikennealueen pitäisi helpottaa kansalaisten ja rahdin liikkumista, vähentää kustannuksia ja parantaa Euroopan liikenteen kestävyyttä toteuttamalla yhteentoimivat ja kestävät Euroopan laajuiset liikenneverkot ja poistamalla kaikki jäljellä olevat esteet liikennemuotojen ja kansallisten järjestelmien väliltä ja helpottamalla samalla monikansallisten ja multimodaalisten operaattorien syntyä alalle; katsoo, että yhtenäisen Euroopan liikennealueen loppuun saattamisen kannalta rautatiepalvelut, meriliikenne, maanteiden rahtiliikenne sekä yhtenäinen eurooppalainen ilmatila ja yhtenäinen tulkinta matkustajien oikeuksista ovat keskeisessä asemassa;

Kaikkien toimijoiden sisämarkkinat

AW.  katsoo, että unionin kansalaisia ja erityisesti opiskelijoita, asiantuntijoita ja yrittäjiä sekä pk-yrityksiä kaikissa jäsenvaltioissa olisi kehotettava esittämään ehdotuksia siitä, miten sisämarkkinoiden täysimääräinen täytäntöönpano onnistuu parhaiten, ja katsoo, että kaikkia toimielimiä olisi kannustettava kehittämään julkinen kuulemisprosessi sekä käynnistämään vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa sen varmistamiseksi, että kansalaisten, kuluttajien ja yritysten tarpeet huomioidaan asianmukaisesti ja että ehdotettu politiikka tuottaa kaikille toimijoille lisäarvoa; katsoo, että tarvitaan kunnolliset välineet unionin lainsäädännöstä tiedottamiseksi kansalaisille;

AX.  katsoo, että kaikkien toimijoiden oikeudet on asetettava keskeiselle sijalle sisämarkkinoilla; katsoo, että työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan ja kaikkien muiden sidosryhmien tiiviimpi ja varhaisemmassa vaiheessa tapahtuva osallistuminen kasvua ja kansalaisten oikeuksia sisämarkkinoilla edistävien toimenpiteiden suunnitteluun, hyväksymiseen, toteutukseen ja valvontaan, jotka voivat perustua myös verkossa tapahtuviin osallistumisen muotoihin ja sähköisen demokratian välineisiin, on tärkeää luottamuksen palauttamiseksi sisämarkkinoihin;

AY.  toteaa, että paikallisen ja alueellisen itsehallinnon kautta paikalliset ja alueelliset toimijat suorittavat useita unionin sisämarkkinalainsäädännössä edellytettyjä tehtäviä, erityisesti julkisten hankintojen, valtiontuen, yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen ja toimilupien aloilla; katsoo, että nämä toimet on pantava asianmukaisesti täytäntöön, muun muassa koheesiopolitiikan virheiden määrän vähentämiseksi; katsoo, että korkealaatuisten julkisten palvelujen tarjoaminen kansalaisille jokaisella unionin alueella on ehdottoman välttämätöntä dynaamisille ja vahvoille sisämarkkinoille, ja katsoo, että sisämarkkinoiden tehokkaassa hallintotavassa olisi otettava huomioon paikallisten ja alueellisten sidosryhmien edut;

AZ.  katsoo, että sisämarkkinastrategialla olisi vahvistettava sosiaaliturvaa, talouksien lähentymistä ja työntekijöiden oikeuksia, ehkäistävä sosiaalista polkumyyntiä sekä varmistettava oikeudenmukaiset työolot kaikille eurooppalaisille;

BA.  katsoo, että kansallisella tasolla olisi oltava yksi helppokäyttöinen ensisijainen tukipalvelu, jonka puoleen yritykset ja kansalaiset, vammaiset mukaan luettuina, voivat kääntyä kohdatessaan ongelmia sisämarkkinoiden tarjoamien oikeuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä; katsoo, että olisi kiinnitettävä huomiota esteettömyyden parantamiseen rakennetussa ympäristössä ja palveluissa, jotta kaikki kansalaiset voivat hyötyä sisämarkkinoista;

