Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Caroline Lucasin laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietintö (A6-0201/2006) ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentämisestä (2005/2249(INI)).

  Caroline Lucas (Verts/ALE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan sanoa, että suhtaudun erittäin myönteisesti komission tiedonantoon ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentämisestä ja että mietinnössäni kannatetaan vahvasti komission kantaa, jonka mukaan ilmailun kaikkien ilmastovaikutusten huomioon ottamiseksi tarvitaan kattava toimenpidekokonaisuus. Haluan kiittää myös muiden poliittisten ryhmien varjoesittelijöitä heidän tekemästään hyvästä työstä ja yhteistyöstä.

Mietintöni lähtökohtana on, että vaikka ilmailuala onkin tuonut monia etuja yhteiskunnalle, sen nykyinen kasvuvauhti on täysin kestämätön. Vuosina 1990–2003 EU:n kansainvälisen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvoivat 73 prosenttia, mikä merkitsee yli 4 prosentin vuotuista kasvua. Tällä vauhdilla ilmailun kasvavat päästöt tekevät tehottomiksi yli neljänneksen niistä päästövähennyksistä, joita EU:n Kioton-tavoite edellyttää toteutettavan vuoteen 2012 mennessä. Lisäksi ilmailun on arvioitu vaikuttavan kokonaisuudessaan ilmastoon 2–4 kertaa hiilidioksidia voimakkaammin, vieläpä ottamatta huomioon sirrus-pilvien syntymisestä aiheutuvia mahdollisia vaikutuksia.

On tietenkin myönteistä, että teollisuus pyrkii vähentämään päästöjään. Eurocontrol ennustaa kuitenkin EU:n lentoliikenteen yli kaksinkertaistuvan vuosina 2003–2020. On selvää, että teknologisen kehityksen vauhti – joka on ollut aikaisemmin 1–2 prosenttia vuodessa – ei riitä tasapainottamaan tätä valtavaa kasvua.

On siis selvää, että tarvitaan pikaisia toimia. Kansainväliseen lentoliikenteeseen ei sovelleta Kioton pöytäkirjaa eikä muita sitoumuksia. Kioton pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa valtioita kehotetaan pyrkimään Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön kautta vähentämään kansainvälisestä lentoliikenteestä johtuvia kasvihuonepäästöjä, mutta tällä hetkellä järjestöllä ei ole maailmanlaajuista ratkaisua koskevia suunnitelmia. Siksi on äärimmäisten tärkeää, että EU osoittaa johtajuutta sekä hyödyntää etuja, joita koituu siitä, että se näyttää esimerkkiä toteuttamalla toimia hyvissä ajoin omalla alueellaan. Tämä vahvistetaan joulukuussa 2005 annetuissa neuvoston päätelmissä, joissa vaaditaan "erityisiä toimia lentoliikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, mikäli tällaisista toimista ei sovita Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) vuoteen 2002 mennessä".

Tästä syystä suhtaudunkin myönteisesti siihen, että tiedonannossa myönnetään tarve kattavaan toimenpidekokonaisuuteen, johon kuuluu sääntelypoliittisia, taloudellisia, teknologisia ja toiminnallisia välineitä. Erityisesti aikomus ottaa käyttöön kerosiiniveroja on tärkeä, kun otetaan huomioon olemassa oleva epätasapaino ilmailun ja muiden liikennemuotojen kohtelun välillä. Tämä pitäisikin aloittaa saman tien verottamalla kaikkia kotimaanlentoja ja EU:n sisäisiä lentoja niin, että verosta voidaan vapauttaa kaikki liikenteenharjoittajat reiteillä, joilla liikennöi EU:n ulkopuolisia liikenteenharjoittajia. Meneillään olevia lentoliikennesopimusneuvotteluja on jatkettava niin, että yhteisön ulkopuolisten maiden liikenteenharjoittajia voidaan alkaa asteittain verottaa samalla tavoin kuin EU:n liikenteenharjoittajia.

Arvonlisäverovapauden lopettaminen muuttaisi toimintaedellytyksiä tasavertaisempaan suuntaan ja tuottaisi verotukseen ja ympäristöön liittyviä etuja. Hyvät kollegat, huomaatte, että olen esittänyt tarkistusta, jolla pyritään tähän.

Ilmaliikenteen hallinnan parantaminen voisi vähentää polttoaineen keskimääräistä kulutusta 8–18 prosenttia, mikä vähentäisi kaikkien moottorityyppien aiheuttamia päästöjä.

Kaikki näitä toimenpiteitä tarvitaan, mutta komission tiedonannossa ja näin ollen myös mietinnössäni keskitytään ennen kaikkea päästökauppaan. Minunkin mielestäni se voi olla osa toimenpidekokonaisuutta, mutta vain, jos päästökauppajärjestelmä suunnitellaan asianmukaisesti. Ensinnäkin on selvää, että päästökauppajärjestelmän rinnalla on otettava käyttöön muita politiikan välineitä kaikkiin ilmastovaikutuksiin puuttumiseksi. Välineet, jotka kohdistuvat suoraan kyseessä olevaan vaikutukseen, esimerkiksi typen oksideja koskevat maksut, johtaisivat todennäköisimmin parhaisiin tuloksiin, vaikka hiilidioksidipäästöjä koskevat kertoimet ovat väliaikaisvaihtoehto. Tämä on tärkeää, sillä ellei muusta kuin hiilidioksidista johtuvia ilmailun vaikutuksia kateta rinnakkaisilla päästömaksu- tai kerroinjärjestelmillä, oikeuksien ostaminen tonnin hiilidioksidipäästöihin toisella alalla, jonka hiilidioksidivaikutukset ovat huomattavasti alhaisemmat, tuottaisi itse asiassa ympäristölle nettohaittaa.

Toinen ja ehdottoman tärkeä seikka on se, että erillistä suljettua järjestelmää ilmailua varten tarvitaan ehdottomasti vähintäänkin pilottihankkeena. Nimittäin sen lisäksi, että ilmailualan liittäminen EU:n yleiseen päästökauppajärjestelmään on hallinnollisesti hankalaa, monet alat, jotka ovat jo mukana EU:n päästökauppajärjestelmässä, ovat huolissaan ilmailualan mukaan ottamisen mahdollisista vaikutuksista hiilen hintoihin, koska suojattuna alana se kestäisi korkeampia hintoja kuin monet muut alat. On olemassa todellinen vaara, että heikommassa asemissa oleviin, energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin kohdistuva liiallinen paine voi johtaa ehtojen lieventämiseen.

Ilmailualan kannalta olisi myös epäkäytännöllistä liittyä yleiseen päästökauppajärjestelmään ennen vuotta 2012. En usko, että meillä on varaa odottaa jälleen kuutta vuotta, ennen kuin toimimme, joten kausi 2008–2012 voitaisiin hyödyntää tehokkaasti toteuttamalla edes pilottihanke. Järjestelyissä, joilla ilmailu otettaisiin mukaan laajempaan päästökauppajärjestelmään, olisi myös annettava yläraja päästöoikeuksille, joita ilmailuala voisi ostaa markkinoilta. Näin varmistettaisiin, että ilmailuala alkaa itse toteuttaa osan näistä leikkauksista.

Lopuksi totean, että mikäli kollegani epäilevät erillisen hankkeen tärkeyttä, heidän olisi otettava huomioon British Airways -lentoyhtiön johtavan ekonomistin sanat. Hän myönsi viime viikolla, että mikäli lentoyhtiöt liittyvät olemassa olevaan päästökauppajärjestelmään, niiden päästöt vain kasvaisivat hälyttävää vauhtia: ne vain ostaisivat kaikki päästöoikeudet kuten ennenkin, niiden omat päästöt eivät vähentyisi, ja ilmailuala olisi edelleen suurelta osalta vastuussa ilmastokriisistä.

Hyvät kollegat, tästä syystä kehotan teitä äänestämään mietintöni puolesta. Siinä lähetetään komissiolle ja neuvostolle erittäin selkeä signaali, että parlamentti odottaa kunnianhimoisia mutta realistisia ehdotuksia tällä alalla.

(Suosionosoituksia)

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Lucasia hänen mietinnöstään. Haluan kiittää myös Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa siitä, että se hyväksyi mietinnön yksimielisesti, sekä liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sekä sen lausunnon valmistelijaa Hennis-Plasschaertia, joka kannattaa ilmailualan liittämistä Euroopan unionin kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmään.

Ilmailualan osuus Euroopan unionin hiilidioksidin tuotannosta on noin 3 prosenttia, mutta osuus kasvaa nopeasti. Kuten jäsen Lucas totesi, muutamassa vuodessa, vuoteen 2012 mennessä, osuus on kasvanut 150 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna, mikä tarkoittaa vähän alle 5 prosenttia vuodessa.

Tällainen hiilidioksidimäärän kasvuvauhti tietenkin pahentaa kasvihuoneilmiötä, ja on todettava, ettei ilmailuala tuota ainoastaan hiilidioksidia, vaan sillä on muitakin sivuvaikutuksia. Se esimerkiksi tuottaa päästöjä, jotka edistävät muiden kasvihuonekaasujen kehittymistä, ja näin ollen ilmailualan osuus kasvihuoneilmiöstä on paljon suurempi kuin hiilidioksidin osalta ilmoitettu 3 prosenttia.

