Suulliset äänestysselitykset

− Päätöslauselmaesitys: Palestiinalaiset vangit israelilaisissa vankiloissa (RC-B6-0343/2008)

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Haluaisin todeta, että Euroopan parlamentin päätöslauselma Israelista ja Palestiinasta ei ole aivan asianmukaisesti ajoitettu viimeisimpien tapahtumien valossa. Israel vapautti viime viikolla jälleen 198 palestiinalaista vankia. Tämä ele todistaa Israelin halusta rakentaa keskinäistä luottamusta rauhanprosessissa, huolimatta erittäin kriittisestä israelilaisesta yleisöstä.

Sama koski myös hiljattain tapahtunutta vanginvaihtoa Libanonin rajalla. On epäilemättä erittäin surullista, että Israelin vankiloissa pidetään myös palestiinalaisia nuoria. Ensisijainen syy on kuitenkin se, että terroristijärjestöt käyttävät heitä hyväkseen, lietsovat vihaa ja päättäväisyyttä tappaa. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana jopa 16 prosenttia itsemurhaiskujen tekijöistä ja potentiaalisista tekijöistä on ollut alaikäisiä, ja iässä on näkynyt selvä laskusuuntaus. Lasten kasvatus ja koulutus ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voi olla huomattava vaikutus israelilaisten ja palestiinalaisten rinnakkaiselon tulevaan kehitykseen.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, erityisesti tämän päätöslauselman myötä parlamentti osoittaa, ettei sen kanta Lähi-idän erittäin monimutkaiseen konfliktiin ole neutraali, ettei se ole neutraali toimija. Päinvastoin, tämä parlamentti on aina järjestelmällisesti palestiinalaisten puolella israelilaisia vastaan.

Ilmeisesti tälle parlamentille ei riitä, että joka vuosi kymmeniä miljoonia euroja eurooppalaisia verorahoja katoaa palestiinalaisalueiden pohjattomiin, korruptoituneisiin ja lännen vastaisiin kuiluihin. Ilmeisesti tälle parlamentille ei riitä, että kansalaisjärjestöjä, jotka avoimesti – korostan tätä – avoimesti hyväksyvät terroriteot ja selittelevät niitä, rahoitetaan miljoonilla euroilla Euroopan veronmaksajien varoista. Nyt parlamentti pyytää tätä kirjallisesti tuomittujen terroristien vapauttamista koskevassa päätöslauselmassa. Tämä kanta saattaa hyvinkin olla poliittisesti korrekti; mutta minä uskon, että tulemme katumaan sitä.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, minäkin äänestin palestiinalaisia vankeja Israelissa koskevaa päätöslauselmaa vastaan, koska tämä päätöslauselma välittää vähintäänkin sen ajatuksen, että – ja ilmaisen tämän ystävällisesti – me Euroopan parlamenttina emme ole aivan tosissamme tuomitessamme terrorismin. Päätöslauselmassa argumentoidaan terroritekoihin osallistuneiden ihmisten vapauttamisen puolesta. Ainakin yksi heistä on vastuussa lukuisien Israelin kansalaisten kuolemista. Päätöslauselman hyväksyminen ei siksi ole hyvä asia parlamentin uskottavuuden kannalta, mutta paljon pahempi asia on, että se vie pohjaa terrorismin torjunnalta yleensä.

− Mietintö: Hélène Flautre (A6-309/2008)

  Véronique De Keyser (PSE). - (FR) Arvoisa puhemies, Flautren mietinnössä äänestin tarkistusten 4 ja 5 puolesta, joita ei hyväksytty ja jotka koskevat Israelia. Haluan selittää, miksi tein näin. Näillä tarkistuksilla ei ollut mitään tekemistä Israelin vastaisten pakotteiden kanssa; ennemminkin niissä – etenkin tarkistuksessa 5 – viitattiin kansainvälisen oikeuden loukkauksiin, joihin Israel on syyllistynyt ja jotka on laajalti vahvistettu.

Haluan sanoa, että vastustan yleisesti pakotteita, määrätään niitä sitten palestiinalaisille tai Israelille. Pahoittelen kuitenkin sitä, että tätä tarkistusta, jossa puhuttiin aloitteista, joihin voitaisiin ryhtyä Israelin osalta pakotteiden sijaan, ei hyväksytty. Jos hylkäämme ajatuksen, että meidän Euroopan unionissa on oltava aloitteellisia ihmisoikeusloukkauksien ehkäisemiseksi, petämme demokraattisen järjestelmämme.

Haluan myös sanoa, että esittämällä tämän kannan emme kritisoi juutalaisten kansaa, sillä se on meille kallisarvoinen ja me tuomitsemme kaikki antisemitismin muodot. Me emme kritisoi Israelin valtiota, sillä kannatamme sen olemassaoloa ja haluamme sen olevan turvassa, mutta vastustamme niitä tahoja Israelin sisällä, jotka horjuttavat maan demokratiaa, mikä on aivan eri asia. Lisäksi tuemme kaikki israelilaisia kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden edistämisen puolesta.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, eilisessä keskustelussa minulla oli jo tilaisuus mainita lyhyesti, että Flautren mietintö Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta on todella hyvä ja tasapainoinen asiakirja. Pahoittelen kuitenkin sitä, että mietinnössä ei mainita erikseen islamilaistumisen ongelmaa ja vaaraa Euroopassa ja maailmassa. Sitä, että islamilaistuminen on kiistatonta ja vaarantaa joukon hyvin perustavanlaatuisia eurooppalaisia ja länsimaisia arvoja, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Ajattelen ennen kaikkea tärkeää uskonnon ja valtion erillisyysperiaatetta ja erityisesti miesten ja naisten tasa-arvoa.

Islamilaiset maat selviävät myös tässä mietinnössä aivan liian helpolla, vaikka osassa näistä niin kutsutuista kehittyneistä maista ja osassa näistä usein hyvin rikkaista maista, Saudi-Arabian kaltaisissa öljyvaltioissa, vallitsevia olosuhteita on mahdotonta hyväksyä, suoranaisesta orjakaupasta ja orjatyöstä poikkeuksellisen laajaan ja alentavaan naisten syrjintään. Tätä seikkaa pitäisi ehdottomasti parantaa myöhemmässä mietinnössä.

  Ryszard Czarnecki (UEN). - (PL) Arvoisa puhemies, Hélène Flautren mietintö saattaa hyvinkin osoittautua yhdeksi merkittävimmistä tällä istuntojaksolla hyväksytyistä. Tämä mietintö koskee pakotteita, välinettä, jota ilman me, Euroopan yhteisö, emme pärjää. Meidän on kuitenkin käytettävä tätä välinettä erittäin huolellisesti, joustavasti ja mieluiten harvoin, jotta vältämme sen arvon alenemisen tai joutumisen ainutlaatuisen inflaation kohteeksi.

Haluan kuitenkin varoittaa kaksinaismoraalin soveltamisesta tätä välinettä käytettäessä. Pakotteiden ei pitäisi toimia ainoastaan uhkana pienille ja köyhille maille, jotka rikkovat ihmisoikeuksia. Vauraampien ja suurempien maiden, jotka ovat Euroopan unionille hyviä liikekumppaneita, pitäisi myös olla alttiita pakotteiden uhalle, ja niiden on oltava tietoisia siitä, että Euroopan unioni saattaa turvautua niihin.

− Päätöslauselmaesitys: Vuosituhannen kehitystavoitteet - Tavoite 5: äitien terveyden parantaminen (RC-B6-0377/2008)

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Pidän äitiyskuolleisuutta koskevaa vuosituhattavoite 5:n arvioimiseksi annettua yhteistä päätöslauselmaesitystä tasapainoisena.

Olen samaa mieltä päätöslauselman toteamuksesta, että äitien terveydenhuolto on vuosituhannen kehitystavoitteista se, jossa edistystä on saavutettu vähiten. Koska tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä on erittäin epätodennäköistä, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, katson myös, että meidän on ryhdyttävä toimiin.

Olen huolissani erityisesti ALDE- ja GUE/ENG-ryhmien puolesta esitetyistä neljästä tarkistuksesta, joissa Euroopan parlamentti pakotetaan taas kerran tekemään päätöksiä asioista, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Tähän kuuluu turvallisten ja laillisten aborttien salliminen. Valitettavasti nämä tarkistukset hyväksyttiin tämänpäiväisessä äänestyksessä.

Jokaisella EU:n jäsenvaltiolla on erilainen kanta raskauden keinotekoiseen päättämiseen, ja siten ne tekevät päätöksiä tästä ongelmasta toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Jopa kansanäänestys Lissabonin sopimuksesta kariutui abortteihin katolisessa Irlannissa. Lisäksi abortit ovat kiellettyjä Puolassa, ja Slovakialla on erilainen kanta abortteihin. Siksi äänestin päätöslauselmaesitystä vastaan.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan ensinnäkin siksi, että todella vastustan uutta abortteja puolustavaa propagandaa, jota tämä päätöslauselma sisältää, mutta vähintään yhtä paljon siksi, että pidän parlamentin kantaa tässä kysymyksessä yleisesti melko tekopyhänä. Yhtäältä parlamentti perustellusti sanoo, että äitiyskuolleisuuden vähentämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen selvästi kehitysmaissa, mutta toisaalta parlamentti puolustaa muualla edelleen yhä lisääntyvää, yhä laajempaa laillista maahanmuuttoa ja Euroopan komission niin kutsuttua sinistä korttia koskevia ehdotuksia. Nimenomaan tämä maahanmuuttopolitiikka johtaa valtavaan aivovientiin kehitysmaista länsimaihin, ja nimenomaan tämä politiikka vie kehitysmailta parhaat työntekijät, joita ne tarvitsevat, mukaan lukien terveydenhoitohenkilökunnan, lääkärit ja sairaanhoitajat, joita tarvitaan paljon enemmän Afrikassa kuin lännessä. Kieltäydyn yhtymästä näin tekopyhään kantaan.

  Daniel Hannan (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron antaakseni äänestysselityksen lisääntymisterveyttä koskevasta päätöslauselmastamme. Kahden hyvän perustekijän, äitiyden ja omenapiirakan, osalta olemme jo kuulleet parlamentin selkeän kannan ensin mainitusta, sen sijaan jälkimmäisen osalta meidän on vielä odotettava parlamentin mielipidettä.

