Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Energian sisämarkkinat toimiviksi” ja siihen liittyvät valmisteluasiakirjat (COM(2012)0663),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 vahvistamansa kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen 1364/2006/EY kumoamisesta(1),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 994/2010 toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja direktiivin 2004/67/EY kumoamisesta(2),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1227/2011 energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta(3),

–  ottaa huomioon maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY(4),

–  ottaa huomioon sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY(5),

–  ottaa huomioon verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009,

–  ottaa huomioon maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009,

–  ottaa huomioon energiatehokkuudesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU(6),

–  ottaa huomioon ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta 25. kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/71/Euratom(7);

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon energia-alalla tehtyjä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden hallitustenvälisiä sopimuksia koskevan tietojenvaihtomekanismin perustamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 994/2012/EU(8),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Energia-alan etenemissuunnitelma 2050” (COM(2011)0885),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2012 komission tiedonannon ”Uusiutuva energia: merkittävä tekijä Euroopan energiamarkkinoilla” (COM(2012)0271),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ”Kohti uutta Euroopan energiastrategiaa kaudelle 2011–2020”(9),

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman energiapoliittisesta yhteistyöstä rajanaapureiden kanssa: strateginen lähestymistapa varmaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiahuoltoon(10),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n terästeollisuudesta(11),

–  ottaa huomioon unionin terästeollisuuden tulevaisuutta käsitelleen korkean tason pyöreän pöydän ryhmän 12. helmikuuta 2013 antamat suositukset,

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman etenemissuunnitelmasta siirtymiseksi kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050(12),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman energia-alan etenemissuunnitelmasta 2050 – energian tulevaisuus(13),

–  ottaa huomioon 21. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselmat liuskekaasun ja -öljyn teollisista, energia- ja muista näkökohdista(14) sekä liuskekaasun ja -öljyn erottelun ympäristövaikutuksista(15),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A7-0262/2013),

A.  katsoo, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet selvään määräaikaan eli toteuttamaan energia-alan sisämarkkinat vuoteen 2014 mennessä ja poistamaan unionin energiasaarekkeet vuoteen 2015 mennessä;

B.  katsoo, että loppuun saatetut energian sisämarkkinat ovat välttämättömät unionin yleisen energiaturvallisuuden ja kestävyyden kannalta ja että niillä on keskeinen merkitys unionin yleisen kilpailukyvyn, talouskasvun ja uusien työpaikkojen luomisessa, kuten toisessa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa ja Eurooppa 2020 -strategiassa on todettu;

C.  ottaa huomioon, että komission energiastrategiassa 2020 arvioidaan energia-alan investointitarpeiksi vuoteen 2020 mennessä biljoona euroa, joista 540 miljardia euroa tarvitaan sähköntuotantoon ja 210 miljardia euroa Euroopan kannalta merkittäviin sähkö- ja kaasuverkkoihin;

D.  ottaa huomioon, että energia-alan etenemissuunnitelmassa 2050 korostetaan, että eurooppalaisen energiaverkon täysimääräinen integrointi ja markkinoiden avaaminen ovat ratkaisevan tärkeitä tasapainon säilyttämiseksi energiaturvallisuuden, kilpailukyvyn, kustannustehokkuuden, kestävän talouden ja kuluttajien tyytyväisyyden kesken; ottaa huomioon, että energia-alan etenemissuunnitelman 2050 mukaan energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet ja energia-alan infrastruktuurit ovat toteuttamisen arvoisia vaihtoehtoja;

E.  ottaa huomioon, että uusiutuvien energialähteiden osuus unionin energialähteiden yhdistelmässä kasvaa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; ottaa huomioon, että uusiutuvien energialähteiden laajamittainen integroiminen edellyttää verkon mukauttamista ja joustavuuden lisäämistä;

F.  katsoo, että energian sisämarkkinat antavat unionille mahdollisuuden esiintyä yhtenäisenä suhteessa ulkoisiin kumppaneihin ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille sekä EU:n yrityksille että EU:n ulkopuolisille yrityksille, huolehtia samalla sosiaalisten ja ympäristönormien noudattamisesta ja pyrkiä vastavuoroisuuteen kolmansien maiden kanssa;

G.  katsoo, että on toteutettava järjestelmä, jossa jäsenvaltiot voivat vaihtaa tietoa kolmansien maiden kanssa tehdyistä energiantoimituksia koskevista sopimuksista;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan yhteisten ja kansallisten energiamarkkinoiden on oltava kilpailtuja ja niiden on annettava energiamarkkinoilla keskeisessä asemassa oleville kuluttajille todellisia vaihtoehtoja ja avointa tietoa; ottaa huomioon, että energian sisämarkkinoiden loppuun saattaminen on oleellisen tärkeää energian kustannusten ja hintojen alentamiseksi kohtuulliselle ja kilpailukykyiselle tasolle lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; ottaa huomioon, että energiamarkkinoiden hintojen alennukset eivät useinkaan päädy kuluttajille saakka;

I.  katsoo, että yhteisömenettelyä soveltavan Euroopan energiayhteisön on perustuttava vahvoihin yhteisiin energiamarkkinoihin, Euroopan unionin ulkopuolelta tehtävien energiahankintojen koordinointiin ja unionin yhteiseen rahoitukseen kestävälle energiateknologialle erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

J.  katsoo, että jonkin verran edistystä on saavutettu rajat ylittävän yhteistyön vahvistamisessa, energiasaarekkeiden osittaisessa poistamisessa ja toimitusvaikeuksien ehkäisemisessä;

1.  on yleisesti ottaen tyytyväinen tiedonantoon ja siihen liittyvään toimintasuunnitelmaan, jotka sisältävät yhteenvedon energian sisämarkkinoiden toteuttamisessa tähän asti saavutetusta edistyksestä ja siinä edessä olevista haasteista;

2.  ottaa huomioon, että energian hintojen nousu todennäköisesti jatkuu, sillä hinnat on kaasun tapauksessa kytketty öljybarrelin hintaan ja sähkön tapauksessa ailahtelevaan polttoaineiden hintaan, ja että niihin vaikuttavat Euroopan riippuvuus öljyn ja kaasun tuonnista, valtiollisten toimien vaikutukset, energiatehokkuutta edistävien toimien riittämättömyys ja energiajärjestelmien ylläpitoon ja uudistamiseen (mukaan luettuna käänteisvirtausmahdollisuus ja yhteenliitännät) tarvittavien investointien puute, kun tarkoituksena on turvata toimitusvarmuus ja uusiutuvien energialähteiden integroinnin helpottaminen; kannattaa siksi kaasun hinnoittelumekanismissa luopumista sitomisesta öljyn hintaan ja tarkastelemaan joustavampia vaihtoehtoja samalla, kun kunnioitetaan kaupallisen vaihdon vapautta;

3.  korostaa, että omien energiavarojen kehittäminen johtaa uusien kaupankäynnin keskusten kehittymiseen unionissa sekä kaasun ja sähkön spot-markkinoiden syntymiseen, jolloin unionilla ja jäsenvaltioilla on todellinen mahdollisuus määritellä omat energianhintansa myös alue- ja paikallistasolla;

4.  on tietoinen eurooppalaisesta lisäarvosta, joka syntyy parantamalla jäsenvaltioiden energiapolitiikan koordinointia ja yhteistyötä yhteisvastuun hengessä ja luomalla tehokkaita ja varmoja rajat ylittäviä energiajärjestelmiä, jolloin saadaan aikaan synergiaa energian kysynnän ja tarjonnan paremman hallinnan kautta, jota voidaan siirtoverkon tasolla helpottaa älykkäällä teknologialla;

