MIETINTÖ harkintakaudesta: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa

16.12.2005 - (2005/2146(INI))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
Esittelijä: Andrew Duff ja Johannes Voggenhuber

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

harkintakaudesta: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa

(2005/2146(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Nizzan sopimuksen,

–   ottaa huomioon sopimuksen Euroopan perustuslaista,

–   ottaa huomioon 12. tammikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan perustuslaista tehdystä sopimuksesta[1],

–   ottaa huomioon valtioiden ja hallitusten päämiesten 18. kesäkuuta 2005 antaman julistuksen Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifioinnista, joka annettiin 16.–17. kesäkuuta 2005 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätyttyä,

–   ottaa huomioon sopimuksen Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin,

–   ottaa huomioon alueiden komitean 13. lokakuuta 2005 harkinta-ajasta antaman lausunnon[2] sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 26. lokakuuta 2005 harkinta-ajasta antaman lausunnon[3] Euroopan parlamentin pyynnöstä[4],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A6‑0414/2005),

A. toteaa, että Euroopan unionin 25 jäsenvaltion valtion- ja hallitusten päämiehet allekirjoittivat sopimuksen Euroopan perustuslaista 29. lokakuuta 2004 ja että Eurooppa-neuvosto vahvisti asian 18. kesäkuuta 2005 antamassaan julistuksessa,

B.  toteaa, että perustuslain laati Eurooppa-valmistelukunta, joka verrattuna aiempiin uusien sopimusten laadintamenettelyihin saavutti uuden tason avoimuudessa, moniarvoisuudessa sekä demokraattisessa legitiimiydessä,

C. toteaa, että Euroopan parlamentti kannatti perustuslakia 12. tammikuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa yli kahden kolmasosan enemmistöllä uskoen, että se "tarjoaa Euroopan unionin tulevaa kehitystä varten vakaat ja pysyvät puitteet, joiden avulla unionin laajentuminen on mahdollista tulevaisuudessa, samalla kun se tarjoaa mekanismit tarkistaa sopimusta tarvittaessa"[5],

D. toteaa, että Euroopan perustuslakisopimuksella toteutettavien uudistusten tavoitteena on muun muassa selviytyä 1. toukokuuta 2004 tapahtuneen laajentumisen seurauksista ja että kyseisen laajentumisen samoin kuin tulevien laajentumisten onnistuminen vaarantuu, ellei perustuslakipakettia ratifioida,

E.  toteaa, että kolmetoista jäsenvaltiota[6], jotka edustavat unionin jäsenvaltioiden enemmistöä, on sen jälkeen ratifioinut perustuslain omien perustuslaillisten vaatimustensa mukaisesti, esimerkiksi kansanäänestyksellä Espanjassa ja Luxemburgissa,

F.  toteaa, että Ranska ja Alankomaat eivät ole 29. toukokuuta ja 1. kesäkuuta 2005 järjestämiensä kansanäänestysten jälkeen ratifioineet perustuslakia sillä seurauksella, että ratifiointiprosessi on pysähtynyt useimmissa jäljelle jäävistä kymmenestä jäsenvaltioista,

G. toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan mukaan perustuslaki ei voi tulla voimaan, ennen kuin kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen,

H. panee merkille, että Euroopan perustuslakisopimukseen liitetyssä julistuksessa 30 todetaan, että "jos neljä viidesosaa jäsenvaltioista on ratifioinut Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen kahden vuoden kuluttua sen allekirjoittamisesta, mutta ratifiointi tuottaa yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle vaikeuksia, Eurooppa-neuvosto ottaa asian käsiteltäväkseen",

I.   pitää tarpeellisena sitä, että kunnioitetaan sekä perustuslain ratifioineita että sen ratifioimatta jättäneitä jäsenvaltioita ja niiden kansoja ja että analysoidaan huolellisesti Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten kielteisten tulosten syitä,

J.   katsoo, että ei-äänet vaikuttavat olleen pikemminkin ilmaus tyytymättömyydestä unionin nykytilaan kuin nimenomainen vastalause perustuslaillisille uudistuksille, mutta ei-äänet johtavat – paradoksaalista kyllä – nykytilanteen säilymiseen ja uudistusten estymiseen,

K. toteaa, että Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän arvion 18. kesäkuuta 2005 antamassaan julistuksessa toteamalla, ettei se katso tämän tuloksen kyseenalaistavan kansalaisten myönteistä asennetta Euroopan unionin rakentamiseen ja että kansalaiset ovat toki ilmaisseet huolen ja levottomuuden aiheensa, jotka on otettava huomioon; toteaa, että Eurooppa-neuvosto päätti siten harkintakaudesta, jonka aikana "kussakin maassa käydään laaja keskustelu, johon otetaan mukaan niin kansalaiset, kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet, kansalliset parlamentit kuin poliittiset puolueetkin"; toteaa hallitusten päämiesten sopineen, että he tekevät vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla yleisen arvion kansallisella tasolla käydyistä keskusteluista ja päättävät jatkotoimista[7],

L.  toteaa hallitusten päämiesten ilmoittaneen kyseisessä julistuksessaan, että ratifiointiprosessi voi jatkua, ja he sopivat myös siitä, että perustuslain voimaantulon alkuperäistä määräaikaa (1. marraskuuta 2006) pidennettäisiin,

M. toteaa, että Eurooppa-neuvosto ei kuitenkaan pystynyt määrittämään selvää keskeistä teemaa harkintakaudelle eikä se pystynyt määrittämään toimintatapoja tai puitteita johtopäätösten tekemiseksi tästä keskustelusta, ja siltä on tämän jälkeen näyttänyt puuttuvan sekä poliittista tahtoa että kykyä stimuloida ja ohjata eurooppalaista keskustelua,

N. toteaa, että nykyisen ja tulevan unionin toiminta kärsii siitä, ettei ole saatu aikaan sopimusta laajentuneen unionin poliittisista haasteista ja talousarviomäärärahoista kaudeksi 2007–2013,

O. toteaa, että harkintakausi on alkanut keskustelulla kontekstista eikä niinkään itse tekstistä ja käsitelty on aiheita, kuten Euroopan sosiaalisen mallin tulevaisuus, Euroopan talousnäkymät, laajentumisvauhti, keskipitkän aikavälin talousarvio ja palvelujen sisämarkkinat,

P.  toteaa, että Euroopan komissio on julkistanut panoksensa harkintakauteen, ja sen tarkoituksena on palauttaa kansalaisten luottamus Euroopan unioniin tukemalla jäsenvaltioissa käytävää keskustelua ja edistämällä yhteisön aloitteita, minkä ei kuitenkaan pitäisi estää kaikkia Euroopan poliittisia instituutioita yhdistämästä voimiaan eikä sellaisesta johtajuudesta, joka suhtautuu vakavasti perustuslain strategiseen merkitykseen ja sen menestyksen edellytyksenä olevaan poliittiseen todellisuuteen,

Q. toteaa, että kansalliset parlamentit ovat ilmaisseet tukensa joukolle yhteisiä parlamentaarisia kokouksia, joilla edistetään ja ohjataan Eurooppaa koskevaa vuoropuhelua ja tehdään siitä yhteenveto[8],

1.  vahvistaa olevansa vakuuttunut siitä, että Nizzan sopimus ei ole kestävä perusta Euroopan yhdentymisprosessin jatkamiselle;

2.  vahvistaa sitoutumisensa siihen, että unionille saadaan mahdollisimman nopeasti perustuslakiin pohjautuva ratkaisu, joka vahvistaa parlamentaarista demokratiaa, avoimuutta ja oikeusvaltiota, takaa perusoikeudet, kehittää kansalaisuutta ja tehostaa laajentuneen unionin toimintakapasiteettia sen sisä- ja ulkopuolella; pelkää, että ilman tällaista perustuslaillista ratkaisua unioni ei voi odottaa kansalaistensa lojaaliutta, se ei voi ylläpitää yhdentymiskehitystä eikä siitä voi tulla uskottavaa kumppania maailmanlaajuisissa kysymyksissä; muistuttaa kannattavansa unionin perustuslaista tehtävää sopimusta tekijänä, jonka avulla nämä tavoitteet saavutetaan; kehottaa kesäkuussa 2006 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa myös vahvistamaan juhlallisesti sitoutumisensa Euroopan tulevaisuutta koskevan ratkaisun löytämiseen;

3.  korostaa, että unionia ei voida Bulgarian ja Romanian liittymisen jälkeen enää laajentaa Nizzan sopimuksen pohjalta;

4.  muistuttaa, että poliittiset ongelmat ja institutionaaliset heikkoudet, joita perustuslailla oli tarkoitus käsitellä, ovat edelleen olemassa ja että ne itse asiassa pahenevat niin kauan kuin perustuslakisopimukseen sisältyviä uudistuksia ei saada toteutettua;

5.  toteaa, että monet esille tuoduista huolenaiheista liittyvät pikemminkin yleisiin ja erityisiin kontekstiongelmiin kuin itse tekstiin; katsoo, että jos kyseisissä asioissa edistytään, on helpompi saada ratkaistua itse tekstiin liittyvät ongelmat;

6.  vastustaa ehdotuksia perustaa tiettyjen jäsenvaltioiden ydinryhmiä perustuslakimenettelyn ollessa yhä käynnissä; vastustaa ehdotuksia, joiden mukaan tietyt valtiot voisivat muodostaa koalitioita EU:n järjestelmän ulkopuolella; muistuttaa, että vahvennetulla yhteistyöllä on edistettävä unionin tavoitteiden toteutumista, huolehdittava sen eduista ja vahvistettava yhdentymisprosessia, ja sen on oltava aina kaikille jäsenvaltioille avoin; korostaa lisäksi, että tällaiseen yhteistyöhön mahdollinen ryhtyminen ei saa haitata pyrkimyksiä päästä sopimukseen Euroopan perustuslaista ilman ylimääräisiä viivästyksiä;

7.  varoittaa, että perustuslain selektiiviseen täytäntöönpanoon perustuva strategia voi tuhota yhteisymmärryksen, jonka avulla saavutettiin tasapaino toimielinten sekä jäsenvaltioiden välillä, pahentaen samalla luottamuspulaa;

8.  toteaa, että on olemassa vain rajallinen määrä demokraattisia uudistuksia, jotka voidaan toteuttaa tässä vaiheessa perustamissopimuksen muuttamisen asemesta työjärjestystä tai toimielinten välistä sopimusta muuttamalla – kuten neuvoston lainsäädäntätyön avoimuus, eräänlaisen kansalaisaloitteen käyttöönotto, komitologiamenettelyn parantaminen, "siirtymäväylälausekkeiden" täysimääräinen soveltaminen oikeus- ja sisäasioissa sekä kunkin jäsenvaltion parlamentin harjoittama entistä tarkempi oman hallituksensa seuranta EU-asioiden hoitamisessa;

9.  ehdottaa, että tämänhetkistä harkintakautta käytetään perustuslakihankkeen uudelleenkäynnistämiseen niin, että sen perustana on laaja julkinen keskustelu Euroopan yhdentymisen tulevaisuudesta; katsoo, että tällaisen eurooppalaisen vuoropuhelun – jonka tuloksia ei pitäisi määrittää etukäteen – avulla pitäisi pyrkiä selventämään, syventämään ja demokratisoimaan perustuslakia koskevaa yhteisymmärrystä, vastaamaan kritiikkiin ja löytämään ratkaisuja tapauksissa, joissa odotukset eivät ole täyttyneet;

10. pitää myönteisenä laajan keskustelun aloittamista unionin politiikan suunnasta, mutta painottaa, että keskustelu on käytävä perustuslakiin liittyvän kriisin voittamisen kontekstissa ja että poliittisten määräysten on EU:n tasolla liityttävä suoraan EU:n toimielinten sääntöihin, toimivaltaan ja menettelyihin sekä jäsenvaltioiden EU:lle siirtämään toimivaltaan, ja niissä olisi identifioitava asiat, jotka ovat yhteisiä koko unionille;

11. ehdottaa, että tätä uutta keskustelua, jota olisi pidettävä mahdollisuutena edistää eurooppalaista demokratiaa, käydään ja koordinoidaan koko unionissa ja että sitä jäsennellään yhteisten teemojen ja realististen välivaiheiden avulla noudattaen sovittua arviointikehystä, jonka avulla voidaan tehdä ratkaisevia poliittisia valintoja;

12. vaatii, että julkista keskustelua käydään sekä unionin tasolla että kansallisella tasolla; varoittaa siitä, että kapea-alainen kansallinen keskustelu ei juuri muuta kansallisia stereotypioita ja että ylhäältä päin johdettu keskustelu ilman poliittisia tavoitteita olisi epämääräistä ja tyhjää ja lisäisi näin Euroopan kansalaisten tyytymättömyyttä;

13. ehdottaa, että Euroopan parlamentti kutsuu kansallisia parlamentteja konferensseihin – parlamentaarisiin foorumeihin – jotta voitaisiin saada aikaan keskustelua ja muotoilla tarpeellisia poliittisia johtopäätöksiä vaihe vaiheelta; pyytää myös EU:n muilta toimielimiltä panosta foorumeihin;

14. pitää Euroopan unionin ja etenkin parlamentin kannalta olennaisen tärkeänä, että vältetään toinen takaisku perustuslakiin liittyvässä menettelyssä; sitoutuu siksi ottamaan johtavan roolin unionia koskevassa keskustelussa etenkin julkaisemalla kaikista unionia koskevista suurista kysymyksistä "Eurooppa-asiakirjoja", joita voidaan käyttää yhteisenä eurooppalaisena mallina käsiteltäessä asioita kansallisesti ja joita tulisi yhdessä kansallisten parlamenttien antaman panoksen kanssa käyttää parlamentaaristen foorumeiden neuvottelujen pohjana;

15. myöntää, että poliittisille instituutioille on strategisesti tärkeää edistää tiedotusvälineiden – varsinkin television, lehdistön ja paikallisradioiden – aktiivista roolia ja saada ne osallistumaan tiedottamiseen ja keskustelun vilkastuttamiseen;

16. ehdottaa, että ensimmäinen parlamentaarinen foorumi kutsuttaisiin koolle keväällä 2006 ennen kesäkuussa pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta, jotta saataisiin kuulla Ranskan ja Hollannin parlamenttien kertomukset niiden ehdotuksista prosessin jatkoa ajatellen ja jotta voitaisiin keskustella unionia koskevan keskustelun rakenteesta tämän päätöslauselman pohjalta; toteaa, että foorumin tehtävänä on tehdä kattavia suosituksia Eurooppa-neuvostolle siitä, miten unionin tulisi edetä selvitäkseen kriisistä;

17. ehdottaa, että ensimmäisessä parlamentaarisessa foorumissa määritettäisiin rajallinen määrä tärkeimpiä kysymyksiä, jotka koskevat Euroopan tulevaisuutta ja unionin hallintaa ja joita käsiteltäisiin tämän jälkeen pidettävissä foorumeissa sekä laajemmassa julkisessa keskustelussa:

(i)  Mikä on unionin yhdentymisen tavoite?

(ii) Millainen rooli unionilla tulisi olla maailmassa?

(ii) Millainen on Euroopan sosiaalisen ja taloudellisen mallin tulevaisuus globalisoituminen huomioon ottaen?

(iv) Miten määritellään Euroopan unionin rajat?

(v) Miten lisätään vapautta, turvallisuutta ja oikeutta?

18. uskoo, että kattava keskustelu näistä peruskysymyksistä avaa uusia näkymiä Euroopan yhdentymiselle ja valmistaa maaperää yhteisen politiikan uudistamiselle aloilla, joilla on vielä erimielisyyttä;

19. uskoo lisäksi, että perustuslakikriisi voitetaan unionia koskevan keskustelun avulla vain, jos siihen osallistuvat paitsi kaikki EU:n toimielimet, myös kansalliset sekä aluetason parlamentit, paikallishallinto, poliittiset puolueet, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta, akateeminen yhteisö ja tiedotusvälineet; pitää tässä yhteydessä erityisen tärkeänä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä alueiden komitean panosta;

20. pyytää jäsenvaltioita järjestämään suuren määrän Euroopan tulevaisuutta käsitteleviä julkisia kokouksia ja tiedotusvälineissä käytäviä keskusteluita – "kansalaisten foorumeita" – kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla niin, että keskustelut noudattavat yhdessä sovittua rakennetta ja että komissio antaa niissä apuaan; kehottaa työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioita osallistumaan näihin keskusteluihin;

21. odottaa poliittisten puolueiden antavan enemmän näkyvyyttä eurooppalaiselle ulottuvuudelle sekä sisäisissä keskusteluissaan että vaalikampanjoissaan;

22. pitäisi myönteisenä tekijänä kansalaisten esittämiä vetoomuksia, jotka auttaisivat keskustelun puitteiden määrittämisessä;

23. kehottaa komissiota ja neuvostoa asettamaan kulttuuri- ja koulutuspolitiikan huomattavasti entistä tärkeämmälle sijalle, jotta voitaisiin saavuttaa perustuslain mukainen "yhtenäisyys moninaisuudessa";

24. toteaa, että unionia koskeva vuoropuhelu on mahdotonta ilman riittävää rahoitusta, ja toistaa talousarvioon liittyvän ehdotuksena Prince-ohjelman määrärahojen lisäämisestä; kehottaa tässä yhteydessä sopimaan pian unionin rahoitusnäkymistä vuosille 2007–2013;

25. ehdottaa, että harkintakauden päätelmät laaditaan viimeistään vuoden 2007 jälkipuoliskolla ja että tuolloin tehdään selvä päätös siitä, miten perustuslain kanssa edetään;

26. toteaa, että unionilla on käytettävissään teoriassa useita vaihtoehtoja, joihin kuuluvat perustuslakihankkeen hylkääminen kokonaan, yritys jatkaa tämänhetkisen tekstin ratifiointia sitä muuttamatta, yritys selventää nykyistä tekstiä tai tehdä siihen lisäyksiä, nykyisen tekstin rakenteen muuttaminen tai itse tekstin muuttaminen sen parantamiseksi tai tekstin kirjoittaminen kokonaan uudelleen;

27. katsoo, että harkintakauden myönteisenä tuloksena olisi se, että päätetään pitäytyä nykyisessä tekstissä, vaikka tämä on mahdollista vain, jos toteutetaan huomattavia toimia julkisen mielipiteen vakuuttamiseksi asiasta;

28. kehottaa Eurooppa-neuvoston jäseniä ottamaan sekä yksilöllisen että kollektiivisen vastuun Euroopan perustuslain voimaansaattamisesta; vaatii jäseniä koordinoimaan entistä tiiviimmin sekä kansallisten kampanjoiden sisältöä että niiden aikataulua ja todistamaan kansalaisille poliittisen tahtonsa ja keskinäisen solidaarisuutensa;

29. panee merkille Euroopan komission demokratian, dialogin ja debatin käsittävän "D‑suunnitelman" (KOM(2005)0494), mutta kehottaa komissiota paitsi esittämään tiedotusstrategiansa myös osoittamaan ratkaisevaa poliittista sitoutumista, jotta unioni selviäisi tämänhetkisistä perustuslakiin liittyvistä vaikeuksistaan;

30. korostaa, että Romanian ja Bulgarian on voitava osallistua kaikkiin edellä mainittuihin toimiin;

31. kehottaa kaikkia kansalaisyhteiskunnan yhdistyksiä ja järjestöjä asettamaan perustuslain voimaantulon yhdeksi ensisijaisista keskustelunaiheistaan;

32. vaatii joka tapauksessa toteuttamaan kaikki toimet sen takaamiseksi, että perustuslaki tulee voimaan vuoden 2009 aikana;

33. kehottaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa seuraamaan harkintakaudella tapahtuvaa kehitystä erityisesti asioissa, jotka koskevat parlamentaaristen foorumien valmistelua, työasiakirjojen ("Eurooppa-asiakirjojen") laadintaa, toimielinten ja kansalaisten keskusteluista tehtäviä yhteenvetoja, päätelmiä ja niistä mahdollisesti seuraavia toimenpide-ehdotuksia;

34. pyytää perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa toimimaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien muiden valiokuntien kanssa, jotka ovat kiinnostuneita parlamentaaristen foorumien valmistelusta ja niille tarkoitettujen työasiakirjojen laadinnasta;

35. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvoston jäsenille, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden kansallisille ja alueellisille parlamenteille, alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, Eurooppa-valmistelukunnan aikaisemmille jäsenille sekä liittyvien valtioiden ja ehdokasvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

• [1]  EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 88.
• [2]  CdR 250/2005 lopullinen, ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
• [3]  SC/025 – CESE 1249/2005, ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
• [4]  P6_PV(2005)09-06, ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
• [5]  Euroopan parlamentin 12.1.2005 antama päätöslauselma, kts. edellä.
• [6]  Itävalta, Kypros, Saksa, Kreikka, Unkari, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Slovakia, Slovenia ja Espanja.
• [7]  SN 117/05, 18. kesäkuuta 2005.
• [8]  XXXIV COSAC-kokous, 10.–11. lokakuuta 2005.