Kuten jäsen Lucas myös totesi, Kioton pöytäkirjassa ei käsitellä ilmailualan hiilidioksidin päästörajoituksia, vaikka 2 artiklan 2 kohdassa asiaan viitataankin. Juuri tästä syystä Euroopan komissio jatkaa nykyisiä toimenpiteitään ja lisää tulevaisuudessa toimiaan sisällyttääkseen ilma- ja meriliikenteen kaikkiin vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskeviin järjestelmiin.

Tämä aika on kuitenkin vielä monen vuoden päässä, ja siksi päästökauppajärjestelmään on nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyn mukaisesti sisällytettävä nämä kaasut, jotta voimme hillitä ja ilmailuala voi auttaa hillitsemään kasvihuoneilmiötä ja jottei ala saa etulyöntiasemaa niihin aloihin nähden, jotka auttavat lieventämään kasvihuoneilmiötä. Toisin sanoen emme halua, että muut alat pärjäävät ilmailualaa huonommin.

Tästä syystä on erityisen kannustavaa, että parlamentin valiokunnat ovat laatineet kyseiset mietinnöt ja että myös Euroopan unionin ympäristöministerineuvosto sekä valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat päättäneet viime joulukuun Eurooppa-neuvostossa sisällyttää ilmailualan päästökauppajärjestelmään ja pyytäneet Euroopan komissiota laatimaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

Haluan esittää kolme huomautusta ympäristövaliokunnan ja aiemmin jäsen Lucasin esiin tuomista näkökohdista.

Ensinnäkin olisiko ilmailualaan parempi soveltaa avointa vai suljettua järjestelmää? Euroopan parlamentin valiokunnan laatimassa mietinnössä ilmailualalle halutaan suljettu, erillinen järjestelmä joko pysyvästi tai pilottihankkeena vuoteen 2012 asti. Komissio on omaksunut erilaisen lähestymistavan: se katsoo, että mitä laajemmin päästökauppajärjestelmää sovelletaan, sitä edullisemmaksi hiilidioksidipäästöjen soveltaminen tulee, minkä seurauksena ilmailualan kustannukset alenevat ilman, että ympäristöetuja vähennetään.

Haluaisin myös jatkaa Lucasin lentokoneissa käytettävän polttoaineen, kerosiinin, verotuksesta esittämistä ajatuksista. Kuten aiemmin totesitte, on totta, että on olemassa kahdenvälisiä sopimuksia, joissa ilmailuala periaatteessa vapautetaan veron maksamisesta. Euroopan komissio on tietenkin vuodesta 2003 lähtien hyväksynyt yhteisön lainsäädäntöä, jolla jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus kantaa polttoaineveroa kotimaan lennoilla sekä kantaa veroa kahden maan välisessä lentoliikenteessä näiden maiden välisen sopimuksen perusteella.

Kuten tekin aiemmin totesitte, komissio jatkaa yhteisön ulkopuolisia maita koskevia toimenpiteitään kieltääkseen vapautukset kerosiiniverosta, sillä näillä ei selvästikään ole myönteisiä ympäristövaikutuksia.

Lisäksi haluan kommentoida päästökauppajärjestelmän maantieteellistä soveltamisalaa. Komissio on ehdottanut, että kaikki Euroopan unionin lentokentiltä lähtevät lennot sisällytetään järjestelmään, ja parlamentin valiokunta on ehdottanut, että kaikki Euroopan unionin lentokentiltä lähtevät tai niille saapuvat lennot sekä Euroopan unionin ilmatilan kautta kulkevat lennot sisällytetään järjestelmään. Komission ehdotus on mielestämme yksinkertaisempi ja tehokkaampi, ja se helpottaisi järjestelmän laajentamista muihin maihin.

Koska parlamentti ja lentoyhtiöt sekä kansalaisjärjestöt ovat kuitenkin epäilemättä ehdottaneet kaikkien Euroopan unionin lentokentiltä lähtevien lentojen sisällyttämistä järjestelmään, komissio tarkastelee tätä lähestymistapaa yksityiskohtaisessa tutkimuksessa ehdotuksen vaikutuksista, ennen kuin se esittää ehdotuksensa yhteispäätösmenettelyssä, minkä toivomme tapahtuvan ennen kuluvan vuoden loppua.

Lopuksi haluan todeta, että ilmailualan järjestelmään sisällyttämisen lisäksi on tietysti myös muita toimenpiteitä, esimerkiksi ne, jotka te mainitsette: lentoliikenteen kehittäminen, investoiminen tutkimuksiin, niin että voidaan kehittää, parantaa ja käyttää ympäristöystävällisempiä tekniikoita, mahdollinen biopolttoaineiden käyttö lentoyhtiöissä – vaikka tätä vaihtoehtoa edelleen tutkitaankin – sekä monet muut toimenpiteet, joita voidaan soveltaa rinnakkain, niin että ilmailualan vaikutuksia ilmastonmuutokseen voidaan vähentää.

  Jeanine Hennis-Plasschaert (ALDE), liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (NL) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää komission jäsentä Dimasia hänen hetki sitten pitämästään realistisesta puheenvuorosta. Kannatan erittäin vahvasti hänen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle esittämiään huomautuksia. Komission tiedonannossa tosiaan tarkastellaan eri vaihtoehtoja ja lyhyesti myös energiaverotuksen johdonmukaisempaa soveltamista. Samanaikaisesti komissio myöntää, ettei viimeksi mainittua voida pitää ilmastonmuutoksen tehokasta torjuntaa koskevan strategian kulmakivenä.

Lopuksi komissio toteaa tiedonannossaan, että markkinaehtoiset välineet ovat selvästi tehokkaimpia. Se päätyi lopulta päästöoikeuskauppaan, ja kannatan tätä johtopäätöstä täysin. Se on ympäristöpoliittisesti hyödyllinen ja taloudellisesti tehokas. Viime kuukausina, kuten myös tällä hetkellä, on tehty kovasti töitä aloitteen ja sen soveltamisalan täsmentämiseksi, ja olen pyrkinyt laatimaan liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta realistisen lausunnon. Tavoitteena on loppujen lopuksi kehittää mahdollisimman pian malli, joka on mahdollisimman toteuttamiskelpoinen ja joka voidaan ulottaa koskemaan koko maailmaa.

Vaikka arvostankin jäsen Lucasia kovasti, hämmästyin kuitenkin suuresti lukiessani mietinnön lopullisen version, joka on täysin epärealistinen ja johon ei sisälly yhtään käyttökelpoista ratkaisua. Päätöslauselmaa on höystetty korulauseilla. Yksi näistä on hiilidioksidikerroin, vaikka Euroopan komission tutkimus osoittaa, että myös muiden kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksia on erittäin vaikea mitata. Mietinnössä myös jankataan loputtomasti kerosiiniverosta yleislääkkeenä kaikkiin ympäristöongelmiin ja paljon muuhunkin. Kaikella kunnioituksella, vaikka verotus onkin rahakirstujen kartuttamisen kannalta hyvä asia, sen ympäristötehokkuutta ei ole todistettu mitenkään.

Älkää käsittäkö minua väärin, minäkin haluan, että kaikkia liikennemuotoja kohdellaan samalla tavalla, mutta kehottaisin teitä ottamaan huomioon kaikki näkökohdat, myös esimerkiksi infrastruktuurin rahoitusmuodot. Lisäksi tässä keskustelussa huomio siirtyy pois siitä, mistä todellisuudessa on kysymys, nimittäin ilmailualan nopeasta liittämisestä EU:n päästökauppajärjestelmään, ja kuten komission jäsen Dimas aivan oikein äsken totesi, direktiivi, jolla jäsenvaltioille annetaan lupa soveltaa polttoaineveroa kotimaan lentoihin, on jo voimassa. Toistaiseksi vain Alankomaat on alkanut soveltaa sitä. Pyytäisin teitä siis kiinnittämään huomionne tähän.

Olen ottanut vapauden pyytää erillistä äänestystä ja kohta kohdalta äänestystä ja toivon, että kaikki korulauseet poistetaan päätöslauselmasta. Ellei tämä näytä mahdolliselta äänestyksen aikana, pyydän poistamaan nimeni tästä päätöslauselmasta.

  Peter Liese, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan kiittää molempia esittelijöitä heidän työstään.

Ilmailun haitalliset vaikutukset ilmastoon ovat huomattavia, ja ne muuttuvat yhä vakavammiksi. Tästä syystä komission on esitettävä meille mahdollisimman pian lainsäädäntöehdotuksia ongelman korjaamiseksi. Emme voi käyttää perusteena sitä, että ilmailun osuus koko maailman päästöistä on vain vähäinen. Kuulemme ilmastoa koskevissa keskusteluissa koko ajan sanottavan, että yksittäinen saastuttaja on vastuussa vain osasta päästöistä. Mikäli jokainen yksittäinen saastuttaja kuitenkin pääsee pälkähästä sanomalla olevansa vastuussa vain pienestä osuudesta, ilmastonmuutoksen aktiivinen torjunta ei koskaan toteudu.