5.  painottaa alueellisten markkinoiden ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön merkitystä esteiden poistamisessa, yhdentymisprosessin vauhdittamisessa ja verkkojen tehokkuuden parantamisessa;

6.  muistuttaa kannattaneensa Euroopan energiayhteisön perustamista unionin jäsenvaltioiden kesken ja pyytää komissiota ja Eurooppa-neuvostoa raportoimaan sen perustamisen edistymisestä;

Kuluttajasuuntautuneet markkinat

7.  korostaa, että energian loppukäyttäjät, niin yksittäiset henkilöt, pk-yritykset kuin teollisuuskin, ovat käyttäjäystävällisten ja avointen energian sisämarkkinoiden ytimessä; huomauttaa, että siksi heitä on suojeltava asianmukaisesti ja heille on tiedotettava helposti käytettävissä olevilla keinoilla siten, että he voivat käyttää täysipainoisesti oikeuksiaan, ja samalla heitä on kannustettava aktiivisempaan rooliin markkinoiden kilpailun edistämisessä, toisin sanoen siirtymään passiivisista vastaanottajista aktiivisiksi ja valistuneiksi kuluttajiksi ja tuottajakuluttajiksi;

8.  korostaa, että on tärkeää turvata kilpailukykyiset, helposti hallittavat ja avoimet energiamarkkinat, jotka tarjoavat kuluttajille todellisen valinnanmahdollisuuden sekä kilpailukykyiset hinnat ja kaikille nykyisille ja tuleville EU:n energiankuluttajille varmoja, kohtuuhintaisia ja luotettavia tapoja tuottaa sellaista energiaa, jossa otetaan huomioon tulevien sukupolvien etu;

9.  katsoo, että kuluttajien roolin kasvattamista helpotetaan paikallisilla uusiutuvan energian osuuskunnilla, energiantoimittajan kollektiivisella vaihtamisella ja yhteisillä aggregaateilla tai muiden mahdollistavien tekijöiden, kuten hajautetun varastoinnin ja älykkäiden laitteiden, avulla; katsoo, että kyseiset mahdollistavat tekijät auttavat kuluttajia ymmärtämään ja hallinnoimaan energian kulutustaan ja siten lisäämään joustavuutta ja reagointikykyä (sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta) ja että niillä voidaan lujittaa uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksia ja saada aikaan investointeihin tarvittavaa rahoitusta;

10.  kiinnittää huomiota verkkojen muuttuvien käyttömaksujen soveltamisesta koituviin etuihin, jotta kuluttajia voidaan kannustaa kuluttamaan energiaa verkon käytön huippuaikojen ulkopuolella kestävän energiankäytön edistämisen takaamiseksi;

11.  katsoo, että älykkään teknologian on tarjottava kuluttajille tarkkaa, ymmärrettävää ja käyttäjäystävällistä tietoa ja annettava kuluttajille mahdollisuus hallita omaa energiankulutustaan ja -tuotantoaan; katsoo siksi, että älykästä teknologiaa on täydennettävä dynaamisella sähköisellä siirto- ja jakeluverkonhallinnalla, joka käsittää sellaiset palvelut kuin verkkotukipalvelut, vapaaehtoisen kysynnän ohjauksen, energiatehokkuuspalvelut, mikrotuotannon ja varastointiratkaisut sekä paikalliset välittäjät; toteaa kuitenkin, että energiankulutuksen määrää, joka tarvitaan, jotta älykkäät mittarit tuottavat taloudellista hyötyä, on seurattava asianmukaisesti eikä kuluttajille saa määrätä pakollisia investointeja älykkäisiin mittareihin, jos kulutus jää alle vaadittavan tason;

12.  ilmaisee huolensa kehityksestä, jossa televiestintäyhtiöitä kannustetaan hallinnoimaan jakeluverkon tietoja, koska kyseinen velvoite herättää vakavia tietosuojaan liittyviä kysymyksiä ja siihen liittyy riski, että verkonhaltijoiden olisi ostettava tekniset tiedot, joita ne tarvitsevat hoitaakseen tehtävänsä jakeluverkonhaltijoina;

13.  ottaa huomioon, että energiaköyhyys aiheuttaa huomattavia haasteita jäsenvaltioille; panee merkille, että samaan muottiin pakottavassa toiminnassa ei oteta huomioon jäsenvaltioiden kansallisia erityispiirteitä; katsoo siksi, että muita heikommassa asemassa olevat kuluttajat tarvitsevat tehokasta erityissuojelua ja että sitä varten on oltava asiaankuuluvia mekanismeja, kuitenkaan markkinoita vääristämättä; korostaa, että kolmannessa energiapaketissa edellytetyt erityistoimet ovat jo voimassa;

14.  toteaa, että Yhdysvaltojen liuskekaasuvallankumous on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä ja antanut Yhdysvaltojen teollisuudelle huomattavan kilpailuedun;

Energian sisämarkkinoiden toteuttamisen nykyiset haasteet

15.  korostaa, että energian sisämarkkinoita ei ole vielä saatettu päätökseen eivätkä kansalliset energiamarkkinat vastaa kuluttajien tarpeita ja odotuksia, koska hinnat ovat kuluttajille edelleen korkeita, energiantoimittajia on vähän, palvelut ovat yleisesti heikkolaatuisia, kuluttajansuoja on heikkoa ja toimittajan vaihtaminen on vaikeaa; korostaa siksi, että on tarpeen luoda kuluttajaystävällisemmät markkinat, joilla kuluttajilla on aktiivinen rooli ja he voivat toimia tuottajakuluttajina EU:n kattavilla markkinoilla, joilla heille tiedotetaan yksittäisten tarjoajien ehdoista vertailun helpottamiseksi; panee tässä yhteydessä merkille energiantoimittajan kollektiivisen vaihtamisen merkityksen pyrittäessä antamaan kuluttajille enemmän mahdollisuuksia ja pienentämään energialaskuja;

16.  katsoo, että energian sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön täysimääräisen täytäntöönpanon puute on edelleen yksi näiden markkinoiden toteuttamisen suurimpia esteitä; katsoo, että tarvittavaan sisämarkkinoiden vakiinnuttamiseen kuuluu infrastruktuurin laajentaminen ja samalla sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpano ja kilpailusääntöjen noudattamisen valvonta;

17.  korostaa, että olemassa olevan infrastruktuurin uudistaminen sekä uuden, älykkään ja joustavan tuotanto- ja siirtoinfrastruktuurin, erityisesti rajat ylittävien kaasuyhdysputkien ja sähköyhdysjohtojen, sekä jakelu- ja varastointi-infrastruktuurin rakentaminen on välttämätöntä sellaisten vakaiden, hyvin integroitujen ja toisiinsa liitettyjen energiamarkkinoiden luomiseksi, joilla vältetään suunnittelemattomien tehovirtausten kaltaiset kielteiset vaikutukset, joilla turvataan hinnaltaan kohtuullinen ja kilpailukykyinen tarjonta, joilla käytetään täysimääräisesti hyväksi kaikkiin kestäviin energialähteisiin, yhteistuotantoon ja energiatehokkuuteen, kysyntäpuolen hallintaan ja varastointiin sekä uusiutuviin energialähteisiin liittyvät mahdollisuudet ja joilla mikään jäsenvaltio ei jää eristyksiin Euroopan kaasu- ja sähköverkoista vuoteen 2015 mennessä; katsoo, että tämä saavutetaan liittämällä erilliset sähköjärjestelmät samanaikaisesti osaksi mantereenlaajuisia eurooppalaisia verkkoja; korostaa, että suuret investoinnit olisi tehtävä samaan aikaan alueellisiin tai jopa paikallisiin verkkoihin tehtävien investointien kanssa, koska yhä suurempi osa energiantuotannosta tapahtuu alue- ja paikallistasolla;

