MIETINTÖ osuus- ja yhteisötaloudesta

26.1.2009 - (2008/2250(INI))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
Esittelijä: Patrizia Toia

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

osuus- ja yhteisötaloudesta

(2008/2250(INI))

Euroopan parlamentti, joka

-   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 3, 48, 125–130 ja 136 artiklan,

-   ottaa huomioon eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä 22. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1435/2003[1] ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta 22. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/72/EY[2],

-   ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY[3],

-   ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 15 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/618/EY[4],

-   ottaa huomioon 30 päivänä tammikuuta 2008 annetun komission tiedonannon ehdotuksesta sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevaksi yhteiseksi raportiksi 2008 (KOM(2008)0042), oheisasiakirjan ehdotusta yhteiseksi raportiksi koskevaan komission tiedonantoon (SEC(2008)0091) ja 13.–14. maaliskuuta 2008 pidetyssä kevään Eurooppa-neuvostossa hyväksytyn yhteisen työllisyysraportin 2007–2008,

-   ottaa huomioon vaihtoehtoisesta osuus- ja yhteisötaloudesta 6. toukokuuta 1994 antamansa päätöslauselman[5],

-   ottaa huomioon osuuskuntien merkityksestä naisten työpaikkojen lisäämisessä 18. syyskuuta 1998 antamansa päätöslauselman[6],

-   ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2008 esittämänsä kannan ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta (2010)[7],

-   ottaa huomioon ihmisarvoisesta työstä kaikille 23. toukokuuta 2007 antamansa päätöslauselman[8],

-   ottaa huomioon yhteiskunnallisen osallisuuden edistämisestä ja köyhyyden, myös lasten köyhyyden torjumisesta EU:ssa 9. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman[9],

-   ottaa huomioon komission 23. helmikuuta 2004 antaman tiedonannon osuuskuntien edistämisestä Euroopassa (KOM(2004)0018),

-   ottaa huomioon komission 4. kesäkuuta 1997 antaman tiedonannon yhdistysten ja säätiöiden tukemisesta Euroopassa (KOM(1997)0241) sekä parlamentin siitä 2. heinäkuuta 1998 antaman päätöslauselman[10],

-   ottaa huomioon komission 7. huhtikuuta 2000 antaman tiedonannon "Paikallinen toiminta työllisyyden hyväksi. Euroopan työllisyysstrategian paikallinen ulottuvuus" (KOM(2000)0196),

-   ottaa huomioon komission 6. marraskuuta 2001 antaman tiedonannon Euroopan työllisyysstrategian paikallisulottuvuuden vahvistamisesta (KOM(2001)0629) ja parlamentin siitä 4. heinäkuuta 2002 antaman päätöslauselman[11],

-   ottaa huomioon osuus- ja yhteisötaloudesta annetut Euroopan sosiaali- ja talouskomitean lausunnot, erityisesti lausunnon osuus- ja yhteisötaloudesta ja yhtenäismarkkinoista[12], lausunnon aiheesta "Unioniin liittyvien maiden talouden monipuolistaminen – pk-yritysten sekä osuus- ja yhteisötalouden yritysten rooli"[13] ja lausunnon aiheesta "Pk-yritysten sekä sosiaali- ja yhteisötalouden yritysten sopeutumiskyky talouden dynamiikan sanelemiin muutoksiin nähden"[14],

-   ottaa huomioon vapaaehtoistyön roolista taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä 22. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman[15],

-   ottaa huomioon Euroopan sosiaalimallista tulevaisuutta varten 6. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman[16],

-   ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2008 antaman tiedonannon "Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma: mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu 2000-luvun Euroopassa" (KOM(2008)0412),

-   ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2008 antaman tiedonannon: "Uudistettu sitoumus sosiaaliseen Eurooppaan: sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevan avoimen koordinointimenetelmän vahvistaminen" (KOM(2008)0418) ja yleishyödyllisistä sosiaalisista palveluista annetun ensimmäisen puolivuotiskertomuksen (SEC(2008)2179/2),

-   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

-   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A6-0015/2009),

A. katsoo, että Euroopan sosiaalimalli rakentuu pääasiassa korkeatasoisille palveluille, tuotteille ja työpaikoille, joita syntyy osuus- ja yhteisötaloudessa sekä mallin liikkeelle panevien voimien kehittämien ennakointi- ja innovaatiovalmiuksien tuella,

B.   ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalous perustuu sosiaaliseen paradigmaan, joka on Euroopan sosiaali- ja hyvinvointimallin perusperiaatteiden mukainen, ja ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötaloudella on nykyään merkittävä asema tämän mallin säilyttämisessä ja vahvistamisessa, kun se säätelee lukuisten yleishyödyllisten sosiaalisten palvelujen tuottamista ja tarjontaa,

C. katsoo, että osuus- ja yhteisötalouden mallien kehittämisessä olisi siten pyrittävä saavuttamaan talouskasvua, työllistettävyyttä, koulutusta ja palveluja koskevat yhteiset tavoitteet, jotka sisältyvät kaikkiin eurooppalaisiin politiikkoihin,

D. katsoo, että yhteiskunnan vauraus ja tasapaino johtuvat sen moninaisuudesta ja että osuus- ja yhteisötalous myötävaikuttaa tähän moninaisuuteen aktiivisesti parantamalla ja lujittamalla Euroopan sosiaalimallia ja tuottamalla oman liiketoimintamallin, jonka ansiosta osuus- ja yhteisötaloudella voidaan edistää vakaata ja kestävää kehitystä,

E.   ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalouden arvot vastaavat suurelta osin EU:n yhteisiä sosiaalisen osallistamisen tavoitteita, ja katsoo, että hyvien työpaikkojen, koulutuksen ja uudelleen osallistamisen olisi oltava yhteydessä tähän; ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalous on osoittanut, että se voi suuresti parantaa epäedullisessa asemassa olevien ihmisten yhteiskunnallista asemaa (kuten on osoitettu esimerkiksi Nobel-palkitun professori Mohammed Yunusin suunnittelemilla mikroluotto-osuuskunnilla, jotka taloudellisen osallistamisen kautta lisäsivät naisten vaikutusvaltaa) ja että sillä on merkittävää kapasiteettia sosiaalisiin innovaatioihin, joilla kannustetaan henkilöitä, joiden on vaikea löytää ratkaisuja omiin sosiaalisiin ongelmiinsa esim. suhteessa työ- ja yksityiselämän yhdistämiseen, sukupuolten tasa-arvoon, perhe-elämän laatuun ja kykyyn huolehtia lapsista, vanhuksista ja vammaisista,