Siitä huolimatta haluan kysyä nalkuttamatta, miksi tunsimme tarvetta ylipäänsä lausua käsityksemme näistä kysymyksistä. Nämä ovat arkaluontoisia, intiimejä ja monille äänestäjillemme eettisiä kysymyksiä. Niihin pitäisi puuttua asianmukaisesti jäsenvaltioiden kansallisten demokraattisten menettelyjen kautta. Ilmaisemalla itseämme niin kuin teimme tänä iltapäivänä, esitimme oletuksen, ylimielisyyttä ja halua keskittää valtaa ja kumota äänestäjiemme kansalliset perinteet. Katsokaa tätä päätöslauselmaa ja saatatte ymmärtää, mistä johtuu, että äänestäjät tuntevat niin laajaa vastenmielisyyttä ja epäluottamusta Euroopan unionin toimielimiä kohtaan.

  Linda McAvan (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, luulen olennaisen menneen ohi Daniel Hannanilta. Tässä päätöslauselmassa on itse asiassa kyse siitä, saavuttaako YK vuosituhannen kehitystavoitteet, ja maailman johtajien painostamisesta ottamaan vakavasti lisääntymisterveyttä koskeva vuosituhattavoite 5; siitä tässä on kyse. Tällä ei ole mitään tekemistä Puolan tai Irlannin aborttien kanssa. Tässä on kyse äitiysoikeuksista. Äänestysselitykseni ei kuitenkaan koske tätä seikkaa.

Halusin sanoa, että yhden koko elämäni surullisimmista asioista näin Addis Abebassa avannesairaalassa, jossa kävimme joidenkin naispuolisten kollegoiden kanssa osana AKT-valtuuskuntaa. Näimme siellä jonottavia nuoria naisia – itse asiassa he olivat vasta 13- tai 14-vuotiaita tyttöjä – ja katua alas valui virtsapuro sieltä, missä he jonottivat. He jonottivat, ja virtsapuro johtui siitä, että heille oli kehittynyt emätinavanne sen seurauksena, ettei Etiopian syrjäisillä seuduilla ole tarjolla synnytyksen aikaista lääkintähoitoa.

Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että Euroopan unioni sijoittaa kunnolliseen äitien terveydenhoitoon joissakin maailman köyhimmistä maista. On häpeällistä, että tässä vuosituhannen kehitystavoitteessa on edistytty niin vähän, sillä se on yksi tärkeimmistä. Toivon tämän aseistavan neuvottelijamme, muun muassa Glenys Kinnockin, jotka lähtevät New Yorkiin.

Olen myös sitä mieltä, että Daniel Hannanin kaltaisten ihmisten pitäisi todella lukea ja selvittää sitä, mitä täällä parlamentissa tapahtuu.

− Mietintö: Syed Kamall (A6-0283/2008)

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tämä on erityisen tärkeä mietintö. Palvelujen suuri kysyntä on kehittyneiden talouksien luonteenomainen piirre. Palvelut määrittävät yhteiskuntien elintason ja hyvinvoinnin tason. Nykyaikaiseen teknologiaan liittyvien palvelujen kehittämisen ja käyttäjien normit ja odotukset täyttävien korkealaatuisten palvelujen kysyntä kasvaa jatkuvasti.

BKT:n kasvu riippuu yhä enemmän palvelusektorin koosta. Palvelut muodostavat huomattavan osan kaupasta. Markkinoiden tämä osa kasvaa jatkuvasti. Siksi on keskusteltu niin paljon maailmanlaajuisen palvelukaupan vapauttamisen ehdoista ja periaatteista WTO:n puitteissa. Erittäin kannattavia palvelutyyppejä on monia, etenkin ne, jotka täyttävät erityisiä markkina-aukkoja. Tämä on yksi syy siihen, miksi palvelukaupan vapauttaminen etenee hitaasti ja miksi sitä vastustetaan niin paljon. Lopuksi haluan sanoa, että elämme nyt aikaa, jona palvelut ovat kehityksen tärkeimpiä mittareita.

− Mietintö: Josu Ortuondo Larrea (A6-0308/2008)

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin Euroopan satamapolitiikkaa koskevan mietinnön puolesta, koska siinä käsitellään monia kyseiselle taloudenalalle tärkeitä kysymyksiä. Nämä kysymykset ovat merkityksellisiä myös Puolalle.

Pohdin, miten näitä tekstejä voitaisiin soveltaa puolalaisten Gdańskin, Gdynian ja Szczecinin telakoiden tilanteeseen. Euroopan komissiossa on ollut meneillään jo jonkin aikaa Puolan telakoille myönnettävään valtiontukeen liittyviä menettelyjä. Szczecinin telakka on Euroopan viidenneksi suurin ja on vakavissa vaikeuksissa, kuten Gdynian telakkakin. Kaikki tämä johtuu monista vuosien aikana syntyneistä ongelmista, jotka ovat seurausta taloudellisen järjestelmän ja kansainvälisen tilanteen muutoksesta, kuten huomautin käyttäessäni puheenvuoron eilen.

Puolan telakoiden nykytilanteen osalta komissio katsoo, etteivät ne toimi työpaikkojen luojina. Ne eivät kärsi epäreilusta kilpailusta. Tämä saattaa hyvinkin kuulostaa oudolta. Lisäksi on ehdotettu kahden vesillelaskurampin sulkemista täyden potentiaalin saavuttamiseksi, ja tämä on yksinkertaisesti naurettavaa. Näiden telakoiden rakenneuudistussuunnitelma hylätään yhä uudelleen, mikä johtaa väistämättä niiden romahtamiseen sen sijaan, että autettaisiin Euroopan laivanrakennusteollisuutta saamaan takaisin paikkansa maailmassa.

  Puhemies. − (IT) Muistuttaisin kollegoita, jotka eivät ole saaneet puheenvuoroa, siitä, että he voivat jättää kirjallisen lausunnon, jonka avulla heidän äänestysselityksensä tulee kirjattua.

Kirjalliset äänestysselitykset

− Mietintö: Timothy Kirkhope (A6-0248/2008)

  Glyn Ford (PSE), kirjallinen. − (EN) Kiitän Timothy Kirkhopea mietinnöstä, joka auttaa tarjoamaan kuluttajille parempaa palvelua. Tällä hetkellä hinta, jonka kuluttajat maksavat jäsenvaltioiden välisestä lipusta, riippuu hankintamaasta. Kotimaassani Englannissa maksan saman hinnan lipusta, ostan sen sitten lähtökaupungista, tulokaupungista tai kolmannesta kaupungista. En näe mitään syytä siihen, miksei tätä voitaisi soveltaa kaikkialla unionissa.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Äänestän Timothy Kirkhopen tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä koskevia käytännesääntöjä koskevan mietinnön puolesta.

Uusien käytännesääntöjen avulla edistetään kilpailua tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien välillä, mistä hyötyvät palvelujen hinta ja laatu. Tämänhetkiset säädökset eivät ole enää ajanmukaisia, sillä lähes 40 prosenttia varauksista tehdään nykyään vaihtoehtoisten verkkosivustojen kautta, joilla varausmaksut jäävät kokonaan pois. Uudet säännöt ovat asiakkaalle hyödyksi, sillä ne lisäävät kilpailua ja laskevat maksuja. Näin varausjärjestelmään otetaan mukaan myös halpalentoyhtiöt.

Jotta asiakkaille voidaan tarjota paras mahdollinen tieto ja suoja kilpailunvastaisten käytäntöjen varalta, on palveluja laajennettava, säädeltävä kaikkialla EU:ssa ja valvottava. Niinpä on tärkeää, että tarjotut lentohinnat sisältävät pääasiallisella näytöllä jo lennon koko hinnan, mukaan lukien kaikki verot ja maksut, eikä asiakasta näin ollen johdeta harhaan epäluotettavilla houkutustarjouksilla. Sama pätee hiilidioksidipäästöjen ja polttoainekulutuksen ilmoittamiseen. Molempien on oltava asiakkaan nähtävissä. Alle 90 minuutin lentojen kohdalla hän saa vaihtoehtoisen junamatkatarjouksen ja voi siten tehdä valintansa asianmukaisten tietojen perusteella.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Päivittämällä tietokonepohjaisten paikanvarausjärjestelmien (TPJ) käytännesäännöt varmistatte, että lentoliikennepalvelujen varausjärjestelmissä noudatetaan reilun kilpailun periaatetta. Pelkään kuitenkin, että epämääräinen määritelmä yrityksen ”pääomaosallisuudesta” liikenteenharjoittajana, jolla on ”ratkaisuvalta” TPJ:ssä, aiheuttaa epäselvyyksiä ja mahdollistaa kilpailun vääristymisen. Tässä mietinnössä pitäisi olla kyse kuluttajan edusta, ja nämä näkökannat näkyvät äänestyskäyttäytymisessäni.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Tietokonepohjainen paikanvarausjärjestelmä on foorumi, joka tuo yhteen lentoliikenteen ja rautatieliikenteen harjoittajat ja jota käytetään niiden palveluihin tarvittavien lippujen myyntiin. Ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi koskevan mietinnön tarkoituksena oli muuttaa tällä hetkellä voimassa olevia säännöksiä ja vahvistaa kilpailua tietokonepohjaisen paikanvarausjärjestelmän avulla.

Käytännesääntöjä päivitettiin avoimuuden lisäämiseksi ja myös markkinaväärinkäytösten ja kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi. Äänestin tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä koskevia käytännesääntöjä koskevaa mietintöä vastaan, koska kannatin sen palauttamista liikenne- ja matkailuvaliokuntaan.

Mielestäni monet komission kertomuksen käsitteistä on määritelty heikosti. Tämä pätee erityisesti keskeisen emoyhtiö-käsitteen kohdalla. Katson siksi, että kuluttajien etua yhteisillä eurooppalaisilla markkinoilla ei suojella täysimääräisesti.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE) , kirjallinen. − (RO) Äänestin sen puolesta, että asetus tietokonepohjaisista paikanvarausjärjestelmistä lähetettäisiin takaisin komissioon, koska se sisältää vieläkin monimerkityksisiä sanamuotoja, jotka voivat johtaa erilaisiin tulkintoihin. Asetus on pakollinen kaikkien osiensa osalta ja sitä sovelletaan suoraan kaikissa jäsenvaltioissa, ja tästä syystä tekstin on oltava täsmällinen.

Mielestäni hyväksyttävä ratkaisu ei ole, että ennen asetuksen voimaantuloa julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä selvitys asetuksen tiettyjä määritelmiä koskevasta Euroopan komission tulkinnasta. Unionin toimielimet ovat sitoutuneet lainsäädännön yksinkertaistamisen ja erityisesti lainsäädännön vakauden prosessiin.