EU-ohjausjakso

BB.  katsoo, että EU-ohjausjakso muodostaa kehyksen talouspolitiikkojen koordinoimista ja jäsenvaltioiden talousarvioon liittyvän ja taloudellisen tilanteen arvioimista varten, mutta siinä ei oteta huomioon sisämarkkinoiden tilaa huolimatta siitä, miten ensiarvoisen tärkeä se on kaikkien jäsenvaltioiden talouden kannalta;

BC.  katsoo, että sisämarkkinat voivat olla tärkeässä asemassa edistettäessä sosiaalista yhteenkuuluvuutta unionissa; katsoo, että sisämarkkinoiden taloudellisen hallinnoinnin kehyksen olisi perustuttava sellaisten toisiinsa liittyvien ja keskenään johdonmukaisten toimien kokonaisuuteen, jotka vauhdittavat kasvua ja työllisyyttä, ja että sisämarkkinoiden täysipainoinen kehittäminen on välttämätöntä tämän saavuttamiseksi;

BD.   katsoo, että komission olisi valvottava sisämarkkinoiden loppuun saattamista ja siihen liittyvien toimien todellista täytäntöönpanoa EU-ohjausjakson vuotuisen arvioinnin yhteydessä ottamalla huomioon hallinnon vuotuisen tarkastuksen ja tulostaulun ilmoitusmekanismit; katsoo lisäksi, että vuosittaisella valvonnalla olisi arvioitava, missä määrin kuluttajat ja yrittäjät hyötyvät sisämarkkinoista, ja sen yhteydessä olisi ilmoitettava sisämarkkinoiden toimintaa haittaavista esteistä;

BE.  katsoo, että jokaisessa kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa olisi myös keskityttävä sisämarkkinoiden tilan arviointiin, jota täydennetään seurantaprosessilla;

BF.  katsoo, että on tarkoituksenmukaista tarkastella kunkin jäsenvaltion tilannetta ja pyrkiä jatkuvasti tiiviimpään yhteistyöhön kansallisten parlamenttien kanssa osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamiseen, täytäntöönpanoon ja soveltamiseen liittyvien puutteiden havaitsemiseksi ja niiden korjaamiseksi valtiokohtaisissa suosituksissa;

BG.  ottaa huomioon, että vuotuinen kasvuselvitys 2013 käynnisti kolmannen EU-ohjausjakson ja siihen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa vuotuinen kertomus sisämarkkinoiden yhdentymisestä; katsoo, että keskittyminen entistä enemmän sisämarkkinoihin EU-ohjausjakson yhteydessä on välttämätöntä, jotta niiden kasvua ja työllisyyttä edistävää potentiaalia voidaan hyödyntää paremmin Euroopassa ja jotta kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä siitä täysimääräisesti;

BH.  ottaa huomioon, että edellä mainitussa vuoden 2013 kertomuksessa sisämarkkinoiden yhdentymisestä ei kuitenkaan esitetä uusia näkemyksiä jäsenvaltioiden tilanteesta eikä tarjota riittävän laajoja päätelmiä sisämarkkinoiden luomasta konkreettisesta kasvupotentiaalista; katsoo, että yhdentymiskertomuksessa valittujen painopistealojen olisi perustuttava kattaviin tietoihin;

BI.  katsoo, että tulevissa sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevissa kertomuksissa olisi siksi todettava selvemmin sisämarkkinoiden puutteet ja tarjottava enemmän konkreettisia neuvoja mahdollisista ratkaisuista ja odotetuista hyödyistä, jotta jäsenvaltiot voivat reagoida niihin tarkoituksenmukaisesti;

BJ.  ottaa huomioon, että vuoden 2013 kertomuksessa sisämarkkinoiden yhdentymisestä korostetaan erityisesti palvelualan merkitystä ja kehotetaan muun muassa noudattamaan täysimääräisesti direktiiviä 2006/123/EY; katsoo, että kehotus on perusteltu mutta se on velvoittava vain jos siihen liitetään tukitoimenpiteitä ja tiukkoja toimenpiteitä, jotka koskevat direktiivin moitteetonta tulkintaa ja saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täysimääräistä täytäntöönpanoa;