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

Talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajan Pervenche Berèsin 12. lokakuuta 2005 päivätty kirje Euroopan perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajalle Jo Leinenille

D(2005)48745

Jo Leinen

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtaja

RE:  Harkintakausi: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa (INI/2005/2146)

Arvoisa puheenjohtaja

Valiokuntanne käsittelee parhaillaan valiokunta-aloitteista mietintöä "Harkintakaudesta: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa" (INI/2005/2146), jonka yhteisesittelijöinä toimivat Andrew Duff ja Johannes Voggenhuber. Tässä yhteydessä olette ollut yhteydessä useisiin valiokuntiin, myös meidän valiokuntaamme, sen halukkuudesta osallistua tämän mietinnön laatimiseen lausunnon muodossa mahdollisimman pian.

Keskusteltuani asiasta valiokuntamme koordinaattorien kanssa haluan ilmoittaa, että valiokunta on päättänyt olla laatimatta asiasta lausuntoa tässä vaiheessa. Olemme tietoisia, että mietintönne käsittelyn aikataulu on erittäin tiukka ja siitä, että kyseessä on vain ensimmäinen vaihe, jossa pohditaan pikemminkin menetelmiä kuin niiden ehdotusten sisältöä, jotka asian johdosta olisi tehtävä tai joita voidaan tehdä. Valiokunta varaa näin ollen mahdollisuuden osallistua mahdolliseen tulevaan mietintöönne laatimalla siihen toimialaamme koskevan lausunnon, ennen kaikkea Lamfalussyn prosessiin ja komitologiaan liittyvissä kysymyksissä.

Tätä kantaa voidaan tarkastella uudelleen, jos keskustelu valiokunnassanne johtaa tulevien ehdotusten yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

Kunnioittavasti,

Pervenche Berès

LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN KIRJE

Liikenne- ja matkailuvaliokunnan puheenjohtajan Paolo Costan 17. lokakuuta 2005 päivätty kirje Euroopan perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajalle Jo Leinenille

                                                                                                                                              Käännös

Arvoisa kollega

Oli ilahduttavaa kuulla, että valiokuntanne aikoo laatia mietinnön harkinta-ajasta, joka otettiin käyttöön sen jälkeen, kun ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaista hylättiin Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä. Liikenne- ja matkailuvaliokunnan puolesta haluaisin välittää Teille valiokunnan näkemyksen Duffin ja Voggenhuberin mietintöä varten.

Pidämme myönteisenä, että parlamentti ottaa ohjat käsiinsä keskustelussa. Koska jäsenvaltioiden mielipiteet asiasta jakautuvat ja koska komissio epäröi aloitteen tekemistä, Euroopan kansalaisia edustavan parlamentin olisi käynnistettävä uudelleen keskustelu. Pidämme tästä syystä myönteisinä esittelijöidenne alustavia, vaikkakin kunnianhimoisia, ajatuksia, sillä niissä korostetaan keskustelun selkeää rakennetta ja aikataulua.

Valiokuntamme näkökohdista on tärkeää, että käytännön politiikkaa voidaan harjoittaa ja edistää siellä, missä se on mahdollista. Kahden jäsenvaltion kansalaiset ovat ilmaisseet vastustavansa sopimusta Euroopan perustuslaista, mutta eivät eurooppalaista yhteistyötä ja integraatiota sinällään välineinä yhteisten ongelmien ratkaisemisessa.

Euroopan unionin toimielinten on nyt toimittava kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi Euroopan yhdentymishankkeeseen. Viestintää on parannettava, etenkin heikkojen kansallisten johtajien, jotka syyttävät Brysseliä omista virheistään, väärien väitteiden torjumiseksi.

Vieläkin tarpeellisempia ovat toimet sellaisilla aloilla, joilla on todellista merkitystä Euroopan kansalaisille. Euroopan unionin toimielinten olisi nyt toimittava siten, että strategiset päämäärät voidaan saavuttaa huolimatta siitä, että niiden on toistaiseksi turvauduttava vanhentuneisiin välineisiin, kuten Nizzan sopimukseen.

Lisäksi meidän olisi tunnustettava, että avoimuutta on lisättävä ja päätöksentekoprosessia yksinkertaistettava kaikissa siihen osallistuvissa toimielimissä. Samalla olisi edistettävä suoraa tilintekovelvollisuuttamme kansalaisille ilman, että hallitukset toimivat välikäsinä. Koska valiokuntamme toimii pääasiassa yhteispäätösmenettelyn parissa, katsomme, että tämä ehdotukseen sisältyvä osatekijä olisi säilytettävä myös mahdollisissa tulevissa ehdotuksissa sopimukseksi Euroopan perustuslaista.

                                                     (Lopputervehdys ja allekirjoitus)

ulkoasiainvaliokunnaN lAUSUNTO (25.11.2005)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

harkinta-ajasta: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys
(2005/2146(INI))

valmistelija: Elmar Brok

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseensä:

Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointiprosessi

1.  vastustaa uuden perussopimuksen määräysten hyväksymistä kokonaisuudessaan tai osittain ennen perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointia ottaen huomioon, että sopimuksen tavoitteet ovat perustuslainomaisia ja että tämä voitaisiin käsittää yritykseksi sivuuttaa kansalaisten toiveet niissä maissa, jotka eivät vielä ole ratifioineet perustuslaista tehtyä sopimusta;

2.  katsoo, ettei myöskään ole mahdollista yrittää neuvotella perustuslakisopimuksesta uudelleen, sillä nykyinen sopimus on kaikkein tasapuolisin ratkaisu, joka pystyttiin saavuttamaan sekä Eurooppa-valmistelukunnan että sitä seuranneen hallitustenvälisen konferenssin neuvotteluissa, ja yli puolet jäsenvaltioista on jo ratifioinut sopimuksen;

3.  pahoittelee ratifiointiprosessin epäonnistumista kahdessa jäsenvaltiossa; on kuitenkin samaa mieltä siitä, että ratifiointiprosessia on jatkettava kunkin jäsenvaltion päättämän aikataulun mukaisesti ja että perustuslaista tehtyä sopimusta voidaan soveltaa kokonaisuudessaan vain jos ja kun ratifiointi saadaan päätökseen uuden perussopimuksen määräysten mukaisesti; suosittaa, että otetaan käyttöön harkinta-aika, sillä ongelmiin, jotka oletettavasti johtivat ratifioinnin epäonnistumiseen kahdessa jäsenvaltiossa, on vastattava viipymättä ja tällä hetkellä kansalaisten odotusten ja Euroopan yhdentymisprosessin välillä oleva kuilu on poistettava, jotta Euroopan perustuslakiprosessissa päästään eteenpäin;

4.  ehdottaa, että Euroopan parlamentti käynnistää viipymättä ja samanaikaisesti harkintaprosessin kanssa European Citizens First -aloitteen, jonka tarkoituksena on käsitellä tehokkaammin unionin kansalaisten nykyisiä EU:ta koskevia huolenaiheita ja toiveita, ja myös koordinoi sitä; katsoo, että tällainen aloite antaisi toimielimille tilaisuuden edistää myönteistä näkökantaa Euroopan tasolla unionissa käytävässä keskustelussa vallinneiden kansallismielisten näkökantojen välttämiseksi; korostaa, että tällainen laaja-alainen aloite voidaan käynnistää ja on käynnistettävä ainoastaan poliittista yhteisymmärrystä vaativien nykyisten perussopimusten pohjalta;

5.  suosittelee, että aloite käsittäisi muun muassa seuraavat toimet:

     a)  Euroopan parlamentissa unionin eri politiikkojen suuntaviivoista aina vuoden alussa järjestettävä yleinen keskustelutilaisuus, johon osallistuvat kaikki hallitusten päämiehet tai heidän edustajansa sekä Euroopan komission jäsenet,

     b)  kansallisissa parlamenteissa järjestettävät kattavat keskustelutilaisuudet sellaisista unionin aloitteista, jotka erityisesti koskevat unionin kansalaisia, kuten kansalaisten turvallisuus, johon liittyy terrorismin torjunta, sekä laajentuminen, siirtolaisuus, sosiaalinen malli jne.; tilaisuudet olisi hyvä keskittää erityiselle Eurooppa-keskusteluille varatulle päivälle, joka järjestetään mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti kussakin kansallisessa parlamentissa,

     c)  unionin toimijoiden kuten Euroopan parlamentin jäsenten ja komission jäsenten sekä unionin toimielinten korkeiden virkamiesten merkittävämpi osallistuminen kansallisiin/alueellisiin keskusteluihin, jotta voidaan paremmin selvittää Euroopan unionin tehtäviä ja toimintaa sekä saada palautetta siitä, mihin tulisi vielä pyrkiä,

     d)  unionin ja jäsenvaltioiden kansalaisille tarkoitettujen keskustelufoorumien luominen jokapäiväistä elämää unionissa koskevista näkökohdista keskustelua varten,

     e)  merkittävää lainsäädäntöä edeltävän arvioinnin luominen; arvioinnissa selvitettäisiin lainsäädännön tai päätösten odotettuja vaikutuksia kansalaisten jokapäiväiseen elämään sekä sitä, miten kyseisessä lainsäädännössä otetaan huomioon kansalaisten huolenaiheet ja toiveet,

     f)   eurooppalaisen kansalais- ja demokratiafoorumin sekä sen kehittämisessä tarvittavan lainsäädäntöpaketin luominen Euroopan unionin perusoikeuskirjan perusteella,

     g)  eurooppalaisen päätöksentekoprosessin demokratian ja avoimuuden välitön tehostaminen siten, että edistetään perustuslain aloitetta unionia käsittelevien kansanäänestysten järjestämisestä, institutionalisoidaan vetoomusoikeus, tehdään ministerineuvoston neuvotteluista ja äänestyksistä julkisia sekä toteutetaan kansallisten parlamenttien toissijaisuusperiaatteeseen liittyviä etuja ajava varoitusjärjestelmä;

6.  muistuttaa, että on välttämätöntä tuoda Euroopan yhdentymisprosessia lähemmäs nuoria, ja ehdottaa sen vuoksi, että kaikkiin EU:n oppilaitoksiin luodaan pakolliseksi oppiaineeksi Euroopan historia ja EU:n toimielinten toiminta;

Nykyisten sopimusten hyödyntäminen toistaiseksi mahdollisimman hyvin

7.  katsoo, että Brysselissä 16.–17. kesäkuuta 2005 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätetty perustuslakisopimusta koskeva harkinta-aika tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella uudelleen kunkin toimielimen tehtävää sekä koko unionin ulkoisen toiminnan että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla; katsoo, että merkittäviä johdonmukaisuuteen, näkyvyyteen, avoimuuteen ja tehokkuuteen liittyviä parannuksia voidaan tehdä viipymättä nykyisten perussopimusten pohjalta joillakin aloilla, joilla on todellista eurooppalaista lisäarvoa;

8.  muistuttaa tässä yhteydessä, että edellisen Eurobarometri-tutkimuksen mukaan kaikissa jäsenvaltioissa kannatetaan yleisesti (lähes 69 prosenttia) unionin keskeisempää asemaa ulkosuhteissa ja ettei uuden perustuslain kyseisestä alasta annettuja määräyksiä ole asetettu kyseenalaisiksi ratifiointiprosessin aikana; korostaa tästä johtuen, että YUTP:lla voisi myös olla merkittävä asema unioniin liittyvien tavoitteiden vahvistamiseksi yleisessä mielipiteessä ja perustuslakisopimuksen olennaisten osien etujen osoittamisessa;

9.  tässä mielessä pahoittelee joidenkin jäsenvaltioiden asennetta, jotka huolimatta siitä, että Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt perustuslain, ovat käyttäneet veto-oikeuttaan tärkeissä ulkosuhteisiin liittyvissä asioissa kansallisista syistä; kehottaa siksi kaikkia jäsenvaltioita toimimaan rakentavasti perustuslain hengessä;

10. tähdentää, että neuvoston korkean edustajan/pääsihteerin nimittäminen on lisännyt EU:n näkyvyyttä maailmanlaajuisesti, mutta katsoo, että EU:n ulkoisen toiminnan tehokkuutta ei ole vastaavasti lisätty;

11. ehdottaa näin ollen, että harkinta-aikana etusijalle asetettaisiin muutamia aloja, jotka kytkeytyvät tiiviimmin Euroopan kansalaisten toiveisiin ja huolenaiheisiin sekä heidän odotuksiinsa unionin roolista kansainvälisissä kysymyksissä, joita ovat muun muassa Euroopan naapuruuspolitiikka, ihmisten turvallisuus ja terrorismin torjunta, siirtolaisvirtojen hallinta, mukaan luettuna laittoman maahanmuuton torjunta, sekä unionin toimet köyhyyden vähentämiseksi sekä taloudellisen ja kestävän kehityksen edistämiseksi globaalistuneessa maailmassa;

12. kehottaa komissiota tässä yhteydessä esittämään pikaisesti näitä painopistealoja koskevia ehdotuksia ja hyödyntämään kokonaisvaltaisesti tehokkaammin nykyisten perussopimusten ensimmäiseen pilariin kuuluvia politiikan, kaupan, talouden ja rahoituksen välineitä ja siten toteuttamaan yhteisön toimivaltuuksien mukaisesti merkittävää "pehmeää vallankäyttöä", joka on unionin tavoitteiden mukaista kansainvälisissä kysymyksissä;

13. kehottaa komissiota tässä yhteydessä suunnittelemaan paljon yhtenäisemmän ja aktiivisemman toimintamallin yhteisön ulkoisten toimien alalla sekä hyödyntämään tehokkaammin nykyisten perussopimusten toisen pilarin mukaista tärkeää asemaansa esimerkiksi käyttämällä määrätietoisemmin aloiteoikeuttaan YUTP:n alalla sekä kiinnittämään huomiota erityiskysymyksiin, joihin puuttumista yleinen mielipide Euroopassa selvästi toivoo;

14. korostaa, että sekä ensimmäiseen että toiseen pilariin kuuluvissa toimissa voitaisiin saavuttaa lisää mahdollisuuksia käymällä poliittista vuoropuhelua kolmansien maiden ja alueiden kanssa, toimimalla aktiivisemmin kansainvälisten järjestöjen kanssa sekä hyödyntämällä joustavammin ja dynaamisemmin komission edustustoverkkoa, joka muodostaa epäilemättä maailman tehokkaimman ja asiantuntevimman ulkoasiainhallinnon;

15. muistuttaa tässä yhteydessä, että vaikka parlamentaarinen diplomatia ei olekaan vakiintuneen hallitustenvälisen diplomatian vaihtoehto, sillä voi olla huomattavasti tärkeämpi täydentävä tehtävä unionin ja kolmansien maiden sekä alueiden välisissä suhteissa; korostaa siten valmiuttaan käyttää yli 30 pysyvän valtuuskunnan verkostoaan, lukuisia tilapäisiä valtuuskuntiaan ja parlamenttien välisiä kokouksia niin unionin ulkoisten toimien kuin sen YUTP:n lujittamiseen;

16. katsoo, että unionin toimielinten ja ulkoasioista vastaavien yksiköiden yhteistoiminnan johdonmukaisuutta voidaan lisätä monilla uusilla käytännön järjestelyillä nykyistä päätöksentekoprosessia muuttamatta:

a)   jakamalla varauksetta muun muassa unionin ja sen toimielinten sekä jäsenvaltioiden yksiköiden, valtuuskuntien, erityisedustajien ja suurlähetystöjen keräämää tietoa sekä niiden laatimia kertomuksia ja analyyseja;

b)   pitämällä säännöllisesti ulkosuhteista vastaavan komission jäsenten ryhmän, neuvoston korkean edustajan/pääsihteerin ja Euroopan parlamentin ulkoasioista vastaavien valiokuntien valtuuskuntien yhteisiä kokouksia strategisten painopistealojen ymmärrettävyyden ja koordinoinnin parantamiseksi;

c)   pitämällä säännöllisesti neuvoston työryhmien ja Coreperin sekä komission ja Euroopan parlamentin esittelijöiden yhteisiä kokouksia, jotta kyseiset ryhmät pystyisivät perehtymään paremmin toistensa ajankohtaisiin näkemyksiin;

d)   parantamalla unionin kolmen toimielimen ulkoisen toiminnan pääosastojen välistä yhteistyötä edistämällä säännöllisiä työkokouksia sekä korkean tason (pääjohtajat ja johtajat) ja keskiportaan (yksiköiden päälliköt ja virkamiehet) edustajien vaihtoa, mukaan lukien ulkoasioista vastaavien Euroopan unionin virkamiesten kierto- ja vaihtojärjestelmä;

e)   tehostamalla 127 lähetystön ja edustuston yhteistoimintaa muiden EU-toimielinten ja edustustojen sekä jäsenvaltioiden ulkoministeriöiden ja suurlähetystöjen, eurooppalaisen liike-elämän ja unionin kansalaisten kanssa järjestämällä säännöllistä kanssakäymistä ja tapaamisia, antamalla käytännön apua sekä järjestämällä jäsenvaltioiden diplomaattikunnan ja asianomaisten toimielinten virkamiesten välisiä vastavuoroisia vaihtoja;

17. kehottaa jatkamaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) kehittämistä käytännönläheisesti Eurooppa-neuvoston ja ministerineuvoston tekemien päätösten pohjalta, kuten on tehty vuonna 1998 annetusta Saint-Malon julistuksesta lähtien; on samaa mieltä siitä, että kyseiset päätökset kuuluvat jo nykyisten perussopimusten soveltamisalaan (erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 artiklan 2 kohta ja 26 artikla, joiden mukaan puheenjohtajavaltio ja korkea edustaja vastaavat neuvoston 13 artiklan 3 kohdan nojalla tekemien päätösten täytäntöönpanosta) ja että ne voidaan näin ollen panna täytäntöön ennen perustuslaista tehdyn sopimuksen voimaantuloa – ja tarvittaessa myös ilman sitä – sillä edellytyksellä, että varmistetaan tarvittava avoimuus ja vastuullisuus;

18. ehdottaa Euroopan unionin satelliittikeskuksen (EUSC) merkittävää vahvistamista sekä henkilöstön että budjetin kannalta, jotta voidaan paremmin saavuttaa keskuksen päätavoitteena olevan yleisen turvallisuuden valvonnan tavoitteet ja tukea Petersberg-tyyppisiä operaatioita, sopimuksia, asesulkua ja merten valvontaa sekä ympäristövalvontaa (mukaan lukien sekä luonnonkatastrofit että ihmisen aikaansaamat katastrofit);