Tietokonepohjaisia paikanvarausjärjestelmiä koskevan asetuksen päivittäminen ja parantaminen on tietenkin tarpeellista, ja arvostan komission kaikkien kollegoiden työtä. Siitä huolimatta katson, että tekstiltä olisi vaadittu enemmän selkeyttä matkustajalentoliikennesektorin hyvän toiminnan kannalta tarpeellisen vakaan oikeudellisen kehyksen takaamiseksi.

  Ewa Tomaszewska (UEN), kirjallinen. − (PL) Nimenhuutoäänestyksen aikana ja tarkistuksen 48 yhteydessä äänestin sitä vastaan, että kilpailevien yksiköiden tasavertaisia oikeuksia rikottaisiin erottamalla kolme Euroopan unionin maata muista ja antamalla niille etuoikeutettu asema markkinoilla. Valitettavasti äänestyskoneeni ei toiminut, eikä yrityksiäni kiinnittää huomiota tähän seikkaan huomioitu. Haluan pöytäkirjaan merkittävän, että äänestin kyseisen tarkistuksen toista puoliskoa vastaan.

− Mietintö: Esko Seppänen (A6-0317/2008)

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Ihmisoikeuksien puolustaminen meitä ympäröivässä maailmassa on osa unionin poliittista tehtävää arvojen unionina. Tätä ei Kesäkuun listan mukaan kuitenkaan saa käyttää ulkopolitiikan harjoittamiseen EU:n tasolla ja siten jäsenmaiden ulkopoliittisen itsemääräämisoikeuden loukkaamiseen.

Arvostamme siksi sitä, että EIP asettaa etusijalle luotonannon, joka edistää demokraattista kehitystä ja vakautta Keski-Aasiassa, mutta vastustamme kehitystä, johon sisältyy se, että EIP:stä tulee EU:n ulkopoliittisten pyrkimysten väline.

Päätimme tarkan harkinnan jälkeen äänestää Euroopan parlamentin komission ehdotukseen tekemien tarkistusten puolesta, vaikka osa tarkistusehdotuksista ei aivan noudatakaan tätä periaatteellista kantaa.

− Päätöslauselmaesitys: Palestiinalaiset vangit israelilaisissa vankiloissa (RC-B6-0343/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, äänestän tämän asiakirjan puolesta, mutta haluan huomauttaa, että se on ties kuinka mones teksti, jonka tämä parlamentti hyväksyy tukeakseen ihmisoikeuksien kunnioittamista tässä osassa maailmaa. Mikä vaikutus meidän julistuksillamme on? Ei juuri mitään, lukuun ottamatta poliittisen solidaarisuuden ilmaisua.

Jos Eurooppa haluaa olla uskottava tässä asiassa, sen on puhuttava yhdellä äänellä ja asetettava kansainvälinen turvallisuus yksittäisten kansallisten etujen edelle. Mielestäni tämä on ratkaisevan tärkeää, jotta saadaan aikaan tasapaino kahden vaatimuksen välillä: palestiinalaisille vapaa ja itsenäinen valtio, israelilaisille varmuus elämisestä omalla alueellaan ilman hyökkäyksiä ja uhkia. Jos nämä kaksi näkökohtaa erotetaan toisistaan, uskottavan kannan ja pysyvän ratkaisun löytämisestä tulee melko hankalaa. Toivon, että tulevaisuudessa tämä Euroopan unionimme, jonka edun mukaista on saada aikaan rauha tässä meitä niin lähellä olevassa osassa maailmaa, pystyy omaksumaan tehokkaamman välittäjän roolin kuin tähän mennessä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestimme kompromissipäätöslauselman puolesta, emme siksi että olisimme samaa mieltä kaikista sen kohdista tai sanamuodoista vaan siksi, että uskomme tämän voivan auttaa Israelin vankiloissa olevien poliittisten palestiinalaisvankien mahdottoman tilanteen tuomitsemisessa.

Israel, Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tuella, miehittää laittomasti Palestiinan alueita, on rakentanut siirtokuntia ja jakavan muurin ja murhaa, vangitsee, vahingoittaa ja käyttää hyväkseen Palestiinan kansaa rikkoen järjestelmällisesti kansainvälistä oikeutta ja halveksuen tämän kansan luovuttamatonta oikeutta suvereeniin, elinkelpoiseen ja itsenäiseen valtioon.

Noin 10 000:ta palestiinalaista pidetään tällä hetkellä Israelin vankiloissa, heidän joukossaan on myös satoja lapsia, epäinhimillisissä oloissa, nöyryyttävän ja alentavan kohtelun ja myös pahoinpitelyn ja jopa kidutuksen uhreina. Useimpia estetään tapaamasta vierailevia perheenjäseniään. Monet on vangittu ”hallinnollisesti”, ilman syytteeseenpanoa tai oikeudenkäyntiä.

Israel pitää vankiloissaan noin kolmannesta Palestiinan lakia säätävän neuvoston vaaleilla valituista jäsenistä sekä muita palestiinalaisia vaaleilla valittuja kunnanvaltuutettuja.

Palestiinalaisaktivistien vangitseminen on väline, jota käytetään Palestiinan kansan oikeutetun vastarinnan torjumiseksi ja Israelin miehityksen jatkamiseksi ikuisuuksiin.

Oikeudenmukainen, toteuttamiskelpoinen ja pysyvä ratkaisu Israelin miehityksen päättämiseksi miehitetyillä alueilla edellyttää, että Israel vapauttaa kaikki palestiinalaiset poliittiset vangit.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Tätä päätöslauselmaa on mahdotonta hyväksyä. Siinä annetaan Israelille periaatteessa synninpäästö Palestiinan kansan kansanmurhasta ja sen alueiden miehittämisestä.

Kohdassa 4 esimerkiksi tuetaan Israelin terrorismin vastaista taistelua. Siten siinä leimataan terroristeiksi kansa, joka kamppailee vapauden puolesta, vastustaa alueidensa miehitystä Israelin armeijan toimesta ja vastustaa taloudellista, sosiaalista ja poliittista saartoa ja tukahduttamishyökkäyksiä, joista se kärsii. Uhrien joukossa on pieniä lapsia, esimerkiksi Gazan alueella, koska siellä on valittu hallitus, joka ei miellytä Israelia, Yhdysvaltoja ja EU:ta.

Lisäksi kohdassa 7 kehotetaan provosoivasti palestiinalaishallintoa valvomaan Palestiinan kansan vastarintaa. Siinä syytetään entisiä vankeja, jopa pieniä lapsia, väkivaltaisuuksista ja terroriteoista.

On häpeällistä esittää tällaisia syytöksiä. Sen sijaan Euroopan parlamentin pitäisi vaatia Israelia vetäytymään Länsirannan miehitetyiltä alueilta. Jerusalemin häpeän muuri pitäisi tuhota, siviileihin, naisiin ja lapsiin kohdistuvien murhanhimoisten hyökkäysten on loputtava ja kaikki poliittiset vangit on vapautettava. Euroopan parlamentin pitäisi vaatia Israelia noudattamaan kansainvälisen oikeuden periaatteita ja asiaan liittyviä YK:n päätöslauselmia.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Israelin ja Palestiinan tilanne on monimutkainen. Israelille sen ympäristön aiheuttaman valtavan epävarmuuden käsitteleminen on rasittavaa. Israelin hyvänä ystävänä tiedän tämän hyvin. Silti on aina tärkeää ylläpitää kansainvälistä oikeutta. Päätin siksi osallistua neuvotteluihin Euroopan parlamentin yhteisestä päätöslauselmasta palestiinalaisten vankien tilanteesta Israelin vankiloissa.

Näiden neuvottelujen ansiosta lopputuloksesta tuli huomattavasti tasapainoisempi, minkä vuoksi loppujen lopuksi kannatin päätöslauselmaa. Minun näkökulmastani on tärkeää, ettei Israelia tuomita niin kuin tapahtui Hélène Flautren mietinnössä EU:n pakotteista ihmisoikeuksien alalla, jota varten ei ollut tutkittu tosiasioita. Sen yhteydessä äänestinkin kielteisesti.

  Marek Siwiec (PSE), kirjallinen. − (PL) Euroopan parlamentin hyväksymä päätöslauselma palestiinalaisten vankien tilanteesta Israelin vankiloissa on puolueellinen eikä siksi anna asianmukaista kuvaa Lähi-idän konfliktista. Päätöslauselmassa ei oteta lainkaan huomioon poliittista taustaa eikä sitä, että Israelin viranomaisten on pystyttävä takaamaan kansalaistensa turvallisuus. Israelia uhkaa edelleen jatkuvasti Palestiinalaisalueilta lähtöisin oleva terroritoiminta, huolimatta jatkuvista rauhanneuvotteluista ja hyvän tahdon eleistä, kuten hiljattain tehdystä päätöksestä vapauttaa 198 palestiinalaista vankia. Israel on alueen ainoa demokraattinen maa ja käsittelee tätä uhkaa demokraattisten menetelmien ja voimavarojen avulla.

Päätöslauselmassa tuomitaan Israelin viranomaiset asiattomien menetelmien käyttämisestä alaikäisten kohtelussa. Siinä ei kuitenkaan mainita, että Amnesty Internationalin raporttien mukaan terroristijärjestöt, kuten al-Aqsan marttyyrien joukot, Hamas, Islamilainen Jihad ja Palestiinan vapautuksen kansanrintama rekrytoivat alaikäisiä ja käyttävät heitä kuriireina. Joissain tapauksissa alaikäisille myös annetaan taistelutehtäviä tai heitä käytetään tekemään terrori-iskuja Israelin sotilaita ja siviilejä vastaan.

Äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan, koska palestiinalaisten vankien kysymystä käsiteltiin niin puolueellisesti ja puutteellisesti.

- Mietintö: Hélène Flautre (A6-0309/2008)

  Slavi Binev (NI), kirjallinen. – (BG) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Hélène Flautren mietinnössä käsitellään pakotteita, joihin Euroopan unionin on turvauduttava kaikkien ihmisoikeusloukkausten kohdalla, riippumatta siitä, missä päin maailmaa niihin syyllistytään. Mutta mitä tapahtuu omalla takapihallamme? Jälleen kerran haluan kiinnittää huomionne Bulgarian hallituskoalition ennenkuulumattomaan toimintaan.