18.  toteaa samalla, että hajautettu uusiutuvan energian tuotanto vähentää tarvetta rakentaa uusia voimansiirtolinjoja – ja vastaavasti niihin liittyviä kustannuksia – koska hajautettu tekniikka, joka voidaan ottaa suoraan käyttöön kodeissa, kaupungeissa ja syrjäisillä alueilla, sijaitsee paljon lähempänä loppukuluttajia;

19.  toteaa, että uusiutuvista energialähteistä saatavan sähkön tuotannon kasvattaminen ilman tarvittavan infrastruktuurin kehittämistä voi johtaa koordinoimattomiin rajatylittäviin porsaanreikiin ja siten energian hintoihin, jotka eivät ole optimaalisia;

20.  palauttaa mieliin, että jäsenvaltiot eivät ole saavuttaneet niille asetettua, Eurooppa-neuvoston huippukokouksissa vuosina 2002 ja 2007 hyväksyttyä tavoitetta saavuttaa sähkö- ja kaasuverkkojen yhteenliitäntäaste, joka vastaa vähintään 10:tä prosenttia niiden käyttöön otetusta kokonaistuotantokapasiteetista;

21.  pitää myönteisenä sitä, että komissio on korostanut, että joustavuus on tyypillistä Euroopan tuleville energiajärjestelmille; toteaa, että kaikkina aikoina hyvin toimivat, rajatylittävät tukkumarkkinat ovat helposti saatavilla oleva joustomahdollisuus; kehottaa ryhtymään lisätoimiin tulevien energian varastointitekniikoiden ja kysyntäpuolen joustavuuden käyttöönotossa, koska ne ovat myös joustomahdollisuuksia;

22.  pitää energiatehokkuutta yhtenä kestävimmistä ja kustannustehokkaimmista tavoista pienentää energialaskuja, lisätä toimitusvarmuutta, vähentää fossiilisten polttoaineiden tuonnin tarvetta ja välttää hiilipäästöjä; toteaa, että kaikkien energiatehokkuutta edistävien toimien on oltava asianmukaisia kuluttajien tarpeisiin nähden, kustannustehokkaita ja niitä on tuettava oikeilla kannustimilla;

23.  tähdentää, että Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) havaintojen mukaan pontevammilla toimilla energiatehokkuuden parantamiseksi voidaan vähentää unionin kaasuntuontia kolmanneksella vuonna 2035, mikä vastaa sataa miljardia kuutiometriä kaasua;

24.  palauttaa mieliin, että televiestintä- ja energiainfrastruktuurin kehittämisen, käytön ja ylläpidon väliset synergiat ovat keskeisessä roolissa pyrittäessä saavuttamaan unionin energiatehokkuustavoitteet;

25.  korostaa tarvetta eriyttää edelleen unionin energiamarkkinoita kilpailun ja mahdollisimman edullisten sähköntoimitusten varmistamiseksi;

26.  katsoo, että investoimista infrastruktuuriin on edistettävä sellaisilla vakailla, innovointia edistävillä ja ennakoitavilla sääntelyjärjestelmillä, jotka eivät estä sisämarkkinoiden toimintaa ja antavat eläkerahastoille ja institutionaalisille sijoittajille mahdollisuuden investoida energian siirtoon, ja toteaa, että sitä ei voida saada aikaan muuten kuin markkinalähtöisesti; samalla kuitenkin myöntää, että tietyissä tapauksissa infrastruktuurimuutoksia tuskin saavutetaan ilman, että julkisella rahoituksella tuetaan kaupallisesti kannattamattomia keskeisiä hankkeita; korostaa tässä yhteydessä verkkojen Eurooppa -välineen merkitystä ja pitää valitettavana, että sen osuus energia-alan määrärahoista on pienempi kuin komission ehdottama määrä;

27.  kehottaa selvittämään mahdollisuuksia perustaa energiaverkkojen alalle unionin investointirahasto;

28.  painottaa, että lupamenettelyjen yksinkertaistaminen jäsenvaltioissa auttaa osaltaan kehittämään infrastruktuuriverkostoja ja vapauttamaan investointeja; korostaa tässä yhteydessä, että paikallis- ja alueviranomaisilla olisi oltava tärkeä rooli, kun yksinkertaistetaan suunnittelumenettelyjä ja integroidaan energiainfrastruktuuria paikallisiin ja alueellisiin suunnittelujärjestelmiin;

29.  huomauttaa, että joissakin tapauksissa siirtoverkkojen avoimen ja syrjimättömän käyttöoikeuden puuttuminen haittaa edelleen uusien tulijoiden mahdollisuuksia liittyä verkkoon tai kilpailla tasavertaisesti vakiintuneita yrityksiä vastaan; korostaa tarvetta estää markkinoiden rakenteellisia vääristymiä, jotka johtavat monissa jäsenvaltioissa vallitsevaan voimakkaaseen keskittymiseen;

30.  korostaa, että kolmannen energiapaketin säännöksiä olisi sovellettava kattavasti sekä eurooppalaisiin että ulkomaisiin yrityksiin; katsoo, että komission näihin säännöksiin mahdollisesti myöntämien poikkeusten olisi oltava soveltamisalaltaan suppeita ja lyhytkestoisia ja parlamentin ja neuvoston olisi tarkasteltava niitä uudelleen;

31.  korostaa, että energian tukkumarkkinoiden avoimuuden puute ja kilpailun vastaiset käytännöt vaarantavat kuluttajien luottamuksen; pitää tarpeellisena muodostaa pikaisesti käsitys tukkumarkkinoiden hinnanmuodostuksesta ja sen vaikutuksesta kuluttajien laskuihin;

32.  tukee täysin tasapuolisten toimintaedellytysten saavuttamiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, joilla luodaan hajautetumpia ja kilpailukykyisempiä markkinamalleja, sillä ne tarjoavat enemmän mahdollisuuksia paikallisille energiantuottajille ja uusille teollisuuden toimijoille;

33.  muistuttaa, että jotta määräävässä markkina-asemassa olevat perinteiset toimittajat eivät voi estää markkinoiden avaamista, on tärkeää mahdollistaa uusien liiketoimintamallien kehittyminen, esimerkiksi mahdollisuus tehdä samanaikaisia sopimuksia useiden toimittajien kanssa;

34.  huomauttaa, että vakaa sääntelykehys – joka koskee tuottajia, sääntelyviranomaisia, verkonhaltijoita, energian toimittajia, kysyntäpuolen palveluntarjoajia ja ennen kaikkea loppukäyttäjiä ja tuottajakuluttajia – on keskeisen tärkeä hyvin toimivien sisämarkkinoiden kannalta ja infrastruktuurin kehittämiseen suunnattujen pitkäaikaisten investointien tekemiseksi houkutteleviksi; korostaa, että pätevät, syrjimättömät ja tasapainoiset normit kattavien verkkosääntöjen kehittämisen tulisi johtaa verkon hallinnan, markkinasuunnittelun ja yhteentoimivuuden yhdenmukaistamiseen; pitää ratkaisevan tärkeänä, että siirtoverkkojen, tuotannon ja jakelun eriyttämistä koskevia sopimuksia noudatetaan koko unionissa ja että tämä koskee myös energia-alan sääntelyviranomaisten riippumatonta asemaa ja kuluttajansuojan vaatimuksia koskevia sopimuksia; pitää sen vuoksi välttämättömänä tukea ja kehittää edelleen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) roolia ja varsinkin sen valmiuksia valvoa kansallisia sääntelypäätöksiä ja ratkaista riitoja;