Lisäksi EU on jo määrännyt erittäin raskaita veroja, maksuja ja ympäristövaatimuksia muille liikennemuodoille, esimerkiksi linja-auto-, rautatie- ja jopa henkilöautoliikenteelle. Esimerkiksi linja-auto- tai rautatieliikenteen harjoittajat eivät ymmärrä, miksi verotamme rankasti heitä – nämä ovat kuitenkin suhteellisen ympäristöystävällisiä liikennemuotoja – mutta olemme toistaiseksi määränneet niin pieniä maksuja ilmailualalle, joka ei ole kovinkaan ympäristöystävällinen. Tämä vääristää kilpailua paitsi eri liikennemuotojen välillä myös – ja haluan sanoa tämän Euroopan lomakautta ajatellen – myös loma-alueiden välillä.

Euroopassa on tiettyjä loma-alueita, joille eurooppalaiset matkustavat tavallisesti linja-autolla, junalla tai henkilöautolla, sekä toisia alueita, joille matkustetaan pääasiassa lentokoneella. Sillä alueella, jolta itse olen kotoisin, hotellien, muiden ruokaa ja juomaa tarjoavien yritysten ja matkailuyritysten edustajat valittavat avoimesti siitä, että jos esimerkiksi alankomaalainen matkustaisi Amsterdamista Turkkiin lentäen, hän joutuisi maksamaan paljon vähemmän veroja kuin jos hän matkustaisi linja-autolla Saksan tai Ranskan vuoristoalueille. Tämä on kilpailun vääristymistä, joka meidän on korjattava.

Meidän olisi kuitenkin valittava huolellisesti tähän tarkoitukseen käytettävät välineemme, jotta emme luo uudenlaisia kilpailun vääristymiä. On esimerkiksi tärkeää, että valitut välineet aiheuttavat mahdollisimman vähän kilpailun vääristymistä eurooppalaisten lentoyhtiöiden ja niiden yhteisön ulkopuolisten kilpailijoiden välillä. Meidän näkemyksemme on, että jäsen Lucasin laatimassa alkuperäisessä luonnoksessa oli tältä osin useita puutteita. Tästä syystä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta on laatinut muutamia tarkistuksia sekä kannattanut muutamia samoilla linjoilla olevia liikenne- ja matkailuvaliokunnan tarkistuksia.

Jos keskitymme keskustelussamme ainoastaan tai pääasiassa kerosiiniveroon, ongelma jää todennäköisesti ratkaisematta. Meidän olisi keskityttävä muihin välineisiin, nimittäin perusteellisesti uudistettuun päästökauppajärjestelmään, jolla nykyisen järjestelmän puutteet korjataan, sekä muiden välineiden yhdistelmään. Tärkeää on, että päästökauppajärjestelmään olisi sisällytettävä paitsi EU:n sisäiset lennot myös mannertenväliset lennot tai ainakin Euroopan unionista lähtevät ja sinne saapuvat lennot. On sanomattakin selvää, että haluamme järjestelmän kattavan koko maailman mahdollisimman pian.

Nykyisen päästökauppajärjestelmän puutteet on korjattava. Tämä tarkoittaa byrokratian vähentämistä, yhtenäistä oikeuksien jakomenetelmää kaikkialla Euroopan unionissa ja aiemman suoritustason selkeämpää huomioon ottamista. Tämä on yksi syy siihen, että pyydän Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta erillistä järjestelmää – sillä tämä tarkoittaa, että puutteita voidaan korjata nopeammin kuin jos hyväksyttäisiin puutteellinen järjestelmä.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä haluaa vaikutustenarvioinnin, ja oletan, että komissio esittääkin sen pian. Kun otetaan huomioon päästökaupan saama huomio, haluamme lisäksi, että etusija annetaan samalla tavoin muidenkin toimenpiteiden, esimerkiksi ilmatilan hallinnoinnin, edistämiselle.

Meidän olisi myös pohdittava sitä, että yksi tapa korjata kilpailun vääristymiä on keventää ympäristöystävällisten liikennemuotojen verotusta.

  Karin Scheele, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Lucasia hänen tasapainoisesta mietinnöstään. Me Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän jäsenet kannatamme monia hänen esittämistään huomautuksista – lukuun ottamatta sitä, joka koskee erillisen päästökauppajärjestelmän luomista ilmailualalle.

Vuosina 1990–2002 EU:n 25 jäsenvaltion kansainvälisen lentoliikenteen tuottamat hiilidioksidipäästöt kasvoivat 60 prosenttia. Lisäksi lentoliikenne tuottaa päästöjä sellaisessa korkeudessa, että niiden vaikutus ilmastoon on paljon suurempi kuin niiden määrä antaisi ymmärtää.

Raskas polttoaineverotus on yleinen käytäntö Euroopan unionissa, mutta tuskin missään verotetaan lentokoneiden polttoainetta. Tällä on huomattava vaikutus muiden liikennemuotojen kilpailukykyyn. Pitkän matkan rautatieliikenne on pysähdyksissä. Parlamentin olisi tuettava täysin komission aikomusta jatkaa kerosiiniveron käyttöönottoa ja sen täytäntöönpanoa mahdollisimman nopeasti. EU:n on näytettävä tässä esimerkkiä ja ryhdyttävä ajoissa toimenpiteisiin aluetasolla.

Mietinnössä ei kuitenkaan käsitellä ainoastaan kerosiiniveroa vaan myös verovapautusten aiheuttamaa valtavaa kilpailun vääristymistä. Rautatieliikenteeseen sovelletaan verotusta ja päästökauppajärjestelmää, mikä lisää huomattavasti tämän ympäristöystävällisen liikennemuodon kustannuksia. Päästökauppa ei sellaisenaan korvaa toimenpiteitä, joita tarvitaan ilmastonmuutosvaikutusten vähentämiseen, mutta sillä on mahdollisuudet siihen, mikäli se organisoidaan asianmukaisesti.

Kuten jo korostin, kannatamme komission ehdotusta liittää lentoliikenne voimassa olevaan päästökauppajärjestelmään, mutta kannatamme myös päätöslauselmaesityksen 24 kohtaa, jossa ehdotetaan pilottivaihetta, joka kattaisi vuodet 2008–2012.

  Chris Davies, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluamme todeta painokkaasti, että halpalentomatkat ovat olleet eurooppalainen menestystarina. Kansallisten monopolien hajoamisen seurauksena lähinnä keskiluokalla on nyt ennennäkemättömät mahdollisuudet nauttia lomasta ulkomailla. Oma avustajani piipahti juuri Tukholmassa viikonloppuna kihlajaisissa – ei edes häissä, vain kihlajaisissa. Me kaikki nautimme tästä, mutta mielestäni meidän on kuitenkin muistettava, että yhteiskunnan köyhimmillä, maailman köyhimmistä puhumattakaan, ei ole tätä mahdollisuutta. Olipa lennon hinta kuinka edullinen tahansa, heillä ei ole perillä varaa lomanviettoon. Mutta meille etuoikeutetuille tämä on upeaa.

Ongelmana on se, että ennustettu päästöjen kasvu on niin voimakasta, että se tekee tyhjäksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisen muilla aloilla. Eräs suuri lentoliikenteen harjoittaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa kertoi minulle, että he odottavat lentokoneittensa käytön kasvavan 60 prosenttia jo tulevien kuuden kuukauden aikana. Tällainen kasvuvauhti on samalla erinomaista ja kauhistuttavaa. Ilmailualan lobbauskirjeissä todetaankin itse asiassa kaikkia mahdollisia tekosyitä käyttäen seuraavaa: "Älkää vain koskeko meihin, sillä olemme jollakin tavalla erityisiä. Kasvuamme ja voittojamme on suojeltava. Älkää ryhtykö toimenpiteisiin meitä vastaan. Maailman tulevaisuudella ei suoraan sanottuna ole mitään väliä, kunhan vain meitä suojellaan."

Ne haluavat tulla hyväksytyiksi komission päästökauppajärjestelmään, ja te varmaan ihmettelette, miksi. Tämä johtuu siitä, että ne tietävät, ettei se vaikuta niiden voittoihin. Sosialidemokraatit sanovat nyt kyllä, kannatamme tässä kapitalisteja. Mielestäni asiaa olisi pohdittava vielä uudelleen. Kysymys on siitä, että ilmailualan mielestä suljettu järjestelmä olisi verottamista. Kyllä, se todellakin olisi verottamista, mutta se olisi joustavaa verottamista, jolla palkitaan ne, jotka ryhtyvät toimiin ja pyrkivät ottamaan käyttöön parasta tekniikkaa ja hyödyntämään lentokoneitaan mahdollisimman tehokkaasti.

Meidän on todella edistettävä teknistä kehitystä. Viestimme ilmailualalle pitäisi kuulua seuraavasti: laajentakaa toimintaa niin paljon kuin haluatte, mutta etsikää keinoja, joilla voitte tehdä sen kasvattamatta hiilidioksidipäästöjä. Emme halua lopettaa lentoliikennettä vaan ainoastaan varmistaa, ettei se kasva lastemme ja tulevaisuutemme kustannuksella.

  Satu Hassi, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vihreä ryhmä kiittää lämpimästi esittelijä Caroline Lucasia erinomaisesta mietinnöstä, jonka toimenpide-ehdotukset ovat hyvin perusteltuja.