F. katsoo, että osuus- ja yhteisötalouden osuus on 10 prosenttia kaikista eurooppalaisista yrityksistä, toisin sanoen 2 miljoonaa yritystä tai 6 prosenttia kokonaistyöllisyydestä, ja että sillä on runsaasti potentiaalia luoda ja pitää yllä kestävää työllisyyttä pääasiassa siksi, että toimintaa ei tyypillisesti siirretä muualle,

G.  ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset ovat tavallisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jotka ylläpitävät kestävää talousmallia, jossa yksilöt ovat tärkeämpiä kuin pääoma, ja ottaa huomioon, että tällaiset yritykset toimivat usein sisämarkkinoilla, minkä vuoksi on varmistettava, että niiden toiminta on lainsäädännön mukaista,

H.  katsoo, että osuus- ja yhteisötalous on kehittynyt tietyistä liiketoiminnan järjestäytymis- tai yritysmuodoista, kuten osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset, sosiaaliset yritykset ja järjestöt, säätiöt ja muut yksiköt kussakin jäsenvaltiossa; ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalous kattaa eri jäsenvaltioissa käytetyt nimitykset, joita ovat esimerkiksi "solidaarinen talous" ja "kolmas sektori", ja että vaikka näitä ei määriteltäisi "osuus- ja yhteisötalouden" osaksi kaikissa jäsenvaltioissa, kaikkialla Euroopassa harjoitetaan vastaavia toimintoja, joilla on yhteisiä piirteitä,

I.   katsoo, että EU:n tasolla on hyväksyttävä joidenkin osuus- ja yhteisötalouteen sisältyvien organisaatiomuotojen säännöt siten, että otetaan huomioon sisämarkkinasäännöt, jotta vähennettäisiin yhteisön varojen hakemiseen liittyviä hallinnollisia esteitä,

J.    katsoo, että osuus- ja yhteisötaloudella korostetaan yritysmallia, jota ei voida luonnehtia koolla tai toiminta-aloilla, vaan sellaisten yhteisten arvojen kunnioituksella, joita ovat erityisesti demokratian, sosiaalisten sidosryhmien osallistumisen sekä henkilökohtaisten ja sosiaalisten tavoitteiden ensisijaisuus voiton tavoitteluun nähden, yhteisvastuullisuuden ja vastuun periaatteiden puolustaminen ja täytäntöönpano, käyttäjäjäsenten etujen ja yhteisen edun yhdistäminen, jäsenten toteuttama demokraattinen valvonta, vapaaehtoinen ja avoin liittyminen, itsenäinen hallinta ja riippumattomuus viranomaisiin nähden sekä ylijäämän käyttö pääasiassa kestävään kehitykseen ja jäsenten palvelemiseen yleishyödyllisten tavoitteiden mukaisesti,

K.  ottaa huomioon, että osuus- ja yhteisötalouden ja sen muodostavien organisaatioiden kasvavasta merkityksestä huolimatta sen tunnettuus on edelleen vähäinen ja siihen kohdistuu usein virheellisestä teknisestä lähestymistavasta aiheutuvaa arvostelua; ottaa huomioon, että institutionaalisen näkyvyyden puute on yksi osuus- ja yhteisötalouden suurimmista esteistä EU:ssa ja joissakin sen jäsenvaltioissa, mikä aiheutuu osaksi kansallisten kirjanpitojärjestelmien erityispiireteistä,

L.  katsoo, että parlamentin osuus- ja yhteisötaloutta tarkasteleva epävirallinen työryhmä on tehnyt yksityiskohtaista työtä,

Yleistä

1.   korostaa, että osuus- ja yhteisötaloudella on ensisijaisen tärkeä rooli Euroopan taloudessa, kun kannattavuus yhdistyy siinä solidaarisuuteen, korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen, sosiaalisen pääoman luomiseen, aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisvastuullisuuden edistämiseen sekä demokraattisiin arvoihin perustuvaan talousmalliin, joka asettaa ihmiset etusijalle, ja lisäksi kestävän kehityksen tukemiseen sekä sosiaaliseen, ympäristölliseen ja teknologiseen innovaatioon;

2.   katsoo, että osuus- ja yhteisötalous on tärkeää sekä symbolisesti että toimintansa kannalta teollisen ja taloudellisen demokratian lujittamisessa;

3.   toteaa, että osuus- ja yhteisötalous voi menestyä ja hyödyntää kaikki mahdollisuutensa vain, jos sillä on tarkoituksenmukaiset poliittiset, lainsäädännölliset ja toiminnalliset olosuhteet ja edellytykset ja jos otetaan asianmukaisesti huomioon osuus- ja yhteisötalouden yritysten kirjavuus ja niiden erityisominaisuudet;

4.  katsoo, että osuus- ja yhteisötalouden yrityksiin ei pitäisi soveltaa samaa kilpailusääntöjen tulkintaa kuin muihin yrityksiin ja että ne tarvitsevat turvallisen lainsäädäntökehyksen, jonka perustana on niiden erityisarvojen tunnustaminen, jotta ne voivat toimia tasavertaisesti muiden vastaavien yritysten kanssa;

5.  korostaa, että talousjärjestelmä, jossa osuus- ja yhteisötalouden yrityksillä on merkittävämpi asema, vähentäisi alttiutta joutua keinottelun kohteeksi rahoitusmarkkinoilla, joilla jotkin yksityisyritykset ovat osakkeenomistajien ja sääntelyelinten valvonnan ulkopuolella;

Osuus- ja yhteisötalouden käsitteen tunnustaminen

6.  muistuttaa, että yritysmuotojen moninaisuus tunnustetaan EY:n perustamissopimuksessa ja eurooppaosuuskunnan sääntöjen hyväksymisellä;

7.  muistuttaa, että komissio on jo tunnustanut useaan otteeseen osuus- ja yhteisötalouden käsitteen;

8.  kehottaa komissiota edistämään osuus- ja yhteisötaloutta uusilla politiikoilla ja puolustamaan osuus- ja yhteisötalouden "muunlaisen yrittämisen" käsitettä, jonka liikkeelle paneva voima ei ole ensisijaisesti taloudellinen vaan yhteiskunnallinen tuottavuus niin, että osuus- ja yhteisötalouden erityispiirteet otetaan asiaankuuluvasti huomioon oikeudellisen kehyksen laatimisessa;