BK.  ottaa huomioon, että kertomuksessa luetellaan joitakin painopistealoja energia- ja liikennemarkkinoilla ja että useat näistä painopistealoista osoittavat, että kansallisista ja eurooppalaisista investoinneista ja kilpailusta on puutetta tietyillä aloilla; toteaa, että näillä markkinoilla tarvitaan lisää tutkimusta ja näyttöön pohjautuvaa tietoa, jotta voidaan perustella erityiset toimenpiteet ja jäsenvaltioita koskevat kehotukset; katsoo, että integroitu, yhteentoimiva ja kaikkien ulottuvilla oleva eurooppalainen liikenneinfrastruktuuri, energian sisämarkkinoiden luominen varmistamalla samalla tehokas kilpailu ja vahvistamalla kuluttajansuojaa sekä kunnianhimoinen eurooppalainen teollisuuspolitiikka ovat elintärkeitä sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi;

BL.  ottaa huomioon, että myös digitaalitaloutta pidetään painopistealana; katsoo, että digitaaliset sisämarkkinat edellyttävät ajanmukaisia ja toteuttamiskelpoisia avoimuus- ja kuluttajansuojajärjestelyitä; katsoo, että digitaalitalouden kehityksen kannalta on tärkeää saattaa kuluttajan oikeuksista 25. lokakuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU(8) osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panna se täytäntöön oikea-aikaisesti ja asianmukaisesti;

BM.  ottaa huomioon, että unionin kansalaiset eivät ole vielä voineet täysipainoisesti hyötyä sisämarkkinoiden mahdollisuuksista monilla aloilla, erityisesti henkilöiden ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta; katsoo, että työntekijöiden liikkuvuus Euroopassa on yhä liian vähäistä, ja tarvitaan vahvempia toimia, jotta voidaan poistaa jäljellä olevat esteet ja varmistaa kaikkien työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun periaate perussopimusten soveltamisalalla ja kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti;

BN.  katsoo, että kaupallisissa toimissa tapahtuvien maksuviivästysten torjumisesta 16. helmikuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/7/EU(9) on tärkeä väline, jolla voidaan vähentää julkishallinnon suurta velkaa monille yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille, ja toteaa, että se olisi saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä nopeasti ja asianmukaisesti, jotta voidaan vähentää maksukyvyttömyystilanteiden määrää;

BO.  katsoo, että sisämarkkinoiden tukemiseksi tarvitaan lisää innovatiivisia toimia, jotka perustuvat sosiaaliseen markkinatalouteen; katsoo, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2013 esitettiin mielenkiintoinen ehdotus kuluttajien maksukyvyttömyysjärjestelmän käyttöönotosta ja että tätä ehdotusta olisi pohdittava tarkemmin, sillä tämänkaltaiset toimenpiteet voivat olla tärkeässä asemassa finanssialan mahdollisten järjestelmäriskien estämisen ja kuluttajansuojan kannalta;

BP.  katsoo, että on tärkeää laatia kuluttajia koskeva kunnianhimoinen strategia, joka sisältää lainsäädäntöön ja ohjelmatyöhön liittyviä toimia ja jonka tavoitteena on kannustaa keskivertokuluttajia vastuullisuuteen ja suojella nykyistä enemmän haavoittuvassa asemassa olevia kuluttajia;

BQ.  katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttaminen, johon EU-ohjausjaksossa on keskityttävä, riippuu sisämarkkinoiden mahdollisuuksien täysipainoisesta kehittämisestä, unionin kokonaisvaltaisesta sitoutumisesta asiaan sekä jäsenvaltioiden tehokkaasta yhteistyöstä;

BR.  katsoo, että EU-ohjausjakso on liitettävä entistä järjestelmällisemmin nyt käynnissä oleviin unionin aloitteisiin ja että siinä on otettava huomioon sisämarkkinoiden loppuun saattaminen, jotta voidaan taata unionin talouspolitiikan johdonmukaisuus sekä ennen kaikkea riittävä lähentyminen euroalueeseen kuuluvien ja siihen kuulumattomien maiden välillä;

BS.  katsoo, että kansallisten uudistusohjelmien laatu vaihtelee EU-ohjausjakson puitteissa merkittävästi konkreettisuuden, avoimuuden, toteutettavuuden ja kokonaisvaltaisuuden kannalta ja että niiden panosta olisi syvennettävä, parannettava ja niistä olisi tehtävä riittävän kunnianhimoisia, jotta voidaan saavuttaa taloudellisen yhdentymisen tavoitteet ja saattaa sisämarkkinat loppuun;