Lentoliikenteen päästöt kasvavat nopeammin kuin mikään muu hiilidioksidipäästölähde, ja ilmailun muut päästöt ja vaikutukset vielä yli kaksinkertaistavat sen maapalloa lämmittävän vaikutuksen. Vuodesta 1990 EU:n lentoliikenteen kasvihuonepäästöt kasvoivat 85 prosenttia eli yli 4 prosenttia vuodessa, mikä uhkaa tehdä tyhjäksi neljänneksen muilla aloilla saavutetuista päästövähennyksistä kieltokaudella. Tämän ei voida sallia jatkuvan.

Lentoliikenteen päästöt ovat ylivoimaisesti suurimmat kuljettua kilometriä kohden. Esimerkiksi juniin verrattuna vaikutus on viisitoistakertainen, mutta kuitenkin lentoliikenteen jokaista osaa subventoidaan, mukaan lukien polttoaineen verottomuus. Sen sijaan rautatieliikennettä verotetaan monin tavoin ja hiilidioksidin päästökauppa vaikuttaa myös siihen.

Saastuttaja maksaa -periaate on ulotettava lentoihin, tietenkin siten, ettei aiheuteta kilpailun vääristymiä, mutta toisaalta nykyiset lentoliikenteen veroedut ja muu suosinta ovat kilpailun vääristymä sinänsä. Seuraavaan globaaliin ilmastosopimukseen pitää saada mukaan lentoliikenne, mutta päästökaupan ulottaminen jo nyt kaikkiin Euroopan unioniin saapuviin ja täältä lähteviin lentoihin on perusteltua, mieluiten erillisen päästökauppajärjestelmän kautta, jotta päästövähennyskannuste saadaan tehokkaaksi.

Hyvät kollegat, jokainen meistä lentää ja paljon. Me voimme jokainen toimia myös itse. Voimme hyvittää omien lentojemme päästöt vapaaehtoisesti. On olemassa järjestöjä, jotka laskevat lennon päästöt matkustajaa kohden ja joiden kautta voi rahoittaa kehitysmaissa vastaavan määrän päästövähennysinvestointeja. Itse aloitin omien lentojeni päästöhyvitykset viime vuonna, ja nyt olen maksanut päästöhyvitykset kaikista niistä lennoista, jotka olen lentänyt tultuani valituksi Euroopan parlamenttiin. Haastan kaikki kollegat tekemään samoin. Meillä on siihen varaa.

  Kartika Tamara Liotard, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää jäsen Lucasia hänen erittäin selkeästä mietinnöstä. Kannatan olennaisilta osin komission ehdotusta, jossa se haluaa hillitä ilmailualan nopeasti kasvavaa osuutta ilmastonmuutoksesta. Jäsen Lucasin mietintö täydentää ehdotusta hyvin, ja yhdymme hänen näkemykseensä, jonka mukaan ilmailualan ottaminen mukaan päästökauppaan ei saisi olla ainoa väline, mutta sen pitäisi olla osa toimenpidepakettia, johon kuuluvat esimerkiksi kerosiiniveron käyttöönotto, lentolipuista maksettava arvonlisävero ja lentokentille määrättävät ruuhkaverot. Esittelijän tavoin olen sitä mieltä, että päästöoikeudet olisi jaettava huutokaupalla, jotta suuret yhtiöt eivät kokoaisi ilmaisia oikeuksia omiin taskuihinsa ilman, että ympäristö hyötyy siitä millään tavoin.

Vaikka ryhmäni pitääkin komission ehdotusta askeleena oikeaan suuntaan, emme saisi yliarvioida päästökaupan merkitystä, sillä sen ympäristöetuja ei ole todistettu täysin kiistattomasti. Lisäksi hiilidioksidi ei ole ainoa ilmailualan ongelma. Myös typpioksidipäästöt ovat todella merkittäviä paitsi ilmaston myös ilmanlaadun kannalta. Tästä syystä kannatamme typpioksidipäästöjen sisällyttämistä päästökauppaan, kuten Alankomaissa jo tehdään, varsinkin siinä tapauksessa, että ilmailualalle perustetaan erillinen järjestelmä.

Ainoastaan hiilidioksidipäästöihin keskittyvä järjestelmä ei tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Olisi parempi puuttua samanaikaisesti myös typpioksideja koskevaan ongelmaan. Olemme esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitaan vähemmän saastuttavia moottoreita koskevaa tutkimusta, mutta tämä ei saisi taas tarkoittaa sitä, että kyseisiä päästöjä koskevat erityistoimet pannaan hyllylle. Mikäli typpioksideja ei sisällytetä päästökauppaan – ja nyt näyttää epätodennäköiseltä, että niin tehdään – lentokenttiä on kannustettava määräämään paikallisia päästömaksuja osana esittelijän ehdottamaa toimenpidepakettia.

Puolueeni kannattaa komission aikomusta lakkauttaa ilmailualan kansainvälisesti nauttimat verohelpotukset. Tämä on aiheuttanut epäreilua kilpailua eri liikennemuotojen välillä kauemmin kuin kukaan jaksaa muistaa. Tästä syystä kannatamme esittelijän ehdotusta, jossa todetaan, että EU:n pitäisi tehdä aloite kerosiiniveron käyttöönotosta kaikilla kotimaanlennoilla. Tämä voisi jarruttaa tehokkaasti halpalentojen määrän suunnatonta kasvua, jota vastaan rautatieliikenne ei juuri pysty kilpailemaan.

Halpalentoyhtiöiden osuus Euroopan unionin lentoliikenteestä on jo neljännes, ja tämä on ennen kaikkea johtanut alueellisten lentokenttien kasvuun. On tärkeää, että jäsenvaltiot antavat meille selvän käsityksen niistä tuista, joilla lentoyhtiöitä houkutellaan näille kentille. Meidän on luovuttava ajatuksesta, että lentoliikenteen kasvu EU:ssa on alueellisen kasvun liikkeellepaneva voima. Monille näistä keskipitkistä välimatkoista rautatieyhteydet ovat paljon ympäristöystävällisempi vaihtoehto, edellyttäen että toimintaedellytykset ovat tasapuoliset.

Päästökaupan käyttöön ottamisesta lähtien rautatieliikenne on joutunut maksamaan selvästi enemmän sähköstä, mutta lentoyhtiöt eivät maksa edelleenkään senttiäkään valmisteveroa, vaikka ne valittavat koko ajan polttoaineen korkeita hintoja.

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, joka vuosi tiedostamme yhä selvemmin ilmastonmuutoksen vaikutukset. Talven tulo kestää kauemmin, ja kun se tulee, se on yhä leudompi, ja kesä alkaa aikaisemmin ja on yhä lämpimämpi. Onko tämä väistämätöntä kehitystä? Toivottavasti ei. Meidän olisi kuitenkin tehtävä kaikkemme varmistaaksemme, että tämä kehitys pysähtyy. Tästä syystä kannatan komission tiedonantoa. Mikäli haluamme torjua ilmastonmuutosta tehokkaasti, kaikkien alojen on tehtävä oma osuutensa, erityisesti ilmailualan, joka on vastuussa ylempään ilmakehään joutuvista päästöistä ja jolla tästä syystä on erityisen vakavia vaikutuksia ilmastonmuutokseen.

Voin kannattaa suunnitelmaa perustaa myös ilmailualalle päästökauppajärjestelmä, edellyttäen että se täyttää useita ehtoja. Ensinnäkin, koska järjestelmän täytyy epäreilun kilpailun välttämiseksi kattaa mahdollisimman monta yritystä ja reittiä, sitä pitäisi soveltaa kaikkiin EU:n lentokentiltä lähteviin ja niille saapuviin lentoihin. Toiseksi olisi otettava huomioon yritysten jo toteuttamat toimenpiteet päästöjensä vähentämiseksi. Kannatan myös sitä, että päästökiintiöt jaetaan huutokaupalla. Kolmanneksi järjestelmässä olisi voitava ottaa huomioon myös muut aineet kuin hiilidioksidi, mikäli tälle on olemassa tieteellisiä perusteita.

Myös kerosiinin ja lentolippujen vapauttaminen arvonlisäverosta olisi lopetettava, edellyttäen että se tehdään sellaisen kattavan suunnitelman mukaisesti, jossa tarkistetaan myös muille liikennemuodoille myönnettyjä vapautuksia arvonlisäverosta. Eurovinjettiä koskevan keskustelun yhteydessä komissio on luvannut tehdä tutkimuksen kaikkien liikennemuotojen ulkoisten kustannusten sisällyttämisestä hintoihin. Pyydän, että tämä tutkimus saatetaan pikaisesti päätökseen, jotta sen tulokset ovat saatavilla mahdollisimman pian ja jotta voimme hyväksyä säädöksen, jossa nämä tulokset otetaan huomioon.

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Tekniikan kehittymisen sekä matkailun ja talouden globaalistumisen seurauksena viime vuosikymmeninä lentomatkustajien määrä on kasvanut radikaalisti. Valitettavasti ympäristöongelmien määrä ja laajuus ovat myös kasvaneet huomattavasti.

Tällä hetkellä lentokoneiden osuus kaikista Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöistä on vain 3 prosenttia, mutta nopea vuosittainen lähes 5 prosentin kasvu tarkoittaa, että nyt on aika toimia. Euroopan unioni on ottanut itselleen edelläkävijän roolin päättäessään ryhtyä toimenpiteisiin tällä alalla Kioton periaatteiden mukaisesti.