9.  katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tunnustettava osuus- ja yhteisötalous ja sen toimijat – osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt – omassa lainsäädännössään ja politiikassaan; ehdottaa, että näihin toimiin sisällytetään luottojen saannin helpottaminen ja verohelpotukset, mikroluottojen kehittäminen, yhdistysten, säätiöiden ja keskinäisten yhtiöiden eurooppalaisten sääntöjen kehittäminen sekä räätälöity EU-rahoitus ja kannustimet, joilla paremmin tuetaan markkinaehtoisia ja ei-markkinaehtoisia osuus- ja yhteisötalouden organisaatioita, jotka on perustettu tuottamaan yhteiskunnallista hyötyä;

Oikeudellinen tunnustaminen: yhdistyksiä, säätiöitä ja keskinäisiä yhtiöitä koskevat eurooppalaiset säännöt

10. toteaa, että yhdistyksiä, keskinäisiä yhtiöitä ja säätiöitä koskevien yhteisön sääntöjen tunnustaminen on välttämätöntä, jotta voidaan taata, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset nauttivat sisämarkkinalainsäädännössä yhdenvertaista kohtelua; pitää näiden osuus- ja yhteisötalouden muotojen EU:ssa tapahtuvan kehityksen kannalta merkittävänä takaiskuna sitä, että komissio peruutti ehdotuksensa keskinäisten yhtiöiden eurooppalaisista säännöistä[17] ja yhdistysten eurooppalaisista säännöistä[18]; kehottaa siksi komissiota tarkistamaan työohjelmaansa vastaavasti;

11. kehottaa komissiota noudattamaan eurooppalaisen säätiön sääntöjen toteuttamiskelpoisuutta koskevaa kertomusta, joka on määrä vuoden 2008 loppuun mennessä, ja aloittamaan eurooppayhdistyksen sääntöjen ja eurooppalaisen keskinäisen yhtiön sääntöjen vaikutusten arvioinnin;

12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan lainsäädäntökehyksen, jossa osuus- ja yhteisötalous tunnustetaan kolmanneksi sektoriksi;

13. kehottaa komissiota varmistamaan, että yksityisestä eurooppayhtiöstä tulee yhtiömuoto, joka voidaan hyväksyä kaikentyyppiseen liiketoimintaan;

14. kehottaa komissiota laatimaan selkeät säännöt siitä, mitkä yhteisöt voivat lain mukaan toimia osuus- ja yhteisötalouden yrityksinä, ja ottamaan käyttöön tehokkaat lainsäädännölliset markkinoille pääsyä koskevat rajoitukset, jotta ainoastaan osuus- ja yhteisötalouden organisaatiot voivat hyötyä osuus- ja yhteisötalouden yrityksille tarkoitetusta rahoituksesta tai näiden rohkaisemiseksi laadituista menettelytavoista;

Tilastollinen tunnustaminen

15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan osuus- ja yhteisötalouden yritysten kansallisten tilastorekisterien perustamista, käynnistämään sektori- ja toimialakohtaisen kansallisen satelliittitilinpidon ja mahdollistamaan näiden tietojen sisällyttämisen Eurostatiin myös käyttämällä yliopistoissa saatavilla olevaa ammattitaitoa;

16. korostaa, että osuus- ja yhteisötalouden mittaaminen täydentää voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen mittaamista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta annetun YK:n käsikirjan käyttöä ja valmistelemaan satelliittitilit, joiden avulla voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen sekä osuus- ja yhteisötalouden organisaatioiden näkyvyys paranee;

Sopimusosapuoleksi tunnustaminen

17. kannattaa sitä, että osuus- ja yhteisötalouden osat olisi tunnustettava alojen sisäisessä ja välisessä eurooppalaisessa sosiaalisessa vuoropuhelussa, ja kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioita voimakkaasti tukemaan osuus- ja yhteisötalouden toimijoiden ottamista mukaan sosiaaliseen vuoropuheluun ja kansalaiskeskusteluun;

Osuus- ja yhteisötalous keskeisenä toimijana Lissabonin tavoitteiden toteuttamisessa

18. huomauttaa, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset ja organisaatiot lujittavat osaltaan yrittäjähenkeä, tehostavat yritysmaailman demokraattista toimintaa, tuovat mukanaan yhteiskuntavastuuta ja edistävät heikossa asemassa olevien ryhmien aktiivista sosiaalista integraatiota;

19. painottaa, että osuus- ja yhteisötalouden työnantajat ovat ratkaisevia toimijoita työelämään palauttamisen alalla, ja panee tyytyväisenä merkille näiden pyrkimykset luoda ja säilyttää laadukkaita, hyviä ja pysyviä työpaikkoja sekä investoida työntekijöihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja vahvistamaan osuus- ja yhteisötalouden roolia hyvänä työnantajana ja kunnioittamaan sen erityisasemaa;

20. tähdentää, että osuus- ja yhteisötalous auttaa korjaamaan työmarkkinoiden kolme merkittävää epätasapainoa: työttömyys, työpaikkojen epävarmuus sekä työttömyyden aiheuttama syrjäytyminen yhteiskunnasta ja työmarkkinoilta; panee lisäksi merkille, että osuus- ja yhteisötaloudella on rooli työllistettävyyden kehittämisessä ja että se luo työpaikkoja, jotka eivät tavallisesti siirry muualle, mikä auttaa täyttämään Lissabonin strategiassa asetetut tavoitteet;

21. katsoo, että osuus- ja yhteisötalouden yritysten valtioilta saama tuki olisi tulkittava aitona investointina sellaisten yhteisvastuullisuusverkostojen luomiseen, joiden avulla voidaan vahvistaa paikallisyhteisöjen ja -viranomaisten roolia sosiaalipolitiikan laatimisessa;

22. katsoo, että sosiaaliset ongelmat edellyttävät harkintaa mutta että nykytilanteessa tarvitaan ennen kaikkea toimintaa; katsoo, että useimpia sosiaalisia ongelmia olisi lähestyttävä paikallisten ratkaisujen kautta, jotta voitaisiin käsitellä käytännön tilanteita ja ongelmia; katsoo, että tehokkuuden saavuttamiseksi tällaiset toimet edellyttävät koordinaatiota koskevia tiukkoja sääntöjä, mikä merkitsee tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja osuus- ja yhteisötalouden yritysten välillä;