Heinäkuun 30. päivänä, jolloin Bulgarian parlamentissa oli tarkoitus äänestää epäluottamuslauseesta, Euroopan parlamentin jäsentä Dimitar Stoyanovia vastaan käytettiin poliisivoimia. Siitä huolimatta, että virkapukuisten ”avustajien” nimet saatiin selville välittömästi, tähän päivään mennessä ei ole seurannut rangaistuksia, ei anteeksipyyntöä, vaan tapausta peitellään räikeän ylimielisesti.

Sisäministeriön virkailijoiden käytös osoittaa, että he olivat tietoisia siitä ketä pahoinpitelivät, etenkin kun Stoyanov piti kaiken aikaa kädessään Euroopan parlamentin jäsenen henkilökorttiaan ja selitti useaan kertaan, kuka oli.

Euroopan parlamentin jäsenen laitonta pidätystä ja pahoinpitelyä ei ole tapahtunut koskaan tämän toimielimen 50-vuotisen historian aikana! Kollegamme tapaus on vaarallinen isku nykyisen eurooppalaisen demokratian perusperiaatteita vastaan. Se on henkilökohtaisten oikeuksien suora ja avoin loukkaus.

Kun hallituskoalition sortokoneisto ei säästänyt Dimitar Stoyanovin Euroopan parlamentin jäsenen asemaa, mitä jää tavalliselle Bulgarian kansalaiselle?

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Koska äänestysselityksessä on mahdotonta käsitellä kaikkia tärkeitä mietinnössä esiin otettuja kysymyksiä, etenkin niitä monia, joista olemme täysin eri mieltä, paras lähestymistapa on ehkä käyttää täysistunnossa esitettyjä tarkistuksia koskevan äänestyksen esimerkkiä tämän EU:n poliittisen välineen keskeisen tavoitteen korostamiseksi.

Huolimatta siitä, että mietinnössä viitataan moniin maihin, parlamentin enemmistö hylkäsi kaksi ehdotettua tarkistusta, joissa sanottiin:

- ... Euroopan unionin pakotteet helmikuussa 2006 EU:n vapaiksi ja demokraattisiksi tunnustamien vaalien jälkeen muodostettua Palestiinan hallitusta vastaan ovat vieneet pohjaa unionin politiikan johdonmukaisuudelta ja osoittautuneet huomattavan haitallisiksi heikentämällä huomattavasti poliittista ja humanitaarista tilannetta;

- ... jatkuvat kansainväliseen oikeuteen kohdistuvat rikkomukset, joihin Israel syyllistyy, vaativat unionilta välittömiä toimia.

Mikä olisikaan parempi esimerkki osoittamaan, että EU:n pakotteiden tavoite on sekaantuminen, jota on mahdotonta hyväksyä ja jota mitä ilmeisimmin toteutetaan kaksinaismoralistisesti. Toisin sanoen pakotteita käytetään painostuksen ja poliittisen sekaantumisen välineenä ”ystävien” suojelemiseksi ja niiden ”muiden” kritisoimiseksi, joita EU (ja Yhdysvallat) pitävät kohteena.

Siksi äänestimme mietintöä vastaan.

  Ona Juknevičienė (ALDE), kirjallinen. − (EN) Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa EU soveltaa rajoittavia toimenpiteitä, tai pakotteita, varmistaakseen YUTP:n tavoitteiden noudattamisen. EU:n nykyinen pakotepolitiikka kärsii liiallisista improvisointitapauksista, mikä usein johtaa hajanaisuuteen ja epäjohdonmukaisuuteen. Mielestäni komissiolla pitäisi olla aktiivisempi rooli selkeän EU:n pakotteita koskevan politiikan määrittämisessä.

Mielestäni Euroopan parlamentin on oltava erittäin täsmällinen puhuessaan pakotteista ja erityisesti kehottaessaan EU:ta toimimaan vastauksena kansainvälisen oikeuden rikkomiseen, kuten parlamentti teki tässä Israelia koskevassa mietinnössä. Ennen kuin pyydämme EU:ta asettamaan pakotteita, meidän on mielestäni oltava hyvin perillä kansainvälisen oikeuden konkreettisesta rikkomisesta, ja meidän pitäisi välttää yleisluontoisten lausuntojen antamista. Tosiasialliset tapaukset on eriteltävä tekstissä tai esitettävä kyseisen asiakirjan alaviitteessä.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin Hélène Flautren mietintöä EU:n pakotteiden arvioinnista osana EU:n ihmisoikeustoimia ja -politiikkaa. Olen tyytyväinen esittelijän tasapainoiseen lähestymistapaan tämän EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeän välineen kohdalla. Pakotteita on sovellettava tapauskohtaisesti, ja ne on kohdistettava siten, että vältetään vaikutukset viattomiin osapuoliin. Olen tyytyväinen siihen, että Hélène Flautren mietintö kattaa asianmukaisesti nämä seikat.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) EU pitää ihmisoikeuksien kunnioittamista tärkeimpänä periaatteena ja sisällyttää siksi ihmisoikeuksia ja täytäntöönpanomekanismeja koskevia lausekkeita kaikkiin kolmansien maiden kanssa solmittaviin uusiin kahdenvälisiin sopimuksiin.

Tänään kiistellään pakotteiden poliittisesta tehosta ja niiden kielteisistä seurauksista. Olemme tästä erityisen tietoisia, kun EU:n on hyväksyttävä kanta Kaukasuksen konfliktiin.

Näin ollen suhtaudun myönteisesti Hélène Flautren mietintöön ja äänestin sen puolesta. Siinä tuodaan esiin uusi filosofia pakotteiden soveltamisesta ja uusia ideoita ihmisoikeuksien alalle.

Tarvitsemme tehokasta pakotepolitiikkaa, jottemme soveltaisi kaksinaismoraalia, joka perustuu esimerkiksi kumppanin strategiseen merkitykseen, kuten Venäjän ja Kiinan tapauksissa.

Meidän on käytettävä eri maita koskevia strategia-asiakirjoja ja muita vastaavia asiakirjoja perustana johdonmukaisen strategian kehittämiselle maan ihmisoikeuksien ja demokratiatilanteen osalta. Meidän on käytettävä objektiivisia ja ajankohtaisia tietoja, jotka saadaan paikallisten kansalaisjärjestöjen edustajilta. Meidän on tuettava kansalaisyhteiskuntaa ja kohdistettava pakotteet niihin, jotka ovat syyllisiä konflikteihin, esimerkiksi jäädyttämällä varoja ja määräämällä matkustuskieltoja. Pakotteet eivät saa vaikuttaa köyhimpiin ihmisiin.

Olen vakaasti sitä mieltä, että pakotepolitiikasta ei tule tehokkaampaa, ennen kuin se sisällytetään yhdennettyyn EU:n ihmisoikeusstrategiaan. Pakotteet ovat tehokkaita vain silloin, kun niiden avulla voidaan muuttaa suhteita ja siten ratkaista konflikteja.

  Pierre Schapira (PSE), kirjallinen. – (FR) Palestiinan helmikuussa 2006 järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen olin ensimmäisten joukossa sanomassa, sekä Jerusalemista että parlamentissa, ettei meidän pitäisi soveltaa pakotteita Palestiinan hallitusta vastaan, koska siitä kärsisi kansa. Meidän on tosin myönnettävä, että palestiinalaisalueiden poliittinen tilanne on huonontunut huomattavasti, etenkin Fatahin ja Hamasin välillä, mutta tätä poliittista kriisiä ei voida laittaa pelkästään Euroopan pakotteiden syyksi. Siksi pidättäydyin äänestämästä tarkistuksesta 4.

Haluan myös sanoa, että tuomitsen jyrkästi jatkuvat kansainvälisen oikeuden loukkaukset, joihin Israel syyllistyy, mutta pahoittelen, ettei mietinnön tekstissä mainita niitä kansainvälisen oikeuden loukkauksia, joihin Lähi-idän muut maat ovat syyllistyneet. Tämä näyttää olevan kaksinaismoraalitapaus, ja siksi äänestin tarkistusta 5 vastaan.

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. − (DA) Siitä huolimatta, että Flautren mietinnössä on kritiikin arvoisia seikkoja, äänestän mietinnön puolesta osoittaakseni kannatusta ihmisoikeuksien puolustamiselle.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Euroopan unionin asettamat pakotteet ovat välineitä, jotka takaavat YUTP:n tehokkuuden. Ne voivat olla diplomaattisia työkaluja, mutta useimmiten ne ovat taloudellisia, ja niiden tarkoitus on taata kansainvälisen oikeuden, demokratian ja ihmisoikeuksien perusperiaatteiden noudattaminen.

Esittelijä kehottaa tekemään kattavan ja perusteellisen arvion nykyisistä rajoittavista toimenpiteistä, ja mielestäni hän on oikeassa niin tehdessään. Pakotteiden asettamiselle pitäisi laatia asianmukaisia periaatteita, jotta pakotteita käytetään ainoastaan tarkan tapauskohtaisen analyysin jälkeen.

Lisäksi olen sitä mieltä, että etusija pitäisi antaa sellaisten taloudellisten pakotteiden kehittämiselle, jotka eivät vaikuta kielteisesti yhteiskuntaan eivätkä loukkaa pakotteiden kohteena olevien maiden kansalaisten ihmisoikeuksia. Tämä on erityisen välttämätöntä mustia listoja laadittaessa. Siksi minäkin kannatin mietintöä EU:n pakotteiden arvioinnista ihmisoikeuksien kannalta.

Jos pakotteiden asettaminen osoittautuu välttämättömäksi, mielestäni on tärkeää ottaa käyttöön myönteisiä toimenpiteitä niiden maiden kansalaisten auttamiseksi, joihin rajoittavia toimenpiteitä on kohdistettu.

  Charles Tannock (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Minä ja konservatiiviset brittikollegani kannatamme varauksetta ihmisoikeuksia kaikille. Kannatamme ajatusta YUTP:hen kuuluvasta EU:n pakotejärjestelmästä, jota sovelletaan yksimieliseltä pohjalta maailman törkeimpiin ihmisoikeuksien loukkaajiin, sillä edellytyksellä, että Yhdistynyt kuningaskunta voi aina käyttää asiassa veto-oikeuttaan. Paheksumme myös sitä, että pakotteita on sovellettu epäjohdonmukaisesti ja että ne ovat täysin alttiita rikkomuksille, esimerkkinä se, miten presidentti Mugabe on päästetty EU:hun useaan otteeseen huolimatta hänen hallintoaan koskevasta matkustuskiellosta.