Pilottitoimenpiteisiin sisältyy kuitenkin aina riskejä. Siksi meidän on varmistettava, etteivät toteutettavat toimet saata Euroopan unionin lentoyhtiöitä epäedulliseen kilpailuasemaan. Samanaikaisesti meidän on löydettävä ratkaisu, jolla alaa kannustetaan tehokkaasti vähentämään ilmansaasteita. Itse uskon markkinaehtoisiin välineisiin ja kannatan sen vuoksi asianmukaisesti kehitettyä päästökauppajärjestelmää myös tällä alalla.

On tärkeää, että hyödynnämme nykyisen epätäydellisen järjestelmän vielä jäljellä olevat resurssit. Ajattelen etupäässä lentoliikenteen organisoinnin parantamista. Tämä on tärkeää sekä lentokoneiden tuottamien ilmansaasteiden että melusaasteen kannalta. Meidän on harkittava uudelleen, onko järkevää kiertää sotilastukikohtia, ja meidän on pyrittävä kaikin tavoin välttämään lentämistä asuinalueiden yli, sillä lentoliikenteen lisääntymisellä on vaikutuksia yhä useamman EU:n kansalaisen elämään, ja se saa kansalaiset protestoimaan yhä useammin.

Periaate ja tavoite ovat selvät. Liikkuvuudellamme ei saisi olla haitallisia vaikutuksia terveyteemme eikä ympäristön tilaan. Toivon, että pystymme saavuttamaan tämän tavoitteen, ja onnittelen esittelijää runsaasti aloitteita sisältävästä mietinnöstä.

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, ensinnäkin kiitän jäsen Lucasia. Hän on laatinut erinomaisen mietinnön, jossa esitetään tiiviisti ilmailualan hankaluudet ja niihin liittyvät ongelmat.

Mitä lentoliikenteen kohtaamat ongelmat merkitsevät? Ensinnäkin lentoliikenteellä on valtava vaikutus ilmastonmuutokseen: lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt asukasta kohti kilometrillä ovat selvästi suuremmat kuin rautatie- tai jopa henkilöautoliikenteen päästöt. Lyhyillä matkoilla ympäristötaakka on suuri, ja nimenomaan lyhyillä matkoilla on olemassa vaihtoehtoja, joita tällä hetkellä käytetään aivan liian vähän.

Toisena ongelmana on se, että liian harvat ovat tietoisia lentoliikenteen aiheuttamasta suuresta ympäristötaakasta. Tästä syystä olisi hyvä, jos lentolipuissa ja autoissa olisi näkyvissä liikennemuodon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kilometriä kohti. Arvoisa komission jäsen, suhtautuisin myönteisesti tämänsuuntaisiin aloitteisiin. Meidän parlamentin jäsenten olisi hyödyllistä tietää tarkasti, mikä on hiilidioksidipäästöjen määrä, kun matkustamme Brysseliin tai Strasbourgiin henkilöautolla, junalla tai lentokoneella.

Kolmantena ongelmana on se, ettei ympäristövero näy millään tavoin kustannuksissa. Lentäminen on luonnottoman halpaa. En ymmärrä, miksi ilmailualalle pitäisi edelleen myöntää vapautus arvonlisäverosta. Tämä asettaa ympäristöystävällisemmät liikennemuodot, kuten rautatie- tai linja-autoliikenteen, epäedulliseen asemaan. Kyseinen suuntaus voidaan pysäyttää, ja se todella on myös pysäytettävä viipymättä. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että ilmailu saatetaan mahdollisimman pian osaksi päästökauppajärjestelmää. Näin hiilidioksidille annettaisiin hintalappu ja edistettäisiin innovaatiota, varsinkin tehokkaampia moottoreita sekä taloudellisempaa ja parempaa polttoaineen käyttöä. Mielestäni nykyistä päästökauppajärjestelmää on ilman muuta käytettävä perustana, sikäli kuin emme tee samoja virheitä kuin vanhassa järjestelmässä. Vastikkeettoman päästöoikeuksien jakamisen sijasta kannatan päästöoikeuksien huutokauppaamista. Sanomattakin selvää on myös, että kerosiinia on verotettava.

Neljäntenä ongelmana on se, ettei ilmailualan ongelmiin ole helppo puuttua. Ilmailu on sekä kuluttajille että matkailijoille työllisyyden ja nautinnon lähde. Tästä syystä on tärkeää toimia yhteisön tasolla ja investoida samanaikaisesti mukaviin suurnopeusyhteyksiin Euroopan unionin kaupunkien välillä. Tämä olisi kunnianhimoinen menettelytapa, jolle kansalaiset antaisivat varmasti tukensa.

  Holger Krahmer (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ilmailu on tärkeä liikennemuoto, ja sellaisena sillä on erittäin tärkeä merkitys Euroopan unionin taloudelliselle kehitykselle. Kaikkialla maailmassa ja myös EU:ssa ilmailuala on kasvava ala, joka tarjoaa työtä yli neljälle miljoonalle Euroopan unionin kansalaiselle.

Vaikka ilmailualan osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on vain noin 3 prosenttia, se kasvaa jatkuvasti. Politiikkamme tavoitteena on oltava ilmastonmuutosvaikutusten vähentäminen, ilman että samalla hillitään tämän keskeisen alan kasvua. Lentoyhtiöidemme kasvu ja kilpailukyky eivät saa olla ristiriidassa kasvihuonekaasujen vähentämisen kanssa. Tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta on erittäin tärkeää valita oikeat välineet. Kerosiiniveron käyttöönotto ja lentokenttä- tai lentolippumaksujen periminen vain vähentäisi kysyntää. Jos lentämisestä tehdään kalliimpaa, se vähentää kasvihuonekaasuja, mutta kasvun kustannuksella, mikä ei ole välttämätöntä.

Ilmailualan liittäminen päästökauppajärjestelmään komission ehdotuksen mukaisesti on parempi vaihtoehto sekä ympäristön että talouden kannalta. Vain EU:ssa sovellettavalla päästökaupalla on taattava, etteivät Euroopan unionin lentoyhtiöt joudu epäedulliseen asemaan muihin lentoyhtiöihin nähden. Lisäksi päästökaupasta ei saa tulla itsetarkoitus, vaan sillä on ennen kaikkea kannustettava parempaan tekniikkaan tehtäviä investointeja. Tekniikan kehittäminen on olennaista, kun kasvun ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tavoitteita pyritään yhteensovittamaan. Erityisesti Euroopan unionin ilmailu- ja avaruusalalla on edistetty merkittävästi polttoainetehokkaiden moottoreiden ja näin ollen vähemmän saastuttavien ilma-alusten kehittämistä.

Tekniikan kehittämisen lisäksi on otettava huomioon myös kaksi muuta näkökohtaa, jotka on laiminlyöty päästöjen vähentämistä koskevassa keskustelussa: yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ja eurooppalaisen lennonvalvonnan luominen sekä lentokenttien laajentaminen. Jopa ilman kunnianhimoista sääntelyä voimme vähentää kasvihuonekaasuja huomattavasti lyhentämällä lentomatkoja ja välttämällä ruuhkautumista.

  Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, kiitän jäsen Lucasia rakentavasta ja selkeästä mietinnöstä. Kiintiöjärjestelmä on suositeltavampi kuin päästöoikeuksien vastikkeeton ja monimutkainen jakaminen. Meille on tärkeää, että tehdään selkeä päätös ilmailua koskevasta erillisestä päästökauppajärjestelmästä. Tämä on johdonmukaista, sillä ilmailualan vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat kaksin- tai jopa nelinkertaiset verrattuna hiilidioksidin vaikutuksiin. Tästä syystä ilmailuala saatettaisiin epäedulliseen asemaan, jos se liitettäisiin yleiseen järjestelmään, ja ilmastonmuutoksen torjumisesta tulisi vähemmän kustannustehokasta.

Ilmailu laajenee nopeasti. Se on eräänlainen taivaiden veroparatiisi, ja vapautus arvonlisäverosta ja kerosiiniverosta on tämän asian vakavampia puolia. Kaikki tämä hyödyttää ennen kaikkea yhteiskunnan rikkaimpia, jotka useimmiten matkustavat lentäen. Paradoksaalista kyllä, päästöoikeusmaksujen lisääminen hyödyttäisi eniten pienituloisia, sillä maksut vähentäisivät tarvetta kerätä valtiontuloja muilta liikennealoilta, esimerkiksi rautatieliikenteeltä, ja pienituloiset muodostavat suurimman osan näiden liikennemuotojen käyttäjistä. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä kannattaa erillistä järjestelmää, ja odotan, että myös Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä pitää vähäosaisempien puolia.

  Jaromír Kohlíček (GUE/NGL). – (CS) Hyvät kollegat, ei ole yksinkertaista luoda tasapuolisia toimintaedellytyksiä monille liikennemuodoille. Miehistöjen laatuvaatimukset, yksittäisten liikennemuotojen infrastruktuuri, polttoaine tai energia, joka pitää kaluston liikkeessä, kutakin liikennemuotoa koskevat yhtenäiset toimintasäännöt, ympäristövaikutukset ja niiden arviointimenetelmät – huomioon otettavia asioita on todellakin paljon aina tutkimuksesta ja kehittämisestä onnettomuustutkintaan. Tästä syystä käsiteltävänä oleva mietintö saa alan asiantuntijoilta niin paljon huomiota osakseen.