19. on vakuuttunut erityisesti siitä, että kaikkien Euroopan puolustusviraston toteuttamien toimien demokraattinen vastuu ja avoimuus on varmistettava kiireellisesti riippumatta uuden perussopimuksen voimaantulosta; on lisäksi vakuuttunut siitä, että Euroopan siviilirauhanturvajoukot voidaan nyt perustaa Euroopan parlamentin useiden aiempien päätöslauselmien mukaisesti;

20. kehottaa sekä neuvostoa että jäsenvaltioita tehostamaan ETPP:n tosiasiallista parlamentaarista valvontaa kansallisella tasolla lisäämällä kansallisten parlamenttien toimivaltaa ETPP:n operaatioiden hyväksymismenettelyssä ja unionin tasolla antamalla Euroopan parlamentille merkittävämmän asema koko YUTP:n talousarvion valvonnassa tarkistamalla vuoden 1999 toimielinten välistä sopimusta;

21. pyytää uudelleen neuvostoa paitsi pitämään parlamentin ajan tasalla myös kuulemaan sitä YUTP:aa/ETPP:aa koskevista tärkeimmistä näkökohdista ja valinnoista ja ottamaan sen mukaan niihin;

Ulkoisen toiminnan yksikön perustamisen valmistelu

22. korostaa, että uuden EU:n ulkoministerin viran ja ulkoisen toiminnan yksikön perustamisen (esimerkiksi toimielinten välisellä sopimuksella) on oltava johdonmukaista ratifiointiprosessin etenemisen kanssa ja sitä on valvottava parlamentaarisesti;

23. kehottaa noudattamaan perustuslaista tehdyn sopimuksen määräyksiä edistämällä määrätietoisesti uuden yksikön valmistelutoimia, vaikka se perustetaankin varsinaisesti vasta perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifioinnin jälkeen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Harkinta-aika: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys
Menettelynumero	2005/2146(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	AFCO
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AFET 7.7.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Elmar Brok 29.8.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	4.10.2005		22.11.2005
Hyväksytty (pvä)	23.11.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:	54 6 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Vittorio Agnoletto, Angelika Beer, André Brie, Elmar Brok, Simon Coveney, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Camiel Eurlings, Alfred Gomolka, Klaus Hänsch, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Toomas Hendrik Ilves, Jelko Kacin, Georgios Karatzaferis, Ioannis Kasoulides, Helmut Kuhne, Joost Lagendijk, Vytautas Landsbergis, Cecilia Malmström, Pierre Moscovici, Pasqualina Napoletano, Baroness Nicholson of Winterbourne, Vural Öger, Cem Özdemir, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, João de Deus Pinheiro, Paweł Bartłomiej Piskorski, Poul Nyrup Rasmussen, Michel Rocard, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Emil Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Gitte Seeberg, Hannes Swoboda, István Szent-Iványi, Konrad Szymański, Antonio Tajani, Paavo Väyrynen, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Ari Vatanen, Josef Zieleniec
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Kinga Gál, Marie Anne Isler Béguin, Tunne Kelam, Jaromír Kohlíček, Alexander Lambsdorff, Janusz Onyszkiewicz, Doris Pack, Aloyzas Sakalas, Pierre Schapira, Inger Segelström, Csaba Sándor Tabajdi, María Elena Valenciano Martínez-Orozco, Marcello Vernola
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Thomas Wise
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnaN LAUSUNTO (23.11.2005)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

harkintakaudesta: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa
(2005/2146(INI))

Valmistelija: Hannes Swoboda

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  ehdottaa, että sopivimmat perusteet Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen harkintakaudella käsiteltävien, tällä hetkellä etusijalla olevien asioiden järkevää arviointia varten olisivat EU:n talouden kilpailukyvyn tehokkaampi edistäminen ja unionin varustaminen välineillä, joilla voidaan hallita globalisaation tuomia haasteita;

2.  on sitä mieltä, että perustuslaista tehdyssä sopimuksessa määriteltyjen politiikkojen sisällöstä käytävässä EU:hun keskittyvässä kansallisessa vuoropuhelussaan pitäisi institutionaalisten kysymysten käsittelyn lisäksi pyrkiä osoittamaan yhteisön ja erityisesti perustuslain lisäarvo unionin kansalaisille; ehdottaa lisäksi, että tulevat neuvoston puheenjohtajavaltiot voisivat nimittää korkea-arvoisia henkilöitä, joilla on kokemusta Euroopan unionista, edistämään Euroopan perustuslain tarkoituksesta käytävää perusteellista keskustelua;

3.  Pitää toivottavana, että harkinta-aikaa käytetään keskusteluun yleisön kanssa:

      –    EU:n laajuisten strategioiden ja teollisuuspolitiikkojen tarpeellisesta panoksesta, jolla edistetään kestävällä tavalla työpaikkojen luomista;

      –    syistä, miksi hyvin jäsennetty EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka voi antaa uutta vauhtia Euroopan teollisuudelle etenkin pk-teollisuuden kohdalla;

      –    siitä, että energiapolitiikalla on perustuslakisopimuksen mukaan oma oikeusperusta, ja se on unionin ja jäsenvaltioiden jaetun toimivallan alainen;

4.  katsoo, että yleistä tietoisuutta EU:sta kohennettaisiin sillä, että Euroopan unionin lippu olisi esillä kaikissa valtion keskus- ja aluehallinnon rakennuksissa koko EU:n alueella;

5.  suosittaa yhteisön rahoituksen myöntämistä intensiivisiin lehdistölle suunnattuihin eurooppalaisiin seminaareihin EU-asioista, sillä se edistää julkista keskustelua EU:n toimintalinjoista;

6.  katsoo, että perustuslaki parantaa tilankäyttöä, energiaa ja tutkimuspolitiikkaa koskevaa päätöksentekoprosessia takaamalla unionille merkittävän tehtävän turvallisen ja kestävän ympäristön rakentamisessa;

7.  katsoo, että Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tiiviimpi yhteistyö edistäisi kyseistä keskustelua; katsoo, että olisi löydettävä keinot Lissabonin strategian sisällyttämiseksi kansallisten parlamenttien esityslistalle kansallisen keskustelun vauhdittamiseksi Euroopan taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä;

8.  katsoo, että kansalaisten osallistumisen edistäminen demokraattisessa prosessissa edellyttää yhteisten kokousten järjestämistä mahdollisimman usein Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asianmukaisten valiokuntien sekä Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien ja kansallisten poliittisten puolueiden välillä; suosittaa, että kansallisten parlamenttien asiantuntijoita perehdytetään käyttämään erilaisia EU:n työvälineitä;

9.  on sitä mieltä, että harkintakaudella ei pitäisi tyytyä pelkästään selittämään kansalaisille perustuslain suomia mahdollisuuksia, vaan olisi myös pyrittävä selittämään unionin tehokkuuden olevan riippuvainen unionin ja jäsenvaltioiden kiinteästä ja tehokkaasta yhteistyöstä päätöksenteossa ja täytäntöönpanossa;

10. tukee ajatusta, että uusi eurooppalainen palkinto nuorille (European Excellence Award for Young People) sekä olemassa olevat palkinnot edistävät huomattavasti tutkimusta, innovaatiota, energiaa ja teollisuuspolitiikkaa, joissa EU on tai haluaa olla kehityksen etulinjassa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Harkintakausi: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa
Menettelynumero	2005/2146(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	AFCO
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 7.7.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Hannes Swoboda 13.9.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	5.10.2005		11.10.2005	23.11.2005
Hyväksytty (pvä)	23.11.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:	44 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Ivo Belet, Jan Březina, Philippe Busquin, Jerzy Buzek, Joan Calabuig Rull, Pilar del Castillo Vera, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Den Dover, Lena Ek, Nicole Fontaine, Adam Gierek, Norbert Glante, Umberto Guidoni, András Gyürk, Fiona Hall, David Hammerstein Mintz, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Anne Laperrouze, Vincenzo Lavarra, Pia Elda Locatelli, Nils Lundgren, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Umberto Pirilli, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Alejo Vidal-Quadras Roca, Dominique Vlasto
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Christian Ehler, Satu Hassi, Erna Hennicot-Schoepges, Vittorio Prodi, Hannes Swoboda
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (24.11.2005)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

harkintakaudesta: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa
(2005/2146(INI))

Valmistelija: Vladimír Železný

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseensä, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että harkintakausi tarjoaa tilaisuuden käydä aitoa keskustelua toissijaisuusperiaatteesta sekä vahvistetusta kumppanuudesta alueellisen kehittämisen alalla ja arvioida, missä määrin tämä periaate otetaan huomioon kaikkien jäsenvaltioiden ja etenkin köyhimpien alueiden täysimääräisen, tasapainoisen ja kestävän kehityksen kannalta välttämättömien koheesiopolitiikan tavoitteiden täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa vuosina 2007–2013;

2.  suosittelee, että komissio kuulee laaja-alaisesti jäsenvaltioita, kansallisia parlamentteja, muita jäsenvaltioiden parlamentteja, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, alueiden komiteaa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa, liike-elämän järjestöjä ja ammattiyhdistyksiä ennen kuin se laatii uusia ehdotuksia koheesiopolitiikkaa koskeviksi asetuksiksi, jotta vältetään tarpeeton säätely ja suojellaan erittäin tarpeellista joustavuutta vastattaessa koheesiopolitiikan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin;

3.  suosittelee, että siihen asti kun sopimus Euroopan perustuslaista on ratifioitu kaikissa jäsenvaltioissa, Euroopan parlamentti tukee edelleen mahdollisimman voimakkaasti muutoksia, joita se aiheuttaisi koheesiopolitiikassa, mutta ottaen huomioon niiden itsensä tuomat edut sen sijaan, että se viittaisi niiden sisällyttämiseen perustamissopimukseen;

4.  ehdottaa, että kehitetään kansallisten parlamenttien ja jäsenvaltioiden muiden parlamenttien ja niiden asian kannalta merkityksellisten valiokuntien säännöllisiä kuulemisia, asiantuntijoiden yhteiset kuulemistilaisuudet mukaan luettuina, jokaista jäsenvaltiota edustavien Euroopan parlamentin jäsenten sekä vastaavien kansallisten ja alueellisten parlamenttien jäsenten välisiä yhteisiä kokouksia kaikkien alueiden EU:ta koskevista asioista lainsäädäntöprosessin laadun parantamiseksi koheesiopolitiikan alalla alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla, jolloin varmistetaan se, että kaikkien alueiden – myös syrjäisimpien alueiden, saarten ja harvaan asuttujen, vuoristoisten ja vähemmän kehittyneiden alueiden – tarpeet otetaan huomioon asianmukaisella tavalla;

5.  kiinnittää huomion koheesiopolitiikan erityisluonteeseen, sillä se on EU:n toimintamallin tunnusmerkki ja se erottaa EU:n tavallisesta vapaakauppa-alueesta; katsoo, että EU:n ja sen kansalaisten väliselle yhteistoiminnalle on tärkeää lisätä kyseisen yhteenkuuluvuutta koskevan politiikan näkyvyyttä kentällä, kaikilla alueilla ja erityisesti kaikkein epäsuotuisimmilla alueilla;

6.  pitää myönteisenä komissaari Wallströmin esittämää demokratian, dialogin ja debatin käsittävää "D-suunnitelmaa", jonka avulla voitaisiin käynnistää jatkuva EU:n politiikkaa koskeva keskustelu sekä alueellisesti että paikallisesti; korostaa lisäksi tarvetta ottaa Euroopan nuoriso mukaan laajempaan keskusteluun ja tarvetta stimuloida sen sitoutumista "eurooppalaiseen ajatukseen";

7.  korostaa tältä osin, että tarvitaan ehdottomasti riittävää rahoitusta koheesiopolitiikalle, ja toteaa jälleen kerran, että 0,41 prosenttia yhteisön bruttokansantulosta on vähimmäistaso, jonka alittaminen johtaisi siihen, että politiikalla ei välttämättä pystyttäisi saavuttamaan sille asetettuja tavoitteita;

8.  pyytää, että komissio esittää tarkan ja perustellun arvion niistä aluepolitiikan talousarviota koskevista todennäköisistä vaikutuksista, jotka aiheutuvat EU:n varmasta tai mahdollisesta laajentumisesta uusiin jäsenvaltioihin;

9.  suosittelee, että käytettäisiin erityisiä välineitä, kuten Internetiä, tv-ohjelmia, ilmoituksia ja kouluissa järjestettäviä tiedotusseminaareja, jotka on suunnattu nuorille ja joiden avulla pyritään saamaan aikaan unionin politiikkaa koskevaa keskustelua kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

10. kehottaa komissiota yhteistyössä alueiden komitean kanssa suorittamaan Euroopan tulevaisuutta koskevan keskustelun jatkuvaa arviointia ottaen huomioon erityisesti toissijaisuusperiaatteen sekä suhteellisuusperiaatteen;

11. kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää tukea riittävällä rahoituksella vähemmän kehittyneitä alueita, joilla on kasvupotentiaalia ja joita on kaikissa jäsenvaltioissa mutta erityisesti kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa, tilastollisten vaikutusten kohteina olevilla alueilla sekä jäsenyyteen valmistautuvissa Bulgariassa ja Romaniassa, jotta köyhyys voidaan poistaa pysyvästi ja jotta voidaan edistää innovatiivisia ja vaihtoehtoisia toimintamalleja monialaisen alueellisen kehityksen ja tasapainoisen kasvun saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi koko EU:n alueella;

12. panee merkille, että Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifioinnissa on ilmennyt esteitä, ja korostaa keskeistä roolia, joka rakennepolitiikalla voi olla Euroopan unionin jäsenyyteen liittyvien myönteisten vaikutusten korostamisessa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Harkintakausi: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa
Menettelynumero	2005/2146(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	AFCO
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	REGI 7.7.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Vladimír Železný 5.10.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	6.10.2005
Hyväksytty (pvä)	22.11.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:	38 0 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alfonso Andria, Stavros Arnaoutakis, Elspeth Attwooll, Adam Jerzy Bielan, Jana Bobošíková, Graham Booth, Bernadette Bourzai, Gerardo Galeote Quecedo, Iratxe García Pérez, Eugenijus Gentvilas, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Ambroise Guellec, Pedro Guerreiro, Gábor Harangozó, Marian Harkin, Konstantinos Hatzidakis, Alain Hutchinson, Carlos José Iturgaiz Angulo, Mieczysław Edmund Janowski, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Miloš Koterec, Constanze Angela Krehl, Francesco Musotto, James Nicholson, Lambert van Nistelrooij, Jan Olbrycht, Markus Pieper, Elisabeth Schroedter, Alyn Smith, Grażyna Staniszewska, Catherine Stihler, Oldřich Vlasák, Vladimír Železný
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Březina, Ole Christensen, Den Dover, Věra Flasarová, Louis Grech, Mirosław Mariusz Piotrowski, Toomas Savi, László Surján, Nikolaos Vakalis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Cristina Gutiérrez-Cortines

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.11.2005)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

harkinta-ajasta: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenteesta, aiheista ja arviointikehyksestä(2005/2146(INI))

Valmistelija: Willem Schuth

PERUSTELUT

Maatalousmarkkinoiden yhä lisääntyvällä avaamisella ja kansainvälistymisellä on merkittäviä rakenteellisia vaikutuksia Euroopan unionin maataloudelle ja maaseutualueiden kehittymiselle. Näin ollen Lissabonin strategiaan liittyvien maaseudun turvaamisen, kilpailukyvyn ja kaupallisten mahdollisuuksien parantamisen kestävällä tavalla on oltava yhteisön keskeinen tavoite.

Unionin YMP:n uudistus oli merkittävä askel oikeaan suuntaan. Uudistuksen yhteydessä tuetaan oleellisesti maatalousmarkkinoiden yhdentymistä. Tämä avaa uusia kehitysmahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös vaaroja yrityksille ja markkinoille, jotka eivät pysty mukautumaan riittävän nopeasti. Yhteiskunnan maataloudelle ja elintarviketuotannolle asettamat vaatimukset kasvavat samanaikaisesti.

Euroopan parlamentissa on pitkään pyritty yhteispäätösmenettelyn käyttöön maatalousasioissa. On myönteistä, että Amsterdamin sopimuksesta lähtien esitetty yhteispäätösmenettelyn käyttö ympäristönsuojelun, elintarviketurvallisuuden ja kuluttajansuojan aloilla on sisällytetty perustuslakiehdotukseen. Maatalouspolitiikan alalla maatalousministerien neuvosto on voinut tähän asti jättää Euroopan parlamentin kannan huomiotta. Tältä kannalta perustuslakiehdotus edisti demokraattista oikeutusta, sillä sen mukaan kaikissa tärkeimmissä maatalouspolitiikkaa koskevissa päätöksissä käytettäisiin yhteispäätösmenettelyä. Monissa keskeisissä markkinataloudellisissa kysymyksissä perustuslakiehdotus merkitsee kuitenkin tilanteen muuttumista nykyistä huonommaksi. Näissä kysymyksissä neuvosto tekisi päätöksiä ilman, että Euroopan parlamentti osallistuu päätöksentekomenettelyyn.

Yhteinen maatalouspolitiikka on yksi Euroopan yhdentymisen peruspilareista. Kun otetaan huomioon YMP:n suuri merkitys ja merkittävä asema EU:n talousarviossa, tämän arkaluonteisen alan on oltava unionin kansalaisten kannalta mahdollisimman avoin ja tarjota näin mahdollisuudet osallistua päätöksentekoon. Euroopan parlamentin täysimääräisen osallistumisen yhteispäätösmenettelyyn kaikissa maatalouspolitiikan, kuluttajansuojan ja elintarviketurvallisuuden kysymyksissä on kuuluttava tulevaisuudessa EU:n toimielimiä koskevaan suunnitelmaan.

Tätä varten yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet on määriteltävä perusteellisesti uudelleen. III osan III-123 artikla on vanhentunut ja siksi sitä ei voida enää huomioida. Maatalous tarjoaa EU:ssa tällä hetkellä työpaikan 10 miljoonalle ihmiselle. Maatalous on tiiviisti yhteydessä maaseudun kestävään kehitykseen, joka voidaan varmistaa ainoastaan sen avulla. Nykyinen YMP perustuu korkealaatuisten elintarvikkeiden markkinajohteiseen, ympäristöä ja luonnonvaroja säästävään sekä yhteiskunnallisesti kestävään tuotantoon kansainvälisesti oikeudenmukaisissa olosuhteissa. YMP:ssä otetaan huomioon eläintensuojeluun liittyvät seikat ja toteutetaan toimia eläintautiepidemioiden torjumiseksi.

Valmistelija toteaa, että perustuslakiehdotus ei ole tyydyttävä yhteiskunnassa hyväksyttävissä olevan YMP:n kannalta. Euroopan parlamentin tulisi pikemmin, kuten maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta vaatii lausunnossaan Euroopan perustuslakisopimuksesta, tehdä parhaansa yhteisen maatalouspolitiikan merkityksen sekä sen kuluttajille koituvien etujen ja aikaansaadun edistyksen selvittämiseksi kansalaisille.