Valitettavasti Flautren mietinnössä mennään pidemmälle tunnustamalla Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeus määrätä kiellettyjen terroristijärjestöjen listasta – minkä on pysyttävä poliittisena päätöksenä, ei oikeudellisena – ja väittämällä, että Lissabonin sopimusta tarvitaan ihmisoikeuksien loukkauksista asetettavien EU:n pakotteiden tehostamiseksi. Siinä vaaditaan Euroopan parlamentin valvovan jäsenvaltioiden turvallisuuspalveluja ja aseidenvientiä koskevien käytännesääntöjen tekemistä sitoviksi. Näistä syistä emme kannata mietintöä.

  Ewa Tomaszewska (UEN), kirjallinen. − (PL) Äänestin kohtaa 57 vastaan nimenhuutoäänestyksessä. Valitettavasti äänestyslaitteeni ei toiminut. Yrityksiäni kiinnittää tähän huomiota ei huomioitu, kuten tapahtui viiden muunkin nimenhuutoäänestyksen kohdalla. Haluan pöytäkirjaan merkittävän, että äänestin asiakirjan kohdan 57 alkuperäistä tekstiä vastaan.

- Päätöslauselmaesitys: Vuosituhannen kehitystavoitteet - Tavoite 5: äitien terveyden parantaminen (RC-B6-0377/2008)

  Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Teoriassa viides vuosituhannen kehitystavoitteista – äitiyskuolleisuuden vähentäminen 75 prosenttia tästä hetkestä vuoteen 2015 mennessä – oli selvästi yksi parhaiten saavutettavista tavoitteista.

Itse asiassa tämä oli se, joka jäi pahiten jälkeen aikataulusta. Musertava tosiasia on, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa joka 16. nainen kuolee synnytykseen. Tämä luku ei juuri ole muuttunut 20 vuoteen.

Missä muualla maapallolla voisi esiintyä näin dramaattinen epätasapaino ihmisten terveyden alalla? Lisäksi on niin, että kun äiti kuolee, myös lapsen kuoleman todennäköisyys on kymmenkertainen.

Perusteellisissa ponnisteluissamme vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi meidän on siksi kiinnitettävä erityistä huomiota tavoitteeseen 5.

Itse G8 on vihdoinkin tajunnut asian. Edellisessä kokouksessaan Japanissa se hyväksyi ”terveyspaketin”, jonka tarkoituksena on rekrytoida ja kouluttaa miljoona terveydenhoitoalan ammattilaista Afrikkaa varten, niin että 80 prosenttia äideistä saa tukea synnytyksen aikana.

Pallo on nyt EU:n tuomioistuimella.

Yhteisön on toimittava samanaikaisesti ja todella konkreettisesti usealla suunnalla:

- naisille tiedottaminen ja heidän kouluttamisensa,

- julkisten terveydenhoitojärjestelmien vahvistaminen etelän maissa ja

- laajat investoinnit inhimillisiin voimavaroihin terveydenhoidon alalla.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äitiyskuolemia on joka vuosi noin 536 000 (niistä 95 prosenttia tapahtuu Afrikassa ja Etelä-Aasiassa). Jokaista kuolevaa naista kohden vähintään 20 kärsii vakavista komplikaatioista, jotka ulottuvat kroonisista tulehduksista vammoihin, jotka voitaisiin helposti välttää, jos kaikilla olisi mahdollisuus päästä synnytykseen liittyvään perus- ja hätätilannehoitoon ja käyttää lisääntymisterveyspalveluita. Tämä edellyttää laajempaa tukea kehittyneiltä mailta.

Nämä luvut ovat erittäin huolestuttavia ja kertovat, että äitiyskuolleisuus (vuosituhattavoite 5) ei ole tilanteessa, joka kehittyvien maiden olisi pitänyt saavuttaa, ja lisäksi se on ainoa, jonka kohdalla ei ole edistytty lainkaan. Tämänhetkiset luvut ovat täsmälleen samat kuin 20 vuoden takaiset luvut.

Tosiasia on, että äitiyskuolemat voitaisiin välttää tarjoamalla parempaa terveydenhoitoa ja takaamalla kaikille naisille kattavan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevan tiedon saanti ja palvelut.

Kannatammekin hyväksyttyä päätöslauselmaa ja olemme iloisia siitä, että myös ehdotuksemme suojella tehokkaan ehkäisyn sekä laillisten ja turvallisten aborttien saatavuutta hyväksyttiin täysistunnossa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) On kauheaa, että niin suuri osa maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä, että naiset näissä maissa kuolevat raskauden tai synnytyksen aikana ja että niin monelta puuttuu sekä tieto turvallisista ehkäisymenetelmistä että mahdollisuus käyttää niitä. Tämä on kysymys, joka koskee ihmisarvoa ja loukkaamattomia yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, eikä vähiten köyhyydessä elävien naisten kohdalla.

Päätöslauselma sisältää myönteisiä – ja välttämättömiä – ehdotuksia, mutta siinä otetaan esiin myös kysymyksiä, jotka eivät kuulu EU:n toimivaltaan. Olemme päättäneet tukea ehdotuksia, joissa vaaditaan parempia edellytyksiä naisille, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden osalta. Päätöslauselmassa käsitellään kuitenkin myös asioita, jotka tietyssä määrin ovat luonteeltaan ulkopoliittisia. Siksi pidättäydyimme äänestämästä loppuäänestyksessä.

  Ona Juknevičienė (ALDE), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin päätöslauselma äitiyskuolleisuudesta on erittäin merkittävä vuosituhannen kehitystavoitteiden valossa ja tuo julki viestimme siitä, että olemme tietoisia nykytilanteesta ja että vaadimme toimia miljoonien naisten auttamiseksi kehittyvissä maissa. Kannatan ehdottomasti ehdotusta kehottaa komissiota ja neuvostoa kehittämään ohjelmia ja toimintalinjoja, jotka auttaisivat äitiyskuolleisuuden ehkäisemisessä, erityisen painopisteen ollessa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevan tiedon saannissa, luku- ja kirjoitustaidossa sekä ravinnossa.

Tämän päätöslauselman yhteydessä totean, että uskon ehkäisyvälineiden käytön olevan erittäin tärkeää tautien ja ei-toivottujen raskauksien ehkäisyssä sekä äitiyskuolleisuuden vähentämisessä. Samalla olen kuitenkin vakuuttunut siitä, ettei meillä ole oikeutta tuomita tai kritisoida kirkkoja, jotka toimivat vain moraalisena, eivät lakia säätävänä auktoriteettina, jotka puhuvat uskon puolesta mutta eivät kiellä henkilökohtaisen valinnan tekemistä. Lisäksi on kirkkoja, jotka eivät käsittele ehkäisykysymyksiä seurakuntansa kanssa.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska korkea äitiyskuolleisuus ei koske ainoastaan kehittyviä maita vaan myös uusia EU:n jäsenvaltioita.

On huolestuttavaa, että joka vuosi 536 000 perhettä jää ilman äidin tukea, mikä luo epätasapainoa yhteiskunnan perusyksikön tasolla. Tunnemme tämän ilmiön syyt ja menetelmät sen torjumiseksi; tapa, jolla toiminta järjestetään ja suunnitellaan, riippuu meistä.

Olen todella sitä mieltä, että painopiste on asetettava lähinnä naisten mahdollisuuteen saada tietoa terveyden kannalta turvallisesta lisääntymisestä. Emme voi onnistua toiminnassamme, jos naiset itse eivät tule tietoisiksi vaaroista, joille altistavat itsensä ennen raskautta tai sen aikana. Meidän on myös osoitettava mahdollisimman paljon varoja kaikkien saatavilla olevien laadukkaiden palvelujen tarjoamiseksi.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. − (EN) Arvoisa puhemies, koska kannatin tarkistuksia, jotka koskivat Yhdysvaltojen global gag rule -säännön ja joidenkin kirkkojen ajaman ehkäisyvälineiden käyttökiellon tuomitsemista, äänestin päätöslauselman puolesta. Olin kuitenkin järkyttynyt saadessani tietää, että jotkut kollegoistani, jotka tavallisesti voi ottaa vakavasti, ovat asettaneen paavin lausunnot kehitysmaiden ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edelle.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. − (RO) Lapsikuolleisuuden lisääntyminen ja syntyvyyden lasku yhtäältä ja väestön ikääntyminen toisaalta vaativat jäsenvaltioilta ja yhteisön toimielimiltä tiukkoja ja kiireellisiä toimia.

Äänestin äitiyskuolleisuudesta ennen vuosituhannen kehitystavoitteiden tarkistamista 25. syyskuuta pidettävässä YK:n korkean tason tapaamisessa annetun päätöslauselman puolesta, koska päätöslauselman tekstissä kehotetaan neuvostoa ja komissiota laajentamaan odottavien äitien terveydenhuoltopalvelujen tarjontaa ja painottamaan ohjelmia, joiden aiheena on synnytystä edeltävä hoito, odottavien äitien ravinto-ohjelmat, asianmukainen synnytysavustus, jossa vältetään tarpeettomat keisarinleikkaukset, synnytyksen jälkeinen hoito ja perhesuunnittelu. Tämän päätölauselman avulla kehotamme neuvostoa ja komissiota takaamaan, että lisääntymisterveyttä koskevat terveydenhuoltopalvelut ovat kohtuuhintaisia, kaikkien saatavilla ja laadukkaita.

On tärkeää kohdentaa kaikki saatavilla olevat voimavarat äitiyskuolleisuuden ehkäisyä koskeviin ohjelmiin ja toimintalinjoihin.

Pidän tärkeänä myös perhesuunnittelutoimien rahoittamista julkisista varoista.

  Ewa Tomaszewska (UEN), kirjallinen. − (PL) Päätöslauselma sisältää kohtia, joissa epäsuorasti rohkaistaan abortteihin, ja toisia, joissa avoimesti kehotetaan aborttien laillistamiseen. Tätä aihetta koskevien lausuntojen mukaan ottaminen rikkoo toissijaisuusperiaatetta. Se tarkoittaa myös sitä, että sellaisten jäsenvaltioiden, joissa abortti on kielletty, yhteisölle osoittamia varoja voidaan käyttää aborttien edistämiseen kolmansissa maissa.

On tekopyhää perustella abortteja kannattavaa propagandaa äitiysterveyden edistämisellä ja myöntää varoja abortteihin sen sijaan, että ne osoitettaisiin äitiysterveyden parantamiseen. Siksi äänestin tätä päätöslauselmaesitystä vastaan.

  Anna Záborská (PPE-DE), kirjallinen. − (SK) Äänestin tätä päätöslauselmaa vastaan.