23. toteaa, että osuus- ja yhteisöalan yritysten vahva paikallinen sitoutuminen mahdollistaa kansalaisten ja heidän alueellisten, kansallisten ja Euroopan tasoisten edustuksellisten elintensä välisten yhteyksien luomisen, ja ne pystyvät siis edistämään osaltaan tehokasta eurooppalaista hallintotapaa ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta; suhtautuu erittäin myönteisesti osuus- ja yhteisötalouden yritysten ja organisaatioiden pyrkimyksiin ryhmittäytyä EU:n tasoisiin koordinaatiofoorumeihin;

24. korostaa, että osuus- ja yhteisötaloudella on ratkaiseva merkitys Lissabonin strategian kestävää kasvua ja täystyöllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa, sillä sen avulla voidaan tasoittaa monia työmarkkinoiden epätasapainotekijöitä erityisesti tukemalla naisten työllistymistä, sekä luoda ja tarjota yhteisöllisiä hoitopalveluja (kuten sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluja) sekä luoda ja ylläpitää yhteiskunnan taloudellista rakennetta, mikä osaltaan edistää paikallista kehitystä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

25. katsoo, että Euroopan unionin pitäisi laatia puitteet osuus- ja yhteisötalouden toimintaohjelmalle, sillä se vahvistaisi kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia paikallisella ja EU:n tasolla, koska osuus- ja yhteisötaloudella voidaan tuoda vakautta erittäin suhdanneherkille talouden alueille jakamalla voittoja ja investoimalla niitä uudelleen paikallisesti tarpeen mukaan, edistämällä yrittäjyyttä, yhdistämällä taloudellinen toiminta paikallisiin tarpeisiin, tukemalla uhanalaista toimintaa (esimerkiksi käsityöläisammatteja) ja synnyttämällä sosiaalista pääomaa;

26. kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia ja alan toimijoita arvioimaan ja vahvistamaan naisten asemaa osuus- ja yhteisötaloudessa sekä määrällisesti (kun otetaan huomioon naisten korkea työllisyystaso kaikilla tähän sektoriin liittyvillä aloilla, mukaan luettuna yhdistys- ja hyväntekeväisyystoiminta) että työn ja palvelujen suorittamisen laatuun ja organisointiin liittyvien näkökohtien osalta; on huolissaan osuus- ja yhteisötalouteenkin tiukasti juurtuneesta vertikaalisesta eriytymisestä, joka rajoittaa naisten osallistumista päätöksentekoprosesseihin;

27. kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja paikallisviranomaisia sekä alan toimijoita edistämään ja tukemaan mahdollista synergiaa palvelujen alalla osuus- ja yhteisötalouden toimijoiden ja käyttäjien välillä lisäämällä osallistumista sekä laajentamalla kuulemista ja yhteisvastuuta;

28. pyytää komissiota ottamaan huomioon osuus- ja yhteisötalouden realiteetit, kun tarkistetaan valtiontukia koskevaa politiikkaa, sillä pienyrityksillä ja aktiivisilla paikallistason järjestöillä on suuria rahoitusvaikeuksia erityisesti nykyisessä talous- ja rahoituskriisissä; toivoo lisäksi, että komissio ei estäisi soveltamasta kansallisia yritysoikeus- ja verotussäännöksiä, jotka koskevat esimerkiksi osuustoimintaa pankkialalla ja vähittäismyymälöissä, joiden toiminta perustuu keskinäisyyden periaatteeseen, yritysdemokratiaan, omaisuuden siirtymiseen sukupolvien välillä, varantojen jakamattomuuteen ja solidaarisuuteen sekä työ- ja yritysetiikkaan;

29. korostaa, että osa osuus- ja yhteisötalouden yrityksistä on mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla ei ehkä ole sisämarkkinoilla toimimisen sekä kansallisiin ja eurooppalaisiin ohjelmiin osallistumisen edellyttämiä välineitä, ja kehottaa ottamaan käyttöön kohdennettuja tukia ja välineitä, joilla mahdollistetaan se, että yritykset voivat lisätä panostaan EU:n kestävän talouskasvun tukemisessa, sekä tarjotaan talouskriisin tapauksessa mahdollisuutta muuntaa yritykset työntekijöiden omistamiksi yrityksiksi;

30. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään tuleville ja olemassa oleville osuus- ja yhteisötalouden yrityksille suunnattuja ohjelmia, jotka tarjoavat taloudellista tukea, tietoa, neuvoja ja koulutusta yrityksen perustamisprosessin yksinkertaistamiseen (mukaan lukien yritysten alkupääomavaatimusten vähentäminen), jotta yritykset selviäisivät yhä globaalimmassa talouselämässä, jota rahoituskriisi parhaillaan heikentää;

31. korostaa, että osuus- ja yhteisötalouden yritykset kohtaavat enemmän ongelmia kuin suuryritykset esimerkiksi lainsäädännöllisistä taakoista selviytymisessä, rahoituksen saamisessa ja uuden tekniikan ja uusien tietojen saavuttamisessa;

32. korostaa osuus- ja yhteisötalouden merkitystä yleishyödyllisissä palveluissa; korostaa julkisen ja yksityisen alan integroitujen verkostojen tuottamaa lisäarvoa, mutta myös väärinkäytösten vaaraa esimerkiksi silloin, kun työtä ulkoistetaan pyrittäessä leikkaamaan viranomaisten kuluja, mutta tässä hyödynnetäänkin vapaaehtoistyötä;

33. kehottaa komissiota jatkamaan vuoropuhelua ja selvityksiä jäsenvaltioiden sidos- ja tukiryhmien kanssa yleispalveluja ja yleishyödyllisiä sosiaalisia palveluja koskevissa asioissa ja hyödyntämään yhdistettyihin indikaattoreihin perustuvaa menetelmää;

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat välineet

34. kehottaa komissiota varmistamaan, että osuus- ja yhteisötalouden ominaisuudet (tavoitteet, arvot ja toimintamenetelmät) otetaan huomioon eurooppalaisia politiikkoja laadittaessa, ja erityisesti yhdistämään osuus- ja yhteisötalouden muihin yhteiskunnan, talouden ja yritysten kehittämiseksi suunniteltuihin toimiinsa ja strategioihinsa erityisesti pk-yrityksiä tukevan aloitteen puitteissa; vaatii suorittamaan vaikutusten arvioinnin sekä kunnioittamaan ja korostamaan osuus- ja sosiaalitalouden etuja, kun jokin politiikka vaikuttaa osuus- ja sosiaalitalouteen; kehottaa komissiota lisäksi harkitsemaan uudelleen mahdollisuutta perustaa osuus- ja yhteisötalouden yksikkö yhdistämällä kyseiset pääosastot;

35. kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan pk-yritysten seurantakeskus ottaa osuus- ja yhteisötalouden yritykset mukaan tutkimuksiinsa, sekä laatimaan suosituksia toimenpiteistä, joiden avulla tarjotaan avustusta näiden yritysten toimintaan ja kehitykseen; kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta osuus- ja yhteisötalouden yritykset voisivat olla yhteyksissä toisiinsa ja jotta ne voisivat saada tukea sähköisen liiketoiminnan eurooppalaiselta tukiverkostolta;

36. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan pieniä ja keskisuuria osuus- ja yhteisötalouden yrityksiä, jotka pyrkivät vähentämään riippuvuutta apurahoista ja parantamaan kestävyyttä;

37. toivoo, että komissio kutsuu osuus- ja yhteisötalouden osallistujia mukaan pysyviin keskusteluelimiin sekä osallistumaan ja tekemään yhteistyötä korkean tason asiantuntijaryhmissä, jotka saattavat käsitellä osuus- ja yhteisötalouden kysymyksiä; kehottaa komissiota osallistumaan osuus- ja yhteisötaloutta edustavien organisaatioiden lujittamiseen alueellisella, kansallisella ja yhteisön tasolla ja laatimaan lainsäädäntökehyksen, jonka tarkoituksena on edistää paikallisviranomaisten ja osuus- ja yhteisötalouden yritysten aktiivista kumppanuutta;

38. kehottaa komissiota lisäämään julkisten virastojen ja osuus- ja yhteisötalouden edustajien välistä vuoropuhelua kansallisella ja yhteisön tasolla ja näin edistämään keskinäistä ymmärrystä ja hyviä käytäntöjä;

39. kehottaa komissiota tukemaan alan toimijoiden perustamaa osuustoiminnallisia pankkeja tai muita osuus- ja yhteistalouden kannalta kiinnostavia rahoituspalveluja tutkivaa eurooppalaista ajatushautomoa, joka tutkisi sitä, kuinka nämä osuus- ja yhteisötalouden yritykset ovat tähän mennessä suoriutuneet EU:n tasolla – erityisesti nykyisessä globaalissa luotto- ja rahoituskriisissä – ja millä tavoin ne voivat välttää vastaavat tulevat riskit;

40. kehottaa komissiota ottamaan jälleen käyttöön erityisesti osuus- ja yhteisötaloutta koskevan budjettikohdan;

41. kehottaa toteuttamaan ohjelmia, joilla edistetään uusien taloudellisten ja sosiaalisten mallien kokeilua, käynnistämään tutkimuksen puiteohjelmia sisällyttämällä osuus- ja yhteisötaloutta käsitteleviä aiheita seitsemännen puiteohjelman mukaisiin tarjouspyyntöihin, tutkimaan virallisiin tilastotietoihin sovellettavan "kertoimen" käyttöä ja ottamaan käyttöön talouskasvua laadulliselta ja määrälliseltä kannalta mittaavia välineitä;

42. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdistämään "osuus- ja yhteisötalouden" ulottuvuuden yhteisön ja kansallisten politiikkojen toteuttamiseen sekä tutkimuksen, innovaation, rahoituksen, aluekehityksen ja kehitysyhteistyön alan yrityksille tarkoitettuihin EU-ohjelmiin sekä tukemaan EU:n, kansallisten ja paikallisten viranomaisten osuus- ja yhteisöalalle suuntaamien koulutusohjelmien toteuttamista ja varmistamaan osuus- ja yhteisötalouden yritysten pääsyn kehitysyhteistyöhön ja ulkosuhteisiin tarkoitettuihin ohjelmiin ja toimiin;

43. kehottaa jäsenvaltioita luomaan korkeakoulutuksen, yliopisto-opetuksen ja ammattikoulutuksen aloilla hankkeita, joiden avulla välitetään tietoa osuus- ja yhteisötaloudesta ja sen arvoihin perustuvista liikeideoista;

44. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tietojen ja ammattitaidon vahvistamista alalla, jotta voitaisiin lisätä osuus- ja yhteisötalouden asemaa työmarkkinoiden integraatiossa;

45. kehottaa komissiota laatimaan eurooppalaisten lainsäädäntökehyksen, joka sallii alueellisten kumppanuuksien perustamisen ja ylläpitämisen osuus- ja yhteisötalouden ja paikallisviranomaisten välillä, sekä määrittämään kriteerejä osuus- ja yhteisötalouden tunnustamiseksi ja vahvistamiseksi, kestävän paikallisen kehityksen voimistamiseksi ja yleisen edun parantamiseksi;

46. kehottaa komissiota etsimään keinoja, joiden avulla helpotettaisiin investointeja osuus- ja yhteisötalouteen esimerkiksi investointirahastojen varoilla, taattujen lainojen avulla ja tukien muodossa;

47. kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen:

–   osuuskuntia ja eurooppaosuuskuntaa koskevat tiedonannot kyseisissä asiakirjoissa määrätyllä tavalla,

–   vuonna 1997 antamansa tiedonannon yhdistysten ja säätiöiden tukemisesta Euroopassa;

o

o        o

48. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle sekä sosiaalisen suojelun komitealle.

• [1]       EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1.
• [2]       EUVL L 207, 18.8.2003, s. 25.
• [3]       EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.
• [4]       EUVL L 198, 26.7.2008, s. 47.
• [5]       EYVL L 205, 25.7.1994, s. 481.
• [6]       EYVL L 313, 12.10.1998, s. 234.
• [7]       Hyväksytyt tekstit, Ρ6_ΤΑ (2008)0286.
• [8]     EUVL L 102, 24.4.2008, s. 321.
• [9]     Hyväksyt tekstit, P6_ΤΑ (2008)0467.
• [10]    EUVL L 226, 20.7.1998, s. 66.
• [11]    EUVL C 271E, 12.11.2003, s. 593.
• [12]    EYVL L 117, 26.4.2000, s. 52.
• [13]    EUVL L 112, 30.4.2004, s. 105.
• [14]    EUVL L 120, 20.5.2005, s. 10.
• [15]    Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0131.
• [16]    EUVL C 305E, 14.12.2006, s. 141.
• [17]  EYVL C 99, 21.4.1992, s. 40.
• [18]  EYVL C 99, 21.4.1992, s. 1.