35.  panee merkille, että jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kansallisia kapasiteetinkorvausmekanismeja tai suunnitelleet sellaisten käyttöönottoa sähkön toimittamisen turvaamiseksi tutkimatta täysin vaihtoehtoisia ratkaisuja etenkin rajatylittävien ratkaisujen ja joustavuusresurssien suhteen; tunnustaa, että vaikka nämä mekanismit ovat tarpeen tietyissä oloissa, ne saattaisivat estää ja vääristää markkinasuunnittelua ja huonosti suunniteltuna jopa luoda lukkiutumisvaikutuksia; kehottaa komissiota varmistamaan, että EU:n tason toimia koordinoidaan paremmin, jotta voidaan varmistaa, että kyseiset mekanismit ovat tarpeellisia, toimivia, avoimia, teknologianeutraaleja ja syrjimättömiä;

36.  pitää valitettavana, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetulla direktiivillä 2009/28/EY luotuja yhteistyömekanismeja ei ole vielä käytetty hyväksi; viittaa komission tuloksiin, joiden mukaan nykyisten yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämisestä voitaisiin saada huomattavia kaupan edistämisen kaltaisia etuja; kehottaa jäsenvaltioita siksi tilaisuuden tullen hyödyntämään paremmin koordinointimekanismeja ja lisäämään keskinäistä viestintäänsä;

37.  korostaa, että riippumatta jäsenvaltioiden oikeudesta valita energialähteensä tai siitä, että EU:n laajuista koordinointia tarvitaan lisää, EU:n on kokonaisuutena hyödynnettävä täysimääräisesti kaikkien EU:n jäsenvaltioiden käytettävissä olevien kestävien energialähteiden mahdollisuudet, jotta voidaan täysimääräisesti noudattaa EU:n energiapolitiikan tavoitteita kilpailukyvyn, kestävyyden ja toimitusvarmuuden suhteen;

38.  toteaa, että eräät jäsenvaltiot ovat energiasaarekkeina edelleen täysin eristyksissä Euroopan kaasu- ja sähköverkoista ja maksavat edelleen korkeampia hintoja energiaresursseista, mikä vaikuttaa niiden kilpailukykyyn; huomauttaa, että ilman merkittäviä infrastruktuuri-investointeja kyseiset jäsenvaltiot eivät kykene saavuttamaan Eurooppa-neuvoston toistamaa velvoitetta, että yhdenkään jäsenvaltion ei pitäisi olla EU:n verkkojen ulkopuolella vuoteen 2015 mennessä; katsoo, että komission olisi kyseisten jäsenvaltioiden pyynnöstä osallistuttava EU:n ulkopuolisten energiantoimittajien kanssa käytäviin neuvotteluihin energian hinnoista esimerkiksi kaasun hankintojen yhteydessä;

39.  korostaa, että EU:n perussopimuksessa vaadittua jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta olisi sovellettava jokapäiväiseen työhön sekä sisäisen ja ulkoisen energiapolitiikan kriisinhallintaan; kehottaa komissiota määrittelemään selkeästi ”energia-alan solidaarisuuden” sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat sitä;

40.  painottaa, että on tarpeen käsitellä kaasun ja sähkön kolmansista maista EU:hun tapahtuvan tuonnin odotettavissa olevaa kasvua lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, jotta voidaan turvata energian toimitusvarmuus, jakaa rasitusta ja huolehtia sisämarkkinoiden asianmukaisesta toiminnasta; korostaa, että eräiden jäsenvaltioiden osalta tämä haaste liittyy läheisesti riippuvuuteen kaasun ja öljyn tuonnista vain yhdestä kolmannesta maasta ja että haasteeseen vastaaminen edellyttää toimia, joilla pyritään monipuolistamaan energiantoimittajien valikoimaa, reittejä ja lähteitä; toteaa, että strategisena tavoitteena tässä suhteessa on eteläisen kaasukäytävän toteuttaminen, mukaan luettuna Nabucco-kaasuputki, ja sellaisen toimitusreitin aikaansaaminen vuoteen 2020 mennessä, jonka kautta EU voisi saada noin 10–20 prosenttia tarvitsemastaan kaasusta, jotta kaikilla Euroopan alueilla olisi fyysinen yhteys vähintään kahteen eri kaasulähteeseen;

41.  katsoo, että avoimet sisämarkkinat, joilla kaikki EU:n ja kolmansien maiden yritykset noudattavat energia-alaa koskevaa yhteisön säännöstöä, voivat auttaa lujittamaan EU:n energiantoimittajien neuvotteluasemaa ulkoisiin kilpailijoihin nähden, mikä on erityisen tärkeää ajatellen mahdollisuuksia jatkaa ulkoisten energiaostojen koordinoida EU:n tasolla; kehottaa EU:ta harkitsemaan yhteisen kaasunhankintaviraston ja -mekanismien luomista, jotta voidaan luoda vastapaino hallitsevien ulkomaisten toimittajien monopoliasemalle; toteaa, että EU:n ja kolmansien maiden energian toimittajien suhteissa on käytettävä vastavuoroisuusperiaatetta; korostaa, että suhteissaan kolmansien maiden energian toimittajiin komission on tarpeen ottaa huomioon päätöstensä vaikutus kuluttajahintoihin ja myös tiedottaa niistä;

42.  katsoo, että komissiolle olisi annettava valtuudet käydä neuvotteluja strategisesti tärkeistä infrastruktuurihankkeista, jotka vaikuttavat toimitusvarmuuteen koko EU:ssa ja että tällaisia valtuuksia olisi harkittava myös sellaisten muiden hallitustenvälisten sopimusten yhteydessä, joilla katsotaan olevan huomattava vaikutus EU:n pitkän aikavälin energiapoliittisiin tavoitteisiin ja erityisesti energiaomavaraisuuteen; ilmaisee tässä suhteessa tyytyväisyytensä komission johdolla EU:n, Azerbaidžanin ja Turkmenistanin välillä Kaspianmeren alueen kaasuputkiverkosta käytävissä neuvotteluissa saavutetun edistyksen johdosta;

43.  korostaa, että uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevien aloitteiden ja lisäenergiakustannusten jatkuva lähentyminen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa vuoden 2020 jälkeen on välttämätöntä hyvin toimivien ja tehokkaiden energian sisämarkkinoiden kannalta ja koskee niin tukku- kuin vähittäiskauppaa, sekä suotuisien olosuhteiden luomiseksi uusiutuvien energialähteiden pitkän aikavälin kehittämiselle ja laajamittaiselle käytölle;

44.  katsoo, että lyhyellä aikavälillä toisiaan lähellä olevien jäsenvaltioiden alueellisia ryhmittymiä olisi kannustettava siirtymään yhdenmukaistettuun tai yhteiseen alueelliseen uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmään kansallisten suunnitelmien sijasta;

45.  kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan säännöllisin väliajoin syöttötariffinsa ja muut tukitariffinsa avoimella tavalla niin, että tariffeja voidaan muuttaa sitä mukaa kuin teknologia- tai toimituskustannukset laskevat;