BT.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi annettava mahdollisimman yksityiskohtaisia tietoja myös sisämarkkinoiden avainalojen soveltamis- ja täytäntöönpanojärjestelyistä;

BU.  katsoo, että on tarpeen soveltaa EU-ohjausjaksoon uutta menetelmää, jonka puitteissa keskustellaan sisämarkkinoiden painopisteistä samanaikaisesti talouden ja talousarvion painopisteiden kanssa ja yhdistetään ne keskenään yhdessä työllisyys- ja sosiaalitoimien painopisteiden kanssa kokonaisvaltaiseksi yhteistyökehykseksi;

BV.  katsoo, että valtiokohtaisissa erityissuosituksissa on otettava huomioon sisämarkkinalainsäädännössä saavutettu edistys ja täytäntöönpanojärjestelyt kiinnittämällä erityistä huomiota avainaloihin sekä vuosittain määriteltyihin painopisteisiin;

BW.  katsoo, että maakohtaisilla suosituksilla olisi samanaikaisesti tarjottava jäsenvaltioille käytännönläheisempiä ratkaisuja sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi siten, että saadaan aikaan vahvempaa julkista tukea ja poliittista sitoutuneisuutta sisämarkkinoiden loppuun saattamisen edistämiseksi;

BX.  katsoo, että sisämarkkinoiden tilasta laadittavan arvioinnin olisi oltava olennainen osa EU-ohjausjaksoa ja sisämarkkinoiden hallinnointia koskeva pilari olisi otettava käyttöön taloudellista hallinnointia koskevan pilarin rinnalle; katsoo, että komission ehdotus, joka koskee vuotuisen kertomuksen laatimista sisämarkkinoiden yhdentymisestä valtiokohtaisten suositusten taustalla vaikuttavien näyttöjen edistämiseksi, voisi muodostaa tulevan vuotuisen sisämarkkinasyklin perustan EU-ohjausjakson kehyksessä;

BY.  katsoo, että EU-ohjausjakson käyttöönoton on tapahduttava kansallisten parlamenttien täysipainoisen osallistumisen pohjalta, ja toteaa lisäksi, että EU-ohjausjakson on toimittava ilman, että horjutetaan Euroopan parlamentin oikeuksia;

1.  kehottaa komissiota laatimaan mahdollisimman pian säädösehdotuksen, jolla pyritään vahvistamaan sisämarkkinoiden hallinnointia tämän asiakirjan liitteenä olevien yksityiskohtaisten suositusten mukaisesti siten, että mahdolliseksi oikeusperustaksi harkitaan kaikkia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sisämarkkinoita koskevia asiaankuuluvia määräyksiä, myös sen 26 artiklan 3 kohtaa;

2.  vahvistaa, että suosituksissa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan toissijaisuusperiaatetta;

3.  katsoo, että pyydetyn ehdotuksen rahoitusvaikutukset olisi katettava talousarvion olemassa olevista määrärahoista;

o
o   o

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle sekä Eurooppa-neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0211.
(2) EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 84.
(3) EUVL C 296 E, 2.10.2012, s. 51.
(4) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0258.
(5) EUVL C 33 E, 5.2.2013, s. 9.
(6) EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.
(7) EUVL L 319, 5.12.2007, s. 1.
(8) EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64.
(9) EUVL L 48, 23.2.2011, s. 1.


LIITE

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET

Suositus 1: Vahvistetaan sisämarkkinoiden hallinnointia koskevat johdonmukaiset suuntaviivat

Euroopan parlamentti katsoo, että annettavassa säädösehdotuksessa olisi pyrittävä sääntelemään seuraavaa:

–  Säädösehdotus, jolla pyritään vahvistamaan sisämarkkinoiden hallinnointia, olisi annettava, jotta voidaan auttaa varmistamaan unionin sisämarkkinoiden toiminta ja edistää osallistavaa talouskasvua Euroopassa. Ehdotuksen olisi perustuttava asianomaiseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sisämarkkinoita koskevaan määräykseen. Komission olisi harkittava myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 26 artiklan 3 kohtaan perustuvan ehdotuksen laatimista.