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan (YMP:n) on tuettava Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista työllisyyttä, tutkimusta ja tekniikka edistäen, jotta Euroopan taloudesta tulisi kilpailukykyisempi ja tuottavampi;

2.  pahoittelee, että nykyisen perustamissopimuksen mukaan yhteispäätösmenettely ei koske yhteistä maatalouspolitiikkaa ja pyytää, että tulevassa sopimuksessa ensisijaisena olisi yhteispäätösmenettelyn laajentaminen YMP:aan, jotta perustuslakisopimuksen (III‑230 artiklan 2 kohta ja III-231 artiklan 3 kohta) puutteet korjattaisiin;

3.  pitää valitettavana, että asioista, joissa tähän mennessä sovellettiin kuulemismenettelyä, voidaan nyt päättää ilman Euroopan parlamentin osallistumista; pitää tätä joidenkin Euroopan kansalaisten perustuslakiin kohdistuvan epäilevän asenteen ja demokraattisen vajeen välttämättömän poistamisen kannalta haitallisena;

4.  viittaa siihen, että III-227 artiklassa esitetyt tavoitteet ovat ristiriidassa I-3 artiklassa muotoiltujen Euroopan unionin tavoitteiden kanssa; katsoo, että tämän vuoksi yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet on saatettava ajan tasalle ottaen huomioon politiikan viimeaikainen kehitys ja sen monitahoinen merkitys viljelijöille, maaseudun kehittymiselle, ympäristölle ja kuluttajille, sekä tarve tarttuvien eläintautien torjuntaa koskeville toimille;

5.  pitää seuraavaa tekstiä yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden kannalta edelleen asianmukaisena:

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on:

a.  tukea Euroopan unionissa ympäristön- ja eläintensuojelun sekä maiseman säilyttämisen kannalta sopivaa monitoimista maatalouden alaa, jolla edistetään biologista monimuotoisuutta ja joka palkitsee maanviljelijöitä näiden tavoitteiden tukemisessa,

b.  lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla,

c.  luoda kestäviä tulevaisuudennäkymiä maaseutuväestölle erityisesti maaseudun kehittämispolitiikalla, yhtäläisillä tuotteita koskevilla edellytyksillä EU:n markkinoilla ja varmistamalla ja luomalla työpaikkoja maaseudulla,

d.  vakiinnuttaa markkinat ja huolehtia siitä, että väestö saa korkealaatuisia ja turvallisia elintarvikkeita, jotka tuotetaan kohtuullisia eläinten hyvinvointia, ympäristöä ja työntekoa koskevia standardeja noudattaen,

e.  kehittää innovatiivisia tekniikkoja ja suunnitelmia, joiden tavoitteena on elintarviketuotannon laadun parantaminen, tuotantopanos- ja tuotantokustannusten vähentäminen ja maataloustuotteiden hyödyntäminen energiantuotannon uusiutuvina raaka-aineina.

6.  katsoo, että näiden tavoitteiden olisi joka tapauksessa kuuluttava mahdolliseen supistettuun perustuslakisopimukseen, jossa keskitytään tavoitteisiin, tehtävienjakoon sekä tärkeisiin EU:n päätöksentekomenettelyihin ja katsoo, että yksityiskohtaisemmat säännökset voitaisiin sisällyttää erilliseen sopimukseen;

7.  pyytää Euroopan unionin viestintästrategiaan kuuluvia toimia, joilla kansalaisille tiedotetaan yhteisestä maatalouspolitiikasta ja etenkin viimeaikaisista muutoksista sen ajantasaistamiseksi ja sen saattamiseksi yhdenmukaiseksi yhteisön uusien tavoitteiden kanssa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Harkinta-aika: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys
Menettelynumero	2005/2146(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	AFCO
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	AGRI 7.7.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)	ei
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Willem Schuth 13.9.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	11.10.2005		23.55.2005
Hyväksytty (pvä)	23.11.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:	20 3 -
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Peter Baco, Niels Busk, Giuseppe Castiglione, Joseph Daul, Albert Deß, Carmen Fraga Estévez, Duarte Freitas, Jean-Claude Fruteau, Ioannis Gklavakis, Lutz Goepel, Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf, Elisabeth Jeggle, Heinz Kindermann, Albert Jan Maat, Diamanto Manolakou, Neil Parish, Willem Schuth, Czesław Adam Siekierski, Jeffrey Titford, Bernard Piotr Wojciechowski, Andrzej Tomasz Zapałowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Christa Klaß, Markus Pieper
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

KULTTUURI- JA KOULUTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.11.2005)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

harkinta-ajasta: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenteesta, aiheista ja arviointikehyksestä
(2005/2146(INI))

Valmistelija: Helga Trüpel

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että komissio ja Euroopan parlamentti ovat eurooppalaisen aatteen tukipilareita, ja odottaa komissiolta sen tähden vahvaa ja yhtenäistä sitoutumista perustuslain hyväksymiseen Euroopan unionille;

2.  vaatii keskustelua Euroopan unionin tulevaisuudesta kansainvälisen geostrategian näkökulmasta, sillä se voi tarjota paremmat lähtökohdat päättää, millaisen unionin kansalaiset tulevaisuudessa haluavat;

3.  viittaa tehokkaamman eurooppalaisen viestintästrategian suureen merkitykseen, sillä strategian avulla selitetään paremmin Euroopan unionia ja yhteisen eurooppalaisen toiminnan lisäarvoa ja pyritään voimakkaammin vuoropuheluun kansalaisten kanssa ja kesken hyödyntäen paikallista toimintaa keinona kuroa umpeen Euroopan unionin ja kansalaisten välinen kuilu; painottaa, että kansalaiset huomioivat Eurooppa-hankkeen ennen kaikkea kansallisten toimijoiden toiminnan perusteella; asettaa suuria odotuksia komission valkoiselle kirjalle ja Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelmalle;

4.  katsoo, että jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien on osallistuttava keskusteluun Euroopan unionin tulevaisuudesta, sillä ne ovat lähinnä kansalaisia, sekä autettava Euroopan unionia kehittymään tehokkaammaksi kansalaisten ongelmien ratkaisemisessa;

5.  jakaa komission näkemyksen siitä, että uuden viestintästrategian menestys riippuu toimielinten ja kaikkien jäsenvaltioiden hallitusten yhteistyöstä; tarjoaa 12. toukokuuta 2005 antamansa päätöslauselman[1] hengessä komissiolle tukeaan Euroopan unionin tiedotus- ja viestintästrategian toteuttamiseksi;

6.  korostaa, että ollakseen tehokas viestintästrategia vaatii rinnalleen yhteiskunnallisesti sekä ympäristön ja kulttuurin kannalta tasapainoisia unionin tason toimintalinjoja, ja ehdottaa, että komissio, neuvosto ja kaikki jäsenvaltiot osoittavat kansalaisille suuntaavansa toimintaansa näiden haluamaan suuntaan eli Euroopan sosiaalisen mallin turvaamiseen;

7.  vaatii asianmukaista taloudellista tukea, yksinkertaistettuja menettelyjä ja ripeämpää varojen myöntämistä unionin tiedotusohjelmille (muun muassa Prince) ja kansalaisille suunnatuille muille Eurooppa-aatetta tukeville ohjelmille myös tulevana varainhoitovuonna, jotta viestintästrategia voidaan toteuttaa tehokkaasti; katsoo Eurostatin uusimpien tutkimusten, joissa kansalaisten luottamuksen unionia ja sen toimielimiä kohtaan todetaan laskeneen, osoittavan, että hyvin tuettuja tiedotuskampanjoita tarvitaan pikaisesti;

8.  toteaa, että keskustelu Euroopan perustuslaista tehdystä sopimuksesta on samalla keskustelu eurooppalaisesta arvojen moninaisuudesta ja identiteetistä; on sitä mieltä, että Euroopan unionin kulttuuri- ja koulutuspoliittiset ohjelmat tukevat merkittävästi eurooppalaisen tietoisuuden rakentamista sekä eurooppalaisten kulttuurien säilyttämistä ja kehittämistä; painottaa siksi asianmukaisten kulttuuri- ja koulutusmäärärahojen merkitystä, myös rahoitusnäkymissä;

9.  suosittaa, että komissio ottaisi käyttöön aikataulun, joka mahdollistaisi eurooppalaisen hankkeen hyväksymisen samana päivänä kaikissa unionimaissa Euroopan parlamentin vuoden 2009 vaalien yhteydessä;

10. suosittaa, että Euroopan unionin tiedotus- ja viestintästrategiassa asetetaan tärkeälle sijalle toimet yhtäältä neuvostossa käytyjen keskustelujen avoimuuden lisäämiseksi, jotta kansalaiset voivat ymmärtää, miten ja kenen toimesta päätökset tehdään, ja toisaalta vetoomusoikeuden tehostamiseksi.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Harkinta-aika: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys
Menettelynumero	2005/2146(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	AFCO
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	CULT 7.7.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Helga Trüpel 23.8.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	3.10.2005
Hyväksytty (pvä)	24.11.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:	13 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Badia I Cutchet, Marie-Hélène Descamps, Jolanta Dičkutė, Milan Gaľa, Erna Hennicot-Schoepges, Luis Herrero-Tejedor, Manolis Mavrommatis, Rolandas Pavilionis, Miguel Portas, Nikolaos Sifunakis, Henri Weber, Thomas Wise
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Giulietto Chiesa, Michael Cramer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Catherine Trautmann
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0183.

oikeudellisten asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (22.11.2005)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

pohdinta-ajasta: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys
(2005/2146(INI))

Valmistelija: Maria Berger

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Oikeudellisten asioiden valiokunta

1.  katsoo, että perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnössä olisi käsiteltävä pohdinta-ajan aikana Euroopan unionissa käytävän julkisen keskustelun menettelytapoja eikä Euroopan perustuslakia koskevan sopimuksen sisältöä, sillä parlamentilla oli jo tilaisuus ottaa siihen kantaa 12. tammikuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa[1];

2.  toistaa kantanaan, että se on kyseisessä päätöslauselmassa jo ilmaissut kantansa niihin Euroopan perustuslakia koskevan sopimuksen näkökohtiin, jotka kuuluvat sen toimialaan;

3.  korostaa tässä yhteydessä, että oikeudellisten asioiden valiokuntaa koskevilla aloilla, erityisesti kysymyksissä, jotka koskevat säädöksiä ja menettelyjä sekä rakennetta, tehtäviä ja pääsyä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, on vaikea kuvitella, että perustuslakisopimuksen tarjoama erinomainen mahdollisuus voitaisiin tässä yhteydessä saavuttaa muilla keinoin;

4.  on sitä mieltä, että oikeudelliselta kannalta katsottuna ei ole mahdollista, että sopimuksesta tulisi voimaan ainoastaan sen I osa, sillä tämän sovittaminen voimassa oleviin sopimuksiin edellyttäisi merkittävien mukautusten tekemistä niihin;

5.  muistuttaa, että perustuslakisopimus syntyi laajan konsensuksen tuloksena, johon kaikkien jäsenvaltioiden parlamentit ja hallitukset sekä kaikki Euroopan unionin toimielimet osallistuivat;

6.  muistuttaa niin ikään, että avoimuuteen sekä vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan, nuorten ja hallitusten kaikkien aluetasojen kanssa on perustuslain valmistelun yhteydessä kiinnitetty enemmän huomiota kuin minkään aikaisemman Euroopan unionin sopimuksen yhteydessä;

7.  muistuttaa, että nykyinen tilanne on ennakoitu unionin perustuslain määräyksiä koskevien julistusten 30 kohdassa, jossa todetaan:

          "Konferenssi toteaa, että jos neljä viidesosaa jäsenvaltioista on ratifioinut Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen kahden vuoden kuluttua sen allekirjoittamisesta, mutta ratifiointi tuottaa yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle vaikeuksia, Eurooppa-neuvosto ottaa asian käsiteltäväkseen."

8.  katsoo, että neuvosto on ennakoinut julistusten soveltamisen ja ratkaissut ongelman, kun se on päättänyt ottaa käyttöön pohdinta-ajan esteiden poistamiseksi suoden samalla niille jäsenvaltioille, jotka niin haluavat, mahdollisuuden jatkaa ratifiointimenettelyä;

9.  ehdottaa, että pohdinta-ajan avulla pyrittäisiin elvyttämään perustuslakihanketta laajan julkisen keskustelun avulla, jonka myötä voitaisiin selventää, syventää ja demokratisoida perustuslakia koskevaa konsensusta ehdottamalla ratkaisuja ongelmiin, jotka haittaavat tekstin hyväksymistä;

10. on ehdottomasti sitä mieltä, että pohdinta-ajan yhtenä tavoitteena on oltava sen pohtiminen, miten Euroopan unioni voi voittaa uudelleen kansalaisten luottamuksen; katsoo, että jotta tässä onnistuttaisiin, tarvitaan jatkuvaa keskustelua siitä, miten Euroopan unioni voi parantaa suoritustaan ja miten se voi osaltaan auttaa ihmisten todellisten ongelmien ratkaisemisessa;

11. huomauttaa, että Euroopan parlamentti on Turkin liittymismenettelystä antamassaan päätöslauselmassa todennut, että Euroopan perustuslakia koskevan sopimuksen syntyminen on kaikkien tulevien laajentumisten ennakkoedellytys ja Euroopan unionin kykyä ottaa jäseniksi uusia valtioita tähdennettiin nyt myös neuvoston tasolla,

12. katsoo, että pohdinta-ajan ja keskustelun aikana olisi pyrittävä vahvistamaan perustuslain saavutuksia eikä missään tapauksessa heikentämään perustuslain tekstiä;

13. katsoo, että pohdinta-aikana olisi pyrittävä lisäämään kaiken ikäisten ja kaikkia sosiaalisia ja ammatillisia ryhmiä edustavien kansalaisten tietoa paitsi perustuslaista itsestään myös nykyään voimassa olevista tärkeimmistä Euroopan unionin sopimuksista, jotka pysyvät edelleen voimassa, vaikka perustuslaki ei tulisikaan voimaan;

14. katsoo lisäksi, että pohdinta-aikana olisi käytävä jäsenneltyä, vuorovaikutteista ja tuloshakuista keskustelua muiden muassa Euroopan kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten, kansallisten parlamenttien, poliittisten puolueiden ja Euroopan yhteisöjen toimielinten kanssa; ehdottaa tätä varten

a.        laatimaan keskustelun ja mielipidetiedustelujen perustaksi kysymys- ja vastausluettelon, jossa luetellaan olennaisimmat perustuslakia koskevat kysymykset ja vastaukset ja jonka perusteella jäsenvaltioiden poliittisten puolueiden, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja muiden vastuunkantajien olisi käytävä mahdollisimman vilkasta keskustelua ja jota käytettäisiin myös verkkosivuilla,

b.        kartoittamaan kansalaisten mielipiteet perustuslain hyödyistä ja unionin tulevaisuudesta mielipidetiedusteluilla (Eurobarometri),

c.        asettamaan jokaisessa jäsenvaltiossa ryhmän, joka vastaa keskusteluista ja laatii kertomuksen jäsenvaltionsa kansalaisten kannasta; kertomusten laatijoina voivat toimia myös Euroopan parlamentin tai kansallisten parlamenttien jäsenet,

d.        että kyseisten kertomusten laatijoiden olisi sitten kokoonnuttava yhteiseen eurooppalaiseen konferenssiin ja yritettävä tiivistää kansalliset keskustelut yhteisiksi loppupäätelmiksi;

15. katsoo, että jos Euroopan perustuslakia koskevaan sopimukseen sisältyisi ehdotuksia, jotka tekisivät Euroopan unionista kiistattomasti kansalaisystävällisemmän, kyseisten ehdotusten parissa työskentelyä pitäisi jatkaa, ja erityisesti

     ottaen huomioon Euroopan oikeusasiamiehen erityiskertomuksessa esittämän näkemyksen, jonka mukaan neuvosto syyllistyy huonoon hallintoon laatiessaan lainsäädäntöä salaisesti, kehottaa neuvostoa noudattamaan viipymättä Euroopan oikeusasiamiehen suosituksia;

16. ehdottaa tutkimuksen tekemistä kustannuksista, jotka aiheutuvat, jos perustuslakisopimusta ei synny ja tarkastelemaan asiaa hallinnon, demokratian ja avoimuuden kannalta ja käyttämään tämän tutkimuksen mallina aikoinaan yhtenäisten Euroopan sisämarkkinoiden luomisen valmisteluvaiheessa tehtyä tutkimusta, jossa selvitettiin Euroopan toteutumatta jäämisen kustannukset;

17. katsoo, että keskustelussa olisi käsiteltävä myös Ranskan ja Alankomaiden ongelmien ratkaisemista ja sitä, miten näiden maiden kansanäänestyksiin olisi suhtauduttava kunnioittaen kuitenkin samalla perustuslakiluonnoksen jo hyväksyneiden Euroopan kansojen tahtoa;

18. vaatii Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Itävaltaa ryhtymään puheenjohtajakausillaan pohdinta-ajan järjestämisen valmisteluun ehdotetussa muodossa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Pohdinta-aika: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys
Menettelynumero	2005/2146(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	AFCO
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 7.7.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Maria Berger 15.9.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	5.10.2005
Hyväksytty (pvä)	22.11.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:	12 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Berger, Bert Doorn, Giuseppe Gargani, Kurt Lechner, Klaus-Heiner Lehne, Aloyzas Sakalas, Rainer Wieland, Nicola Zingaretti, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Nicole Fontaine, Othmar Karas, Marie Panayotopoulos-Cassiotou
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

• [1]  EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 88.