46.  on tietoinen siitä, että puiteohjelmista tuettuja EU:n yhteisiä tutkimushankkeita ja SET-suunnitelman kaltaisia aloitteita ei ole käytetty riittävästi sellaisen uuden teknologian kehittämiseen, joka mahdollistaa parannukset energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin, ydinvoimalaitosten turvallisuuteen, fossiilisten polttoaineiden vähäpäästöiseen käyttöön ja älykkäisiin verkkoihin, jotka kaikki ovat energiamarkkinoiden kannalta keskeisen tärkeitä;

47.  pitää tärkeänä, että tulevaisuuden sähkönsiirron valtaväylät edistyvät, erityisesti kaakosta pohjoiseen kulkeva sähkönsiirron valtaväylä (SENEH), joka auttaisi aurinkosähköfarmeissa, kuten Helios-hankkeessa, tuotetun energian siirrossa Kaakkois-Euroopasta pohjoiseen ja länteen;

Tarvitaan pikaisia toimia

Pitkälle yhdennetyt, avoimet ja hyvin säännellyt ja kilpailulliset energian sisämarkkinat

48.  kehottaa jäsenvaltioita saattamaan energiapolitiikan alaan kuuluvan EU:n lainsäädännön, erityisesti kolmannen energiapaketin, kiireellisesti ja täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään ja soveltamaan sitä kiireellisesti ja täysimääräisesti; kehottaa komissiota toteuttamaan niihin jäsenvaltioihin kohdistuvia toimia, joissa täytäntöönpano on perusteettomasti viivästynyt; pitää myönteisenä, että komissio on jo käynnistänyt virallisen menettelyn EU:n sääntöjen rikkomisesta;

49.  painottaa, että rakenteellisiin markkinahäiriöihin ja avoimuuden puutteeseen markkinoilla on puututtava; kehottaa komissiota lisäämään toimiaan tehostaakseen kolmannen energiapaketin täytäntöönpanoa;

50.  vaatii komissiota valvomaan tiiviisti EU:n energialainsäädännön täytäntöönpanon tehokkuutta, ja erityisesti tämä koskee säännöksiä, joilla luodaan keskeisiä kuluttajien oikeuksia, ja säännöksiä, jotka koskevat verkonhaltijoita, kansallisia sääntelyviranomaisia ja kilpailu- ja valtiontukisääntöjä, sekä säännöksiä, joiden tavoitteena on vähentää silmukkavirtojen ilmiötä sähkön sisämarkkinoilla, mikä on energian sisämarkkinoiden kannalta merkittävä, mutta selvitettävissä oleva haaste, koska se vähentää varastointivaihtoehtoja ja verkkokapasiteettia ja siten heikentää energiajärjestelmien turvallisuutta; kehottaa komissiota käyttämään kaikkia käytettävissään olevia tarkoituksenmukaisia keinoja puuttua asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mahdolliseen jatkuvaan noudattamatta jättämiseen;

51.  panee merkille, että tähän mennessä sähkökatkokset ovat johtuneet toimintahäiriöistä, eivät kapasiteetin puutteesta; panee merkille, että talouslaman, maakaasun korkeiden hintojen ja uusiutuvista energialähteistä tuotettavan sähkön ajoittain kasvavan osuuden vuoksi EU:n sijoittajat ovat huomattavan epävarmoja, kun kehitetään joustavaa sähköntuotantokapasiteettia; kehottaa komissiota teettämään yhdenmukaisilla menetelmillä kattavan arvioinnin tuotannon riittävyydestä ja antamaan ohjeita siitä, miten voidaan lisätä joustavuutta ja säilyttää toimitusvarmuus;

52.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita koordinoimaan infrastruktuurihankkeita aikaisempaa paremmin ja kehittämään verkkoa yhdessä, jotta varmistetaan samalla niiden täysimittainen järjestelmään liitettävyys ja kustannustehokkuus kaikkialla EU:n alueella siten, että hyödynnetään rajatylittäviä synergioita ja tehokkaampaa energiainfrastruktuuriverkkoa; huomauttaa, että olisi edistettävä integroitua lähestymistapaa, jossa jakeluverkon haltijat ovat mukana; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhteistä eurooppalaista etua koskevien hankkeiden ripeän arvioinnin, valinnan, sallittavuuden ja täytäntöönpanon etenkin, kun kyseessä ovat rajat ylittävät sähköyhdysjohdot ja kaasuyhdysputket – mukaan luettuna käänteisvirtausjärjestelyt – nesteytetty maakaasu ja energian varastointiin tarvittava infrastruktuuri sekä älykkäät siirto- ja jakeluverkot, jotka ovat hyvin integroitujen ja hyvin toimivien energiamarkkinoiden kannalta ensisijaisen tärkeitä;

53.  suosittelee, että komissio energia-alaa koskevan ”Verkkojen Eurooppa” -välineen määrärahoja käyttäessään asettaa etusijalle hankkeet, joilla on suurin vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan, ja edistää siten kilpailua, uusiutuvien energiamuotojen nopeaa käyttöönottoa, tarvittavien rajat ylittävien yhteenliitäntöjen luomista ja energian toimitusvarmuutta;

54.  kehottaa komissiota tekemään selvityksen tällä hetkellä suunnitteilla olevista energiahankkeista, erityisesti suunnitelmasta, joka koskee uutta nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalia, jonka rakentamisen arvioidaan kestävän kymmenen vuotta; kehottaa komissiota arvioimiaan näiden hankkeiden taloudelliset hyödyt ja ottamaan arvioinnissa huomioon yksittäisissä jäsenvaltioissa jo rakenteilla tai suunnitteluvaiheessa olevat nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalit, jotka lähitulevaisuudessa lisäävät energian toimitusvarmuutta energiasaarekkeiksi luokitelluissa jäsenvaltioissa, ja osallistumaan tällaisten hankkeiden rahoittamiseen;

55.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan tehokkaan ruuhkanhallintajärjestelmän, jotta voidaan tehostaa kaasun ja sähkön olemassa olevan siirtokapasiteetin käyttöä, supistaa kasvavan verkkokapasiteetin kustannuksia ja edistää uusiutuvista energialähteistä tapahtuvan tuotannon liittämistä sähköverkkoon;

56.  kehottaa jäsenvaltioita pidättymään mahdollisimman pikaisesti hintakattojen tai aiheutuneita kustannuksia alhaisempien energian säänneltyjen vähittäishintojen käyttämisestä kansallisella tasolla, koska tällaiset toimenpiteet voivat vääristää kilpailua ja uhata vakavasti tulevia investointeja kapasiteettiin ja energia-alan infrastruktuuriin; katsoo kuitenkin, että tällaisissa toimissa on otettava huomioon heikossa asemassa olevien kuluttajien edut, koska he eivät aina kykene hyötymään energian vähittäismarkkinoiden aidosta kilpailusta;

57.  on tyytyväinen komission määrätietoisuuteen kilpailunrajoitus- ja valtiontukisääntöjen täytäntöönpanossa kaikkien energia-alan yritysten ja niiden Euroopan unionissa toimivien tytäryritysten osalta, millä varmistetaan, että kaikille markkinatoimijoille luodaan tasavertaiset toimintaedellytykset ja yhtäläiset markkinoille pääsyn ehdot; kehottaa komissiota antamaan ohjeita kaasu- ja sähkömarkkinoiden määräävän markkina-aseman väärinkäytön arvioimisesta ja neuvomaan parhaiden käytäntöjen ja uusiutuvan energian tukijärjestelyistä saatujen kokemusten suhteen;