   Menettelyn olisi mahdollistettava Euroopan parlamentin asianmukainen osallistuminen sisämarkkinoiden hallinnoinnin kehysten määrittelyyn. Lisäksi olisi edellytettävä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä sisämarkkinoiden hallinnoinnin vahvistamiseksi muita tarpeellisia toimenpiteitä erityisesti sellaisilla aloilla, joiden sääntelykehyksestä unionissa on päätetty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklassa määrättyä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

–  Säädöksessä ei olisi rajoitettava jo käytössä olevaa sisämarkkinoiden sääntelykehystä tai eri aloilla käyttöön otettavia sääntöjä. Sillä ei olisi myöskään rajoitettava perussopimuksissa vahvistettuja toimielimien erioikeuksia, etenkään komission osalta, tai jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka perustuvat perussopimuksiin tai johtuvat sisämarkkinoita koskevasta unionin säännöstöstä.

–  Säädöksellä olisi täydennettävä sisämarkkinoiden sääntelykehystä ja helpotettava sisämarkkinoita koskevien sääntöjen ja vapauksien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, niiden täytäntöönpanoa, soveltamista ja täytäntöönpanon valvontaa.

–  Säädöksessä olisi hyväksyttävä unionin sisämarkkinoita koskevat suuntaviivat. Suuntaviivoihin olisi sisällytettävä tavoitteita, joihin on määrä pyrkiä, toiminnan painopistealoja ja täytettäviä edellytyksiä, ja niihin olisi liitettävä toimintatavat ja -menetelmät, jotka on määritettävä sisämarkkinoiden hallinnoinnin vahvistamiseksi.

–  Olisi myös määritettävä menettelyt, jotka koskevat kansallisten toimintasuunnitelmien esittämistä, arviointia ja seurantaa, ja sisämarkkinoihin liittyvien maakohtaisten suositusten laatimista.

–  Olisi määritettävä täydentäviä toimia, joilla parannetaan sisämarkkinoiden sääntelykehyksen täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa.

–  Olisi selvennettävä sisämarkkinoiden hallinnointisyklin ja EU-ohjausjakson vuotuisen poliittisen syklin välistä yhteyttä.

Suositus 2: Määritetään unionin tavoitteet ja toiminnan painopisteet sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi

Euroopan parlamentti katsoo, että annettavassa säädösehdotuksessa olisi pyrittävä sääntelemään seuraavaa:

–  Olisi vahvistettava unionin suuntaviivoja sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi, jotta kasvua, työllisyyttä sekä kuluttajien ja yritysten luottamusta voitaisiin todella edistää sisämarkkinoiden avulla. Suuntaviivoihin olisi sisällyttävä seuraavaa

   a) unionin ja jäsenvaltioiden toiminnan tavoitteet ja painopistealat,
   b) käyttöön otettavat edellytykset sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantamiseksi entisestään.

–  Olisi määritettävä rajattu joukko toiminnallisia tavoitteita ja painopistealoja aloilla, joilla toimivammat sisämarkkinat todennäköisesti tuottavat kaikkein merkittävimpiä etuja kasvun edistämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi kaikkialla unionissa.

–  Toiminnallisten tavoitteiden ja painopistealojen valinnan olisi perustuttava seuraaviin kriteereihin:

   a) tuotantoa koskeva vertailuanalyysi, jossa käytetään tavaroiden ja palvelujen tuotantopanokset käsittävän keskeisten määrällisten indikaattoreiden valikoimaa; niiden avulla yksilöidään alat, joilla on eniten käyttämätöntä potentiaalia kasvun luomiseen;
   b) taloudellinen merkitys ja sen analysoiminen, onko ala taloudellisilta mittasuhteiltaan niin suuri, että se voi vaikuttaa merkittävästi kasvuun, jos puututaan niihin perimmäisiin syihin, joiden vuoksi alan potentiaali on jäänyt käyttämättä;
   c) dynaamiset tekijät, joilla analysoidaan, pyritäänkö alalla jo hyödyntämään käyttämätöntä potentiaalia; analyysi perustuu muun muassa alan kykyyn lisätä työllisyyttä ja sen mahdollisuuteen lähestyä vertailukohteina olevia työn tuottavuuden tasoja;
   d) sisämarkkinatekijät, joilla selvitetään, onko olemassa näyttöä siitä, että käyttämätön potentiaali saadaan hyödynnettyä parantamalla sisämarkkinoiden toimintaa;
   e) tekijät, jotka liittyvät kuluttajia, työntekijöitä ja kansalaisia koskeviin uusiin suoja- ja turvaelementteihin.