Minkä tahansa toimenpiteen käyttöönoton perusvaatimuksena on reilun kilpailun varmistaminen. Tämän vuoksi on tärkeää vaatia, että hiilidioksidin päästöoikeuksien käyttöönotto ilmailualalla tehdään päätöslauselmaesityksen 32 kohdan mukaisesti Kioton sopimusta noudattaen, toisin sanoen niin, ettei päästöjen kasvu saa ylittää viitevuoden tasoa, ja tämä koskee kaikkia organisaatioita. Nykyisin ilmailu on aina etusijalla, kun otetaan käyttöön uusia teknisiä ratkaisuja. Tästä syystä se varmasti näyttää esimerkkiä muiden päästöjen leikkaamisessa, vaikka raja-arvojen määrittämisestä onkin vielä keskusteltava. Tästä huolimatta on tärkeää määrittää haihtuvia hiilivetyjä – esimerkiksi aromaattisia hiilivetyjä – ja kiinteitä hiukkasia, typen oksideja ja muita tekijöitä, esimerkiksi melua, koskevat normit tasapuolisesti kaikkia Euroopan unionin ilmatilan käyttäjiä varten, niin etteivät EU:n liikennealan yritykset joudu kärsimään syrjintää raja-arvojen valikoivan soveltamisen vuoksi.

On myös suotavaa tukea biopolttoaineiden käyttöä. Emme saa sallia sitä, että arvonlisäveron käyttöönoton vuoksi syntyy epäreilu kilpailutilanne ulkomaisten liikenneyhtiöiden eduksi, ja on tärkeää koordinoida tällaista toimenpidettä koko ilmailualalla eikä vain Euroopan unionissa. Koko operaatio on varmasti monimutkainen, mutta se on toteutettavissa, mikäli noudatetaan mietinnössä esitettyjä ehtoja. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston puolesta kehotan siis vahvasti kaikkia jäseniä kannattamaan mietintöä ilmailun ilmastonmuutosvaikutusten vähentämisestä sekä meidän tarkistustamme.

Lopuksi haluan todeta, että vakoilu- ja vartiointitehtävissä suoritettavat sotilaslentokoneiden ja -helikoptereiden lennot ovat merkittävä päästöjen lähde. Yrittäkäämme vähentää niitä, arvoisa komission jäsen.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, riippumatta siitä, hyväksymmekö lentoliikenteestä suoraan riippuvaisten työpaikkojen määräksi Lucasin esittämän 4,1 miljoonaa vai Euroopan lentoyhtiöiden liiton esittämän 7,5 miljoonaa, olemme varmasti samaa mieltä siitä, että ilmailulla on suuri vaikutus Euroopan unionin työllisyyteen ja kasvuun.

Ilmailu on elintärkeä Euroopan unionin taloudelle, sillä sen osuus BKT:sta on 8 prosenttia, se lisää tuottavuutta, houkuttelee investointeja ja edistää matkailua. Ilmailusta on tullut olennainen osa yhteiskuntaa, sillä se antaa meille mahdollisuuden matkustaa pitkiä matkoja nopeasti, mutta se myös vahvistaa Euroopan yhdentymistä, vaurastumista ja poliittista asemaa. Ilmailu lisää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kulttuurivaihtoa. Strategisesti ajatellen ilmailulla on ratkaiseva merkitys erityisesti syrjäisille alueille ja Irlannin kaltaisille saarille.

On helppoa liioitella ilmailun osuutta nykyiseen ilmastonmuutokseen. Kaikkien liikennemuotojen päästöt ovat huolestuttavia ilmanlaatukysymyksen ja ilmastonmuutosta koskevan keskustelun kannalta – tämä keskustelu on tärkein asia jokaisen ympäristöohjelman asialistalla. Emme saisi keskittyä vain ilmailuun ja jättää huomiotta laivaliikenteen sekä lisääntyvän tieliikenteen ja henkilöautojen käytön aiheuttamat huomattavasti suuremmat vaikutukset.

Vuonna 2003 kaikkien EU:n 25 jäsenvaltiosta lähtevien ja niihin saapuvien lentojen päästöjen osuus hiilidioksidipäästöistä oli 3,4 prosenttia, joka vastaa 0,5 prosenttia alan maailmanlaajuisista päästöistä. Lentoliikennettä käsitellään eri tavoin kuin muita aloja, jos ajatellaan sitä, miten sen kasvihuonekaasupäästöt otetaan huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen perusteella. Alaa ei ole sisällytetty suoraan Kioton pöytäkirjaan.

On myönnettävä, että Euroopan unionin ilmailualan vapaaehtoisella aloitteella, päästöjen hillitsemistä koskevalla menettelytavalla, on saatu aikaan edistystä, kun otetaan huomioon, että lentoliikenteen määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2020 mennessä vuoden 2003 tasosta. Todellinen kysymys on kuitenkin, pystytäänkö tällä saastuttaja maksaa -periaatteeseen perustuvalla vapaaehtoisella aloitteella torjumaan riittävästi ilmailun kasvavia päästöjä. Tarvitsemmeko lainsäädäntöä?

On kiinnostavaa, että äskettäisessä ylähuoneen raportissa ilmailun vaikutuksesta ilmastonmuutokseen todetaan, että vaikutus on vähäinen ja että se todennäköisesti myös pysyy vähäisenä 30 vuoden ajan. Itse ilmailualalla väitetään, että polttoainetehokkuuden, suorien reittien ja uuden tekniikan avulla ilma-alusten päästöjä on pystytty vähentämään 70 prosenttia kuluneiden 30 vuoden aikana ja että lentoliikenteen hallinnalla, laskeutumista edeltävien odotusaikojen lyhentämisellä ja vanhempien lentokoneiden korvaamisella huippuunsa kehitetyllä tekniikalla varustetuilla lentokoneilla voidaan vähentää ilmastonmuutosvaikutuksia entisestään, samalla kun lentojen määrä kasvaa vuosittain.

Päästökauppajärjestelmää ja päästöoikeuksien huutokauppaamista kannattaa tutkia, mutta kysyn kuitenkin komission jäseneltä, eikö ilmailua koskeva erillinen tai suljettu päästökauppajärjestelmä kaatuisi heti alkuunsa, sillä kaikki kauppaa käyvät tahot olisivat netto-ostajia eikä markkinoita olisi. Kattavan vaikutustenarvioinnin jälkeen mahdollinen ratkaisu näyttäisi olevan ilmailun liittäminen tarkistettuun olemassa olevaan päästökauppajärjestelmään sillä varauksella, että kaikki Euroopan unionista lähtevät ja sinne saapuvat lennot olisi otettava huomioon. Tämän pitäisi ihannetapauksessa olla osa maailmanlaajuista ratkaisua, josta päätetään yhdessä teollisuuden, hallitusten sekä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön kanssa, kuten Kioton pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdassa ehdotetaan. Älkää pidättäkö hengitystänne.

Kaikilla taloudellisilla välineillä on oltava verotustavoitteiden sijasta selkeät ympäristötavoitteet, ja niiden on oltava osa kokonaispakettia, jolla pyritään parantamaan tekniikkaa, toimintaa ja infrastruktuuria. Open skies -sopimuksen, jolla vähennetään ruuhkautumista ja rullausaikaa paremmalla lentoliikenteen hallinnalla, sekä yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan politiikan mukaisten parempien aikataulujen ja paremman koordinoinnin on oltava osa kattavaa toimenpidekokonaisuutta.

  Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Haluan myös muistuttaa mietinnön laatijalle, että Euroopan parlamenttia kutsutaan usein lentäväksi parlamentiksi. Koska lennämme joka viikko yhteen EU:n pääkaupungeista, meidän pitäisi erityisesti huolehtia siitä, että ilmailusta tehdään ympäristöystävällisempi liikennemuoto. Ilmailun vaikutuksia ilmastonmuutokseen koskevissa toimissa on noudatettava saastuttaja maksaa -periaatetta. On valitettavaa, ettei ilmailuala maksa niitä ulkoisia kustannuksia, joita sen vaikutukset ilmastoon aiheuttavat. Olisi johdonmukaista liittää ilmailu EU:n kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppajärjestelmään. Tällaisilla veroilla kerätyt varat voitaisiin investoida uuteen teknologiaan, jonka avulla tuotetaan vähemmän saastuttavia ilma-aluksia. Rautatie- ja linja-autoliikenteen laajentuminen voisi vähentää sekä ylikuormitettuihin lentokenttiin kohdistuvia paineita että lentoliikenteen tuottamia saasteita. Valitettavasti Liettuan ja muiden Baltian maiden rautatie- ja tieverkkoja ei ole liitetty EU:n infrastruktuuriin. Ne ovat vanhanaikaisia ja ylikuormitettuja. Jos Via Baltica- ja ennen kaikkea Rail Baltica -hankkeet eivät onnistu saamaan EU:lta erityistä huomiota osakseen, kestää kauan, ennen kuin tämän alueen rautatie- ja tieliikenne pystyvät keventämään lentoliikenteen taakkaa.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kollegojeni tavoin haluan kiittää jäsen Lucasia hänen erinomaisesta työstään. Kannatan jäsen Lucasin mietintöä suurelta osin ja siksi tyydynkin esittämään muutaman yleisen kommentin keskustelun aiheesta.

Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että ilmailun päästöjen vaarallinen kasvukehitys on pysäytettävä. Mielestäni seuraavat ovat yksinkertaisia ja tervejärkisiä vaihtoehtoja ilmailun päästöjen vähentämiseksi.

Ensinnäkin vähennetään yleisesti lentomatkustamista kannustamalla muiden, vähemmän saastuttavien liikennemuotojen, esimerkiksi rautatieliikenteen, käyttöä. Jotta tässä onnistuttaisiin, tarvitaan reilua kilpailua, jota tähän asti ei ole ollut. On lähes mahdotonta selittää loogisesti, miksei ilmailualalla edelleenkään kanneta polttoaineveroa tai arvonlisäveroa, ja tämä vääryys on ehdottomasti korjattava. Kun lentojen hinnat tämän seurauksena nousevat, se saa ihmiset käyttämään, aina kun mahdollista, vaihtoehtoisia ja ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja sekä vähentämään yleisesti matkustamista, mikä ei ole lainkaan huono asia.

Toinen vaihtoehto on lentokoneiden moottoreiden polttoainetehokkuuden parantaminen. Jotta tässä onnistuttaisiin, on edistettävä uudenlaisen moottoritekniikan tutkimusta ja kehittämistä entistäkin tehokkaammin. Tähän tarkoitukseen myönnettävää valtiontukea olisi lisättävä mahdollisimman paljon.

Kolmas vaihtoehto on sellaisten lentokoneiden polttoaineiden käyttöönotto ja käytön edistäminen, joilla on mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia. Tässä mielessä on lisättävä esimerkiksi biopolttoaineiden kaltaisten uudenlaisten polttoaineiden tutkimusta.

Neljäntenä vaihtoehtona olisi vanhojen ja tehottomien lentokoneiden asteittainen käytöstä poistaminen. Osa näistä nimittäin aiheuttaa kaksi tai kolme kertaa enemmän haittaa ympäristölle kuin uudenaikaiset lentokoneet. Tässä tarkoituksessa ilmailualalle on annettava selkeitä kannustimia, jotta lentokoneita parannettaisiin säännöllisesti.

Viidenneksi on mahdollista myös tarjota tehokkaampia palveluja. Täällä mainittiin jo lentokoneiden ilmassa kiertely laskeutumista odotellessa ja puolityhjien lentokoneiden lennättäminen. Näiltä osin tehokkuutta voidaan varmasti parantaa.

  Eva Lichtenberger (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tässä on vihdoinkin mietintö, jossa ilmailun ilmastonmuutosvaikutuksiin suhtaudutaan riittävän kriittisesti. Kiitän kovasti esittelijää.

Kaikki edelliset puhujat ovat maininneet lentoliikenteen valtavan kasvuvauhdin. Kasvuvauhti on niin kova, että sen kiihtyminen voisi tuhota kaikki ne säästöt, joiden saavuttamiseksi muilla talouden aloilla on tehty todella paljon töitä.

Tästä syystä ilmailukin on tietysti otettava huomioon Kioton tavoitteissa, ellei sitä haluta kohdella edelleen näin törkeän etuoikeutetusti. Koska olemme odottaneet näin kauan, nyt tarvitaan kokonainen toimenpidepaketti, jotta kielteiset vaikutukset saadaan hallintaan – pelkkä päästökauppa ei mitenkään riitä. Kuten kollegani ovat jo todenneet, myös Euroopan unionin matkailuala hyötyy tästä.

Tämä ei ole nykytilanteessa mahdollista kaikkialla maailmassa, mutta meidän on vihdoin ryhdyttävä toimiin, ennen kuin ilmailun tuottamat päästöt syövät kaikki ne säästöt, jotka olemme saaneet aikaan muilla talouden aloilla. Emme voi odottaa enää kauempaa.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön antamien tietojen mukaan eurooppalainen ilmailuala kuljettaa vuosittain yli 320 miljoonaa matkustajaa. Tämä tarkoittaa, että noin 110 000 lentokonetta tuottaa päästöjä, jotka päivittäin saastuttavat ilmaa peruuttamattomasti. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä ilmailualan ilmakehään päästämän hiilidioksidin osuus on 5 prosenttia (vuonna 2000 tämä luku oli 2 prosenttia). Eurocontrolin tekemien ennusteiden mukaan vuoteen 2020 mennessä lentojen määrä Euroopan unionissa yli kaksinkertaistuu vuoden 2003 tasosta.

Nämä tiedot osoittavat, että ilmailualan kasvun kielteiset vaikutukset ovat suuremmat kuin sen teknisen kehityksen alalla yhteiskunnalle tuottamat edut. Meidän on pyrittävä vähentämään ympäristölle aiheutuvia haittavaikutuksia ja säilytettävä samalla kilpailukyvyn periaate kasvavilla halpalentoyhtiöiden markkinoilla, sillä näistä lentoyhtiöistä on tullut Euroopan unionissa uskomattoman suosittuja. Meidän olisi muistettava myös, että lentoliikenne tarjoaa noin neljä miljoonaa työpaikkaa, ja tästä syystä on tärkeää tehdä yksityiskohtainen tutkimus ilmailun vaikutuksista ilman saastumiseen ja melutason nousuun.

Suurin paine olisi kuitenkin kohdistettava päästöoikeuksien kauppaan ja sitä koskevan asianmukaisen valvontajärjestelmän luomiseen. Ilmailun päästökauppajärjestelmän olisi katettava kaikki Euroopan unionin lentokentiltä lähtevät ja niille saapuvat lennot lentoyhtiön alkuperämaasta riippumatta. Järjestelmän olisi mahdollisuuksien mukaan katettava myös Euroopan unionin ilmatilan kautta kulkevat mannertenväliset lennot.

  Ulrich Stockmann (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ensimmäiseksi tarvitsemme vakiomuotoisen eurooppalaisen menettelyn, jolla pysäytetään ilmailun aiheuttamat ympäristövaikutukset. Yksipuoliset kansalliset toimenpiteet, kuten lentolippuverot ja kerosiiniverot, eivät toimi. Ilmailun päästökauppa on oikea toimintatapa, mutta liikennepoliittisesta näkökulmasta – tai minun näkökulmastani – katsottuna Lucasin mietintöön sisältyvät tärkeimmät välineet ovat vääriä.

Ensinnäkin ilmailu on liitettävä nykyiseen EU:n päästökauppajärjestelmään. Erillisellä järjestelmällä olisi kielteisiä vaikutuksia, ja se tyrehdyttäisi ilmailualan kasvun. Tämä on ristiriidassa Lissabonin strategian kanssa. Miksi näin on? Ilman toimittajia ei ole markkinoita, ja alkuvaiheessa ilmailuala ostaa oikeuksia ainoastaan kasvulukujensa ja pitkän aikavälin teknisten innovaatioiden perusteella.

Lisäksi erillinen järjestelmä vaatisi uuden hallintorakenteen, mikä olisi ristiriidassa parempaa sääntelyä koskevan tavoitteemme kanssa. Mitä sitten tekisimme muiden liikennemuotojen kanssa? Tarvitsisimmeko lisää järjestelmiä niitä varten? Tässä ei ole järkeä.

Toiseksi vastustan muiden kuin hiilidioksidin aiheuttamien ilmastonmuutosvaikutusten liittämistä järjestelmään kertoimien avulla. Esimerkiksi Sveitsissä, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa typen oksidien aiheuttamaa ongelmaa säännellään laskeutumismaksujen avulla. Tämä on järkevä tapa toimia.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, laatiessamme aikoinaan päästökauppadirektiiviä oli vaikea kuvitella mitään muuta mietintöä, joka vaikuttaisi eurooppalaisiin olosuhteisiin yhtä paljon ja josta päättäjät tiesivät yhtä vähän. Eurooppa astui tuolloin tuntemattomalle maaperälle, sillä edes teoreettista tutkimusta päästökaupan vaikutuksista ei ollut kuin nimeksi. Nyt vaikutukset sen sijaan ovat hyvin tiedossa, erityisesti eurooppalaista kilpailukykyä rasittavat vaikutukset, ja lopulta paradoksaalisesti myös globaalia ympäristöä vahingoittavat vaikutukset.

Kun nyt olemme laajentamassa rintamaa, jolla ilmastonmuutosta vastaan taistellaan, ei meillä ole enää varaa toistaa samoja virheitä. Tätä taustaa vasten mietinnössä nyt esitetty vaatimus siitä, että EU:n tulee osoittaa johtajuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa toteuttamalla toimia hyvissä ajoin omalla alueellaan, muistuttaa liiaksi asenteesta, josta tällä hetkellä maksamme aika kalliin hinnan. Ei johtajuus voi olla sitä, että toimitaan yksin ja muut osoittavat suosiotaan sivussa.