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (24.11.2005)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

harkinta-ajasta: Euroopan unionia koskevan keskustelun rakenne, kysymykset ja arviointi
(2005/2146(INI))

Valmistelija: Jean-Marie Cavada

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa useita olemassa oleviin sopimuksiin turvallisuuden, vapauden ja oikeuden alalla tehtäviä perustuslakiehdotuksen sisältämiä parannuksia, etenkin pilarirakenteesta luopuminen, jonka ansiosta suurin osa nykyisen kolmannen pilarin menettelyistä voidaan yhteisöllistää, määräenemmistöön perustuvan äänestyksen yleistyminen ja lainsäädännön yksinkertaistaminen, yhteisöjen tuomioistuimen lainkäyttövallan laajentaminen, Euroopan parlamentin aseman vahvistaminen lainsäädäntömenettelyssä, Europolin liittäminen yhteisön kehykseen, sillä tällä hetkellä sen toimet ovat hallitusten välisiä ja demokraattinen valvonta on riittämätöntä, perusoikeuskirjan tekstin sisällyttäminen perustuslakitekstiin, jolloin sillä on juridinen arvo, unionin liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen piiriin, Eurojustin vahvistaminen, suunnitelma Euroopan syyttäjäviranomaisen perustamisesta, kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin aseman vahvistaminen arvioinnin kannalta;

2.  korostaa parlamentin strategista merkitystä perustuslaista käytävässä julkisessa keskustelussa ja tarvetta kehittää tiedotustapoja, joilla kansalaiset saadaan liikkeelle;

3.  korostaa, että tämän keskustelun on oltava laaja siten, että siihen osallistuvat toimielimet, sosiaaliset toimijat, poliittiset puolueet ja mediat ja että sen on tukeuduttava mahdollisimman suureen julkisuuteen, etenkin toimielinten tasolla; korostaa, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan EU-hanke on oltava tämän keskustelun ytimenä;

4.  panee tyytyväisenä merkille 17.–18. lokakuuta 2005 järjestetyt Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien tapaamiset, jotka oli omistettu Euroopan oikeudelliselle ja poliisiyhteistyölle; panee merkille, että tapaamisissa kävi ilmi, että perustuslain useista tähän alaan liittyvistä osista sekä tarpeesta lisätä kaikkien unionin kansallisten parlamenttien yhteistyötä etenkin Europolin ja Eurojustin demokraattisen valvonnan lisäämiseksi ja tehostamiseksi, vallitsee yleinen yksimielisyys; katsoo saman linjan mukaisesti, että parlamenttien välille on vahvistettava säännölliset neuvottelukierrokset;

5.  myöntää, että perustuslain ratifiointiin liittyy tällä hetkellä suuria vaikeuksia, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden hallitusten ja parlamenttien sekä unionin toimielinten lisäponnisteluja, jotta perustuslakiin voidaan sisällyttää liikkeelle paneva ohjelma oikeuden alalla ja toimintakeinoja, jotka vastaavat kansalaisten panostuksia ja odotuksia etenkin rikollisuuden ja terrorismin torjumiseksi noudattaen samalla tarkasti perusvapauksia; katsoo, että nämä tavoitteet toteutetaan parhaiten perustuslain puitteissa;

6.  arvioi, että on välttämätöntä täyttää demokratiavaje, joka liittyy vielä tällä hetkellä olennaisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen ja katsoo, että sopimuksissa määrätyt ”yhdyskäytävät” otetaan käyttöön kiireellisesti:

–     EY:n perustamissopimuksen 67 artikla sen osalta kuin on välttämätöntä varmistaa yhteisöjen tuomioistuimen täysi lainkäyttövalta ja

–     EU:sta tehdyn sopimuksen 42 artikla, sellaisena kuin tästä on määrätty Maastrichtin sopimuksessa;

7.  muistuttaa tässä yhteydessä yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaisesta edistyksestä, joka koskee yhteisön toimivaltaa rikosoikeudellisten seuraamusten määrittämisessä sekä tuomioista, jotka koskevat oikeuden päätösten vastavuoroista tunnustamista (asia Gözütök) ja ne bis in idem -periaatetta (asia Pupino);

8.  palauttaa mieliin, että eurooppalainen vapaus-, turvallisuus- ja oikeuspolitiikka edellyttää perustuslaissa määrättyjä johdonmukaisia ja integroituja arviointeja; muistuttaa, että nämä alat kattavat huomattavan osan unionin ulkoisista toimista, mikä unionin luonteen vuoksi edellyttää siltä yksimielisyyttä toimielin- ja lainsäädäntöasioissa;

9.  pitää ensisijaisen tärkeänä, että perusoikeuksia koskevan unionin politiikan vaikutukset otetaan järjestelmällisesti huomioon ja korostaa, että olisi pikaisesti perustettava perusoikeuksista vastaava virasto, joka avustaa toimielimiä niiden tehtävien toteuttamisessa, yhtyen asiassa Euroopan parlamentin 26. toukokuuta 2005 EY:n perustamissopimuksen 192 artiklan mukaisella ehdottomalla äänten enemmistöllä hyväksymän päätöslauselman periaatteisiin; katsoo erityisesti, että virasto on perustettava Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksellä ja että sen on oltava täysin riippumaton; katsoo, että tällaisen riippumattomuuden on oltava taattu eri keinoin, joita ovat muun muassa sellaisen henkilön nimittäminen johtajan virkaan, joka on perusoikeuksien alan kokemuksen perusteella tunnustettu henkilö, joka nimitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston tasa-arvoisella menettelyllä, ja että hallintoneuvostoon on nimitettävä päteviä ja riippumattomia henkilöitä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Harkinta-aika: Euroopan unionia koskevan keskustelun rakenne, kysymykset ja arviointi
Menettelynumero	2005/2146(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	AFCO
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	LIBE 7.7.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Jean-Marie Cavada 4.10.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	14.11.2005		23.11.2005	24.11.2005
Hyväksytty (pvä)	24.11.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:	27 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Johannes Blokland, Mihael Brejc, Kathalijne Maria Buitenweg, Michael Cashman, Giusto Catania, Jean-Marie Cavada, Carlos Coelho, Rosa Díez González, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Adeline Hazan, Lívia Járóka, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Barbara Kudrycka, Stavros Lambrinidis, Edith Mastenbroek, Martine Roure, Inger Segelström, Manfred Weber, Stefano Zappalà, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gérard Deprez, Genowefa Grabowska, Jeanine Hennis-Plasschaert, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Bill Newton Dunn, Marie-Line Reynaud
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Sharon Margaret Bowles, Othmar Karas
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.11.2005)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

harkinta-ajasta: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys (2005/2146(INI))

Valmistelija: Edit Bauer

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseensä:

A. ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston julkilausuman, jonka mukaan se arvioi kansallisia keskusteluja yleisesti ja sopii toimintatavoista vuoden 2006 ensimmäisellä vuosipuoliskolla,

B.  ottaa huomioon, että yli puolet EU:n äänioikeutetuista on naisia, vaikka he osallistuvatkin niukasti poliittiseen elämään, ja katsoo, että heidän äänensä saattavat olla ratkaisevia,

C. katsoo, että komission ”K-suunnitelman” (kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu) tarkoituksena on aloittaa uusi Euroopan unionin tason keskustelu, johon osallistuvat niin Euroopan unionin kuin jäsenvaltioidenkin elimet sekä koko kansalaisyhteiskunta, josta naisten osuus on suuri,

D. katsoo, että jäsenvaltioissa käynnissä olevat ratifiointiprosessit ja keskustelut ovat osoittaneet, että erityisesti nuoret eivät ole päättäneet kantaansa ja suhtautuvat kielteisesti perustuslaista tehtyyn sopimukseen,

1.  katsoo, että tietyistä jäsenvaltioista koostuvien ydinryhmien muodostamisesta on luovuttava perustuslaillisen kriisin seurauksena tai ratkaisuna siihen;

2.  sitoutuu välittömillä vaaleilla valittuna Euroopan unionin kansalaisia edustavana toimielimenä kantamaan vastuuta eurooppalaisesta keskustelusta varsinkin sen vuoksi, että Eurooppa-neuvosto ei ole määritellyt keskustelun menettelyjä eikä tavoitteita;

3.  suosittaa, että kansalliset ja alueelliset parlamentit ja muut kansalliset elimet, poliittiset puolueet, akateemisen maailman ja kansalaisyhteiskunnan edustajat, työmarkkinaosapuolet ja kaikki kansalaiset, erityisesti naiset ja nuoret, ovat aktiivisia harkintavaiheen ajan ja katsoo, että kaikkia asianosaisia tulisi rohkaista osallistumaan keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta;

4.  kannattaa parempaa sukupuolten välistä tasapainoa instituutioissa, kun on kyse Euroopan tulevaisuutta ja perustuslakisopimusta koskevasta päätöksenteosta, ei ainoastaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi vaan myös edustuksellisen ja osallistuvan demokratian hyväksi;

5.  ehdottaa Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välisten konferenssien – "parlamentaariset foorumit" – järjestämistä keskustelun vauhdittamiseksi; tähdentää, että naisten olisi oltava edustettuina tasa-arvoisesti kaikissa tällaisissa foorumeissa;

6.  kehottaa jäsenvaltioita toimimaan ratkaisevasti Euroopan tulevaisuutta ja perustuslakisopimusta koskevan Euroopan laajuisen, interaktiivisen, jäsennellyn ja koordinoidun keskustelun johtajina kansallisella tasolla ja vauhdittamaan myös alue- ja paikallistasolla käytävää keskustelua;

7.  katsoo, että harkinta-aikaa olisi käytettävä yhtäältä varmistamaan, että kansalaiset saavat tietoa paitsi perustuslakisopimuksesta myös voimassa olevista perussopimuksista, ja toisaalta selventämään, laajentamaan ja demokratisoimaan perustuslakisopimukseen liittyvää konsensusta hakemalla ratkaisua tämänhetkisiin ongelmiin, kuten maahanmuuttoon, väestöjakaumaan ja työttömyyteen, sekä hankkimaan edustava otos kansalaisten mielipiteistä Eurobarometri-tutkimusten avulla;

8.   suosittaa, että keskusteluun osallistuisivat kaikki unionin kansalaiset ja että sitä laajennettaisiin sisällyttämällä siihen Euroopan tulevaisuutta koskevia kysymyksiä ja kansanäänestyskampanjoissa vahvasti esillä olleita asioita, kuten Euroopan yhdentymisen päämäärä, Euroopan rooli maailmassa ja eurooppalaisen sosiaali- ja talousmallin tulevaisuus;

9.   suosittaa naisasioita ajavien kansalaisjärjestöjen ja naisten foorumien tukemista perustuslakisopimuksesta käytävän vuoropuhelun tehostamiseksi ja sen varmistamiseksi, että naiset saavat selkeää tietoa perustuslakisopimuksen vaikutuksista ja siitä saatavista hyödyistä Euroopan unionin kansalaisten päivittäisen elämän kannalta;

10. muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että Euroopan yhdentymistä koskevan vuoropuhelun on tapahduttava siltä pohjalta, että naisten ja miesten tasa-arvo tunnustetaan perusarvona, koska tasa-arvon tiedetään edistävän rauhaa, vapautta, oikeudenmukaisuutta ja sosiaalista kehitystä;

11. muistuttaa, että haavetta suuresta yhdistyneestä Euroopasta ei saa toteuttaa pelkästään taloudellisten pyrkimysten ja etujen, vaan myös Euroopan unionin kansalaisten yhteisten arvojen pohjalta, koska aitojen arvojen myötä Euroopalle muodostuu oma identiteetti ja se voi kantaa vastuuta maailmanlaajuisissa yhteyksissä;

12.  vaatii, että Euroopan tulevaisuutta koskevan pohdinnan on perustuttava periaatteen "erilaisina yhdessä" ja sukupuolten tasa-arvon kunnioittamiseen ja kaikissa muodoissa tapahtuvan syrjinnän torjumiseen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Harkinta-aika: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys
Menettelynumero	2005/2146(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	AFCO
Lausunnon antanut valiokunta   Ilmoitettu istunnossa (pvä)	FEMM 7.7.2005
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)	ei
Valmistelija   Nimitetty (pvä)	Edit Bauer 15.9.2005
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	24.11.2005
Hyväksytty (pvä)	24.11.2005
Lopullisen äänestyksen tulos	puolesta: vastaan: tyhjää:	19 1 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Edit Bauer, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Věra Flasarová, Nicole Fontaine, Claire Gibault, Lissy Gröner, Zita Gurmai, Lívia Járóka, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Christa Prets, Marie-Line Reynaud, Eva-Britt Svensson, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Katerina Batzeli, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Anna Hedh, Mary Honeyball, Christa Klaß. Zita Pleštinská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Mieczysław Edmund Janowski, Kathy Sinnott
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEAN LAUSUNTO

SC/025 – CESE 1249/2005

SC/025 Pohdintavaihe: EU:sta käytävä keskustelu

Bryssel 28. lokakuuta 2005

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean LAUSUNTO aiheesta Pohdintavaihe: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys _____________

Tiivistelmä

EU-tason institutionaalisena foorumina, joka kuulee, edustaa, välittää ja ilmaisee järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä, komitea katsoo, että

- perustuslakisopimuksen taustalla olevat peruslogiikka ja analyysit on säilytettävä

- nykytilanteeseen johtaneiden kysymysten ratkaisemiseksi laaditun perustuslaki­sopimuksen pitkittynyt puuttuminen on paradoksaalista

- osallistava demokratia perustuslakisopimuksessa määrätyssä muodossaan, säilyy olennaisena välineenä, jolla EU:n demokraattista oikeutusta voidaan edistää

- osallistavan demokratian avulla muodostettu yhteinen näkemys voi auttaa palauttamaan integraatioprosessin raiteilleen

- Euroopan unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi siksi ryhdyttävä toteuttamaan osallistavaa demokratiaa nyt, ottamalla ennakolta huomioon perustuslakisopimuksen keskeiset määräykset demokratian toteutumisesta unionissa

- Euroopan unionin on saatava yleisö kiinnostumaan yhdentymisestä ja toteutettava Lissabonin strategia

- viestintää ja vuoropuhelua on tehostettava entisestään, vaikka paljon edistystä on jo tapahtunut

- valtion- tai hallitusten päämiesten suunnittelema laaja keskustelu ei ole kuitenkaan käynnistynyt jäsenvaltioissa, ja ilman kyseistä keskustelua on vaikea edistyä

- päävastuu keskusteluista on pohdintavaiheen aikana jäsenvaltioilla, vaikka EU:n toimielimet vastaavat laajan keskustelun virittämisestä EU:n tasolla

- EU:n toimielinten olisi osallistuttava aktiivisesti keskusteluihin jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla avustamalla ja tukemalla niiden järjestämistä

- kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat toimia tärkeässä tukiroolissa ja siksi niiden olisi osallistuttava aitoon paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotasolla käytävään vuoropuheluun.

*

* *

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
lausunto
aiheesta
Pohdintavaihe: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys

Euroopan parlamentti päätti 6. syyskuuta 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytään Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Pohdintavaihe: Euroopan unionista käytävän keskustelun rakenne, aiheet ja arviointikehys.

Komitea päätti työjärjestyksensä 19 artiklan 1 kohdan nojalla muodostaa alakomitean valmistelemaan lausuntoa.

Asian valmistelusta vastannut "Pohdintavaihe: EU:sta käytävä keskustelu" -alakomitea antoi lausuntonsa 13. lokakuuta 2005. Esittelijä oli Jillian van Turnhout.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. lokakuuta 2005 pitämässään 421. täysistunnossa (lokakuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 130 ääntä puolesta ja 3 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.

*

* *

1.        Peruslogiikka ja analyysit säilyvät ennallaan

1.1      Logiikka ja analyysit, joiden perusteella ETSK:n hyväksyi perustuslakisopimusta puoltavan lausuntonsa suurella äänten enemmistöllä (28. lokakuuta 2004)[1], eivät ole muuttuneet eivätkä siten myöskään samassa yhteydessä muotoillut perustelut ja suositukset. Komitea katsoo, että perustuslakisopimuksen ratifiointiprosessin oikut vahvistavat komitean kantojen paikkansapitävyyden.

1.2      Esimerkiksi Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestystulokset osoittavat, että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten tiedottaminen Eurooppa-asioista, siitä mitä unioni on ja miten se rakentavaa kompromisseja, on ollut puutteellista. Lisäksi ne ilmentävät kuilua kansalaisten ja EU-hankkeen välillä. Tämä kuilu ei varmaankaan ole pelkästään edellä mainittujen maiden erityispiirre, eikä pelkästään tiedotukseen tai suhdanteeseen liittyvä, vaan se kyseenalaistaa itse kompromissin luonteen ja siten sen rakentamistavan.

1.3      On tarpeen muistaa "selkeät viestit", jotka komitean lokakuussa 2004 antaman lausunnon mukaan olisi välitettävä kansalaisyhteiskunnalle:

· Eurooppa-valmistelukunta menettelytapana on edistysaskel Euroopan rakennustyön demokratisoimisessa

· Sopimus Euroopan perustuslaista on "vallankumous" Euroopan rakennustyön historiassa

· luodaan entistä demokraattisempi unioni, jossa tunnustetaan kansalaiset Euroopan rakennustyön täysivaltaisiksi toimijoiksi

· unionissa suojellaan aiempaa paremmin sen kansalaisten perusoikeuksia

· unioni voi menettelytapansa ja politiikkojensa ansiosta vastata kansalaisten odotuksiin.

1.4      Vaikka perustuslakisopimuksessa on puutteita, joita komiteakin korosti, ETSK kannattaa voimakkaasti sitä, että Euroopan kansalaisyhteiskunta saadaan tukemaan perustuslaki­sopimuksen saavutuksia, jotta mainitut puutteet saadaan korjattua.

1.5      Komitean havaitsemiin puutteisiin kuuluvat seuraavat:

· sopimuksesta puuttuvat operatiiviset määräykset osallistavan demokratian periaatteen toteuttamiseksi

· sopimuksesta puuttuvat määräykset, joissa tunnustetaan järjestäytyneen kansalais­yhteiskunnan rooli toissijaisuusperiaatteen soveltamisessa

· talous- ja työllisyyspolitiikan alan unionitason hallinto on heikkoa, eikä perustuslaki­sopimuksessa ole määräyksiä, joiden mukaan Euroopan parlamenttia ja ETSK:ta olisi kuultava aloista, jotka koskevat ensisijaisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoita.

1.6      Komitea katsoo, että kaikki kyseiset havainnot ovat edelleen olennaisia ja pitävät paikkansa. Lokakuussa 2004 antamassaan lausunnossa komitea kannatti voimakkaasti perustuslaki­sopimuksen ratifiointia sekä sitä, että EU:n kansalaisille on tarpeen kertoa perustuslakia koskevalla sopimuksella saavutettavasta demokraattisesta edistyksestä ja sen eduista.

1.7      Ratifiointiprosessin yhteydessä käydyt keskustelut osoittivat jälleen, että yksi Euroopan unionin tärkeimmistä haasteista on kysymys siitä, kuinka säilyttää ja taata kasvu, työllisyys ja hyvinvointi nykyisille ja tuleville sukupolville. Kuten tuorein Eurobarometri-tutkimus (Eurobarometri 63, syyskuu 2005) osoittaa, kysymys on EU:n kansalaisten keskeisin huolenaihe.

1.8      Haasteeseen vastaamisen keskeinen elementti on löydettävissä Lissabonin strategiassa asetetuista tavoitteista, sellaisina kuin valtion- tai hallitusten päämiehet ne määrittelivät vuonna 2000. Strategia tarjoaa konkreettisen näkemyksen eurooppalaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta.

1.9      On kuitenkin tunnustettava, että huolimatta EU-tasolla viiden vuoden aikana käydyistä intensiivisistä keskusteluista tulokset ovat tähän mennessä olleet pettymyksiä, ja strategian täytäntöönpano on ollut puutteellista.

1.10    "Kiistämättömien saavutusten rinnalla havaitaan myös selkeitä puutteita ja viivästymisiä", Eurooppa-neuvosto totesi maaliskuussa 2005. Puutteiden ja viivästymisten taustalla voi olla monta syytä, mutta useimmat hyväksynevät seuraavat kaksi huomiota:

· Strategia on liian abstrakti. Sillä ei ole ihmisille ja elinkeinoelämälle näkyviä seurauksia. Yleisessä mielipiteessä ei eroteta toisistaan globalisaation, EU:n politiikan ja kansallisen politiikan vaikutuksia elämään ja työoloihin.

· Prosessin strategia suuntautuu edelleen ylhäältä alas. Järjestäytyneen kansalais-yhteiskunnan osallistuminen on ollut liian vähäistä. Joissain jäsenvaltioissa strategia on monille asianosaisille sidosryhmille osittain tuntematon. Minkäänlaista aitoa kuulemista ei näytä pidetyn, ei ainakaan osana tutkimuksen ja koulutuksen avointa koordinointimenetelmää.

1.11    Maaliskuussa 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvoston korosti kokouksessaan eritoten sitä, että kansalaisyhteiskunnan on omaksuttava Lissabonin strategian tavoitteet ja osallistuttava niihin aktiivisesti.

1.12    Tässä yhteydessä on erityisen selvää, että eurooppalaisen yhteiskunta- ja sosiaalisen mallin tulevaisuus riippuu Lissabonin strategian tavoitteiden toteutumisesta. Yhteiskuntamalli on eurooppalaisten yhteisen identiteetin perusosa ja kansalaiset samastuvat siihen voimakkaasti. Haasteena ei siten ole niinkään perustuslakisopimuksen tulevaisuus, vaikka se onkin tärkeä, vaan se, miten luoda olosuhteet, joissa EU:n kansalaiset voivat omaksua uudelleen Eurooppa-hankkeen yhteisen yhteiskuntaa koskevan näkemyksen perusteella.

1.13    Tästä syystä komitea tarkastelee lokakuussa 2004 antamassaan lausunnossa perustuslakisopimusta ja Lissabonin strategiaa yhdessä ja toteaa, että

"Lissabonin strategia tulisi ottaa esille keskusteluissa, koska se tarjoaa tulevaisuuden-näkymän jokaiselle unionin kansalaiselle: kilpailukyky, täystyöllisyys, tiedonjako, inhimilliseen pääomaan sijoittaminen ja kasvu, mutta myös elinympäristön ja elämisen tason säilyttäminen kestävän kehityksen avulla."