Suositus 3: Määritetään sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantamiseksi varmistettavat edellytykset

Euroopan parlamentti katsoo, että annettavassa säädösehdotuksessa olisi pyrittävä sääntelemään seuraavaa:

–  Sisämarkkinoiden hallinnoinnin parantamiseksi käyttöön otettavien edellytysten olisi katettava:

   a) järkevän sääntelyn periaatteiden soveltaminen sisämarkkinasääntöjen laadintaan ja täytäntöönpanoon nähden, jotta varmistetaan, että sääntöjä laaditaan, saatetaan osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja pannaan täytäntöön siten, että ne toimivat tehokkaasti niiden hyväksi, joille ne on tarkoitettu;
   b) erityisesti pk-yritysten hallinnollisten rasitusten pitäminen mahdollisimman pieninä;
   c) sen takaaminen, että jos yritysten ja kansalaisten on noudatettava tiettyjä menettelyjä, ne voivat tehdä sen nopeasti sähköisten välineiden avulla;
   d) sen varmistaminen, että yritykset ja kansalaiset löytävät tietoa ja apua ja että yrityksillä ja kansalaisilla on käytettävissään nopeat ja tehokkaat sekä kohtuuhintaiset oikeussuojakeinot;
   e) tietotekniikan järkevämpi käyttö yrityksille ja kansalaisille suunnatussa tiedotuksessa, jotta ne voivat käyttää oikeuksiaan ja mahdollisuuksiaan sekä parantaa aloitteiden kytkemistä yhteen kansallisesti ja unionin tasolla;
   f) verkkovälineiden, kuten sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI), käytön lisääminen rajat ylittävässä hallintojen välisessä yhteistyössä;
   g) keskitettyjen asiointipisteiden kehittämisen jatkaminen;
   h) nopeiden ja tehokkaiden ongelmanratkaisumenetelmien ja oikeussuojakeinojen tehokas käyttäminen, myös siten, että perustetaan kansallisesti yksi helppokäyttöinen ensisijainen tukipalvelu, jonka puoleen yritykset ja kansalaiset voivat kääntyä kohdatessaan ongelmia sisämarkkinoiden tarjoamien oikeuksien ja mahdollisuuksien käytössä.

Suositus 4: Määritetään täydentävät toimet sisämarkkinoiden sääntelykehyksen täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnan parantamiseksi

Euroopan parlamentti katsoo, että annettavassa säädösehdotuksessa olisi pyrittävä sääntelemään seuraavaa:

–  Sisämarkkinoiden sääntelykehyksen täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnan parantamiseksi komission olisi

   a) tehostettava apuaan jäsenvaltioille sellaisten direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, joita ei ole vielä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä;
   b) suoritettava järjestelmällisesti tarkastuksia vaatimuksenmukaisuuden toteamiseksi ja toteutettava tukitoimenpiteitä, jotta säännöt saataisiin toimimaan käytännössä kaikissa jäsenvaltioissa;
   c) tarkasteltava perusteellisesti säädöksiä, jotka on jo saatettu osaksi kansallisia lainsäädäntöjä ja pantu täytäntöön, saadakseen käsityksen siitä, miten sääntöjä pannaan täytäntöön ja miten säännöt toimivat käytännössä sekä oikeudellisesta että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna;
   d) parannettava jälkikäteen tapahtuvaa, täytäntöönpanoa koskevaa raportointia painottaen sitä, miten sääntelyä noudatetaan jäsenvaltioissa, ja sen suorituskykyä koskevia arviointeja, joissa keskitytään tarkastelemaan hyväksyttyjen poliittisten toimien tehokkuutta;
   e) järjestettävä vertaisarviointeja jäsenvaltioiden kanssa.