58.  kehottaa komissiota tarkistamaan valtiontukisääntöjä kansallisten energiatehokkuustoimenpiteiden osalta sekä niiden energiahankkeiden osalta, joita yhteisrahoitetaan koheesiopolitiikan puitteissa, jotta voidaan varmistaa, että useammat näistä toimista voivat saada valtion rahoitusta ja siten useampi hanke toteutuu;

59.  suosittelee, että komissio käyttäisi valtiontukien valvontavaltaansa siten, että se kannustaa kehittämään rajatylittävää infrastruktuuria; katsoo, että kyseiset yhdysrakenteet olisivat tärkeässä asemassa silloin, kun naapurivaltion varastoja olisi voitava käyttää enemmän energiahätätilan tai epätasapainon tapauksessa sekä vähennettäessä tukia ajan myötä;

60.  tukee voimakkaasti komission pyrkimyksiä, jotka perustuvat ENTSOjen tekemään koordinoituun työhön, ottaa yhdenmukaiset verkkosäännöt käyttöön vuoteen 2014 mennessä ja verkkonormit suunnitelman mukaisesti, ja varmistaa energian sisämarkkinoiden sääntelykehyksen vakaus ja innovointimyönteisyys;

61.  tukee voimakkaasti energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ja kansallisten sääntelyviranomaisten toteuttamia sääntelytoimenpiteitä rajat ylittävän energiakaupan, myös päivänsisäisen, seuraavan päivän markkinoiden ja tasehallintamarkkinoiden edistämiseksi, parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä eri jäsenvaltioiden energiajärjestelmien välisten erojen kaventamiseksi edistämällä yhdysrakenteiden avointa käyttöä; korostaa, että ACER:lla ja kansallisilla sääntelyviranomaisilla on oltava riittävä määrä asianmukaisesti koulutettua, kokenutta ja asiantuntevaa henkilöstöä, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tukkukaupan transaktioiden seuraamisen sekä sisäpiirikaupan käytäntöjen ja markkinoiden manipulointipyrkimysten tunnistamisen suhteen;

62.  kehottaa komissiota sähkön sisämarkkinoiden suhteen laatimaan pikaisesti perusteellisen analyysin kansallisten tuotantokapasiteettien riittävyydestä ja joustavuudesta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ottaen täysimääräisesti huomioon kaikkien joustavien toimien, kuten kysynnän reaktioiden, energian varastoinnin ja yhdysrakenteiden mahdolliset vaikutukset, sekä ilmoittamaan kapasiteetin arviointiin ja energian sisämarkkinoita koskevaan kehittämissuunnitteluun ja kilpailusääntöihin kansallisesti sovellettujen toimien vaikutukset ottaen huomioon näiden täydentävien markkinasuunnittelutoimien toimitusvarmuuden ja rajatylittävät näkökohdat; kehottaa tässä yhteydessä tehostamaan toimia, joilla tuetaan energian varastointitekniikkojen käyttöönottoa tulevaisuudessa ja kysyntäpuolen reagointikykyä, jotka ovat joustavuuden lisälähteitä;

63.  kehottaa komissiota laatimaan ohjeet joustavuuden lähteiden, kuten kysyntäpuolen hallinnan, varastoinnin ja fyysisten infrastruktuurien, rajatylittävät infrastruktuurit mukaan luettuina, käyttöönotolle ja käytölle, jotta jäsenvaltiot voivat laatia ja ottaa käyttöön kansallisia strategioita joustavuuden lähteiden käyttöönottamiseksi omalla alueellaan;

64.  kehottaa komissiota ja sähkö-ENTSOa kehittämään yhtenäisen ja yhteensovitetun menetelmän tuotannon riittävyyden varmistamiseksi Euroopassa, ottaen huomioon myös uusiutuvien energialähteiden ja varsinkin vaihtelevasti uusiutuvien energialähteiden positiivisen osuuden;

65.  kehottaa komissiota selvittämään tulevaisuuden energiamarkkinoiden muotoja, jotka toisin kuin nykyiset kansalliset kapasiteettimekanismit voisivat tuottaa syrjimättömiä lisätuloja investoijille kaikista energiantuotannon muodoista ja varmistaa, että joustavuutta tarjotaan kustannustehokkaimmalla tavalla;

66.  kehottaa komissiota laatimaan liitännäispalvelujen markkinoiden edistämiseksi säännöt, jotka sallivat kaikkien energialähteiden, myös uusiutuvien energialähteiden, käyttämisen;

67.  vaatii komissiota, jäsenvaltioita ja asiaankuuluvia sidosryhmiä tarjoamaan kannustimia ja tukemaan alueellisia aloitteita ja kumppanuuksia, joilla pyritään markkinoiden integroimiseen perustamalla alueellisia energiapörssejä ja kaasukaupan keskuksia sekä harmonisoimalla kaasukaupan ja markkinoiden yhteenkytkennän mekanismien sääntöjä, joihin sovelletaan erilaisia määräaikoja, ja ottamalla käyttöön riittävä markkinalikviditeetti ja avoimuus;

68.  painottaa, että sisämarkkinatoimenpiteillä olisi edistettävä sekä kotimaisten että ulkomaisten energialähteiden monipuolistamista ja niissä ei pitäisi keskittyä ensisijaisesti nykyisten reittien ja toimitusten edelleen kehittämiseen ja laajentamiseen;

69.  panee merkille energiamarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden, jonka tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden pääsyä monipuolisemmille energialähteille; vaatii komissiota yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa käyttämään ulkopoliittisia välineitään energian sisämarkkinoiden sääntöjen ja normien edistämiseen suhteessa kolmansiin maihin ja erityisesti EU:n naapuristoon; kehottaa komissiota sopimaan kahdenvälisessä vuoropuhelussa asiaankuuluvien kolmansien maiden kanssa rajat ylittävien sähkö- ja kaasuyhteyksien ylikuormituksen hallintaa koskevien sääntöjen selkeyttämisestä ja kolmansien osapuolten pääsystä siirtoverkkoihin; antaa komissiolle voimakkaan tukensa sellaisten toimenpiteiden toteuttamisessa, joilla estetään kolmansien maiden yritysten kilpailunvastaisia käytäntöjä, jotka saattavat johtaa kilpailun rajoittumiseen, hintojen nousuun tai energian toimitusvarmuuden heikentymiseen; vaatii komissiota varmistamaan sen suhteissa ulkoisiin kumppaneihin, että EU:n yritysten on mahdollista kilpailla maailmanlaajuisesti tasavertaisesti; kehottaa komissiota laajentamaan ydinturvallisuutta koskevaa yhteistyötä EU:n naapurimaiden kanssa; kehottaa komissiota tiedottamaan kaikista tekijöistä, jotka vielä aiheuttavat ongelmia kolmannen energiapaketin täytäntöönpanossa sekä esittämään selkeät luvut niiden vaikutuksesta kuluttajahintoihin;

70.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään poliittista ja taloudellista tukea energiayhteisölle ja toteuttamaan lisätoimia, joilla tuetaan sisämarkkinasääntöjen soveltamisen laajentamista Kaakkois- ja Itä-Eurooppaan;

71.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan paremmin, että ne eivät aio tehdä sisämarkkinalainsäädännön vastaisia sopimuksia, kun otetaan huomioon hallitustenvälisiä sopimuksia koskevan energiapoliittisten tietojen vaihtomekanismin perustaminen EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välille; katsoo, että komission olisi voitava selvittää, ovatko sopimusluonnokset yhteisön säännöstön mukaisia, ja osallistua tarvittaessa neuvotteluihin;