2.        Takaisin raiteille – osallistavan demokratian avulla muodostettu yhteinen näkemys

2.1      Euroopan unionia kohtaavien haasteiden ratkaisemiseksi Euroopan integraatioprosessin oikeutus on uudistettava, siten että se perustuu uuteen demokraattista toimintaa koskevaan käsitykseen, jossa kansalaisyhteiskunnalle ja sitä edustaville elimille annetaan ratkaiseva rooli.

2.2      Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen julkiseen päätöksentekoon on olennainen väline EU:n toimielinten ja toimien demokraattisen oikeutuksen vahvistamiseksi. Se on vieläkin tärkeämpi elementti, kun ajatellaan yhteisen näkemyksen muodostamista "Euroopan" tarkoituksesta ja suunnasta ja siten uutta yksimielisyyttä, jonka pohjalta olisi mahdollista jatkaa Euroopan integraatioprosessia sekä määritellä ja toteuttaa huomisen Eurooppa ‑hanke, joka vastaa entistä paremmin kansalaisten odotuksia.

2.3      Euroopan unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden on edistettävä aitoa toissijaisuuskulttuuria, joka kattaa eri hallintotasojen lisäksi myös yhteiskunnan eri osatekijät ja osoittaa EU:n kansalaisille, että EU toimii vain silloin, kun se voi tarjota selvää lisäarvoa, ja kunnioittaa toiminnassaan lainsäädännön parantamisen periaatetta.

2.4      Tuoreimpien Eurobarometri-tulosten mukaan 53 prosenttia vastanneista uskoi, ettei voinut vaikuttaa Euroopan unioniin. Vain 38 prosenttia uskoi asian olevan päinvastoin.

2.5      Tulokset osoittavat, että on kehitettävä ja käytettävä välineitä, joiden avulla EU:n kansalaiset voivat osallistua täysimääräisesti laajentunutta EU:ta koskevan hankkeen määrittelyyn. Hankkeella olisi oltava todellinen sisältö ja sen olisi rohkaistava kansalaisia tukemaan Euroopan integraatioprosessia ja samastumaan siihen.

2.6      Tässä yhteydessä olisi korostettava sitä, että Euroopan unionin demokraattinen oikeutus perustuu sen toimielinten toimivallan ja vastuun selkeään määrittelyyn Se tarkoittaa myös, että

· toimielimet nauttivat yleistä luottamusta ja voivat tukeutua siihen, että kansalaiset ovat vahvasti sitoutuneet Eurooppa-hankkeeseen

· kansalaisten aktiivinen osallistuminen demokratian toteuttamiseen Euroopan unionissa on täysin taattu ja

· pyritään etsimään unionin kansalaisuudelle ominaisia piirteitä ottaen huomioon, että unionin kansalaisuus ei muodostu pelkästään jäsenvaltioiden kansallisuuksien piirteiden rinnakkainasettelusta[2].

2.7      Komitea katsoo, että perustuslakisopimuksen ratifiointiprosessin keskeytyminen tai viivästyminen on erittäin ironista: perustuslain ja erityisesti demokratian toteutumista Euroopan unionissa koskevien VI osaston määräysten puuttuminen korostaa entisestään perustuslain tarvetta. Unionin haasteena onkin tämän perusviestin levittäminen.

2.8      Komitea katsoo, että osallistavaa demokratiaa ja kansalaiskeskustelua koskevien perustuslain määräysten taustalla oleva peruslogiikka on edelleen kokonaisuudessaan pätevä. EU:n toimielinten on siksi noudatettava täysin perustuslakisopimuksen logiikkaa ja luotava aito osallistava demokratia.

2.9      Tarve tehostaa osallistumista on entistäkin kiireellisempi, koska kaikista viime aikojen tapahtumista huolimatta EU:n kansalaiset odottavat siltä paljon. Edellä mainitussa Eurobarometri-tutkimuksessa todettiin, että noin 60 prosenttia EU:n kansalaisista kannattaa unionin sisäisen integraation lisäämistä (monet muut mielipidemittaukset ovat tuottaneet vastaavia tuloksia). Tulokset osoittavat myös, että koska edessä on kiireellisiä haasteita, kuten työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta, EU:n kansalaiset haluaisivat vahvistaa unionin roolia.

2.10    Komitea totesi jo lokakuussa 2004, että perustuslakisopimuksen puutteiden korjaamiseksi ja sen ratifioinnin varmistamiseksi voitaisiin kansalaisyhteiskunnan tuella toteuttaa toimia, jotka pohjautuisivat ehdotettuun institutionaaliseen kehykseen ja kehittää sitä käytännön toimilla. Komitea toteaa erityisesti, että

· osallistavaa demokratiaa koskevista määräyksistä olisi annettava tiedonantoja kuulemismenettelyjen ja ETSK:n roolin määrittelemiseksi

· kansalaisyhteiskuntaa olisi kuultava kansalaisaloiteoikeuden täytäntöönpanomenettelyjä koskevan EU-lainsäädännön sisällöstä. ETSK:lta voitaisiin pyytää valmisteleva lausunto kyseisestä aiheesta.

· osallistavan demokratian periaatetta olisi sovellettava EU:n keskeisiin strategioihin kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

2.11    Tällä tavoin komitea on pyrkinyt vakuuttamaan EU:n jäsenvaltiot ja toimielimet siitä, että kansalaisyhteiskunta ja sen organisaatiot on ehdottomasti saatava perustuslain hengen yhtä lailla kuin sen kirjaimen taakse.

2.12    Komitea toteaa, että valtion- tai hallitusten päämiesten kesäkuun julkilausumassa suunnittelema "laaja keskustelu" ei toistaiseksi ole käynnissä. Komitea katsoo, että tällainen laaja keskustelu olisi käynnistettävä niin pian kuin mahdollista. Komitea katsoo myös, että keskustelu vaikuttaa kielteisesti, ellei yleistä mielipidettä saada jollain tavalla vakuutettua Euroopan integraatioprosessin luonteesta ja erityisesti prosessin demokraattisista piirteistä.

2.13    Jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten kesäkuussa julistamaa pohdintavaihetta olisi luonnollisesti hyödynnettävä siten, että harkitaan tapoja päästä Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestystuloksia seuranneesta poliittisesta ja institutionaalisesta tilanteesta.

2.14    Komitea kuitenkin katsoo, että pohdintavaihe olisi käytettävä ennen kaikkea yhteisen näkemyksen kehittämiseksi EU:n tulevaisuudesta sekä EU:n ja sen kansalaisten välisestä uudesta yhteiskuntasopimuksesta, ja uudesta yksimielisyydestä, joka loisi kehyksen myös kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi välttämättömille politiikoille. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi "kotoutettava EU".

2.15    On erittäin tärkeää osoittaa, että "osallistava demokratia" ja "kansalaiskeskustelu" eivät ole tyhjiä iskulauseita vaan keskeisiä periaatteita, joista riippuu sekä Euroopan unionin politiikkojen menestys että EU:n tulevaisuus.

2.16    Siksi on välttämätöntä, että kansalaisyhteiskunta osallistuu jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla kaikkiin tuleviin keskusteluihin niin laajasti kuin mahdollista. Tavoitteena on kannustaa unionin kansalaisia ilmaisemaan konkreettiset odotuksensa ja, jotta tämä olisi mahdollista, luoda aito kuulemisstrategia ja vuoropuhelu unionin politiikoista sekä yhteistä tulevaisuutta koskevista kansalaisten näkemyksistä.

2.17    Tässä yhteydessä komitea aikoo tutkia huolellisesti komission D-suunnitelmaa, varsinkin koska komitea on varma siitä, että toistaiseksi keskustelu ei ole todella käynnistynyt ja että menettelytavat, aikataulu ja keinot keskustelun virittämiseksi unioniin liittyvissä maissa sekä unionissa ovat ratkaisevan tärkeitä. ETSK yhtyy varapuheenjohtajan Margot Wallströmin toistamiin näkemyksiin siitä, että viestintä on kaksisuuntainen prosessi ja että 'Euroopan' on kuunneltava enemmän. Komitea katsoo, että 'kuunteleminen' ei välttämättä tarkoita 'noudattamista', vaan pikemmin 'osallistumista' ja että sen tulisi tarkoittaa 'ymmärtämistä'.

3.        Unionista tiedottaminen

3.1      Yleisellä tasolla komitea on suhtautunut myönteisesti esille nousseeseen näkemykseen, että Euroopan unionin olisi luotava itselleen aito viestintästrategia ja että sen olisi tarkistettava ja tehostettava viestintäresurssejaan. Komitea on tyytyväinen Euroopan parlamentin 26. huhtikuuta 2005 antamaan mietintöön Euroopan unionin tiedotus- ja viestintästrategiasta sekä komission 20. heinäkuuta 2005 hyväksymään toimintaohjelmaan unionia koskevan komission tiedottamisen parantamiseksi.

3.2      Komitea on itse hyväksynyt strategisen viestintäsuunnitelman, jonka se tarkistaa säännöllisesti. Lisäksi komitean työvaliokunta hyväksyi joulukuussa 2004 yleisen strategisen lähestymistavan unionista tiedottamisen haasteeseen. Kummassakin yhteydessä komitea on pyrkinyt tehostamaan jäsentensä sekä heidän edustamiensa järjestöjen sillanrakentajan roolia. Komitea sitoutui vuonna 2004 osaltaan niin kutsuttuun "Wicklow-aloitteeseen" erityisesti esittämällä Amsterdamin epäviralliselle ministerikokoukselle strategisen asiakirjan "Bridging the Gap" siitä, miten kansalaisyhteiskunnan yleensä ja komitean erityisesti tulisi osallistua nykyistä tiiviimmin viestintäprosessiin.

3.3      Komitea on tyytyväinen, että marraskuussa 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan unionille johdonmukaisen viestintästrategian. Komitea järjestää tiiviissä yhteistyössä komission kanssa sidosryhmien foorumin viestintähaasteesta, jotta kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat tarjota näkemyksiään käynnissä olevaan pohdintaprosessiin ja jotta komissio voi ottaa ne huomioon laatiessaan aiheesta odotettua kuulemiseen liittyvää valkoista kirjaa.

3.4      Komitea järjesti vastaavan sidosryhmien foorumin kestävää kehitystä koskevasta politiikasta huhtikuussa 2005 ja on valmis järjestämään samanlaisia kuulemistilaisuuksia tärkeistä poliittisista aiheista ja siten vahvistamaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ääntä ja auttamaan "Brysseliä" kuuntelemaan paremmin.

3.5      Tässä yhteydessä komitea korostaa keskeistä roolia, jossa se toivoo Euroopan parlamentin jatkossakin toimivan demokraattisen sillanrakennuksen ensimmäisenä ja tärkeimpänä osana. Komitea on valmis toimimaan Euroopan parlamentin kumppanina, kuten se teki valmistelukuntaprosessissa, järjestämällä kuulemisia ja foorumeita oma-aloitteisesti tai niistä aiheista, joista parlamentti haluaa erityisesti kuulla järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa.

3.6      Nämä pohdinnat saavat komitean korostamaan kahta perusasiaa. Ensinnäkin, vaikka komitea on tyytyväinen viestintästrategioiden ja ‑resurssien kasvaneeseen painoarvoon, on muistettava, että viestinnän onnistumisen ratkaisee viestin taso. Siten viestintä on vain täydentävä järjestelmä eikä tavoite sinänsä. Toiseksi, vaikka komitea on sitoutunut vahvasti kaksiosaiseen tavoitteeseen luoda EU-tason viestintästrategia ja tehostaa unionin viestintäresursseja, EU-tason toimien on katsottava täydentävän jäsenvaltioissa toteutettavia viestintäprosesseja. Siten EU-tason strategia on välttämätön, muttei läheskään riittävä.

3.7      Tässä yhteydessä olisi korostettava jäsenvaltiotason sekä alue- ja paikallistason edustus- ja neuvoa-antavien elinten – erityisesti parlamenttien ja talous- ja sosiaalineuvostojen – roolia.

4.        Suositukset

Tehdään osallistavasta demokratiasta totta nyt!

4.1      Logiikka ja syyt, jotka saivat komitean äänestämään perustuslakisopimuksen – erityisesti demokratian toteutumista unionissa koskevien määräysten – puolesta niin suurella enemmistöllä pätevät yhä. Komitea uskoo edelleen vakaasti, että paras tapa taata demokratian toteutuminen unionissa on kirjata kyseiset määräykset perustuslailliseen sopimukseen. Nykyinen epävarmuuden aika ei kuitenkaan saisi olla esteenä sille, että kaikki Euroopan unionin toimijat ryhtyvät toimiin osallistavan demokratian toteuttamiseksi nyt. Kaikkien unionin toimielinten olisi siksi pohdittava aktiivisesti miten ne voivat

– antaa kansalaisille ja edustusjärjestöille mahdollisuuden välittää ja vaihtaa julkisesti näkemyksiään kaikilla unionin toimialoilla

– ylläpitää avointa ja säännöllistä vuoropuhelua edustusjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa

– toteuttaa laajoja kuulemisia asianosaisten osapuolten kanssa sen varmistamiseksi, että unionin toimet ovat johdonmukaisia ja avoimia.

Komission olisi myös harkittava perustuslakisopimuksen I-47 artiklan 4 kohdan määräysten ennakoimista kuulemalla kansalaisyhteiskuntaa kansalaisaloiteoikeuden täytäntöönpano­menettelyjä koskevasta EU:n lainsäädännöstä (ETSK:ta voitaisiin pyytää antamaan aiheesta valmisteleva lausunto).

4.2      Omalta osaltaan ETSK toistaa halunsa toimia määrätietoisesti tärkeässä, joskin täydentävässä, roolissa kansalaiskeskustelun kehittäjänä sekä perinteisten kuulemismenettelyjen lisäksi myös sillanrakentajana EU:n ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä. Komitea kiinnittää tässä yhteydessä huomiota tarpeeseen löytää uusia vuorovaikutusmuotoja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa. Komitea on valmis, halukas ja kykenevä toimimaan kumppanina kaikissa toimissa, joilla pyritään tehostamaan kansalaiskeskustelua.

Yleisön kiinnostuksen herättäminen ja Lissabonin strategian toteuttaminen

4.3      Euroopan taloudellinen tilanne on olennainen tekijä, kun ajatellaan yleisön suhtautumisesta Euroopan integraatioon. ETSK vahvistaa tukensa Lissabonin strategialle mutta vaatii, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on näytettävä, että ne toteuttavat sitoumuksensa myös käytännössä. Komitea on vakuuttunut, että Lissabonin strategia on paras keino taata hyvinvointi unionissa niin taloutta, yhteiskuntaa, kulttuuria kuin ympäristöäkin ajatellen. Strategialla ei kuitenkaan ole onnistunut vangitsemaan yleisön kiinnostusta, kuten vuoden 1992 kampanjalla yhtenäismarkkinoiden luomiseksi onnistuttiin. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tähän liittyvä vastuunsa ja kannettava se. Strategiaa on konkretisoitava ja sen tavoitteita (jollei otsikkoa) on tuotava julki sisäpoliittisessa keskustelussa. Kansalaisyhteiskunta ja sen organisaatiot on otettava mukaan keskusteluun.

4.4      ETSK jatkaa osaltaan työskentelyä 22.–23. maaliskuuta kokoontuneen Eurooppa-neuvoston toimeksiannon toteuttamiseksi ja pyrkii "perustamaan jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalikomiteoiden ja muiden kumppanijärjestöjen kanssa kansalaisyhteiskunnan aloitteita varten vuorovaikutteisen verkoston, jonka tarkoituksena on edistää strategian täytäntöönpanoa". (Neuvoston asiakirja 7619/1/05/ rev. 1 neuvosto, 9 kohta)

EU:n ja sen kansalaisten lähentäminen – viestinnän tehostaminen

4.5      Komitea on jatkuvasti korostanut tarvetta tehostaa Euroopan unionin ja sen kansalaisten, joita se väittää palvelevansa, kommunikaatiota. Komitea tunnustaa, että viime aikoina EU:n tasolla on tehty paljon työtä sekä toimielimissä että unionissa yhteisesti. Lukuisista esimerkeistä mainittakoon kaksi tuoretta: Euroopan parlamentin Internet-sivuston sekä komission Europe Direct ‑palvelun uudelleenjärjestely. Komitea kannattaa toimielinten välistä tiivistä yhteistyötä viestinnän alalla. Komitea panee merkille komission D-suunnitelman ja aikeen laatia lähitulevaisuudessa valkoinen kirja. Komitea on täysin sitoutunut toimimaan tukiroolissa silloin, kun se voi lähentää EU:ta kansalaisiin, kuten 7.–8. marraskuuta aiheesta pidettävä sidosryhmien foorumi osoittaa.

4.6      Komitea kuitenkin uskoo, että viestinnän onnistumisen ratkaisee viestin laatu. Komitea viittaa omiin Lissabonin strategiaa koskeviin näkemyksiinsä ja katsoo, että EU:n toimielinten ja ennen kaikkea jäsenvaltioiden on pohdittava tarkemmin miten ne tiedottavat EU:sta. On jo puhuttu paljon syyttelyn lopettamisesta, mutta on selvää, että EU:ta pidetään liiankin usein negatiivisena tai defensiivisenä ja ettei ole tehty tarpeeksi integraatioprosessin positiivisista näkökohdista tiedottamiseksi.

4.7      Koordinoinnin tehostamisen yhteydessä komitea kehottaa käynnistämään uudelleen niin kutsutun "Wicklow-aloitteen" (Eurooppa-asioiden ministerien epäviralliset kokoukset), mutta siten että sille annetaan pysyväksi erityistehtäväksi tutkia tapoja, joilla EU:sta voidaan tiedottaa entistä paremmin, ja että jäsenvaltioille tarjotaan epävirallinen tilaisuus arvioida yleistä mielipidettä ja vaihtaa parhaita käytäntöjä. Toimielinten välisellä tasolla komitea kehottaa kutsumaan toimielinten välisen ryhmän koolle nykyistä säännöllisemmin ja useammin keskustelemaan viestintäasioista. Tällaiset mekanismit ovat erityisen tärkeitä, koska tekninen kehitys on nopeaa (esimerkiksi matkapuhelimet, laajakaista) ja uusia viestintätekniikoita kehitetään nopeasti.

4.8      Komitea korostaa katsovansa, että viestintäkysymysten pohdinnan on oltava jatkuvaa eikä liittyä vain tiettyjä aiheita koskeviin kampanjoihin.

Ensisijaisen vastuun määritteleminen

4.9      EU:n toimielinten on torjuttava väärä, joskin hyvää tarkoittava näkemys, että "katkennut yhteys" voidaan korjata keskitetysti "Brysselistä". Todellisuudessa EU:n toimielinten toiminta viestinnän alalla voi olla vain täydentävää. Päävastuu on muualla. Euroopan parlamentin vaalien sekä Ranskan ja Alankomaiden perustuslakisopimuksesta järjestämien kansanäänestysten tulokset osoittavat selvästi, että monet EU:n kansalaiset suhtautuvat unioniin epäilevästi. Tämä koskee ennen kaikkea EU:n lainsäädännön vaikutuksia heidän elin- ja työoloihinsa. On jäsenvaltioiden tehtävä selittää kansalaisilleen EU:n ja erityisen EU:n lainsäädännön tarpeellisuus ja tiedotettava sen vaikutuksista kuhunkin vastaavaan jäsenvaltion alaan.