PERUSTELUT

Johdanto

Osuus- ja yhteisötaloudella on taloudellisen ja sosiaalisen toimijan rooli. Osuus- ja yhteisötalouden yrityksille on luonteenomaista pääomayrityksistä poikkeava yritysmuoto. Nämä ovat yksityisiä, viranomaisista riippumattomia yrityksiä, jotka vastaavat jäsentensä ja yleistä etua koskeviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Osuus- ja yhteisötalouden kyky antaa innovatiivisia vastauksia aikojen kuluessa esiin tulleisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin on antanut sille jatkuvasti kasvavan merkityksen.

Osuus- ja yhteisötalous muodostuu osuuskunnista, keskinäisistä yhtiöistä, yhdistyksistä, säätiöistä ja muista yrityksistä ja organisaatioista, joilla on osuus- ja yhteisötalouden peruspiirteet. Osuus- ja yhteisötalouden näkyvyyden puute johtuu siitä, että tämän yritysmuodon ominaispiirteitä ei aina oteta huomioon.

Osuus- ja yhteisötalouden määritelmä

Osuus- ja yhteisötalouden yritykset määritellään niiden yhteisten ominaisuuksien ja arvojen perusteella, joita ovat seuraavat:

–   henkilökohtaisten ja sosiaalisten tavoitteiden asettaminen etusijalle pääomaan nähden,

–   yhteisvastuullisuuden ja vastuun periaatteiden puolustaminen ja täytäntöönpano;

–   käyttäjäjäsenten etujen ja yleisen edun yhdistäminen,

–   jäsenten toteuttama demokraattinen valvonta,

–   jäsenten toteuttama demokraattinen valvonta, vapaaehtoinen ja avoin liittyminen,

–   itsenäinen hallinto ja riippumattomuus viranomaisiin nähden;

–   ylijäämien suurimman osan ohjaaminen kestävän kehityksen, jäsenille palveluista koituvan hyödyn ja yleisen hyödyn tavoitteiden saavuttamiseen.

Osuus- ja yhteisötalous on kuitenkin huonosti edustettu toimielintasolla ja huonosti tai tuskin ollenkaan tunnustettu ja tuettu Euroopan tasolla. Osuus- ja yhteisötalous kattaa eri maissa käytetyt nimitykset, joita ovat "solidaarinen talous", "kolmas ala", "foorumi" tai "kolmas järjestelmä", ja osuus- ja yhteisötaloudeksi voidaan määrittää toimet, joissa on samat ominaisuudet koko Euroopassa.

Mietinnön suositukset

1. Osuus- ja yhteisötalouden eurooppalainen lähestymistapa: käsitteen tunnustaminen

Moninaisuus ei saa kuitenkaan estää osuus- ja yhteisötalouden todellisen eurooppalaisen lähestymistavan muodostamista. Se toteutetaan määrittämällä rooli, joka sillä voi olla EU:n institutionaalisessa rakenteessa.

Osuus- ja yhteisötalous edistää osaltaan EU:n työllisyyspolitiikan neljän päätavoitteen toteuttamista, joita ovat työssä käyvän väestön "työllistettävyyden" parantaminen, yrittäjähengen tukeminen erityisesti luomalla työpaikkoja paikallisella tasolla, yritysten ja niiden työntekijöiden mukautumiskyvyn parantaminen erityisesti uudistamalla työorganisaatiota sekä yhtäläisten mahdollisuuksien politiikan lujittaminen kehittämällä erityisesti julkista politiikkaa, jolla mahdollistetaan perhe- ja työelämän yhteensovittaminen. Osuus- ja yhteisötalouden yritykset voivat tuoda perustavanlaatuista yhteiskunnallista lisäarvoa, kun ne osallistuvat eurooppayhtiön talouden kehitykseen, edistävät yritysmaailman demokraattista toimintaa käyttäjien/osakkaiden ja palkansaajien osallistumisen kautta ja toteuttavat yritysten yhteiskuntavastuun ja lähipalvelujen käsitteitä.

Tämä osuus- ja yhteisötalouden myötävaikutus työllisyyspolitiikkaan ei rajoitu sellaisenaan ainoastaan ammatilliseen sijoittumiseen. Sen luomat työpaikat ovat työpaikkoja, joilla palkansaajille annetaan sosiaalisia vakuuksia, oikeus koulutukseen, mahdollisuuksia ammatilliseen kehitykseen ja toimien luonteen mukaisia, osallistumista edistäviä tilaisuuksia.

On myös tärkeää yhdistää osuus- ja yhteisötalous sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden tavoitteisiin ottaen huomioon sen paikalliset juuret ja sen osuus aktiivisen osallistumisen edistämisessä. Toimilla pyritään aktivoimaan sosiaalisia verkostoja, jotka ovat hyvin tärkeitä, sillä ne kuuluvat maailmaan, jossa eristyneisyys ja vetäytyminen lisääntyvät voimakkaasti.

2. Selvä oikeudellinen asema: Oikeudellinen tunnustaminen

Tämä osuus- ja yhteisötalouden käsitteen määrittäminen on toteutettava samanaikaisesti sen osapuolten oikeudellisen tunnustamisen kanssa. Mietinnön toinen suositus koskee yhdistysten, säätiöiden ja keskinäisten yhtiöiden eurooppalaisten sääntöjen täytäntöönpanoa.

Vaikka osuus- ja yhteisötalouden yrityksiä pidetään usein samanlaisina kuin pääomayrityksiä, niillä ei ole oikeudellisia välineitä yleiseurooppalaisella tasolla toimimista varten ja ne joutuvat kohtaamaan epäoikeudenmukaista kilpailua. Eurooppalaisten perussääntöjen ansiosta näiden yritysmuotojen näkyvyyden puute voitaisiin korjata eurooppalaisia ja kansainvälisiä säädöstekstejä täytäntöön pantaessa.