72.  muistuttaa komissiota siitä, että sisämarkkinat eivät ole riippumattomat maailmanlaajuisista markkinoista; pyytää komissiota sisämarkkinatoimia suunnitellessaan ottamaan täysimääräisesti huomioon parlamentin suositukset energiapolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta(16); vahvistaa tukevansa ajatusta siitä, että vain täysin toimivat sisämarkkinat antavat EU:lle kyvyn puhua yhdellä äänellä maailmanlaajuisesti; pyytää komissiota kehittämään lisätoimia ulkoisen energiapolitiikan alalla;

73.  katsoo, että tulevaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen väliseen vapaakauppasopimukseen olisi sisällytettävä luku, jossa keskitytään yksinomaan energiakysymyksiin, joilla saattaa olla vaikutusta sisämarkkinoihin ja joita ovat muiden muassa: energian tukkukauppa, hyödykekauppa, meriliikenteen energiakuljetuksia koskevat säännöt, päästökauppajärjestelmät, polttoaineen turvallisuusnormit, kirjanpitokäytännöt, valtion energiatuet ja energian etsimistä, tuotantoa ja jalostamista koskevien teollis- ja tekijänoikeuksien siirto sekä elinkaarensa loppuun tulleet tuotteet;

74.  tukee sitä, että neuvosto antoi komissiolle valtuudet esittää vuoden 2013 loppuun mennessä analyysi energian hintojen ja kustannusten koostumuksesta ja tekijöistä eri jäsenvaltioissa siten, että erityisesti keskitytään kotitalouksille, pk-yrityksille ja energiaa paljon käyttäville yrityksille aiheutuviin vaikutuksiin, ja siten, että EU:n kilpailukykyä tarkastellaan laajemmin suhteessa sen globaaleihin kilpakumppaneihin; kehottaa komissiota myös jatkamaan energian hintojen ja kustannusten seurantaa jäsenvaltioissa;

75.  kehottaa komissiota kaasun sisämarkkinoiden osalta tarkastelemaan kaikkia kaasusopimuksia, jotka perustuvat vanhentuneisiin hinnoittelumekanismeihin, erityisesti hinnan sitomiseen öljyn hintaan, joka pakottaa kuluttajat maksamaan korkeita hintoja, ja kehottaa komissiota auttamaan selvittämään, miten nämä sopimukset voidaan neuvotella uudelleen muutoinkin kuin niiden jatkamisen yhteydessä; painottaa, että on kehitettävä ja tuettava kaikkia tuotteita ja mekanismeja, joilla pyritään tehostamaan kaasukaupan lyhyen aikavälin kapasiteettia; korostaa, että nämä toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä kaasutoimitusten todellisen hintakilpailun varmistamiselle kaikille kuluttajille kaasun sisämarkkinoilla;

Tehokas kuluttajansuoja ja tuki kuluttajille

76.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja asiaankuuluvia sidosryhmiä parantamaan kuluttajille tarjotun tiedon laatua ja saatavuutta, järjestämään heitä varten selkeät ja avoimet laskutusmenetelmät ja luomaan hintavertailuvälineitä, joiden avulla he voivat tehdä tietoisia valintoja ja jotta he saavat tietoa kulutuksen hallintakeinoista, energiansäästömahdollisuuksista ja energiatehokkuudesta sekä pienimuotoisesta tuotannosta; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä annetun direktiivin ja verkkovälitteisestä riidanratkaisusta kuluttajariidoissa annetun asetuksen; on tyytyväinen komission ehdotukseen perustaa kuluttajien oikeuksia koskeva opastussivusto; suosittelee, että komissio ja jäsenvaltiot käynnistävät kuluttajaystävällisiä tiedotuskampanjoita, joissa hallintojen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen olisi oltava aktiivisesti mukana;

77.  huomauttaa, että vaikka energian tukkumarkkinoilla energian hinnat ovat maailmanlaajuisesti laskeneet, kuluttajat maksavat yhä korkeita hintoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sekä jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisia varmistamaan, että kuluttajat hyötyvät suoraan ja riittävästi tukkumarkkinoiden hintakehityksestä;

78.  pyytää jäsenvaltioita ja komissiota laatimaan kattavan strategian, jonka tavoitteena on kannustaa kuluttajia ja tuottajakuluttajia osallistumaan aktiivisesti energiamarkkinoihin muun muassa osallistamalla heidät nykyisen lainsäädännön avulla sekä panemalla täytäntöön energiatehokkuusdirektiivin asiaa koskevat säännökset; ehdottaa, että verkonkäytön hintasignaalia mukautetaan säännöllisin väliajoin, jotta voidaan antaa sekä nykyisille että tuleville käyttäjille tarvittavaa opastusta ja siten sovittaa yhteen verkon kehittäminen ja yksityishenkilöiden päätökset;

79.  kehottaa komissiota edistämään yhteistyötä energia-alan ja tieto- ja viestintätekniikan alan kesken ja arvioimaan olemassa olevia energiaan liittyviä innovaatioita edistäviä olemassa olevia sääntelykehyksiä kaikkien kuluttajien hyödyksi ja jotta käyttäjäystävällisellä, turvallisella ja luotettavalla tavalla helpotettaisiin sellaisten älykkäiden verkkojen käyttöönottoa, jotka eivät ole taloudellisesti ylivoimaisia kuluttajille ja jotka ottavat huomioon kuluttajien yksityisyyden; kehottaa tekemään yhteistyötä älyverkkojen kehittämiseksi eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella tasolla ja laatimaan eurooppalaisia standardeja älyverkkoja varten;

80.  kehottaa jäsenvaltioita sekä alueellisia ja paikallisia viranomaisia sisällyttämään ja luomaan taloudellisia kannustimia älyverkkojen it-ratkaisuille ja pyrkimään tuottajakuluttajien markkinoihin, mikä johtaa lisääntyneeseen joustavuuteen, energiatehokkuuteen ja/tai energiansäästöön ja kysyntäpuolen vapaaehtoiseen osallistumiseen;

81.  odottaa komission suuntaviivoja avuksi kunnianhimoisten poliittisten tavoitteiden asettamisessa muita heikommassa asemassa olevat kuluttajien suhteen; katsoo, että suuntaviivat auttavat jäsenvaltioita määrittelemään paremmin toimensa tämän kuluttajaryhmän suhteen; kehottaa komissiota valmistelemaan nämä suuntaviivat ottaen huomioon näiden kuluttajien suojelun nykyiset kansalliset mekanismit ja välineet, jotta saataisiin aikaan yhtenäisempi ja kokonaisvaltaisempi EU:n tason lähestymistapa ja samalla jätettäisiin jäsenvaltioiden valittaviksi sopivimmat välineet kyseisen tuen toteuttamiseksi; lisää vielä, että kattavilla neuvontapalveluilla ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla voi olla tärkeä rooli tämän kuluttajaryhmän kannalta;

82.  suhtautuu myönteisesti komission odotettavissa olevaan analyysiin energiaköyhyydestä EU:ssa; katsoo, että tässä analyysissä komission olisi myös pyrittävä varmistamaan, että energiaköyhyyden torjunnasta tulee osa eurooppalaisten sosiaalipalvelujen kokonaisuutta esimerkiksi sosiaali- ja koheesiorahaston kautta; vaatii, että nykyisissä ja uusissa energiatehokkuusohjelmissa aina kiinnitetään erityistä huomiota pienituloisiin ryhmiin;