Äitiysterveyden suojelu on ehdoton edellytys ihmiskunnan selviytymiselle.

Kehitysmaiden äidit kärsivät tällä hetkellä kulkutaudeista, eikä heidän käytössään ole perusterveydenhoitoa, aspiriinia eikä edes kupillista juomavettä. YK:n pääsihteeri painotti selkeästi, että alle kymmenen prosenttia budjetista käytetään niiden ongelmien ratkaisemiseen, jotka vaikuttavat 90 prosenttiin maailman väestöstä. Keuhkokuume, tarttuva ripuli, tuberkuloosi ja malaria – tauteja, jotka aiheuttavat valtavia terveysongelmia kehittyvissä maissa mutta joita voidaan hoitaa – saavat osakseen alle yhden prosentin budjetista.

YK on hyväksynyt strategian, jolla tuetaan synnytystä terveydenhoidon ammattilaisen valvonnassa. Strategian tarkoitus on rajoittaa äitiyden riskejä, vähentää lapsikuolleisuutta ja parantaa palvelujen saatavuutta.

Päätöslauselmassamme kuitenkin ehdotetaan muun muassa kattavien ja turvallisten aborttien tarjoamista ja pahoitellaan lisääntymisterveyteen liittyvien palvelujen tarjonnan puutetta. Siinä kehotetaan neuvostoa ja komissiota ”takaamaan, että lisääntymisterveyttä koskevat terveydenhoitopalvelut ovat kohtuuhintaisia, kaikkien saatavilla ja laadukkaita”, ja ”edistämään kaikkien naisten mahdollisuuksia saada seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevia kattavia tietoja ja palveluja”. Siinä kehotetaan neuvostoa ja komissiota toimimaan tällä alalla, mutta abortit kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaisen toimivallan piiriin, eivät EU:n.

Emme voi tarjota kehitysmaiden äideille epäselvää, yksinkertaistettua tai, vielä pahempaa, ideologisesti puolueellista kuvaa terveydenhuollosta.

- Mietintö: Syed Kamall (A6-0283/2008)

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Palvelukaupan yleissopimus (GATS), joka takaa palvelujen vapauttamisen kansainvälisellä tasolla ja jonka esittelijä niin intohimoisesti haluaa nähdä allekirjoitettavan, ei todellisuudessa ole enempää kuin Bolkesteinin direktiivi maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Eilisen ”puolalainen putkimies” on huomenna kiinalainen tai pakistanilainen.

Ainoa poikkeus koskee ”julkista valtaa käytettäessä tarjottavia palveluita”, joita ”ei tarjota kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman palvelujen tarjoajan kanssa”. Toisin sanoen ainoat, joihin sopimus ei vaikuta, ovat poliisi, tuomioistuimet, ulkoasiainhallinto ja armeija. Toisaalta GATSista tulee uusi askel kohti julkisten palvelujen purkamista, prosessia, jonka komissio aloitti noin 15 vuotta sitten kilpailun ja yhtenäismarkkinoiden nimissä.

Nyt Euroopan unioni uskoo nauttivansa kilpailuedusta ja vakuuttaa, että sen palveluntarjoajilla on riittävät mahdollisuudet päästä kolmansien maiden markkinoille. Palvelualalle tulee joka tapauksessa käymään juuri niin kuin teollisuudellemme, joka kärsii uudelleensijoituksista ja saneerauksista ja bonuksena sosiaalisen polkumyynnin tuonnista. Sosiaalisten, ympäristöön liittyvien ja laadullisten normien laittaminen oikeisiin mittasuhteisiin, mistä ei esittelijän mukaan pitäisi tulla kaupan estettä, sisältää Euroopan sosiaalisen ja taloudellisen mallin vähittäisen hajoamisen siemenet.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Päätöslauselmasta on poistettu joitakin kielteisistä seikoista, ja joitakin sen sanamuodoista on lievennetty, mikä on yritys ”inhimillistää” päätöslauselmaa, vaikkei vapauttamisprosessia kyseenalaistetakaan. Tästä huolimatta päätöslauselma on periaatteessa edelleenkin kuin palvelujen, myös julkisten palvelujen – joita vapauttamista koskevan ”eriytetyn” lähestymistavan tarve oletettavasti rajoittaa – vapauttamista puolustava oppikirja.

Parlamentin enemmistön huolista huolimatta tämänhetkinen kansainvälinen tilanne ei kuitenkaan ole sama kuin mikä se oli Dohan kierroksen alkaessa vuonna 2001, mikä tarkoittaa, että Yhdysvallat ja EU kamppailevat saadakseen WTO:n tuputtamaan maailmalle toimintasuunnitelmansa taloudellisesta valta-asemasta.

Huolimatta jatkuvista epäonnistumisista EU ja ”sosiaalidemokraatit” Mandelson ja Lamy yrittävät kuitenkin jälleen estää neuvotteluja ”joutumasta raiteiltaan” suojellakseen neuvotteluissa jo vallattua jalansijaa sen menettämisen sijaan.

Kuten olemme todenneet ennenkin, tärkeimpien talous- ja rahoitusryhmien tavoite on kansainvälisen kaupan hallinta – kapitalistisen kilpailun puitteissa – sekä kansallisten taloussektorien (maatalous, teollisuus, palvelut, työvoima, luonnonvarat) hallinta ja itse valtioiden hallinta.

Vapauttaminen tarkoittaa hyökkäämistä työntekijöiden saavutusten ja kansojen itsemääräämisoikeuden kimppuun sekä ympäristön tuhoamista.

Siksi äänestimme tätä päätöslauselmaa vastaan.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Palvelut muodostavat yli kolme neljäsosaa Euroopan taloudesta. Palveluala on elintärkeä Euroopan paljolti tietoon perustuvan talouden kilpailukyvylle ja innovoinnille. Euroopan unionin palvelujen sisämarkkinoiden tehokas toiminta on erittäin tärkeää EU:n yritysten kilpailukyvylle maailmanmarkkinoilla. Ajallaan toteutettu ja asianmukainen yhteisön lainsäädännön täytäntöönpano ja sisällyttäminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on elintärkeää markkinoiden vakaan toiminnan kannalta, etenkin palveludirektiivin tapauksessa.

Palvelukauppaan kuuluu pääasiassa erikoistuneen tiedon siirtäminen maiden välillä. Näin ollen palvelujen vapaalla kaupalla on tärkeä tehtävä kaikissa kehitysstrategioissa, koska se helpottaa tietämyksen nopeaa ja tehokasta siirtämistä suuressa mittakaavassa. Lisäksi palvelumarkkinoille pääsyn helpottaminen muodostaa tilaisuuden ei vain kehittyneille maille vaan myös kehittyville, joilla on usein niukat mahdollisuudet päästä käyttämään tietämystä.

Palvelumarkkinoille pääsy on vaikea kysymys meneillään olevien WTO-neuvottelujen puitteissa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että palvelukauppaa koskevien neuvottelujen on palveltava EU:n etua samoin kuin edistettävä köyhimpien maiden kehittymistä. Jos huomattavat ulkomaiset investoinnit sallitaan, nimenomaan palvelukaupan vapauttaminen voisi helpottaa lisääntyvää ja kestävämpää tuotantoa ja infrastruktuurien nykyaikaistamista kaikissa talouksissa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Syed Kamallin mietinnössä palvelukaupasta tarkastellaan tapoja, joilla EU:n yritykset voivat päästä kolmansien maiden palvelumarkkinoille. Palveluilla on tosiaan entistä tärkeämpi rooli kansainvälisessä kaupassa. Nimenomaan tästä syystä on tärkeää tehdä ero kaupallisten ja olennaisten julkisten palvelujen välillä. Tein tämän selväksi äänestyskäyttäytymiselläni.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) GATSin puitteissa, kahden- ja monenvälisten sopimusten ja avoimen tai peitellyn pakottamisen ja uhkien avulla, EU kannustaa pääomaa tunkeutumaan vähemmän kehittyneiden maiden kehittyville palvelumarkkinoille voittojen ja oman vaikutusvaltansa kasvattamiseksi. Komission raportissa kehutaan ja tuetaan tätä politiikkaa.

Julkiset hyödykkeet, kuten vesi, terveys ja hyvinvointi, koulutus ja niin edelleen, ovat monopolien toiminnan kohteena. Tarkoituksena on vapauttaa ja avata kansalliset markkinat ja yksityistää yrityksiä. Kapitalistisesta saneerauksesta tulee vielä tuhoisampaa köyhien maiden työntekijöiden kannalta.

Imperialististen keskusten välinen kilpailu yhdistettynä köyhien maiden vastustukseen on johtanut viimeisimpien WTO-neuvottelujen epäonnistumiseen. Vallan keskukset kilpailevat keskenään tehdäkseen kahden- ja monenvälisiä sopimuksia pyrkiessään vahvistamaan asemiaan.

Huomio kiinnittyy julkisten palvelujen suoraan ja epäsuoraan lakkauttamiseen, erityisesti pääomalle tuottoisilla aloilla, ja kaikkien turvaesteiden poistamiseen. Tämä on yritys yhdistää palvelut hyödykkeisiin ja käydä yhteisiä neuvotteluja maataloustuotannosta. Kaikki nämä ovat yksinkertaisesti esimerkkejä eurooppalaisesta kapitalistis-imperialistisesta hyökkäävyydestä, jonka kannattajat ovat kärkkäitä ryhtymään sotaan tuputtaakseen valintojaan muille.

  Tokia Saïfi (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin palvelukauppamietinnön puolesta kehottaakseni komissiota pyrkimään kauppaneuvotteluissaan sekä edistykselliseen ja vastavuoroiseen palvelumarkkinoille pääsyn avaamiseen että avoimuuden lisäämisen politiikkaan. Euroopan unionin, joka on maailman suurin palvelujen viejä ja suurin palvelujen toimittaja, on edistettävä helpompaa pääsyä palvelumarkkinoille yhtä lailla sekä kehittyneille että kehittyville maille.

Tämän vapauttamisen on kuitenkin oltava asteittaista ja vastavuoroista siten, että sen yhteydessä otetaan huomioon asianosaisten maiden erilaiset intressit. Tämä oli mielessäni, kun puolsin äänestyksessä tarkistusta 2, jossa korostetaan tarvetta tehdä ero kaupallisten ja muiden palvelujen välille ja eriytetyn lähestymistavan omaksumista avattaessa yleishyödyllisten palvelujen markkinoita. Puolsin myös tarkistusta 5, jossa taloudellisten kumppanuussopimusten puitteissa kehotetaan takaamaan kaikille yleiset, saatavilla olevat ja kestävät julkiset palvelut.