–  Sisämarkkinoiden sääntelykehyksen täytäntöönpanon ja täytäntöönpanon valvonnan parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi

   a) ilmoitettava komissiolle sellaisten toimenpiteiden luonnoksista, joilla säännöt saatetaan osaksi kansallisia lainsäädäntöjä, kun jäsenvaltiot tai komissio pitävät sitä aiheellisena, jotta varmistetaan, että säädöksen asianmukaista saattamista osaksi kansallisia lainsäädäntöjä voidaan arvioida myös etukäteen, sekä taataan vaatimustenmukaisuus ja nopea täytäntöönpano;
   b) kuultava säännöllisesti sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa, kuten kuluttajia ja yrityksiä sekä paikallisia ja alueellisia viranomaisia, sääntelyn saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä liittyvän prosessin ja täytäntöönpanon aikana;
   c) annettava verkon välityksellä selvitys siitä, miten ne ovat saattaneet säännöt osaksi kansallisia lainsäädäntöjään ja miten säännöt toimivat käytännössä.

Suositus 5: Säädetään kansallisten toimintasuunnitelmien esittämisestä, arvioinnista ja valvonnasta

Euroopan parlamentti katsoo, että annettavassa säädösehdotuksessa olisi pyrittävä sääntelemään seuraavaa:

–  Jäsenvaltioiden olisi laadittava ja annettava komissiolle kansallisia toimintasuunnitelmia, joiden tavoitteena on panna täytäntöön unionin toiminnalliset tavoitteet ja painopistealat, jotka koskevat sisämarkkinoiden toiminnan parantamista. Toimintasuunnitelmiin olisi sisällytettävä luettelo yksityiskohtaisista toteutettavista toimista ja niiden täytäntöönpanoa koskeva etenemissuunnitelma.

–  Kansalliset toimintasuunnitelmat olisi laadittava kuullen asianomaisia sidosryhmiä, jotka edustavat taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä kuluttajien etuja.

–  Komission olisi yhteistyössä sisämarkkinoiden neuvoa-antavan komitean kanssa arvioitava kansallisia toimintasuunnitelmia ja esitettävä yhteenveto Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

–  Kansallisia toimintasuunnitelmia arvioitaessa olisi otettava huomioon sisämarkkinoiden tulostaulu ja sisämarkkinoiden hallinnointia koskeva kertomus (Single Market Governance Report).

–  Komission olisi seurattava kansallisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon edistymistä. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden olisi annettava komissiolle kaikki asianmukaiset tiedot, joita tarvitaan saavutetun edistymisen arvioimiseksi.

–  Kansallisten toimintasuunnitelmien esittämistä ja arviointia olisi pidettävä integroidussa toimintakehyksessä yhteensovitettuina toimina, jotka ovat osa vuotuista sykliä poliittisten painopisteiden määrittämiseksi toteutettaessa sisämarkkinat täysipainoisesti niin, että huomioidaan taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ja ympäristönäkökohdat.

Suositus 6: Säädetään erillisten, sisämarkkinoihin liittyvien valtiokohtaisten suositusten esittämisestä

Euroopan parlamentti katsoo, että annettavassa säädösehdotuksessa olisi pyrittävä sääntelemään seuraavaa:

–  Perustuen kansallisia toimintasuunnitelmia koskevaan arviointiin ja hyödyntäen muita asianmukaisia sisämarkkinavälineitä neuvoston olisi, komission ehdotuksesta ja tapauksen mukaan Euroopan parlamenttia kuultuaan, esitettävä jäsenvaltioille avainaloilla ensisijaisten poliittisten toimien pohjalta sisämarkkinoita koskevia suosituksia, joiden tavoitteena on parantaa sisämarkkinasääntöjen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, niiden täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa.

–  Neuvoston olisi suosituksia jäsenvaltioille esittäessään hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisia välineitä.

–  Kun esitetään sisämarkkinoihin liittyvä suositus, Euroopan parlamentin asiasta vastaavalla valiokunnalla olisi oltava mahdollisuus kutsua kyseisen jäsenvaltion edustajia osallistumaan keskusteluun ja komission edustajien olisi saatava tilaisuus keskustella kyseisen jäsenvaltion parlamentin kanssa.