On selvää, että ilmailun päästöihin tulee puuttua, mutta itse hankkeen menestyksen ratkaisevat keinot, jotka tavoitteen saavuttamiseksi valitaan. Nykyisestä päästökaupasta viisastuneina tiedämme, että tarvitsemme yhteisen globaalin etenemistavan, jotta ympäristö voisi siitä parhaiten hyötyä. Siksi ehdotetut toimet vaativatkin laajempia lisätarkasteluja ja huolellisuutta, sillä ideologian sijasta tarvitsemme nyt toimivaa käytäntöä.

Aloitteeni pohjalta olemme ryhmäni nimissä jättäneet tarkistuksen, jossa vaadimme selkeää vaikutusten arvioinnin tekemistä, päästörajojen määrittelyä, selvitystä siitä, mikä taho käytännössä on vastuussa vaadituista vähennystoimista ja erityisesti siitä, kuinka varmistetaan, että myös EU:n ulkopuoliset lentoyhtiöt ovat päästökaupassa mukana. Ilman tätä tietopohjaa rakentaisimme jälleen kerran korttitaloa.

Myös muita vaihtoehtoja itse päästökaupalle on tutkittava. Ensisijaisia keinoja ovat esimerkiksi teknologian ja itse lentoliikenteen sujuvuuden kehittäminen, sillä valtaosa päästöistä aiheutuu vanhentuneesta kalustosta ja lentokenttien ruuhkaisuudesta.

Oli siis valitettavaa, että päästökauppadirektiivin osalta saimme aikanaan niin keskeneräisen esityksen niin keskeisestä asiasta. Komission nyt parhaillaan valmistellessa omaa ehdotustaan ilmailun päästökaupasta sillä onkin revanssin paikka.

  Philip Bradbourn (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, aina kun puhutaan ympäristöstä, näyttää siltä, että päästöistä on helpointa syyttää ilmailualaa. Julkiset tahot ovat kuitenkin esittäneet riittävästi todisteita, jotka näyttävät olevan ristiriidassa mietinnössä vaadittavan ratkaisun kanssa.

Kuten jäsen Doyle totesi, Yhdistyneen kuningaskunnan ylähuone sai äskettäin valmiiksi raportin ilmailun vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Hänen mukaansa raportissa todetaan, että vaikutukset olisivat vähäisiä ja todennäköisesti pysyvät sellaisina 30 vuoden ajan. Arvoisa komission jäsen, jäsen Lucas, minulla on tästä raportista kopio mukanani. Olisin erittäin iloinen, jos kommentoisitte sen sisältöä.

Kuten jäsen Doyle totesi, IATAn julkaisemat luvut osoittavat, että kuluneiden 40 vuoden aikana lentokoneiden polttoainetehokkuus on parantunut teknisen kehityksen tuloksena 70 prosenttia. Olen varma, että tällainen tekninen kehitys parantaa tilannetta jatkossakin. Voimme nähdä tämän jo nyt lentokoneiden uuden sukupolven edustajissa, nimittäin Airbus 380:ssä ja Boeing 787:ssä. Näiden seikkojen perusteella oletan, että mietinnön laatija syyllistyy enemmän toiveajatteluun kuin tieteellisten tosiasioiden käyttöön.

Yksi suurimmista huolenaiheistani tässä kysymyksessä on, että Euroopan unioni yrittää toimia yksin ja tekee päätöksiä, jotka voivat saattaa EU:n lentoyhtiöt epäedulliseen kilpailuasemaan. Tietyt kansainväliset järjestöt – joista yksi on Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö – sääntelevät alaa kansainvälisellä tasolla. Kaikki tarvittavat toimenpiteet pitäisi mielestäni toteuttaa juuri tällä tasolla. Katson, että tarvitaan kiistattomia tieteellisiä todisteita eikä oletuksia. Tästä syystä kannatan sitä, että ennen ehdotusten esittämistä suoritetaan täydellinen vaikutustenarviointi.

Meidän on oltava varovaisia niissä viesteissä, joita lähetämme paitsi ilmailualalle, jolla on suuri vaikutus kaikkien maittemme talouselämään, myös kansalaisille, joilla on mielestäni oikeus nauttia jatkossakin kohtuuhintaisista lennoista sekä työ- että lomamatkoilla.

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, kiitän parlamentin jäseniä heidän erittäin tärkeistä puheenvuoroistaan ja osallistumisestaan tämäniltaiseen keskusteluun. Keskustelun päätteeksi haluaisin todeta, että alalla tehty yhteisön aloite on erittäin tärkeä.

Kuten jäsen Bradbourn totesi, ilmailuala on maailmanlaajuinen, minkä vuoksi vastuu näistä kysymyksistä kuuluu Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle. Tieteelliset tutkimustulokset ja todisteet on otettava huomioon samoin kuin ylähuoneen komitean toteuttama erittäin tärkeä tutkimus, jonka myös minä olen nähnyt. Epäilemättä suoritamme myös täydellisen vaikutustenarvioinnin lainsäädäntöehdotuksemme tueksi.

Haluaisin myös todeta, että Euroopan unioni ja Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö tekevät erinomaista yhteistyötä. Erityisesti ilmastonmuutosta koskevassa kysymyksessä meidän on ryhdyttävä Euroopan unionin laajuisiin toimiin myös siitä yksinkertaisesta syystä, että Euroopan unioni päätti kuudennen yhteisön toimintaohjelman yhteydessä, että sen on määritettävä, ehdotettava ja toteutettava toimenpiteitä, mikäli Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ei ehdota tällaisia toimenpiteitä vuoteen 2002 mennessä. Tämä määräaika kului umpeen jo kauan sitten. Sen vuoksi meidän on ryhdyttävä toimiin ja, kuten aiemmin totesin, Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota viime joulukuussa antamaan asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen yhteispäätösmenettelyn mukaisesti.

Joka tapauksessa tarkastelemamme toimenpiteet eivät ole ristiriidassa Euroopan unionin Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle antamien sitoumusten kanssa, sillä järjestö puoltaa avointa päästökauppajärjestelmää. Toisin sanoen se on hyväksynyt, että kansainvälisestä lentoliikenteestä aiheutuvat päästöt sisällytetään nykyisiin kansallisiin päästökauppajärjestelmiin.

Ehdotuksellamme pyritään nimenomaan tähän. Kuten tiedätte, yhteisön päästökauppajärjestelmä otettiin käyttöön viime vuonna. Tämä on ensimmäinen ja laajin kansainvälinen päästökauppajärjestelmä, ja nyt on tietenkin sopivin hetki laajentaa sitä liittämällä siihen ilmailuala siten, että Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ehdot täytetään.

Euroopan unionin osuus kansainvälisen lentoliikenteen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on noin 50 prosenttia verrattuna liitteessä I mainittuihin maihin eli maihin, joihin sovelletaan Kioton pöytäkirjan mukaisia rajoituksia. Tästä syystä komission suosittamalla toimenpiteellä on varmasti merkittäviä vaikutuksia. Toivomme, että muut maat noudattavat tätä esimerkkiä.

Lopuksi haluaisin puhua niistä esitetyistä huolenaiheista, joiden mukaan ehdotuksemme saattaa Euroopan unionin lentoyhtiöt epäedulliseen asemaan yhteisön ulkopuolisiin maihin verrattuna. Asia ei ole näin; tällaista vaaraa ei ole, sillä komission ehdotuksen mukaan päästökauppajärjestelmä kattaa kaikki ne lentoyhtiöt, jotka harjoittavat toimintaansa järjestelmän maantieteellisellä soveltamisalalla niiden kansallisuudesta riippumatta.

Tämä siis tarkoittaa, että Euroopan unionin lentoyhtiöitä kohdellaan täysin samalla tavalla kuin niiden ulkomaisia kilpailijoita. Toivon, että täysistunto hyväksyy päätöslauselmaesityksen ja kannattaa komission ehdotuksia.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Antonio López-Istúriz White (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen tähän parlamentin mietintöön, jonka tarkoituksena on etsiä vaihtoehtoja ja toimenpiteitä ilmailun kielteisten ympäristövaikutusten ja ilmastonmuutosvaikutusten ehkäisemiseen.

Haluan kiinnittää huomiota siihen, että on vaarallista ehdottaa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on nostaa kerosiinin hintoja, nousu- ja laskeutumismaksuja tai lentolippujen hintoja. Tällaisilla toimenpiteillä olisi nimittäin suoria vaikutuksia käyttäjiin, jotka joutuisivat maksamaan omasta pussistaan kaikki lentoyhtiöiden tekemät hinnankorotukset.

Tällainen hintojen korotus vahingoittaisi matkailualueita, esimerkiksi saaria, ja nostaisi myös tuontituotteiden hintoja. Tällä taas olisi kielteisiä vaikutuksia saarialueilla asuviin kuluttajiin. Se tarkoittaisi myös sitä, että saaret menettäisivät kilpailukykyään ja että saarialueiden pääsy Manner-Euroopan markkinoille sekä niiden täysimääräinen yhdistäminen "merten moottoriteihin" hidastuisi.

Ennen kuin komissio ja Euroopan parlamentti ryhtyvät ehdotettuihin toimiin, pyydän niitä tutkimaan toimenpiteiden talousvaikutuksia kaikilla alueilla ja kiinnittämään erityistä huomiota niihin alueisiin, jotka kärsivät luonnonolojen sekä maantieteellisten ja pysyvien olojen vuoksi rakenteellisista haitoista, kuten saarialueisiin.