4.10    Julkinen mielipide, kansalaisyhteiskunta mukaan luettuna, vakuuttuu EU:n legitiimiydestä ja yhteisestä tulevaisuudesta vain, jos unioni on uskottava ja luotettava, säätää lakeja avoimesti sekä noudattaa käytännössä oikeusvaltioperiaatetta. Jäsenvaltioiden on ensisijaisesti valvottava kyseisten seikkojen toteutumista. Jäsenvaltioiden on toimittava aidosti oman unioninsa osina ja pidätyttävä "me–he"‑ajattelusta sekä siihen liittyen jatkuvasta ristiriitaisesta esiintymisestä.

4.11    Kuten Irish National Forum on Europe osoitti, kansalaisjärjestöt voivat joskus antaa ratkaisevan panoksen. On erittäin tärkeää tehostaa viestintää asianmukaisella tasolla (paikallinen, ammatillinen jne.) sekä kertoa EU:n politiikan tai lainsäädäntäprosessin onnistumisista kyseisellä tasolla asianmukaisin ja ymmärrettävin termein. Kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat omiaan toimimaan tässä tehtävässä. ETSK onkin päättänyt auttaa ja kannustaa jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tässä tehtävässä erityisesti jäsentensä sillanrakentajan roolia hyödyntämällä. Jos Eurooppa-hankkeesta ja EU:n politiikoista todellakin käynnistetään laaja keskustelu, se on aloitettava jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan perustasoilla. Euroopan laajuinen foorumi on järkevä vain, jos se mahdollistaa kyseisten näkemysten käsittelyn ja palautteen antamisen niistä kaikilla tavoilla. Tarpeellisinta ei ole niinkään ylhäältä alas tai alhaalta ylös vaan alhaalta alas suuntautuva lähestymistapa.

4.12    Lausunnossa on tarkoituksella vältetty keskustelua perustuslakisopimuksen tulevaisuudesta sekä Euroopan unionille avoimista vaihtoehdoista. Pysyvä paluu Nizzan sopimusta edeltäneeseen tilanteeseen ei selvästikään ole mahdollista, mutta ehkä valtion- tai hallitusten päämiesten suunnittelema laaja keskustelu auttaa löytämään parhaan tien eteenpäin. Komitea pitää kuitenkin jossain määrin hälyttävänä, että useimmissa jäsenvaltioissa tätä laajaa keskustelua ei käydä. Jollei keskustelu käynnisty, on vaikea nähdä, miten aitoa edistystä voidaan saavuttaa.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja Anne-Marie Sigmund	Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteeri Patrick Venturini

*

* *

Huom. Liite seuraavilla sivuilla.

Liite: ehdotuksia keskustelun helpottamiseksi

1.         ETSK

1.1       ETSK osallistuu erityisesti jäsenvaltioissa käytävään keskusteluun päättäväisesti, täysipainoisesti ja proaktiivisesti jäsentensä ja heidän edustamiensa organisaatioiden välityksellä.

1.2       ETSK tulee tarkastelemaan nopeasti komission äskettäin hyväksymää tiedonantoa D suunnitelmasta. Komitea pitää komission sitoutumista kumppanuuteen myönteisenä ja pyrkii toimimaan tiiviisti komission sekä muiden EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden kanssa keskustelun edistämiseksi.

1.3       Tässä yhteydessä komitea kannustaa komissiota hyödyntämään paremmin ETSK:n jäsenten muodostamaa tehokasta viestintäresurssia (katso jäljempänä).

1.4       ETSK edistää yhteistyötä keskusteluissa jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostojen sekä vastaavien elinten kanssa.

1.5       ETSK:n jäsenten olisi pyrittävä nykyistä ennakoivammin yhteistyöhön myös alueiden komitean kanssa yhteisiä etuja koskevista aiheista.

1.6       ETSK tutkii mahdollisuuksia tehdä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden alueellisten tiedotusvälineiden kanssa, mukaan luettuna audiovisuaalinen media sekä erikoisalojen lehdistö.

1.6       ETSK pyrkii proaktiivisesti osallistumaan entistä järjestelmällisemmin erityisesti Brysselissä kokoontuviin pohdintaryhmiin.

2.         Euroopan parlamentti

2.1       ETSK suosittaa, että Euroopan parlamentti perustaisi kuhunkin jäsenvaltioon työryhmiä, joihin kuuluisi yhteisöviestinnän ammattilaisia (Institutional communication). Ryhmien tehtävänä olisi tehdä hallituksille konkreettisia ehdotuksia tarpeellisista toimista ja keinoista tehokkaan viestintäkampanjan aloittamiseksi jäsenvaltioissa. ETSK ehdottaa, että Euroopan parlamentti käsittelee ja selventää vihreiden kirjojen muodossa Euroopan unionin tulevaisuutta koskevan keskustelun kolmea tai neljää tärkeintä ja kiistanalaisinta hypoteesia. Nämä ovat juuri ne kysymykset, joista on päästävä ratkaisuun nyt käynnistetyn keskustelu­prosessin tuloksena. ETSK on valmis antamaan käyttöön oman asiantuntemuksensa sekä kontaktinsa jäsenvaltioissa, jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostoissa ja muissa vastaavissa elimissä.

2.2       ETSK kannustaa Euroopan parlamenttia hyödyntämään komitean halukkuutta toimia kumppanina jäsenvaltioiden ja EU-tason keskusteluissa.

2.3       Varmistaakseen aloitteiden johdonmukaisuuden ETSK pyytää Euroopan parlamenttia ja komissiota varmistamaan, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien aloitteet saavat osakseen saman tuen kuin EU:n, jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien tai muiden vaaleilla valittujen edustajien aloitteet. Kansalaisyhteiskuntaa ei voida pitää sivustakatsojana.

2.4       ETSK ehdottaa, että Euroopan parlamentti harkitsisi mahdollisuutta myöntää merkittävä osa EU:n viestintäbudjetista paikallisiin ja aihekohtaisiin keskusteluihin Euroopan integraatioprosessista. Näin voitaisiin täydentää jäsenvaltioiden ja paikallisten julkisviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden käytettävissä olevia resursseja.

3.         Komissio

3.1       ETSK kiittää komissiota päättäväisyydestä, jolla se on esittänyt keskustelua, demokratiaa ja vuoropuhelua koskevan D-suunnitelman. Komitea tarkastelee pian, vastaako suunnitelma nykyisiin haasteisiin. ETSK ottaa myös huomioon EU:sta tiedottamisesta 20. heinäkuuta 2005 annetussa toimintaohjelmassa tehdyn päätöksen lisätä jäsenvaltioissa toimivien komission edustustojen resursseja huomattavasti.

3.2       Tässä yhteydessä ETSK kehottaa komission edustustoja ottamaan huomioon, että ETSK:n jäsenet edustavat merkittävää ja tällä hetkellä liian vähän hyödynnettyä viestintäresurssia, jota voitaisiin ja tulisi käyttää paikallisissa, alueellisissa ja kansallisissa keskusteluissa.

3.3       Komitea kehottaa komissiota myös varmistamaan, että komitea ja sen jäsenet osallistuvat täysin aloitteisiin, jotka määritellään D-suunnitelmassa parlamentin ja ETSK:n käsiteltyä kyseistä suunnitelmaa. Näihin kuuluvat kaikki demokratiaa koskevat aloitteet (demokratiaa käsittelevässä pyöreässä pöydässä ETSK:lla on ehdottomasti oltava keskeinen rooli), Europe Direct ‑keskusten järjestämät alueelliset tapahtumat sekä kaikki ehdotukset kansalaisten aktivoimiseksi osallistumaan demokraattiseen prosessiin.

3.4       ETSK kehottaa komissiota ennakoimaan tiettyjä demokratian toteutumista unionissa koskevia perustuslakisopimuksen määräyksiä, sillä se uskoo kyseisten toimien vakuuttavan EU:n kansalaiset sekä demokratisoivan ja vireyttävän keskustelua.

3.5       ETSK katsoo, että kansalaisyhteiskuntaa voitaisiin kuulla jo nyt kansalaisaloiteoikeuden täytäntöönpanomenettelyjä koskevan EU-lainsäädännön sisällöstä. Tässä yhteydessä komitealta voitaisiin pyytää aiheesta valmisteleva lausunto. Komitea voisi tukea myös kansalaisyhteiskunnan aloitteita.

3.6       Komission olisi annettava tiedonantoja osallistavaa demokratiaa koskevista määräyksistä, joissa olisi määriteltävä suunnitellut kuulemismenettelyt ja ETSK:n rooli.

3.7       ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan lainsäädäntöehdotuksen antamista viestintä­politiikasta ja korjaamaan tällä tavoin oikeusperustan puuttumisen piilevän ongelman, joka on johtanut moniin epävirallisiin mekanismeihin ja epätasapainoiseen lähestymistapaan. Komitea katsoo, että jo kyseisen ehdotuksen antaminen kannustaisi keskusteluun.

3.8       Kansalaisten odotuksia vastaavan viestintästrategian toteuttaminen edellyttää riittävän rahoituksen varaamista.

3.9       Kun tiedostusvälineille, alue- ja paikallisviranomaisille, poliittisille ryhmille ja kansalais­yhteiskunnan organisaatioille on annettu tarvittavat resurssit, niillä on keinot toimia tiedotuskanavina. Ne voivat välittää integraatioprosessin tuloksista selkeitä viestejä, jotka vastaavat niiden paikallisen yleisön huolenaiheisiin.

4.         Kaikki EU:n toimielimet

4.1       EU:n toimielinten olisi autettava koordinoimaan poliittisten ryhmien, alue- ja paikallisviranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden viestintätoimia kannustamalla viestintää koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoon ja yhdistämällä toimia. ETSK voisi esimerkiksi edistää EU:n tasolla hyvien käytäntöjen (ja osaamisen) vaihtoa viestintätoimiin osallistuvien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen välillä. Komitea voisi myös organisoida järjestelmän kansalaisyhteiskunnan järjestämien julkisten keskustelujen osallistujien esittämien ehdotusten, arvostelun ja suositusten arvioimiseksi EU:n tasolla. ETSK on myös valmis tukemaan rajatylittäviä ja ylikansallisia aloitteita.

4.2       Komitea kehottaa antamaan toimielinten väliselle tiedotusryhmälle pysyvän erityistoimeksiannon yleisen mielipiteen kartoittamiseksi ja parhaiden käytäntöjen tarkastelemiseksi sekä kehottaa tiedotusryhmää kokoontumaan säännöllisesti ja entistä useammin keskustelemaan viestintäkysymyksistä.

5.         Jäsenvaltiot

5.1       Komitea kehottaa Itävaltaa ja Suomea käynnistämään puheenjohtajuuskausillaan uudelleen niin kutsutun "Wicklow-aloitteen" eli Eurooppa-asioiden ministerien epäviralliset tapaamiset viestintäasioista ja ‑haasteista keskustelemiseksi.

5.2       Komitea kehottaa Eurooppa-neuvostoa antamaan niin kutsutulle "Wicklow-ryhmälle" pysyvän mandaatin ja raportointitehtävän.

5.3       ETSK kehottaa jäsenvaltioita, esimerkiksi "Wicklow-ryhmää" hyödyntäen, perustamaan parhaiden käytäntöjen ja esikuva-analyysin järjestelmän.

5.4       Komitea kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että osallistavan demokratian periaatetta olisi sovellettava EU:n keskeisiin strategioihin kasvun, työllisyyden ja kestävän kehityksen edistämiseksi.

6.         Jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostot ja vastaavat elimet

6.1       Jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten on annettava mainituille aloitteille logistista tukea. Jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostot ja vastaavat elimet voivat koordinoida keskusteluja jäsenvaltiotasolla laatimalla tapahtumakalenterin ja olemalla yhteydessä komiteaan, joka voi toimittaa niille materiaalia ja luoda yhteyksiä puhujiin.

_____________

• [1]  CESE 14716/2004.
• [2]  ETSK:n lausunto SOC/203: Aktiivista kansalaisuutta koskeva toimintaohjelma.

ALUEIDEN KOMITEAN LAUSUNTO

CdR 250/2005 lopullinen		CONST-032

Bryssel 21. lokakuuta 2005

Alueiden komitean 13. lokakuuta 2005 antama LAUSUNTO aiheesta Harkinta-aika: Euroopan unionia koskevan keskustelun rakenne, kysymykset ja arviointi

_____________

ALUEIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan parlamentin 6. syyskuuta 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 265 artiklan neljännen kohdan nojalla tekemän päätöksen pyytää aiheesta alueiden komitean lausunto,

ottaa huomioon puheenjohtajansa 27. heinäkuuta 2005 työjärjestyksen 40 artiklan toisen kohdan nojalla tekemän päätöksen nimetä Franz Schausberger (Salzburgin osavaltion edustaja alueiden komiteassa, AT/PPE) ja Graham Tope (Suur-Lontoon yleishallintoviranomaisen edustajiston jäsen, UK/ALDE) asiaa käsittelevän lausunnon yleisesittelijöiksi,

ottaa huomioon jäsenvaltioiden valtion- tai hallitusten päämiesten 29. lokakuuta 2004 allekirjoittaman sopimuksen Euroopan perustuslaista (CIG 87/04 rev. 1, CIG 87/04 Add 1 rev. 1, CIG 87/04 Add 2 rev. 1),

ottaa huomioon 17. marraskuuta 2004 antamansa lausunnon (CdR 354/2003 fin[1]) aiheesta "Sopimus Euroopan perustuslaista",

ottaa huomioon 6. marraskuuta 2001 antamansa kansalaisläheisyyttä käsittelevän tiedonannon (CdR 436/2000 fin),

hyväksyi 12.–13. lokakuuta 2005 pitämässään 61. täysistunnossa (lokakuun 13. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon.

*

* *

ALUEIDEN KOMITEAN KANTA JA SUOSITUKSET

a)        Tausta

Alueiden komitea

1.        katsoo, että rauhan, vapauden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan poliittisesti voimakasta ja demokraattista Euroopan unionia. Lisäksi eurooppalaista johtamista on lujitettava, ja toimielinten välillä on tehtävä tiivistä yhteistyötä EU-hankkeen elvyttämiseksi.

2.        on huolissaan siitä, että liian pitkä harkinta-aika haittaa EU:n julkista kuvaa, ja kehottaa kaikkia toimielimiä edistämään EU:n integraation ja EU:n arvojen syvällisen merkityksen esiin tuomista ja elvyttämistä.

3.        pitää kuitenkin asianmukaisena, että käynnissä oleva harkinta-aika käytetään jäsenvaltioiden kansalaisten EU-näkemysten analysoimiseksi sekä Euroopan unionin perustavoitteiden, ‑arvojen ja ‑periaatteiden lujittamiseksi. Niitä ovat muun muassa solidaarisuus, tehokkuus, avoimuus sekä unionin kansalaisten tukeen pohjautuva yhteistyö.

4.        muistuttaa perustuslakisopimukseen sisältyvään perusoikeuskirjaan kirjattujen unionin perusoikeuksien merkityksestä.

5.        on sitä mieltä, että Euroopan unionin on otettava ja myös osoitettava ottavansa Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten tulokset vakavasti. Komitea katsoo, että perustuslaki­sopimuksen ratifiointiprosessin jatkaminen alkuperäistä aikataulua muuttamatta ja pohtimatta tilannetta vakavasti Euroopan tasolla olisi kielteinen signaali Euroopan unionin kansalaisille ja saattaisi johtaa sopimuksen hylkäämiseen myös muissa jäsenvaltioissa.

6.        panee kuitenkin merkille, että sopimuksen hylkääminen Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksissä johtui useista eri syistä, jotka eivät ehkä kaikissa tapauksissa olleet yhteydessä itse sopimukseen. Komitea pitää siis perustavan tärkeänä keskittää toimet ennen kaikkea keskustelun asiayhteyteen ja painottaa siinä sopimusta rahoitusnäkymistä. Komitea muistuttaa kuitenkin, että kymmenen jäsenvaltiota on jo ratifioinut sopimuksen valitsemansa menettelyn mukaisesti, ja näiden jäsenvaltioiden päätöksille on annettava yhtä suuri painoarvo kuin niiden maiden tuloksille, joissa äänestettiin perustuslakisopimusta vastaan.

7.        toistaa olevansa vakuuttunut perustuslakisopimukseen liittyvistä edistysaskelista, sillä sopimus vahvuuksineen tehostaa ja yksinkertaistaa huomattavasti EU:n toimintaa ja lisää sen avoimuutta nykyisiin perussopimuksiin verrattuna, mikä takaa entistä paremman eurooppalaisen hallintotavan.

8.        katsoo, että laajennettaessa keskustelua Euroopan unionin ja sen toimielinten tulevaisuudesta tulisi keskittyä niihin todellisiin ja mahdollisiin käytännön hyötyihin, joita unionin kansalaiset saavat unionin jäsenyydestä ja kansalaisuudesta.

9.        pyytää, että unionin kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi EU-hankkeeseen EU:n toimielimet

· tekevät valmisteilla olevat päätökset aloilla, joilla unionin toimista kertyy todellista lisäarvoa EU:n kansalaisille

· ryhtyvät toimimaan huomattavasti entistä hajautetummin. Samalla on noudatettava ja edistettävä toissijaisuusperiaatetta, ja sitä olisi sovellettava myös paikallis- ja aluetasolla

· osoittavat aktiivisesti, että poliittinen unioni ei vähennä Euroopan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta

· todistavat, että unioni tarjoaa kansalaisilleen mahdollisuuden kehittää henkilökohtaista ja ammattiosaamistaan Euroopan tasolla

· aloittavat jatkuvan kaksisuuntaisen vuoropuhelun EU:n kansalaisten kanssa

· kehittävät avoimuuden lisäämisen kulttuuria erityisesti parantamalla neuvoston työskentelyn seurattavuutta, jotta kansalaiset voivat ymmärtää entistä paremmin EU:n päätöksentekoprosessia.

10.      kehottaa noudattamaan kaikilla aloilla myös vastaisuudessa toissijaisuusperiaatetta sekä hyödyntämään alueellisten ja paikallisten elinten kansalaisläheisyyden tarjoamia etuja.

11.      kehottaa jäsenvaltioita syventämään EU:n poliittista yhdentymistä, sillä se luo perusedellytykset laajentuneen unionin kehittämiselle. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi määriteltävä Euroopan unionin yhdentymisprosessin päämäärät, mahdolliset maantieteelliset rajat ja pitkän aikavälin tavoitteet. Samalla on huolehdittava siitä, että EU-jäsenyys merkitsee paikallisen ja alueellisen demokraattisen itsehallinnon kunnioittamista kunkin maan valtiosäännön puitteissa.

12.      kehottaa jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason poliitikkoja kantamaan vastuun omaan toimivaltaansa kuuluvista asioista ja luopumaan yleisestä tavasta syyttää Brysseliä kaikesta. Komitea korostaa, että Euroopan unioni voi onnistua toiminnassaan vain, jos yhteisö-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason poliitikot jakavat toimivaltuudet asianmukaisesti ja myöntävät, että instituutioiden kunnioittaminen on menestyksen avain ja hyvän hallinnon ennakkoedellytys.

b)        Keskustelun rakenne

Alueiden komitea

13.      katsoo, että EU:n toimielinten on välttämättä käytävä keskustelua edustamiensa kansalaisten ja yhteisöjen kanssa ottamalla mallia avoimesta lähestymistavasta, jota sovellettiin perustuslakisopimuksen laatimisen yhteydessä. Perustuslakisopimuksen laatimista varten kutsuttiin kokoon valmistelukunta, jonka työskentelyyn osallistui jäsenvaltioiden parlamenttien, poliittisten puolueiden, paikallis- ja aluehallinnon, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten edustajia. Tässä keskustelussa kansalaisille on tehtävä selväksi Euroopan unionin poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen lisäarvo.