Määritellään EU-ohjausjakson sisämarkkinoita koskeva pilari

Euroopan parlamentti katsoo, että annettavassa säädösehdotuksessa olisi pyrittävä sääntelemään seuraavaa:

–  Sen varmistamiseksi, että sisämarkkinat tuottavat kansalaisten, kuluttajien, työntekijöiden ja yritysten kannalta konkreettisia tuloksia, EU-ohjausjakson vuotuista sykliä olisi käytettävä foorumina poliittisen ohjauksen antamiseksi, raportoimiseksi, sen valvomiseksi, miten jäsenvaltiot ja unioni edistyvät sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamisessa, ja korjaavien toimien määrittämiseksi.

–  Olisi määriteltävä EU-ohjausjakson sisämarkkinoita koskeva pilari.

–  EU-ohjausjakson sisämarkkinoita koskevan pilarin olisi sisällettävä seuraavaa:

   a) sisämarkkinoiden tulostaulu ja yksityiskohtaiset maakohtaiset kertomukset sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanosta ja soveltamisesta;
   b) lainsäädännön sisämarkkinoihin soveltamisen menettelyt, joita jäsenvaltiot ovat tarkentaneet ja joissa painotetaan erityisesti avainaloja ja vuosittain määriteltyjä poliittisia painopisteitä;
   c) komission ehdotukset tulevan vuoden poliittisiksi painopistealoiksi unionissa ja jäsenvaltioissa, esitettyinä vuotuisen kasvuselvityksen ja sisämarkkinoiden yhdentymistä koskevan vuotuisen kertomuksen yhteydessä; jossa olisi myös arvioitava sisämarkkinoiden toimintaa käytännössä; Poliittisia painopistealoja koskevien ehdotusten olisi perustuttava sisämarkkinoiden tulostaulun ja muiden sisämarkkinoiden valvontavälineiden havaintoihin, jotta vältettäisiin päällekkäisyydet ja voitaisiin antaa tehokkaita ja selkeitä suosituksia sekä varmistaa unionin talouspolitiikan johdonmukaisuus;
   d) toiminnallisten poliittisten painopistealojen ja saavutettavien tavoitteiden määrittäminen sisämarkkinoita koskevien suuntaviivojen muodossa, jotta poistetaan jäljellä olevat esteet unionissa ja kansallisesti;
   e) jäsenvaltioiden kansallisten toimintasuunnitelmien esittäminen, joilla pyritään sisämarkkinoita koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanoon;
   f) komission toteuttama kansallisten toimintasuunnitelmien arviointi tiiviissä yhteistyössä sisämarkkinoiden neuvoa-antavan komitean kanssa ja ottaen huomioon sisämarkkinoiden tulostaulun ja sisämarkkinoiden hallinnointia koskevan vuotuisen kertomuksen (Annual Single Market Governance Report);
   g) neuvoston ja Euroopan parlamentin antamat erilliset sisämarkkinoihin liittyvät ja komission ehdotukseen perustuvat suositukset jäsenvaltioille.

Suositus 8: Lisätään Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien demokraattista vastuuvelvollisuutta ja roolia

Euroopan parlamentti katsoo, että annettavassa säädösehdotuksessa olisi pyrittävä sääntelemään seuraavaa:

–  Euroopan parlamentti olisi otettava mukaan sisämarkkinoiden hallinnoinnin kehysten määrittelyyn perussopimusten mukaisesti. Parlamentti olisi otettava mukaan ja neuvoston olisi ainakin kuultava sitä muita sisämarkkinoiden hallinnoinnin vahvistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä hyväksyttäessä, myös tavoitteiden, painopisteiden ja suunniteltujen poliittisten toimenpiteiden osalta.

–  Euroopan parlamentin olisi ennen kevään Eurooppa-neuvostoa keskusteltava vuotuisesta kasvuselvityksestä ja äänestettävä tarkistuksista, jotka liittyvät Eurooppa-neuvostolle toimitettavaan vuotuiseen kertomukseen sisämarkkinoiden yhdentymisestä.

–  Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan olisi esiteltävä Euroopan parlamentin näkemykset sisämarkkinoiden yhdentymisestä kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

–  Neuvoston ja komission olisi osallistuttava Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välisiin kokouksiin, kun niissä keskustellaan sisämarkkinoiden yhdentymisestä.

Päivitetty viimeksi: 6. marraskuuta 2014Oikeudellinen huomautus