Lisäksi puolsin tarkistusta 7, jossa tunnustetaan, että tiettyjä tuotteita, kuten vettä, on pidettävä yleisenä julkisena omaisuutena, ja huomauttaisin, että on oltava varovainen esitettäessä tämänkaltaisten palvelujen markkinoiden avaamista.

  Olle Schmidt (ALDE), kirjallinen. − (SV) Palvelujen kaupasta on nykyään tullut välttämättömyys kaikille talouksille. Minkään maan ei ole mahdollista saavuttaa taloudellista menestystä, jos sen palveluinfrastruktuuri on kallis ja tehoton. Tekstiilien, tomaattien ja muiden tavaroiden tuottajat ja viejät eivät ole kilpailukykyisiä, jos niiden käytettävissä ei ole tehokasta pankkijärjestelmää, tehokkaita vakuutusyhtiöitä, kirjanpitoyrityksiä ja televiestintä- ja kuljetusjärjestelmiä.

Mahdollisuus tarjota julkisia palveluja yksityisyritysten kautta on kuitenkin myös ratkaiseva. Muun muassa terveydenhoidon, koulun ja julkisen viestinnän alojen kilpailun kautta saamme parempaa palvelua. Päätin siksi tukea sitä, ettei tehdä kategorista eroa yksityiseen ja julkiseen käyttöön tarkoitettujen palvelujen välillä, koska uskon, että kilpailu myös julkisella sektorilla edistää tehokkuutta ja parempaa palvelua. Minulle tämä on itsestään selvää, riippumatta siitä, onko kyse sisämarkkinoistamme vai palvelukaupasta muissa maissa, EU:n rajojen ulkopuolella.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Palvelukauppamietinnön tarkoituksena on korostaa palvelukaupan asemaa hyödyllisenä sektorina uusien pysyvien työpaikkojen luomisen ja kansalaisten elämänlaadun parantamisen kannalta. Nämä palvelut muodostavat tällä hetkellä jopa 75 prosenttia Euroopan unionin BKT:stä.

Esittelijä kehottaa palvelukauppamarkkinoiden avaamiseen ja vapauttamiseen. On varmasti tarpeen avata markkinoita ja parantaa kilpailukykyä. Minun mielestäni palvelukaupan avaamisen ei kuitenkaan pitäisi ymmärtää tarkoittavan yksityistämistä. On vahvistettava selvästi, että kaupalliset palvelut ovat luonteeltaan erilaisia kuin julkiset. Vastaavasti on varmistettava, että lähestymistapa, jota noudatetaan julkisten palvelujen kaupan avaamisen yhteydessä, on täysin erilainen kuin kaupallisten palvelujen kaupan avaamisessa noudatettava.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE), kirjallinen. − (RO) Puolsin äänestyksessä palvelukauppamietintöä, jossa korostetaan palvelukaupan merkitystä työpaikkojen luomisen kannalta.

Sosialistiryhmän esittämässä tarkistuksessa 2 korostetaan tarvetta omaksua eriytetty lähestymistapa yleishyödyllisten palvelujen markkinoiden avaamisen yhteydessä ja erityisesti tarvetta tehdä ero kaupallisten ja muiden palvelujen välillä.

Pidän tarkistusta 5 erittäin tärkeänä. Siinä kehotetaan takaamaan kaikille yleiset, saatavilla olevat, kestävät, kohtuuhintaiset ja laadukkaat julkiset palvelut. Lisäksi pidän tärkeänä tarkistusta 10, jossa komissiota kehotetaan vahvistamaan piratismin torjuntaa etenkin Internetin kautta ja pyydetään komissiota esittämään parlamentille ja neuvostolle ehdotus, jonka tarkoitus on tarjota yhteisölle ja sen jäsenvaltioille laadullisia tietoja ja tilastotietoja piratismista, etenkin Internetin kautta, Euroopan tasolla.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. – (PL) Niin kutsuttu palveluvallankumous, joka on ollut käynnissä 1900-luvun puolivälistä saakka, on johtanut siihen, että palveluista on tullut useimpien maiden tärkein taloudenala. Teknologinen edistys etenkin televiestinnän ja tietotekniikan aloilla on muuttanut oleellisesti näkemystä palveluista ja niiden mahdollisesta roolista kansainvälisessä kaupassa. Edellä mainitun järjestelmän dramaattinen laajeneminen yhdessä teknologisen edistyksen kanssa on johtanut kansainvälisen palvelukaupan laajenemiseen.

Puolan osallistuminen kansainväliseen palvelukauppaan ei ole koskaan ollut merkittävää. Sama pätee muihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Tämä johtui pitkälti alan alikehittyneisyydestä suunnitelmatalouksissa. Oleelliset muutokset palvelualan kehittymisessä alkoivat vasta kommunismin kautta seuranneen siirtymäkauden aikana ja jatkuivat koko Euroopan yhteisöihin liittymisen prosessin ajan. Radikaalit muutokset palvelualalla ovat jo ilmeisiä. Lisäksi Puolan yhdentymisen yhteisöihin ja siihen liittyvän prosessin, jossa Puolan taloutta sopeutetaan EY:n vaatimuksiin, pitäisi nopeuttaa palvelualan kehittymistä ja tarjota Puolalle uusia tilaisuuksia osallistua kansainväliseen palvelukauppaan.

Katson näin ollen, että EU:n pitäisi tehdä kaikkensa parantaakseen palvelukaupan laatua, sillä tämä ala edistää hyvinvointia ja työpaikkojen syntymistä maailman kaikissa talouksissa. Lisäksi se auttaa nopeuttamaan kehitystä.

- Mietintö: Josu Ortuondo Larrea (A6-0308/2008)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Vaikka olemme tyytyväisiä siihen, että mietinnössä ilmaistaan huoli tarpeesta investoida satama-alueisiin, teknologiseen nykyaikaistamiseen ja ympäristönsuojeluun, katsomme tämän mietinnön peittävän sen tosiasian, että yksi Euroopan komission tavoitteista tulevan satamapolitiikan alalla on pyrkiä tämän monessa jäsenvaltiossa strategisen julkisen palvelun vapauttamiseen.

Pahoittelemme siksi, että parlamentti hylkäsi ehdotuksemme, joissa

- korostettiin torjuvaa kantaa uusiin yrityksiin vapauttaa satamapalvelut EU:n tasolla soveltamalla sisämarkkinoiden kilpailusääntöjä

- ja kehotettiin tekemään aloitteita alan epävarmuuden ja onnettomuusriskien torjumiseksi ja satamatyöntekijöiden oikeuksien, etenkin työllisyyteen, kohtuulliseen palkkaan, arvokkaisiin työoloihin, sosiaaliturvaan, työehtosopimuksiin, ammattiliitto-oikeuksiin ja ammattikoulutukseen liittyvien oikeuksien, kunnioittamisen takaamiseksi ja varmistamiseksi.

Euroopan satamien monimuotoisuus ja täydentävyys on turvattava ja niiden hallinnoinnin on perustuttava kehittyneisiin laatu- ja turvallisuusnormeihin, jotka ovat taloudellisen kehityksen strategisia osatekijöitä. Euroopan satamien hallinnoinnin avaaminen monikansallisille yrityksille, mitä näyttää tapahtuvan, laskee työmarkkinasuhteiden ja työehtosopimusneuvottelujen arvoa ja lisää riskejä epävarmuudesta satamajärjestelmässä, mikä lopulta kyseenalaistaa merialan turvallisuuden.

Siksi pidättäydyimme äänestämästä.

  Ona Juknevičienė (ALDE), kirjallinen. − (EN) Äänestysten aikana ilmaisin kantani äänestämällä GUE-ryhmän tarkistuksia vastaan. Satama-alalla on Euroopan unionille ratkaiseva merkitys taloudellisesta, kaupallisesta, sosiaalisesta, ympäristöön liittyvästä ja strategisesta näkökulmasta katsottuna. Alan merkityksen huomioon ottaen en kuitenkaan voi tukea lähestymistapaa, jonka mukaan satamien pitäisi olla julkista omaisuutta.

Päinvastoin, kannatan jäsenvaltioiden oikeutta ottaa oma etunsa huomioon päättäessään, avaavatko ne satama-alan vapauttamiselle. Päätökset satamien yksityistämisestä ja/tai yksityisen ja julkisen kumppanuuden soveltamisesta satamiin kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, eikä niitä pidä ohjata Euroopan toimielimistä niin kauan kuin niiden yhteydessä noudatetaan yhteisön lainsäädäntöä. Itse asiassa joitakin Euroopan satamista hallinnoivat jo viranomaiset tai yritykset kolmansista maista. Minun mielestäni satama-alan, kuten minkä tahansa muun alan, pitäisi antaa toimia yhtä lailla kilpailullisin perustein.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistipuolue äänestää mietintöä vastaan, koska siinä kannatetaan ja noudatetaan komission satamatiedonannon perusteita. Tiedonannossa mainostetaan EU:n muuttumatonta tavoitetta yksityistää satamat. Satamien yksityistämisen on tähän saakka estänyt satamatyöntekijöiden kamppailu, mutta EU ei ole hylännyt ajatusta, koska se on EU:n pääoman keskeinen tavoite.

Siksi komissio pyrkii nyt edistämään sitä pilkkomisen avulla eli luovuttamalla tuottoisia satamapalveluita pääomalle. Samaan aikaan EU:n tähtäimessä ovat satamille maksettavat valtiontuet. EU valmistelee niiden lakkauttamista tai merkittävää supistamista tasoittaen näin tietä niiden yksityistämiselle. Satamat muodostavat jäsenvaltioiden taloudelle strategisesti merkittävän sektorin ja ovat suoraan yhteydessä niiden puolustusvalmiuteen ja riippumattomuuteen. Tästä syystä suunnitelmat satamapalveluiden vapauttamiseksi ja satamien yksityistämiseksi eivät vaikuta vain niissä työskenteleviin vaan koko työväenluokkaan ja suureen yleisöön.

Ei riitä, että työväenluokka ja työntekijät yleensä ovat valppaita ja järjestävät kamppailunsa yksityistämissuunnitelmia vastaan; heidän on taisteltava sellaisten satamien puolesta, jotka ovat kansan omistuksessa omavaraisen kansantalouden puitteissa ja kansan määräysvallan alaisina.