3. Tilastollinen tunnustaminen

Mietinnön kolmas suositus on siis osuus- ja yhteisötaloutta ja sen luomia työpaikkoja koskevien tilastollisten toimien laajentaminen ja osuus- ja yhteisötalouden kansallisten kokemusten moninaisuuden ymmärtämisen edistämisen. Näitä toimia voitaisiin tukea perustamalla osuus- ja yhteisötalouden yritysten tilastorekisteri jokaiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon, vakiinnuttamalla osuus- ja yhteisötalouden yritysten satelliittitili institutionaalisen sektorin ja toimialan mukaan jokaiseen jäsenvaltioon ja mahdollistamalla näiden tietojen käyttöönotto Euroopan tilastojärjestelmässä Eurostatissa. Jo laadittuun kriteereihin perustuvaan menetelmään kuuluu niiden kriteerien ohjeellisen luettelon vahvistaminen, joiden perusteella tarkistetaan, täytetäänkö kriteerit asianomaisessa toimenpiteessä tai organisaatiossa, ja sen avulla voidaan myös vakiinnuttaa uudestaan tietty puolueettomuus osuus- ja yhteisötalouden toimijoiden ja perinteisten toimijoiden välillä.

4. Osuus- ja yhteisötalous ja sosiaalinen vuoropuhelu

Osuus- ja yhteisötalouden tunnustaminen erityisenä kumppanina Euroopan tasoisessa sosiaalisessa vuoropuhelussa on hyvin suuri haaste. Osuus- ja yhteisötalous erottuu päivä päivältä enemmän merkittävänä taloudellisena ja yhteiskunnallisena toimijana. Osuus- ja yhteisötalouden osapuolten nimenomainen tunnustaminen useiden alojen eurooppalaisessa yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa on siis tämän mietinnön neljännen suosituksen tavoitteena.

5. Osuus- ja yhteisötalous ja markkinat

Osuus- ja yhteisötalouteen kuuluvien yritysten ja organisaatioiden haasteena on tehokkaiden tuotantoprosessien ja sosiaalisen hyvinvoinnin tavoitteiden liittäminen niiden toimiin. Osuus- ja yhteisötalouden toimijoita on kannustettava perustamaan strategioita, jotka ovat uusien ja entistä kilpailukykyisempien markkinoiden vaatimusten mukaisia, ja niiden on voitava lujittaa jäsentensä hyvinvoinnin tunnustamiseen, yleisen edun tarpeisiin vastaamiseen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen tähtäävää tehtäväänsä.

Näistä kilpailukykyisistä strategioista yritysverkostojen ja yritysten yhteenliittymien toteuttamisen olisi oltava merkittävässä asemassa, samoin yritysten erityisten rahoitusvälineiden tutkimisen, tuotteita ja menetelmiä koskevan innovaation tai osuus- ja yhteisötalouden tuntemusta edistävien koulutus- ja kehityspolitiikkojen kannustamisen.

6. Kokemusten vaihto paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla

Osuus- ja yhteisötalous kuuluu entistä enemmän paikalliseen ja alueelliseen dynamiikkaan. Useat kaikkein innovatiivisimmista organisaatioista ovat pienikokoisia ja ne toimivat paikallisella tasolla. On siis olemassa vaara, että niiden kokemuksia voidaan jakaa vain vaivoin tai hitaasti. Sen vuoksi on tärkeää, että kokemusten vaihtoa tuetaan riittävällä kansallisen ja Euroopan tason rahoitustuella ja toimia sovitetaan yhteen sellaisten sosioekonomisten innovointirahastojen perustamiseksi, joilla voidaan tukea innovatiivisimpia osuus- ja yhteisötalouden hankkeita.

7. Osuus- ja yhteisötalous ja Euroopan sosiaalimalli

Jäsenvaltioiden ja Euroopan komission on tehtävä enemmän konkreettisia sitoumuksia, jotta osuus ja yhteisötalous ei olisi vain tehokas väline erityisten julkista politiikkaa koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Osuus- ja yhteisötalous on myös tavoite sinänsä, joka on välttämätön Euroopan sosiaalimalliin liittyvien arvojen lujittamiseksi. Osuus- ja yhteisötalouden etujärjestöt on siis sallittava ja niitä on kannustettava tekemään osuus- ja yhteisötaloutta koskevia ehdotuksia.

8. Tulosten arviointi

Mietinnön viimeinen suositus koskee Euroopan tasoisen tutkimusohjelman tukemista, jotta tutkittaisiin kaikkia osuus- ja yhteisötalouteen kuuluvia toimia, joita ei voi lukea muiden yksityisen alan tai viranomaisten tarjoamien palvelujen tiliin. On tärkeää, että osuus- ja yhteisöalan elimiä ei arvioida ainoastaan sellaisten epätarkkojen indikaattorien kuin "työntekijöiden lukumäärä" ja "saavutettu omarahoituksen taso" perusteella ja on tärkeää käyttää useaan kriteeriin perustuvaa menetelmää.

Osuus- ja yhteisötalouden tuoma kasvava etu perustuu siihen, että perinteisen yksityisen alan ja julkisen alan yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet vastata tiettyihin nykyisiin haasteisiin, joita ovat työttömyys, mutta myös yleishyödyllisten palvelujen laatu ja määrä.

talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunto (4.12.2008)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

osuus- ja yhteisötaloudesta
(2008/2250(INI))

Valmistelija: Donata Gottardi

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa osuus- ja yhteisötalouden ratkaisevaa merkitystä Lissabonin tavoitteiden, kestävän talouskasvun ja täystyöllisyyden saavuttamiselle, koska sen avulla voidaan korjata monia työmarkkinoiden epätasapainotekijöitä, erityisesti naisten työllisyyttä tukemalla, luoda hyvinvointia ja lähipalveluita (kuten sosiaaliset, terveys- ja sosiaaliturvapalvelut) ja luoda ja ylläpitää yhteiskunta- ja talousrakennetta myötävaikuttamalla paikalliseen kehitykseen ja sosiaaliseen koheesioon;

2.  katsoo, että osuus- ja yhteisötalous on tärkeää sekä symbolisesti että saavutettavien tulosten ansiosta teollisen ja taloudellisen demokratian lujittamiseksi;

3.  katsoo, että Euroopan unionin pitäisi laatia puitteet osuus- ja yhteisötalouden toimintaohjelmalle, sillä se vahvistaisi kilpailukykyä ja innovointikapasiteettia paikallisella ja EU:n tasolla, koska osuus- ja yhteisötaloudella voidaan tuoda vakautta erittäin suhdanneherkille talouksille jakamalla voittoja ja investoimalla niitä uudelleen paikallisesti tarpeen mukaan, edistämällä yrittäjyyttä, yhdistämällä taloudellinen toiminta paikallisiin tarpeisiin, tukemalla uhanalaista toimintaa (esimerkiksi käsityöläisammatteja) ja synnyttämällä sosiaalista pääomaa;