83.  vaatii komissiota laatimaan ja suosittelemaan asianmukaista toimittajaan keskittyvää vähittäismarkkinamallia, jolla yhdenmukaistetaan unionin vähittäismarkkinoita ja siten helpotetaan kuluttajille tulevaa hallinnollista rasitusta, kun toimittajat veloittavat kaikki maksut suoraan sähkölaskussa;

Apu tulevissa energiaa ja ilmastoa koskevissa haasteissa

84.  kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja asiaankuuluvia sidosryhmiä muuttamaan mahdollisimman nopeasti kaikkia energiantuottajia koskevat tarpeelliset tukijärjestelmät avoimiksi, ennakoitaviksi, lähentyvämmiksi ja markkinalähtöisiksi mekanismeiksi vaaditut tukiominaisuudet – kuten energiatehokkuus, tuottajakuluttajat, yhteistuotanto, joustavuus, uusiutuvat energialähteet ja verkkotukipalvelut – käsittävien yhteismarkkinoiden luomiseksi tavalla, joka takaa niiden yhteensopivuuden ja estää päällekkäisyydet; kehottaa komissiota antamaan ohjeita uusiutuvan energian tehokkaista ja kustannustehokkaista tukijärjestelyistä;

85.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja kansallisia sääntelyviranomaisia tarkistamaan energiamarkkinoiden kilpailun tason mittaamisessa käytettävät indikaattorit ja sisällyttämään niihin sellaisia indikaattoreita kuin halvimpia tariffeja saavien kuluttajien osuus, uusien yritysten mahdollisuudet päästä markkinoille ja kuluttajapalvelun ja innovoinnin taso, jotka kaikki auttavat saamaan todellisen käsityksen kilpailun tasosta markkinoilla;

86.  kehottaa komissiota sähkön sisämarkkinoiden osalta tutkimaan perusteellisesti, mitä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden kasvavan osuuden integroinnilla energiaverkkoihin on rahoitustuen, koko järjestelmää koskevien teknisten vaatimusten ja markkinasuunnittelun osalta; korostaa, että kyseisiä lähteitä koskevan koordinoidun lähestymistavan puute on tähän asti vaikeuttanut niiden integrointia Euroopan energiajärjestelmiin; korostaa, että energiaverkkoja ja varastointia koskevat eurooppalaiset infrastruktuurit on sopeutettava uusiutuvista energialähteistä tapahtuvan energianjakelun osuuteen; korostaa kaasun merkitystä uusiutuvan energian tuotannon moninaisuuden edellyttämänä varapolttoaineena ja pyytää komissiota arvioimaan sähköjärjestelmän joustavuuden edellyttämän tason (älyverkot, kysynnän hallinta, varastointi ja joustava varakapasiteetti); katsoo, että pumppausvarastoinnilla on tärkeä rooli sähkön varastoinnissa;

87.  kehottaa komissiota myös seuraavalla jaksolla käyttämään aluekehitys- ja koheesiorahastoa ja EU:n muita rakennerahastoja älykkäiden kaasu- ja sähköverkkojen rakentamisen tukemisessa, jotta uudet energiatyypit ja uudet energialähteet voidaan sisällyttää paremmin järjestelmään ja nykyaikaistaa Euroopan kaikkia alueita; katsoo, että myös jakeluverkonhaltijoita olisi kannustettava hyväksymään muutoksia verkkoihinsa;

88.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään aloitteita hyödyntämättä olevan mikrotuotannon mahdollisuuksien käyttämiseksi ja kiinnittämään huomiota tarpeeseen kehittää edelleen yhteistuotantoa, koska se on yksi tehokkaimmista sähköenergian ja lämmön tuottamisen keinoista, ja perustaa tämä mahdollisuus tehokkaan kaukolämmön sekä kaukojäähdytyksen laajaan käyttöönottoon;

89.  korostaa sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja/tai kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen mahdollisuuksia vaihtelevista lähteistä tuotetun energian kasvavan osuuden tasoittamisessa, sillä ne lisäävät energiamarkkinoiden joustavuutta ja sietokykyä ja antavat mahdollisuuden ylijäämäsähkön taloudelliseen varastointiin; kehottaa komissiota käsittelemään ja palkitsemaan näitä mahdollisuuksia tulevassa aloitteessaan kapasiteetinkorvausmekanismia koskevasta kehyksestä ja tukemaan tämänkaltaista monialaista integrointia ja tasapainottamista Horisontti 2020 -ohjelmassa;

90.  kehottaa komissiota teettämään tutkimuksen, jolla analysoidaan uusia ja kustannuksia säästäviä markkinamalleja, joilla varmistetaan, että sähkö on kuluttajille kohtuuhintaista, ja estetään hiilivuotoa;

91.  suhtautuu myönteisesti siihen, että energia-alan tutkimuksesta tehdään Horisontti 2020 ‑ohjelman painopiste, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti tätä ohjelma-aluetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan Horisontti 2020 ‑ohjelman ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin hankkeiden piiriin kuulumattoman innovatiivisen energiateknologian tutkimusta ja kehittämistä ja parantamaan olemassa olevia teknologioita; kehottaa jäsenvaltioita luomaan synergioita eurooppalaisten ja kansallisten tutkimusohjelmien välille, sillä tutkimus on ainoa tie eteenpäin päästöjen vähentämiseksi, energiaturvallisuuden kehittämiseksi, EU:n teollisuuden kilpailuaseman parantamiseksi maailmanmarkkinoilla, EU:n teknologisen johtajuusaseman säilyttämiseksi sekä unionin kasvu- ja työllisyysohjelman edistämiseksi; painottaa, että teollisuudelle on annettava lainsäädännöllinen varmuus ajanjaksolle, joka ulottuu pidemmälle kuin vuoteen 2020;

92.  kehottaa komissiota rahoittamaan riittävästi älykkäiden jakeluverkkojen kehittämistä, koska ne ovat kaikkein kustannustehokkain tapa toteuttaa uusiutuvista energialähteistä hajautetusti tuotetun sähkön pääsy markkinoille, samalla kun varmistetaan toimitusvarmuus ja käytetään mahdollisuuksia säästää energiaa;

93.  toteaa, että sisämarkkinajärjestelmän nykyinen pirstoutuneisuus asettaa yrityksille ja sijoittajille pitkäkestoista vakautta koskevia haasteita, jotka saattavat johtaa tuotantolaitosten sulkemisiin sekä työllisyyttä ja kapasiteettia koskevaan epävarmuuteen; pyytää komissiota teettämään sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden tulevaisuudesta riippumattoman arvioinnin, jossa investoinnit, alan työllisyys, ympäristö ja kuluttajansuoja ovat keskeisessä asemassa; vaatii, että tämä arviointi on valmis maaliskuussa 2014 ja että siinä otetaan laajasti huomioon myös eturyhmien, kuten työmarkkinaosapuolten, pienituloisten kotitalouksien edustajien, ympäristöjärjestöjen ja pk-yritysten mielipiteet;

o
o   o

94.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0061. (2) EUVL L 295, 12.11.2010, s. 1. (3) EUVL L 326, 8.12.2011, s. 1. (4) EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94. (5) EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55 (6) EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1. (7) EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18. (8) EUVL L 299, 27.10.2012, s. 13. (9) EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 64. (10) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0238. (11) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0509. (12) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0086. (13) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0088. (14) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0444. (15) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0443 (16) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2012)0238.