14.      katsoo, että paikallis- ja aluehallinnon edustajana Euroopan unionissa alueiden komitean on osallistuttava aktiivisesti poliittisten ja institutionaalisten aloitteiden tekemiseen valtion- tai hallitusten päämiesten ilmoittamana harkinta-aikana. Komitea ehdottaa sen vuoksi suunnitelmaa[2] todellisen hajautetun keskustelun käynnistämiseksi.

15.      kehottaa paikallis- ja aluehallintoa osallistumaan omia yhteisöjään koskevien kysymysten käsittelyyn Euroopan unionin tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa, tiedottamaan yhteisöilleen kyseisistä asioista sekä kertomaan nykyistä paremmin Euroopan yhdentymiseen liittyvistä prosesseista ja käytännön saavutuksista alue- ja paikallistasolle hajaannutetun tiedotuspolitiikan avulla. Koska on syytä olettaa, että pelkästään Euroopan tasolla käytävä keskustelu ei tavoita suurta yleisöä, tarvitaan jäsenvaltio- alue- ja paikallistasolla käytäviä järjestelmällisiä keskusteluja valtioiden välisiä elementtejä sisältävistä asioista. AK:n jäsenten on osallistuvat kyseisiin keskusteluihin ja niillä on oltava EU:n toimielinten tuki.

16.      muistuttaa, että alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa on ominainen AK:lle, ja sitoutuu jäsentensä avustuksella ottamaan selvää alue‑ ja paikallisyhteisöjen näkemyksistä yhteisön politiikkojen ja toimielinten suhteen sekä välittämään EU:n toimielimille kyseistä tietoa myös poliittisten analyysien ja innovatiivisten ehdotusten avulla.

17.      suosittaa, ettei viestintää rajoiteta yksittäisiin kampanjoihin eikä siinä keskitytä toimielinten toiminnan yksityiskohtiin. Sen vuoksi komitea kehottaa unionia kiinnittämään erityis­huomiota tiedotukseen ja välittämään kansalaisille sellaista tietoa, josta on heille suoraa käytännön hyötyä ja joka auttaa heitä käyttämään EU:n tarjoamia mahdollisuuksia hyväkseen.

18.      kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia kehittämään uusia ja luovia tapoja olla ruohonjuuritasolla yhteydessä kansalaisiin käyttämällä keskustelussa hyväksi uusia sähköisiä viestimiä (esim. "Eurooppa kuulee" -hanke Itävallassa ja Eurooppa-asioiden kansallinen foorumi Irlannissa). Lisäksi on varmistettava, että tietoa on saatavilla kansalaisten äidinkielellä eikä ainoastaan valikoiduilla EU:n kielillä. Lisäksi toimielimillä ja jäsenvaltioilla on vastuuta kansalaisille erityisesti tiedotusvälineissä esitettävien, Euroopan unionia koskevien paikkaansa pitämättömien väitteiden oikaisemisesta.

19.      toteaa, että alueellisilla ja paikallisilla tiedotusvälineillä, etenkin paikallislehdistöllä, on erittäin tärkeä rooli asiassa etenkin siksi, että ne kykenevät välittämään kansalaisille tietoa tavanomaisia ilmauksia käyttämällä ja paikallisella kielellä.

c)        Pohdittavia kysymyksiä

Yleistä

Alueiden komitea

20.      katsoo, että ne perustuslakisopimuksen määräykset, jotka koskevat unionin alueellista ulottuvuutta ja alue ja paikallisviranomaisten osallistumista sekä institutionaalisella tasolla AK:n välityksellä että yleisemmin, ovat tärkeä ja myönteinen edistysaskel.

21.      kehottaa EU:n toimielimiä tukemaan todellisen "subsidiariteetin kulttuurin" kehittämistä unionissa, jäsenvaltioissa ja alue- ja paikallisyhteisöissä sekä noudattamaan välittömästi toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteitta perustuslakisopimuksen mukaisesti. Näin kansalaisille voidaan yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla osoittaa, että unioni ryhtyy toimiin vain silloin, kun sen toimet tuovat selvää lisäarvoa ja kun tarkoituksena on parantaa lainsäädäntöä.

22.      kehottaa kiinnittämään huomiota kansalaisläheisyyden periaatteen soveltamiseen EU:n politiikkojen ja lainsäädännön toteuttamisen yhteydessä, sillä se on näkyvä osoitus halusta ottaa käyttöön avoimuutta lisääviä menettelyjä välittömänä reaktiona kansalaisten esittämiin huoliin. Tässä yhteydessä esimerkiksi uusien oikeudellisten välineiden luomista rajatylittävän ja alueidenvälisen yhteistyön, mm. taloudellisen ja sosiaalisen yhteistyön, helpottamiseksi voitaisiin pitää selvänä merkkinä Euroopan unionin valmiudesta tulla lähemmäksi kansalaisiaan.

23.      korostaa, että vaikka näiden asioiden sisällyttäminen perustuslakisopimukseen olisi toivottavaa, useat kyseisiin määräyksiin perustuvat toimenpiteet ja velvoitteet voidaan välittömästi integroida yhteisön toimintaan. Esimerkkinä mainittakoon vaikutusten arvioinnin laajentaminen siten, että se kattaa EU:n uuden lainsäädännön taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset alue- ja paikallisviranomaisiin.

24.      on erityisen tyytyväinen niihin hyvää hallintotapaa koskeviin perustuslakisopimuksen artikloihin – komitea toivoo, että harkinta-aikana tehdään kaikki mahdollinen kyseisten artiklojen täytäntöönpanon turvaamiseksi –, joissa

· tunnustetaan alue- ja paikallisviranomaisten rooli EU:n hallinnossa

· parannetaan säädösehdotusten julkaisemista edeltävää kuulemismenettelyä

· kiinnitetään huomiota alue- ja paikallisviranomaisiin kohdistuvaan taloudelliseen ja hallinnolliseen taakkaan

· määritetään toissijaisuusperiaate entistä laajemmin – siten, että otetaan huomioon myös paikallis- ja aluehallinto

· tunnustetaan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden merkitys säilyttämisen arvoisena rikkautena, jota täydentää yhteistyön ja integraation perusperiaate

· vahvistetaan alueiden komitean asemaa erityisesti myöntämälle sille oikeus nostaa kanne unionin tuomioistuimessa oikeuksiensa turvaamiseksi sekä siinä tapauksessa, että toissijaisuusperiaatetta on loukattu

· viitataan (alue- ja paikallisviranomaisia) edustavien järjestöjen asemaan.

Ajankohtaisia keskustelunaiheita

Alueiden komitea

25.      pitää olennaisen tärkeänä, että EU:lla on riittävästi resursseja sille annettujen tehtävien suorittamiseksi. Komitea toistaa tukevansa vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiä koskevaa komission ehdotusta.

26.      katsoo, että nyt on sopiva aika alkaa pohtia EU:n talousarvion rahoituspohjaa pitkällä aikavälillä sekä vahvistaa talousarvion demokraattista valvontaa Euroopan parlamentissa.

27.      muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että koheesiopolitiikassa EU:n on jo pitkään osoitettu tuovan todellista lisäarvoa. Näkyvä koheesiopolitiikka antaa kansalaisille mahdollisuuden arvioida päivittäin EU:n toiminnan myönteisiä käytännön tuloksia. Lisäksi koheesiopolitiikka muodostaa eurooppalaisen yhteisvastuun perustan ja näin ollen erottaa Euroopan sosiaalisen mallin muista kansainvälisen integraation malleista.

28.      toistaa tukevansa kasvun ja työllisyyden kumppanuutta (Lissabonin strategia), sillä se muodostaa tasapainoisen lähestymistavan taloudellisten tavoitteiden, kestävän kehityksen sekä Euroopan sosiaalisen mallin nykyaikaistamisen ja edistämisen välillä.

29.      katsoo, että Euroopan unionin kilpailukyvyn parantaminen edellyttää myös sitä, että unionin kansalaisille annetaan mahdollisuus kehittää kykyjään ja luovuuttaan myös jäsenvaltioiden rajojen ulkopuolella. Lisäksi komitea uskoo, että eurooppalaiset tiedostavat kulttuurisesti monimuotoisen unionin arvon paljon nykyistä selvemmin siinä vaiheessa, kun he kokevat elävänsä eurooppalaisessa ympäristössä. Jotta kilpailukykyä voidaan siis parantaa ja kansalaiset saadaan sitoutumaan Eurooppa-hankkeeseen, komitea pitää välttämättömänä, että EU helpottaa ihmisten vapaata liikkumista entisestään ja edistää liikkuvuutta Euroopan unionissa.

30.      kannattaa EU:n kestävän kehityksen strategiaa ja painottaa erityisesti sitä, että ympäristön tilan parantamiseen tähtäävien yhteisön toimenpiteiden ja yhteisön rahoituksen tulisi olla liikkeellepanevana voimana jäsenvaltio-, alue- ja paikallistasolla.

31.      muistuttaa, että unionin kansalaisuus on luonteeltaan ainutlaatuinen identiteettitekijä, joka ei korvaa jäsenvaltioiden kansalaisuutta.

32.      kehottaa lisäämään tuntuvasti unionin ja jäsenvaltioiden investointeja koulutukseen (myös elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin kaikille kansalaisille), tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan sekä yhteistyötä kyseisillä aloilla, sillä se on paras tapa luoda uusia ja entistä parempia työpaikkoja EU:n kansalaille ja parantaa Euroopan kilpailukykyä maailmantaloudessa.

33.      on vakuuttunut siitä, että voidakseen kertoa kansalaisille entistä paremmin Eurooppa-hankkeesta ja EU:n toimintalinjoista alue- ja paikallisviranomaisten olisi ryhdyttävä koulutuspoliittisiin toimenpiteisiin. Ne voisivat esimerkiksi järjestää kouluissa erityiskursseja ja sisällyttää kouluopetuksen, aikuisopetuksen ja opettajakoulutuksen opetussuunnitelmiin eurooppalaisen ulottuvuuden.

34.      on lisäksi vakuuttunut siitä, että alue- ja paikallisviranomaisten keskuuteen on levitettävä EU-myönteistä ajattelutapaa, sillä alue- ja paikallisviranomaiset ovat päivittäin tekemisissä lainsäädännön kanssa.

d)        Arviointi

Alueiden komitea

35.      kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita kuuntelemaan kansalaisia, jotta ne voivat arvioida harkinta-aikana käytyjen keskustelujen tuloksia.

36.      on tietoinen siitä, että harkinta-aikana keskustellaan useista erilaisista toimintasuunnitelmista. Komitea vastustaa kuitenkin perustuslakisopimuksen hylkäämistä Nizzan sopimuksen hyväksi ja kehottaa sopimaan lähestymistavasta perustuslakisopimuksen ratifioimiseksi vuoteen 2009 mennessä.

37.      toivoo voivansa osallistua aktiivisesti perustuslakiprosessin elvyttämiseen ja tarjoaa Euroopan parlamentille tukea parlamentin pyrkiessä varmistamaan kyseisen prosessin onnistumisen.

Bryssel 13. lokakuuta 2005

Alueiden komitean puheenjohtaja Peter Straub	Alueiden komitean pääsihteeri Gerhard Stahl

*

* *

LIITE

Ehdotus AK:n suunnitelmaksi hajautetun keskustelun järjestämiseksi harkinta-aikana

Perusteet

· Harkinta-ajan on muodostettava aktiivinen ja dynaaminen vuoropuhelun vaihe, jonka aikana EU:n toimielimet jalkautuvat kentälle edistääkseen jäsenneltyä, hajautettua ja laadukasta vuoropuhelua EU:sta ja kansalaisille keskeisimmistä aiheista.

· Keskustelua – joka perustuu kansalaisläheisyyden periaatteeseen – on käytävä Euroopan paikallis- ja alueyhteisöissä eikä Brysselissä ja ennemminkin hallintotavasta kuin ratifiointiprosessin mekanismeista. Keskustelun aiheena ei tule olla perustuslaki sinänsä vaan EU:n tarkoituksenmukaisuus, lisäarvo, perusarvot ja politiikat.

· Paikallis- ja aluetason toimeenpano- ja edustuselimiltä vaaditaan institutionaalisella tasolla aloitteellista osallistumista, ja ne on otettava varauksetta mukaan EU:n tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Samalla niiden on tietysti huolehdittava velvollisuuksistaan kansalaisia kohtaan.

· Mahdollisia keskustelun aiheita ovat perustuslakisopimukseen sisältyvän peruskirjan mukaisten perusoikeuksien rooli ja merkitys, eurooppalainen sosiaalimalli, solidaarisuus, toissijaisuus ja suhteellisuus, yhtenäismarkkinat, kilpailukyky, talouskasvu ja työllisyys, ympäristö, kestävä kehitys, energiapolitiikka, palvelut ja niiden rahoittaminen, talous- ja rahaliiton taloudelliset näkökohdat, maailmanlaajuistumisen haasteet pk-yrityksille, EU:n kansalaisuuteen liittyvät oikeudet ja vapaudet sekä yhteenkuuluvuuden tunne, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, unionin laajentumisen ja integraation syventämisen punnitseminen keskenään sekä koulutus-, tutkimus- ja innovointipolitiikka. Lisäksi aiheet on mukautettava paikallis- ja aluetasolla vallitseviin todellisiin olosuhteisiin.

· AK pyrkii aloitteelliseen rooliin yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Euroopan parlamentin jäsenten ja alue- ja paikallistason vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden on toimittava rinta rinnan voidakseen vaikuttaa harkinta-aikana käytävään poliittiseen ja demokraattiseen keskusteluun.

· Jotta ehdotetut toimenpiteet voidaan toteuttaa tehokkaasti ja asianmukaisesti, AK toivoo, että sen käytettävissä olevia varoja lisättäisiin ja että vuoden 2006 alusta perustettaisiin uusi, asiaa koskeva budjettikohta.

Vuosiksi 2006–2009 suunnitellut toimet

· Kaikissa jäsenvaltioissa on tarkoitus luoda yhtä aikaa Eurooppa-foorumit, jotka ovat EU:ta sekä sen arvoja, tavoitteita ja rajoja koskevan tiedotuksen ja keskustelun avoimia kohtauspaikkoja:

–   Ensimmäinen vaihe (lokakuu 2005 – maaliskuu 2006): paikallis- ja alueviranomaisten edustajien muodostamien aluekomiteoiden luominen. Kyseissä komiteoissa ovat edustettuina paikallis- ja alueviranomaiset, poliittiset puolueet, alueparlamentit ja kansanedustuslaitokset, paikalliset ja alueelliset tiedotusvälineet, kansalaisyhteiskunta sekä työmarkkina- ja koulutusalan toimijat. Komiteoiden tarkoituksena on lisätä kansalaisten ja erityisesti nuorten tietoisuutta EU:n politiikoista sekä edistää niiden arvostusta.

–   Toinen vaihe (tammikuu 2006 – kesäkuu 2009): julkisten tapaamisten järjestäminen alueilla. Tapaamisiin osallistuvat AK:n ja Euroopan parlamentin jäsenet, ja niissä keskustellaan todetuista ongelmista.

· Määritellään kohderyhmät: paikallis- ja aluehallinto, tiedotusvälineet, opettajat, nuoret jne.

· Määritellään yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa ja tiedotusvälineiden avulla kansalaisten vakavimpina pitämät ongelmat. Tätä tarkoitusta varten on kuunneltava kansalaisten julkisissa keskusteluissa esille tuomia ongelmia ja pelkoja.

· Luodaan AK:n jäsenten käyttöön valikoima viestintävälineitä.

· Huolehditaan paikallisille ja valtakunnallisille tiedotusvälineille suunnatusta tiedotustyöstä.

· Hyödynnetään sähköisiä keskustelufoorumeita ja luodaan virtuaalisia aluefoorumeita.

· Julkaistaan tiedotusmateriaalia.

 · 

–   Kolmas vaihe (tammikuusta 2007 alkaen): paikallis- ja aluetasolla käytyjen keskusteluiden tulosten arviointi ja yhdistäminen kokonaisuudeksi.

· AK järjestää paikallis- ja aluetason tiedotusvälineiden vuosittaisia tapaamisia Brysselissä yhteistyössä EU:n muiden toimielinten kanssa ja Euroopan komission taloudellisella tuella. Ensimmäinen tapaaminen on tarkoitus pitää vuonna 2006.

· Laaditaan yhteistyössä kaupunkien, kuntien ja alueiden Brysselissä sijaitsevien edustustoimistojen sekä AK:n lehdistöyksikön kanssa tutkimus tiedotustoiminnasta ja yhteyksistä paikallisiin ja alueellisiin viestimiin. Kyseinen aihe voisi toimia OPEN DAYS 2006 -tapahtuman punaisena lankana.

· Laaditaan tiedotuslehtinen, jossa käsitellään EU:n toiminnan lisäarvoa ja sen merkitystä kansalaisten kannalta. Kyseistä lehtistä jaettaisiin laajasti ja sitä esittelisivät AK:n jäsenet. Kyse on uudenlaisesta julkaisusta, joka on valaiseva, helppolukuinen ja ymmärrettävä ja joka näin ollen herättää kansalaisten kiinnostuksen.

· Käynnistetään tiedostamiskampanja, joka kohdistetaan erityisesti nuoriin, sillä he ovat tulevaisuudessa päätöksiä tekeviä Euroopan kansalaisia ja äänestävät ensimmäistä kertaa vuonna 2009.

_____________

• [1]  EUVL C 71, 22.3.2005, s. 1.
• [2]  Ks. liite.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Harkintakausi: Euroopan unionista käydyn keskustelun arvioinnin rakenne, teemat ja taustaa

Menettelynumero

2005/2146(INI)

Työjärjestyksen artikla

45 art.

Asiasta vastaava valiokunta   Luvasta ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFCO 7.7.2005

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto   Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Kaikki 7.7.2005

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa   Päätös tehty (pvä)

DEVE 30.8.2005

INTA 12.9.2005

BUDG 15.11.2005

CONT 3.10.2005

ECON 28.9.2005

EMPL 7.9.2005

ENVI 15.9.2005

IMCO 4.10.2005

TRAN 12.9.2005

PECH 29.8.2005

PETI 11.10.2005

Tehostettu yhteistyö   Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Mietintöön sisältyvät päätöslauselmaesitykset

Esittelijä(t)   Nimitetty (pvä)

Andrew Duff 13.7.2005

Johannes Voggenhuber

Alkuperäinen esittelijä

Valiokuntakäsittely

13.7.2005

15.9.2005

3.10.2005

4.10.2005

13.10.2005

24.10.2005

17.11.2005

23.11.2005

24.11.2005

29.11.2005

Hyväksytty (pvä)

15.12.2005

Lopullisen äänestyksen tulos

puolesta: vastaan: tyhjää:

22 2 1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

James Hugh Allister, Jens-Peter Bonde, Carlos Carnero González, Richard Corbett, Panayiotis Demetriou, Andrew Duff, Maria da Assunção Esteves, Genowefa Grabowska, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jo Leinen, Íñigo Méndez de Vigo, Borut Pahor, Rihards Pīks, Marie-Line Reynaud, Sérgio Sousa Pinto, Alexander Stubb, Riccardo Ventre, Johannes Voggenhuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pervenche Berès, Jean-Louis Bourlanges, Elmar Brok, Klaus Hänsch, Alain Lamassoure, Raimon Obiols i Germà, Gérard Onesta, Reinhard Rack, György Schöpflin, Jacques Toubon

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Sophia in 't Veld, Thomas Wise

Jätetty käsiteltäväksi (pvä) – A[6]

16.12.2005

A6-0414/2005