4.  korostaa osuus- ja yhteisötalouden merkitystä yleishyödyllisten palvelujen alalla ja kiinnittää huomiota integroitujen julkis-yksityisten verkostojen perustamisen mukanaan tuomaan lisäarvoon, mutta myös välineellistämisen uhkaan, kuten julkishallinnon kustannusten vähentämiseen perustuva ulkoistaminen, vapaaehtoistyön osuus mukaan luettuna;

5.  kehottaa komissiota yhdistämään osuus- ja yhteisötalous muihin yhteiskunnan, talouden ja yritysten kehittämiseksi suunniteltuihin toimiin ja strategioihin, erityisesti pk-yrityksiä tukevan aloitteen puitteissa, sillä sosioekonomista toimintaa tuottavat osuus- ja yhteisötalouden rakenteet saattavat olla pienten ja keskisuurten yritysten ja yleishyödyllisten palvelujen kannalta erittäin kiinnostavia; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisuutta perustaa uudelleen osuus- ja yhteisötalouden yksikkö;

6.  kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia ja alan toimijoita arvioimaan ja arvostamaan naisten asemaa osuus- ja yhteisötaloudessa sekä määrällisesti ottaen huomioon naisten korkean työllisyystason kaikilla tähän sektoriin liittyvillä aloilla, yhdistys- ja hyväntekeväisyystoiminta mukaan luettuna, että laadullisesti ottaen huomioon työn organisointiin ja palvelujen suorittamiseen liittyvät muodollisuudet; on huolissaan myös osuus- ja yhteisötalouteen tiukasti juurtuneesta vertikaalisen eriytymisen ilmiöstä, joka rajoittaa naisten osallistumista päätöksentekoprosesseihin;

7.  kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja paikallisviranomaisia sekä alan toimijoita edistämään ja tukemaan mahdollista synergiaa palvelujen alalla osuus- ja yhteisötalouden toimijoiden ja käyttäjien välillä lisäämällä osallistumista sekä laajentamalla kuulemista ja yhteisvastuuta;

8.  kehottaa jäsenvaltioita luomaan sellaisia hankkeita korkeakoulutuksen ja yliopisto-opetuksen sekä ammatillisen koulutuksen aloilla, joiden avulla välitetään tietoa osuus- ja yhteisötaloudesta ja sen arvoihin perustuvista yritysaloitteista;

9.  katsoo, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi tunnustettava osuus- ja yhteisötalous ja sen toimijat – osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt – omassa lainsäädännössään ja politiikassaan; ehdottaa, että näihin toimiin sisällytetään luottojen helpottaminen, verohelpotukset, mikroluottojen kehittäminen, yhdistysten, säätiöiden ja keskinäisten yhtiöiden eurooppalaisten sääntöjen täytäntöönpano sekä räätälöity EU-rahoitus ja kannusteiden saaminen yhteiskunnallista hyötyä tuottamaan perustettujen voittoa tavoittelevien tai voittoa tavoittelemattomien osuus- ja yhteisötalouden järjestöjen tukemiseksi paremmin;

10. pitää keskinäisten yhtiöiden ja yhdistysten eurooppalaisia sääntöjä koskevien ehdotusten poistamista komission esityslistalta vakavana takaiskuna tällaisten osuus- ja yhteisötalouden muotojen kehitykselle, ja kehottaa tästä syystä komissiota tarkistamaan esityslistaansa;

11. kehottaa komissiota perustamaan osuuspankkeja ja muita osuus- ja yhteisötalouteen liittyviä rahoituspalveluja koskevan eurooppalaisen ajatushautomon, jotta voidaan toteuttaa tutkimus siitä, kuinka nämä osuus- ja yhteisötalouden erityisyritykset ovat tähän mennessä suoriutuneet EU:n tasolla – erityisesti parhaillaan käynnissä olevien globaalien luotto- ja rahoituskriisien aikana – ja millä tavoin ne voivat välttää tähän liittyvät tulevat uhat;

12. pyytää komissiota ottamaan huomioon osuus- ja yhteisötalouden realiteetit, kun tarkistetaan valtiontukia koskevaa politiikkaa, sillä pienyrityksillä ja aktiivisilla paikallistason järjestöillä on suuria rahoitusvaikeuksia erityisesti nykyisessä talous- ja rahoituskriisitilanteessa; kehottaa lisäksi komissiota, ettei se hankaloittaisi kansallisia yritysoikeus- ja verotussäännöksiä, joita sovelletaan esimerkiksi osuustoimintaan pankkialalla ja vähittäismyymälöissä, jotka toimivat keskinäisiä yhtiöitä koskevien periaatteiden mukaisesti, joita ovat yritysdemokratia, omaisuuden periytyminen sukupolvelta toiselle, jakamattomat varannot, yhteisvastuullisuus sekä työ- ja yritysetiikka.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	2.12.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Mariela Velichkova Baeva, Paolo Bartolozzi, Zsolt László Becsey, Sebastian Valentin Bodu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Manuel António dos Santos, Christian Ehler, Jonathan Evans, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Louis Grech, Othmar Karas, Wolf Klinz, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Sirpa Pietikäinen, John Purvis, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ivo Strejček, Sahra Wagenknecht
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Harald Ettl

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	21.1.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	45 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Andersson, Edit Bauer, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Luigi Cocilovo, Jean Louis Cottigny, Jan Cremers, Harald Ettl, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Ilda Figueiredo, Joel Hasse Ferreira, Roger Helmer, Stephen Hughes, Ona Juknevičienė, Jean Lambert, Raymond Langendries, Bernard Lehideux, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Maria Matsouka, Elisabeth Morin, Juan Andrés Naranjo Escobar, Csaba Őry, Siiri Oviir, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Pier Antonio Panzeri, Rovana Plumb, Bilyana Ilieva Raeva, Elisabeth Schroedter, José Albino Silva Peneda, Kathy Sinnott, Jean Spautz, Ewa Tomaszewska, Anne Van Lancker, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Françoise Castex, Gabriela Creţu, Richard Howitt, Rumiana Jeleva, Magda Kósáné Kovács, Sepp Kusstatscher, Csaba Sógor, Patrizia Toia, Evangelia Tzampazi, Anja Weisgerber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Adrian Manole