- Mietintö: Michael Cramer (A6-0326/2008)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen.− (PT) Huolimatta siitä, että olemme samaa mieltä mietinnön sisältämistä aiheista ja ehdotuksista, katsomme, ettei se heijasta riittävästi kansallisen politiikan olennaisia osatekijöitä tällä strategisella alalla – johon liittyy sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä seikkoja – etenkään sitä, että tämän järjestelmän pitäisi perustua vahvaan julkiseen sektoriin, eikä tarvetta torjua työntekijöiden oikeuksien järjestelmällistä loukkaamista ja niistä poikkeamista, joita alalla osittain nähdään.

Näin ollen katsomme, että koska mietinnössä ei puututa tähän alan ammattilaisten työolojen keskeiseen näkökohtaan, siinä ei päästä tavoitteeseen. Väliaikaisten urakkasopimusten tekemisen käytäntö, joka kannustaa olemaan välittämättä työajoista, lepotauoista ja työehtosopimuksista sen lisäksi, että se rikkoo työntekijöiden oikeuksia, kyseenalaistaa heidän turvallisuutensa (ja ulkopuolisten turvallisuuden). Tämän vuoksi meidän on pysäytettävä työpaikkojen tuhoaminen ja työmarkkinasuhteiden epävarmuuden lisääntyminen edistämällä yhdentymistä yritysten henkilöstöjen sisällä ja lisäämällä työurien ja palkkojen arvoa.

Olemme myös eri mieltä siitä, että painotetaan ”käyttäjä maksaa”- ja ”saastuttaja maksaa” -periaatteiden soveltamista, sillä nämä toimenpiteet vaikuttavat lähinnä lopulliseen kuluttajaan ja hyödyttävät vain niitä, joilla on taloudellinen valmius ”käyttää” ja ”saastuttaa” osallistumatta välttämättä rahtiliikenteen merkittävään parantamiseen.

  Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. − (DE) Puollan äänestyksessä Michael Cramerin mietintöä kestävästä ja tehokkaasta logistiikka- ja tavaraliikennejärjestelmästä.

Tämä on edellytys Euroopan aseman vahvistamiselle ja kehittämiselle kansainvälisessä kilpailussa ilman, että se tapahtuu ympäristön ja kansalaisten kustannuksella. Niin sanotut vihreät käytävät ovat keskeinen konsepti Euroopan liikenteen optimoimiseksi ja sen toteuttamiseksi mahdollisimman kestävästi. Kaikenlaisen saastumisen rajoittaminen ja samanaikainen uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen edistäminen ovat tässä yhteydessä oikea tie.

Tärkeä ja suuntaa näyttävä asema on investoinneilla uusiin tekniikoihin, kuten tietokoneavusteiseen jatkuvan pysähtymisen ohjaamiseen tavaraliikenteessä, ja muualla kuin maanteillä kulkevien liikennevälineiden tukemisella.

Myös yhtenäistämällä organisaatiota ja hallintoa EU:n laajuisesti voidaan tehostaa ja optimoida eurooppalaista liikennejärjestelmää. Eurooppa tarvitsee menestyäkseen kilpailukykyisen ja innovatiivisen talouden. Esitetty mietintö tukee tätä tavoitetta ratkaisevasti.

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. – (PL) Olen Michael Cramerin kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan tavaraliikenteestä on pyrittävä tekemään tehokkaampaa, yhdennetympää ja kestävämpää.

Kannatan myös kaikkia haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi puollettuja toimenpiteitä. Toimenpiteisiin kuuluvat keskittyminen liikennekäytäviin sekä innovatiivisten tekniikkojen ja infrastruktuurien ja tavaraliikenteen tehokkaamman hallinnan edistäminen. Mietinnössä mainitaan myös tarve yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä ja tavarankuljetusketjua sekä parantaa tieliikenteelle vaihtoehtoisten liikennemuotojen houkuttelevuutta. Kannatan kaikkia näitä lähestymistapoja. Mielestäni esittelijän määrittämien ensisijaisten tavoitteiden pitäisi edistää huomattavasti tavaraliikenteen parantamista Euroopassa.

- Mietintö: Frédérique Ries (A6-0260/2008)

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. − (EN) Kollegani ja minä olemme iloisia uudesta mielenkiinnosta tutkimukseen, joka koskee terveysriskejä, jotka aiheutuvat mahdollisesti pitkittyneestä altistumisesta sähkömagneettisille kentille. Varovaisuus on olennainen asia näiden terveysvaikutusten yhteydessä. Tämä on aihe, joka on huolestuttanut minua henkilökohtaisesti ja johon pyrin puuttumaan tämän vuoden tammikuussa. Kirjeessäni entiselle komission jäsenelle Kyprianoulle kiinnitin hänen huomionsa siihen, että aiheesta tehtiin arvio viimeksi 12. heinäkuuta 1999, vaikka arviota odotettiin viiden vuoden sisällä kyseisestä päivämäärästä.

Puolsin äänestyksessä Riesin mietintöä, jossa todetaan, että vuoden 1999 raportin jälkeen syntyneen uuden teknologian tulvan takia arvio on vanhentunut. Äänestin kuitenkin sitä tarkistusta vastaan, jossa vaadittiin yhdenmukaistettujen tiukempien rajojen määräämistä tiettyjen sähkömagneettisten aaltojen päästöille. Tämä on terveyskysymys ja siten irlantilainen kysymys. Irlannin hallitus julkaisi hiljattain raportin, jossa päätellään, että tähän mennessä ei ole havaittu haitallisia lyhyen tai pitkän aikavälin terveysvaikutuksia. Se on jo ottanut käyttöön Maailman terveysjärjestön (WHO) hyväksymät, kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan antamat ohjeet yleisen ja työperäisen sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta. Irlannin on määrättävä Irlannin asioista, ja sitä ohjaa WHO.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Äänestimme tämän mietinnön puolesta tietyistä ristiriitaisuuksista huolimatta. Mietintö sisältää kuitenkin monia myönteisiä seikkoja, jotka ovat tärkeitä, erityisesti se, että siinä puolustetaan varovaisuusperiaatetta vahvistaen, että sen pitäisi muodostaa yksi yhteisön terveys- ja ympäristöpolitiikan kulmakivistä.

Mietinnössä myös kritisoidaan toimintasuunnitelmaa, etenkin kohdassa, jossa todetaan, että siinä ”on jo itsessään osittaisen epäonnistumisen siemen, koska sillä on tarkoitus ainoastaan tukea jo olemassa olevia yhteisön politiikkoja, koska se ei perustu ehkäisevään politiikkaan, jolla pyritään vähentämään ympäristötekijöihin liittyviä sairauksia, ja koska sillä ei ole minkäänlaista selvää ja määrällisesti ilmaistua tavoitetta”.

Mietinnössä korostetaan myös sitä, että Euroopan komission on otettava huomioon pk-yritysten taloudellinen merkitys tarjoamalla niille teknistä tukea tehdäkseen niille mahdolliseksi sitovien ympäristöterveyttä koskevien säännösten noudattamisen, tukeakseen niitä siinä ja kannustaakseen niitä toteuttamaan lisäksi muita ympäristöterveyden ja yritysten toiminnan kannalta suotuisia muutoksia.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Kannatin Frédérique Riesin mietintöä aiheesta ”Väliarvio Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmasta (2004–2010)”. Kehotus keskittyä toimintasuunnitelmassa sisä- ja ulkoilman laatuun ja kemikaaleihin saa tukeni. Kaikkien tuottajien tai maahantuojien velvoittaminen osoittamaan tuotteensa turvallisuus, ennen kuin tuote voidaan saattaa markkinoille, on myös myönteinen askel sen varmistamiseksi, että sekä kuluttajia että ympäristöä suojellaan asianmukaisesti.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Luonnonvarojen ajattelematon käyttö voiton saamiseksi, kapitalistinen saneeraus, markkinoiden vapauttaminen ja energian, liikenteen ja televiestinnän yksityistäminen johtavat ympäristön tuhoamiseen. Yhdessä työehtojen ja -olojen huononemisen sekä terveyden, hyvinvoinnin ja vakuutusten yksityistämisen kanssa näemme niiden lisäävän yleisiä ja erityisesti ympäristöriskeihin liittyviä terveysongelmia. Terveyspalvelujen kaupallistaminen ja EU:n ympäristöpolitiikka, joka päästökauppajärjestelmän ja ”saastuttaja maksaa” -periaatteen myötä on tekemässä ympäristöstä hyödykettä, eivät voi estää riskejä ja tauteja eivätkä edes hallita niitä työntekijöiden eduksi, koska niiden perustavoite on pääoman tuottojen lisääminen.

Mietinnön esittelijä on oikeassa tuloksissaan, jotka koskevat muun muassa ehkäisy- ja suojeluperiaatteiden soveltamista, olennaisten, tiukkojen toimenpiteiden puutetta, tarvetta tehdä kattavia, haavoittuvimpiin ryhmiin perustuvia tutkimuksia, mielenterveyttä sekä sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia. Mietinnön lopussa esitetään kuitenkin ehdotuksia, joita ohjailee EU:n monopolimyönteinen politiikka, kuten yrityksiin kohdistettavien veroalennusten ja taloudellisten kannustimien lisääminen. Tämä on perustelu, joka siirtää vastuuta suojelusta yksilön harteille.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. − (RO) Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelma (2004–2010) hyväksyttiin helmikuussa 2005 innokkaasti, mutta tämä into on laantunut, eikä monia ehdotetuista toimista ole toteutettu. On erittäin tarpeellista noudattaa näitä määräaikoja ja toteuttaa nämä toimet, erityisesti tällä vuosikymmenellä, jolla ihmisten terveyden kannalta suurin haaste ympäristönsuojelun alalla on ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Yhteiskunnan vähävaraisemmat väestönosat, samoin kuin biologisesti heikommat (lapset, raskaana olevat naiset ja vanhukset) ovat alttiimpia näille vaikutuksille.

Erityishuomiota on kiinnitettävä sopeutumisen sosiaalisiin näkökohtiin, mukaan lukien työhön liittyviin riskeihin ja vaikutuksiin elin- ja asuinoloihin.

Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien, ihmisten terveyteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten ehkäiseminen on ratkaisevassa asemassa. Tässä tarkoituksessa komissiota pyydetään laatimaan hyvien käytäntöjen oppaita, jotka sisältävät toimia, joihin alueelliset ja paikalliset viranomaiset voivat ryhtyä yhteistyössä muiden elinten kanssa, sekä väestön koulutus- ja tiedotusohjelmia, joiden avulla lisätään tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisesta.